Perustelut
Porin kaupungin vuoden 2024 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.
Vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi sivistystoimialan organisaatiouudistuksen jälkeen. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut siirtyivät vapaa-ajan lautakunnan alaisuuteen ja sivistyslautakunnan vastuulle jäivät opetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelut. Sekä liikunta- että nuorisoyksikkö aloittivat vuoden 2024 alusta lähtien omina erillisinä yksiköinään, aiemman liikunta- ja nuorisoyksikön eriyttämisen jälkeen. Vuoden 2024 alussa elinvoima- ja ympäristötoimialan alaisilta työpajoilta siirrettiin osa henkilöstöstä (7,6 htv) ja toimintavastuusta sivistystoimialan nuorisoyksikköön. Nuorisoyksikkö vastasi vuonna 2024 etsivästä nuorisotyöstä sekä pääosin nuorten työpajan toiminnasta ja elinvoima- ja ympäristötoimialan työllisyyspalveluille jäi ns. aikuisten paja- ja työllistämistoiminta. Vapaa-ajan lautakunnan alaisten yksiköiden henkilöstöön kuului vuoden 2024 joulukuussa 205 vakituista, 35 määräaikaista ja 13 työllistettyä.
Vapaa-ajan lautakunnan alaisille yksiköille tehtiin kaksi ulkoista talousarviomuutosta vuoden 2024 aikana. Työllisyyden hoidon vuoden 2024 talousarviossa oli varattu tukea koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen, josta osa osoitettiin suunnitelmien mukaan toimialoille. Kirjanpidollisista syistä osa tuesta osoitettiin toimialoille määrärahasiirtona (talous- ja hallintojohtaja 4.11.2024 § 267), yhteensä 113 995,24 euroa. Lisäksi sivistyslautakunnan alaisilta kustannuspaikoilta siirrettiin nuorisoyksikköön yhteensä 147 000 euroa (talous- ja hallintojohtaja 13.9.2024 § 258), sillä sivistyslautakunnan vuoden 2024 talousarviossa sivistystoimialan hallinnon määrärahoihin sekä opetusyksikön määrärahoihin oli jäänyt kahden vapaa-ajan lautakunnan nuorisoyksikön alaisuuteen kuuluvan työntekijän palkkausrahoja.
Talouden positiivinen suunta perustui muun muassa arvioitua suurempiin toimintatuottoihin liikuntayksikön vuokratuotoissa sekä budjetoitua pienempiin henkilöstömenoihin liikunta- ja kulttuuriyksiköissä. Toimialan tilinpäätös päätyi positiiviseen tulokseen sitovan toimintakatteen alittuessa 0,29 M€.
Toiminnallinen toteutuminen
Nuorisoyksikkö
Vuosi 2024 oli uuden nuorisoyksikön ensimmäinen toimintavuosi. Nuorisopalveluiden toiminta toteutui suunnitellusti eri osa-alueilla. Vuoden 2024 aikana osallistumiskertoja eri toimintoihin oli yhteensä 70 215 (vuosi 2023:54 224). Aktiivisia kohtaamisia verkossa oli 3 675 (vuosi 2023: 523) ja passiivisia (nuorisopalvelujen eri digialustoilla kävijät, joihin työntekijät tuottavat sisältöjä) 135 775(Vuosi 2023: 61 669). Määrällistä kasvua tapahtui kaikilla osa-alueilla verrattuna vuoteen 2023 (kasvua on tapahtunut niin livekohtaamisissa kuin verkkotyöskentelyssäkin). Kasvun selittää osin Anniksen siirtyminen nuorisopalveluihin ja skatehallin siirtyminen liikuntapalveluihin. Luvuissa on nähtävissä TikTok:n suosion kasvu sekä useamman työntekijän panostus somejulkaisujen tuottamiseen.
Ohjaamopalveluiden kokonaisasiakasmäärä vuonna 2023 oli 4906 henkilöä ja vuonna 2024 5597 henkilöä. Nousua siis 14,1 %. Tammi- joulukuussa 2023 yksilöitä 2535 henkilöä ja vuonna 2024 2403 kpl. Asiakasmäärät näyttävät tammi-joulukuussa yksilöiden osalta laskua n. 5,5 % viime vuoteen verrattuna. Ryhmien määrä vuonna 2023 oli 105 kpl ja vuonna 2024 Ryhmien osallistujamäärä oli vuonna 2023 2371 henkilöä ja vuonna 2024 3194 henkilöä.
Ohjaamon päivystäjien resursseissa on tapahtunut muutoksia vuoteen 2023 verrattuna. Ohjaamon Onnin toinen työntekijä jäi vanhempainvapaalle ja toinen työntekijä ollut poissa pitkään. Tästä johtuvista sekä perehdytykseen liittyvistä syistä Ohjaamon Onnin asiakasmäärät ovat talven, kevään ja kesän aikana laskeneet huomattavasti. Kelan päivystysresurssia pienennettiin kahdesta päivästä viikossa yhteen sekä Kela on joutunut peruttamaan useita päivystyskäyntejään. Viime vuoteen verrattuna Kelan päivystysaika on vähentynyt yli puolella. Hyvinvointialueen resurssia on vähennetty viime vuoden seitsemästä tunnista kahteen tuntiin viikossa. Loppusyksystä saatiin lisäresursseja asumisneuvontaan 2 h/vk ja liikuntaneuvontaan 3 h/vk. Asiantuntijat vetävät asiakkaita. Asiakkaat tulevat palveluiden perässä.
Uusi etäpalvelualusta eKonsultaatio otettiin käyttöön marraskuussa 2024. Ohjaamo Porin chat-palvelu on avoinna arkisin klo 12–14, ja siellä päivystää tällä hetkellä yksi Ohjaamon vakituinen työntekijä kerrallaan. Tilastojen perusteella chatin keskimääräinen keskusteluaika on ollut 15 minuuttia ja vuoden loppuun mennessä käytyjä chat-keskusteluja oli yhteensä 36 kpl. Chatissa nuoret ovat kysyneet esimerkiksi mielen hyvinvointiin, talouteen ja tukiasioihin sekä työnhakuun liittyvistä teemoista.
Nuorten työpajan toiminta toteutui osittain suunnitellusti toimintavuoden aikana. TE24- ja palkkatukiuudistus vaikuttivat toiminnan toteuttamiseen ja nuorten määrään palveluissa 2.9.2024 alkaen. Tämän takia loppuvuoden aikana nuoria ei palkattu nuorten työpajoille työsuhteeseen. Nuorten työpajalla oli kaikkiaan palveluissa 223 (2023; 274) nuorta. Käytössä olevat nuorten palvelut olivat: palkkatuettu työ, työkokeilu, tuettu oppisopimus, ammatillinen erityisopetus (tuva-koulutus), koulutussopimus, nuorten kesätyö, muu toimenpide.
Kohdennettu nuorisotyö tavoitti vuoden aikana 600 (2023; 627) työelämän ja koulutuksen ulkopuolista alle 29-vuotiasta nuorta. Palveluista toisen asteen koulutukseen ohjautui 48 nuorta (2023; 64), työelämään 8 (2023; 14) ja 62 (2023; 52) nuorta jatkoivat edelleen työpajalla. Työttömäksi vuoden aikana jäi 22 (2023; 52) nuorta eli 12 %. Eniten työpajoille ohjauduttiin työvoimahallinnosta 45 % (2023; 40 %), toisen asteen oppilaitoksista 21 % (2023; 21 %) ja etsivien ohjaamina 16 % (2023; 12 %). Nuoret tulivat myös itsenäisesti suoraan työpajalle 12 % (2023; 6 %). Palveluissa olleista nuorista lähes 65 % (2023; 60 %) oli pelkän perusasteen varassa.
Etsivä nuorisotyö oli yhteydessä 377 (2023; 353) alle 29-vuotiaaseen Porin alueella asuvaan nuoreen. Etsivät saivat yhteyden 327 (2023; 310) nuoreen, joista 218:n (2023; 223) kanssa palvelu eteni syvempään asiakassuhteeseen ja palveluohjaukseen. Vuoden aikana tavoittamattomista nuorista 30 (2023; 23) kohdalla tavoittelu jatkuu myös vuonna 2025.
Nuorille tarjottiin työtä ja palvelua veturitalleilla kuljetus-, rakennus-, metalli- ja autopajoilla sekä taide-, ja kädentaitojen työpajoilla. Keskustan nuorisotalolla press- ja bändipajoilla sekä Cafe nuokkarilla. Lisäksi nuoret osallistuivat työtehtäviin mm. Kaarisillan koulun yhteisöllisessä ruokailussa, lämpimien aterioiden kuljetustehtävissä, Yyterin ulkoalueiden kunnossapitotehtävissä ja Suomiareenan muonitus- ja järjestelytehtävissä.
Liikuntayksikkö
Liikuntayksikön toimintavuosi toteutui pääosin suunnitellusti. Harrastamisen Porin mallin toiminnot siirtyivät kulttuuriyksiköstä liikuntayksikköön lukuvuoden 2023-2024 päätyttyä, uuden hankakauden alusta 1.8.2024 lähtien. Lisäksi aiemmin kansalaisopiston toteuttamien keskustan uimahallin vesiliikuntaryhmien järjestäminen siirtyi liikuntayksikköön syksystä 2024 lähtien.
Isoimpina vuoden 2024 yksittäisinä tapahtumina voidaan nostaa esiin liikuntayksikön koordinoiman poikkihallinnollisen liikkumisohjelman viimeistely toimialojen johtoryhmäkierroksen sekä lautakunta- ja vaikuttamistoimielimien kommenttikierroksen jälkeen ja ohjelman vieminen päätöksentekoon. Kaupunginhallitus hyväksyi valmistuneen liikkumisohjelman 28.10.2025. Liikuntayksikkö on ollut myös tiiviisti mukana tekniseltä toimialalta koordinoidun liikuntaolosuhdeverkoston kehittämisohjelman viimeistelyssä. Ohjelma on tulossa päätöksentekoon alkuvuodesta 2025.
Liikuntapaikkojen käytön suunnittelu ja tähän liittyvä tiivis vuoropuhelu urheiluseurakentän sekä tilojen muiden käyttäjien kanssa kuuluu liikuntayksikön perustoimintaan. Lukuisien rutiinimaisesti toistuvien vuoroihin ja liikuntatilojen käyttöön liittyvien asioiden lisäksi vuoden 2024 aikana työn alla oli sekä jääkiekon ulkoilmaottelu Talviklassikosta että stadionin lähestyvästä peruskorjauksesta aiheutuvien väistötilaratkaisujen suunnittelu yhdessä teknisen toimialan edustajien kanssa. Liikuntayksikön toiminnan yksi painopisteistä on seurayhteistyön kehittäminen ja vuoden 2024 aikana seurojen edustajia tavattiin useita kertoja eri aiheiden tiimoilta. Seuraparlamenttitoimintaa kehitettiin vuoden 2024 aikana ja sen puitteissa järjestettiin kaksi kaikille kaupungin seuroille kohdennettua seurafoorumia. Seuraparlamenttitoiminnan kehittämistä jatketaan vuonna 2025, tavoitteena tiivistää seurakentän kanssa käytävää vuoropuhelua entisestään.
Liikuntayksikön hankkeista kolmivuotisen Jokaisella on oikeus liikkua –hankkeen toinen hankevuosi on toteutunut suunnitellusti ja päätös kolmannen hankevuoden rahoituksesta saatiin helmikuussa 2025. Jokaisella on oikeus liikkua –hankkeen kohderyhmä koostuu erityistä tukea tarvitsevista 18–29-vuotiaista nuorista ja hankkeen toimintojen kautta on tavoitettu kaupungin liikuntapalveluiden näkökulmasta sellaista kohderyhmää, jota ei olla aiemmin tavoitettu. Vuoden aikana on käynnistetty myös nuorille kohdennettua liikuntaneuvontaa, yhteistyössä Ohjaamon kanssa. Liikuntayksiköstä haettiin Suomi Liikkeelle –hankerahoitusta liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämiseen loppuvuodesta 2024 ja myönteinen päätös hankerahoituksesta saatiin tammikuussa 2025.
Uimalaitosten kävijämäärät toteutuivat hieman vuoden 2024 tasoa korkeampana, toteutunut kävijämäärä 427 195 kasvoi vuodesta 2023 yhteensä 6585 kävijää eli noin 1,6 %. Vertailuna voidaan kuitenkin todeta, että koronaa edeltävän vuoden 2019 kävijämäärä oli 472 592, mihin nähden ollaan edelleen noin 10 % alhaisemmalla tasolla (-45 397 käyntiä).
Kulttuuriyksikkö
Toimintavuosi 2024 sujui kokonaisuudessaan suunnitellusti. Promenadisalin vuokratuottajien määrä ja vuokratuotot sekä yleisömäärä kokonaisuudessaan kasvoivat selkeästi verrattuna vuoteen 2023.
Kulttuuriyksikön yhteisten hallinnoima LiveAbility-hankkeen toiminnot kehittyivät ja sen puitteissa järjestettiin useita tapahtumia mm. Teljäntorin TGT-tilassa sekä vanhalla linja-autoasemalla. Kulttuuriyksikön mahdollisti jälleen taide- ja kulttuurialojen opiskelijoille oman alansa kesätyöpaikkoja, ja kulttuuriyksikön kesätaiteilijat työskentelivät totutusti kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin. Kulttuuriyksikön yhteiset järjesti kaupungin perinteisiä juhlatilaisuuksia (mm. Itsenäisyyspäiväjuhlan sekä joulurauhan julistuksen) ja varsinkin ensimmäistä kertaa osin Etelärannassa toteutettu uuden vuoden juhlatilaisuus oli menestys kaikilla mittareilla, paikalla oli arvioilta n. 5000 henkilöä. Kulttuuriyksikön yhteiset teki tiivistä yhteistyötä useiden toimijoiden, mm. Porikorttelit ry:n kanssa. Ensimmäistä kertaa elokuussa 2024 järjestetty Taiteiden Yö sekä uuden vuoden aaton ja loppiaisen väliin sijoittunut Valon Pori olivat kaikilta osin varsin onnistuneita tapahtumakokonaisuuksia.
Reposaaren puukoulukorttelin remontti valmistui kesällä, ja sen myötä remontoitu kirjasto avautui asiakkaille 26.8.2024. Porin kaupunginkirjasto aloitti yhteistyön Svenska Kulturfonden i Björneborgin kanssa. SKiB rakennuttaa Poriin uutta kulttuurikampusta, jonne tulee kaikille avoin kirjasto Skibban. SKiB on ostanut kaupunginkirjastolta asiantuntijapalvelua Skibbanin toiminnan suunnitteluun.
Vuoden aikana toteutettiin kaksi AVI:n rahoittamaa kehittämishanketta. Askelmerkit saavutettavaan kirjastoon -hanke keskittyi Porin omatoimikirjastojen palvelujen kehittämiseen palvelumuotoilun näkökulmasta. Satakirjastojen kimppatoiminnan perusparannus -hankkeessa puolestaan kehitettiin Satakirjastojen yhteistyötä. Lisäksi Porin kaupunginkirjasto oli mukana Turun kaupunginkirjaston vetämässä kestävän kehityksen hankkeessa, jonka osana luotiin kestävän kehityksen tavoitteita kirjaston toiminnalle.
Kirjaston kokoelmat kehittyivät vuonna 2024 monella tapaa. Uusina e-palveluina otettiin käyttöön elokuvien suoratoistopalvelu Cineast ja kielikurssipalvelu Promentor, jossa oli kursseja myös suomea toisena kielenä opiskeleville. Lisäksi liityttiin kuntien yhteiseen e-kirjastoon, jonka kautta asiakkaille tarjotaan e-kirjoja, e-äänikirjoja ja e-aikakauslehtiä.
Tapahtumatuotanto oli monipuolista sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa. Tapahtumiin jalkauduttiin myös kirjaston ulkopuolelle. Tapahtumia järjestettiin vuoden mittaan yli 400, joista lähes 300 oli lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia. Aikuisten lukemaan innostamisen työhön panostettiin muun muassa lukupiireillä sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa. Pääasiassa senioreille suunnattuihin digiopastuksiin osallistui 900 henkilöä vuoden mittaan. Kirjavinkkausta ja kirjastonkäytön opastuksia järjestettiin aktiivisesti ja tavoittivat 5500 lasta ja nuorta vuoden aikana. Myös luokkien tilastoimattomia, omatoimisia kirjastokäyntejä on vuoden mittaan runsaasti, etenkin koulujen yhteydessä olevissa kirjastoissa.
Kirjaston kävijämäärä kasvoi 9 %, lainamäärä 1,3 % ja lainaajien määrä 1,4 % verrattuna vuoteen 2023. Fyysisiä käyntejä oli vuoden aikana 0,55 miljoonaa. Lainoja oli yhteensä 1,53 miljoonaa, joista ensilainoja oli 670 000 ja uusintalainoja 860 000.
Pori Sinfoniettan vuosi 2024 toteutui suunnitellusti, vaikka syyskauteen jouduttiin tekemään yllättäen muutoksia, koska uuden ylikapellimestarin sopimus jouduttiin purkamaan yhteisymmärryksessä toukokuun lopulla. Se aiheutti uusien korvaavien kapellimestarien pikaista etsimistä ja osittain konserttiohjelmien muutoksia.
Vuoteen sisältyi yhteensä 118 esiintymistä ja yleisötyötapahtumaa, joista 100 oli konsertteja tai muunlaista soittoesiintymistä. Yleisötyötapahtumia, joihin ei sisältynyt soittoa (esim. orkesterin esittelyä erilaisissa tilaisuuksissa, taiteilijatapaamisia yms.) oli 18. Konsertteihin sisältyi 13 sinfoniakonserttia, 3 Requiemia, 2 balettiesitystä (Pähkinänsärkijä), 8 kamarimusiikkikonserttia, 5 viihdekonserttia, 2 lasten- / koko perheen konserttia, 18 koululais- / päiväkotikonserttia (joista kolme Promenadisalissa ja 15 vierailua kouluissa), 24 palvelutalo- hoitolaitos- ja neuvola vierailua, 15 ilmaiskonserttia kauppakeskuksissa ja vastaavissa tiloissa, 3 (ei julkista) tilausesiintymistä. Promenadisalin konserteista järjestettiin 7 avointa kenraaliharjoitusta.
Konserteista ja esiintymisistä 11 olivat vierailukonsertteja maakuntaan (Merikarvia 2, Rauma, Huittinen, Jämijärvi, Säkylä, Eura, Karvia ja Ulvila) ja maakunnan ulkopuolelle (Helsinki ja Seinäjoki). Pori Sinfonietta toteutti yhteensä kymmenen Haapaneitty, mettän tyttö -musiikkisatu esitystä Porissa ja maakunnassa. Musiikkisatu oli osa Konsertti- ja teatterikeskuksen Live 2 -hanketta.
Kuulijoita 118 tapahtumassa, konserteissa ja yleisötyötapahtumissa, oli yhteensä 25 371, joka on jopa lähes 45 % enemmän kuin vuonna 2023. Kuulijamäärissä on nyt palattu koronaa edeltävälle vuoden 2019 tasolle. Pori Sinfonietta on kulttuurireseptikohde. Maksullisissa konserteissa kävi 133 kulttuurireseptikuulijaa. Striimattuja verkkokonsertteja oli kolme (Wanhat tanssit, Pieni päiväsoitto Puuvillassa, Porin kaupungin itsenäisyyspäiväjuhla). Verkkokonserttien kuulijamäärä oli 13 471. Lisäksi orkesterin somekanaville tuotettiin 28 toimitettua verkkosisältöä (esim. taiteilijahaastatteluja), joiden katselijamäärä vuoden lopussa oli 32 811.
Pori Sinfoniettan tulevien kausien suunnitelmia tehtiin syksyllä orkesterin muusikoista ja hallinnon/ tuotannon edustajista koostuvassa ohjelmatyöryhmässä ilman ylikapellimestaria. Uusia ylikapellimestarivaihtoehtoja kartoitettiin.
Kruunupään taiteilijaryhmä toteutti ainutlaatuisen Lapsen oikeuksien viikon -taidelipputeoksen lasten luonnoksista. Liput liehuivat Raatihuoneen lippusaloissa koko viikon marraskuussa. Mukana suunnittelussa oli noin 250 lasta. Liput olivat osa vuoden 2024 painotusta monilukutaiton kehittämiseen.
Vuosittainen valtakunnallinen Vauvojen värikylpy -ohjaajien koulutus järjestettiin elokuussa. Koulutuksesta valmistui 25 ohjaajaa. Koulutukseen osallistuu myös kansainvälisesti toimivia ohjaajia, tänä vuonna yksi osallistuja oli Tšekin tasavallasta.
Näyttelyitä oli esillä niin Kruunupään omassa galleriassa kuin maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Kehona -kosketeltavien teosten näyttely on esillä Jyväskylän taidemuseossa. Näyttely herätti laajaa kiinnostusta. Kävijöitä oli liki 19 000. Kruunupään Varista -näyttely oli esillä Euran Ruukinpuistossa koko kesän. Näyttelyssä oli liki 300 pienempien lasten tekemää myrkyttömästi ja ekologisesti tehtyä männynneulasgrafiikkaa ja nuorten Noise-valokuvausryhmän valokuvia. Näyttely sain paljon huomioita osana Ruukinpuiston kesää ja kävijöitä oli liki 2600.
Kultane® – kulttuuri- ja taideneuvolan 10-vuotista taivalta juhlittiin kesäkuussa yhdessä Satakunnan hyvinvointialueen kanssa. Kultane® -toiminnassa oli 69 toteutunutta ryhmäneuvolaa ja asiakaskontakteja yli 900.
Vauvojen värikylpy ® -viikkotyöpajat jatkuivat ja saivat hyvää palautetta, samoin täyttyivät Värikylpylauantai-työpajat (mukaan lukien Värikylpykesäperjantait ja Värikylpykesälauantait). Näissä työpajoissa Kruunupäässä noin 100 perhettä viikoittain.
NOISE – Nuorten kokeellinen valokuvakerho jatkoi toimintaansa. Lisäksi aloitettiin kuvataiteen Kruunuklubi. Kerhot toivat lastenkulttuurikeskuksen tiloihin 12–18-vuotiaita taiteen tekijöitä. Kansainvälisille perheille ja maahanmuuttajille suunnattuja taidetyöpajoja pidettiin ympäri vuoden ja ne ovat sitkeällä monimuotoisella tiedottamisella tavoittaneet kohteensa.
Osana Porin Kulttuuripolkua Vähärauman ja Käppärän koululla työskentelivät taiteilijat toteuttaen lasten kanssa yhteisen teoksen, Vähäraumalla terveydenhoidon odotustilaan ja Käppärässä koulun pihaan. Porin koulujen erityisryhmille tarjotut kevätretkityöpajat toteutuivat yli odotusten. Varhaiskasvatuksen kanssa toteutettiin hybridityöpajatoiminta yhdessä taiteilijoiden kanssa. Työpajoja/taiteilijatapaamisia/esityksiä oli 66 kpl, joista päiväkodeissa 31 kpl ja Kruunupään tiloissa 35 kpl.
Lasten ja nuorten taideilmaisun teoksia sijoitettiin lastensuojelun toimistotiloihin Otavankadulle ja Kultane -neuvolaan. Vihreä kruunu – Kruunupään ympäristöohjelman laadinta käynnistettiin.
Kruunupäässä oli kesällä lapsille ja perheille suunnatut Kesätorstait, Kruunupää osallistui myös Taiteiden yöhön, SuomiAreenan kansalaistoriin ja toteutti Satakunnan puutarhaseuran kanssa Violan ja Orvokin päivän Toivepuistossa. Kinokellarin toiminnassa oli sekä kevät- että syysmatineat. Esityksissä kävi keskimäärin 75 henkilöä/esitys.
Kansainvälisen mikrobiologian tutkimushankkeen suunnittelu käynnistyi Tampereen yliopiston (Lapsuuden tutkimus/Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta) kanssa samoin yhteistyö Playground -taiteilijaryhmän (Englanti) kanssa. Yhteistyö Porin yliopistokeskuksen kanssa jatkui ja Lasten yliopisto -luentoyhteistyön laajentaminen kokopäivä tapahtumaksi yliopistokeskukseen ja Kruunupäähän sai hyvän vastaanoton.
Satakunnan Museon museokohteiden kävijämäärät pysyivät hyvällä tasolla siitä huolimatta, että Satakunnan Museo ja Luontotalo Arkki olivat vuoden aikana molemmat suljettuna kaksi kuukautta. Kokonaiskävijämäärä 57 979 jäi vain pari tuhatta edellisvuoden ennätyksestä, ja Rosenlew-museossa tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys, 7884 kävijää. Myös kesän yleisöopastukset erityisesti Satakunnan Museossa kasvattivat merkittävästi suosiotaan.
Museokohteiden näyttelyistä mm. omaa tuotantoa olleet Englund, Ainutlaatuinen Yyteri sekä Porin Piirtäjät ovat esitelleet paikallista historiaa ja luontoa uusista näkökulmista. Näyttelytoiminnassa on hyvällä menestyksellä panostettu myös yhteistyöprojekteihin. Hallituskadun museorakennuksen viereen, nk. Museokujalle yhteistyössä Pori-Seuran kanssa toteutettu Värivalokuvasarja Porista v. 1955 -näyttely herätti runsaasti kiinnostusta, ja uudella yhteistyönäyttelyille tarkoitetulla näyttelytila Parvella on varauksia jo vuodelle 2028 asti.
Valtionosuuksilla rahoitettava museon alueellinen vastuumuseotyö vahvistui toisen rakennustutkijan rekrytoinnin myötä. Rakennustutkijoita ja arkeologia ovat vuoden aikana työllistäneet mm. alueen lukuisat aurinko- ja tuulivoimalahankkeet. Jatkuvasti kasvavan viranomaistyön resurssipulaa helpottamaan saatu uusi rakennustutkijan virka mahdollistaa jatkossa isompia panostuksia myös rakennusperintöön liittyvään yleisötyöhön.
Keväällä päättyneessä Museopalveluita meille kaikille -hankkeessa kehitettiin palvelukonsepteja alueellisten museopalvelujen toteuttamiseen yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hankkeen myötä julkaistiin mm. useita digitaalisia aineistoja maakunnan kulttuuriperinnöstä.
Lokakuussa käynnistettiin Porin teollisuusperintöverkosto -hanke, jossa suunnitellaan Rosenlew-museon uutta, aiempaa laajemmin Porin seudun teollisuutta käsittelevää toimintakonseptia ja näyttelyuudistusta sekä perustetaan teollisuusperinnöstä kiinnostuneita tahoja, mm. yrityksiä ja yhdistyksiä yhteen kokoava verkosto. Rosenlew-museosta tuli myös Euroopan neuvoston sertifioiman European Route of Industrial Heritage (ERIH) -kulttuurireitin Länsirannikon reitin ankkuripiste, mikä vahvistaa museon ja Porin näkyvyyttä teollisuushistoriallisena matkailukohteena.
Museon tutuista toimintamuodoista jatkettiin mm. luentojen, opastusten, työpajojen, retkien, korjausneuvontailtojen sekä talvi- ja syyslomaviikkojen ohjelman järjestämistä vuosikalenterin mukaisesti. Uusia toimintamuotoja ovat vuoden aikana olleet mm. Luontotalo Arkin luontokerho, uusi Auta Vienoa! -seikkailupeli Satakunnan Museossa sekä museoiden yhteisessä matkailun kehittämishankkeessa julkaistut Porin keskustan digitaaliset kulttuurireitit.
Porin taidemuseo oli suljettuna vuoden 2024 ajan. Sulun aikana ei ollut tavanomaista näyttely- tai yleisöohjelmaa, vaan toimintaa järjestettiin vaihtoehtoisilla tavoilla. Vuoden aikana taidemuseo tavoitti näyttelyiden ja tapahtumien kautta yhteensä 18 852 kävijää, joista näyttelyissä (Poriginal-galleria, kesänäyttely Porin taidekoululla, Euran terassitalossa järjestetty näyttely sekä virtuaalinäyttely) 14 371 käyntiä ja muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa 4481 kävijää.
Taidemuseon peruskorjaus valmistui 12.11., jolloin rakennus luovutettiin jälleen taidemuseotoiminnan käyttöön. 15.11. vietettiin taidemuseon tupaantuliaisjuhlaa, kun Circle-yhtye esiintyi hetkessä loppuunmyydyssä konsertissa. Konsertin jälkeen alkoi koko henkilökuntaa työllistävä paluumuutto taidemuseorakennukseen, joka kesti tilojen toimintojen ja tavaroiden (mm. toimisto, arkisto ja käsikirjasto) järjestelyineen vuoden 2024 loppuun saakka. Vuoden aikana valmisteltiin myös vuosien 2025 ja 2026 näyttelyitä ja yleisöohjelmaa.
Kokoelmatyötä tehtiin vuoden aikana monipuolisesti. Porin taidemuseon virallinen asiakirja Kokoelmapoliittinen ohjelma päivitettiin. Vuoden aikana konservoitiin vuoden 2021 tulipalossa vaurioituneita Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman teoksia, huollettiin ja valokuvattiin Porin kaupungin taidekokoelman teoksia sekä toteutettiin ja valmisteltiin kokoelmateosten lainoja muille taidemuseoille, kuten Ateneum, Sara Hildénin taidemuseo, Taidehalli ja Amos Rex. Lisäksi tehtiin taidevarastoissa teosten säilyttämistä parantavia toimenpiteitä, kuten säilytyslaatikoita ja telineitä ja korjattiin puutteita mm. taulujen säilyttämiseen tarkoitetuissa siirtoseinissä.
Julkisen taiteen huolto ja ylläpito ajoittuu pääosin kesäaikaan/ aikaan ennen pakkasia. Vuoden aikana puhdistettiin Eila Hiltusen Polyfonia-veistos Etelärannassa ja Lokki-veistos taidemuseon edustalla, osallistuttiin Armas Hutrin Kurki-veistoksen siirron suunnitteluun ja toteutukseen sekä kunnostettiin Per Kirkebyn Tiiliveistos.
Vuoden aikana valmistui Porin taidemuseon alueellisen vastuumuseotehtävän toimenpiteenä Satakunnan julkisen taiteen ohjelma.
Taidemuseo järjesti touko-elokuun aikana Porissa kaksi näyttelyä. Lisäksi järjestettiin Porin kaupungin kokoelman teoksia esittelevä näyttely Euran terassitalossa maalis-lokakuussa. Aluevastuumuseotehtävään kytkeytyvä ensimmäinen KORSI-säätiön tukema KORSI-komissio toteutettiin Etelärannan uudelle Taideaukiolle, jossa esillä oli kesä-syyskuussa siikaslaisen taiteilijan Hanna Marnon veistos Eduard Samettijalka. Teos on taidemuseorakennuksen eteen sijoittuvan uuden Taideaukion ensimmäinen taidetoteutus ja toimii myös aukion toiminnallisuuden testinä. Saatuja kokemuksia hyödynnetään aukion jatkokäytön suunnittelussa osana keskustan kehittämistä. Teoksen yhteydessä järjestettiin kesällä 2 taiteilijatapaamista, 2 opastusta ja 1 tapahtuma, joissa oli yhteensä 97 osallistujaa. Lukuja Etelärannassa kesän aikana liikkuneista ihmisistä ei ole saatavilla.
Toinen näyttely järjestettiin Porin taidekoulun tiloissa kesä-heinäkuussa, jossa esillä oli Mike Kelleyn pitkä elokuva Day is Done, sekä Grace Ndiritun edesmenneen Kelleyn muistoa kunnioittava teos Grief - a Love Letter. Ndiritu vieraili Porissa SuomiAreena-viikolla taidemuseon näyttelyn yhteydessä järjestämässä yleisötilaisuudessa. Pääsymaksuttomasa näyttelyssä kävi 764 vierailijaa. Näyttelyn maksuttomissa tapahtumissa ja omatoimipajassa vieraili 130 kävijää. Poriginal galleria oli koko vuoden auki normaalisti, ja siellä näyttelyt vaihtuivat kolmen viikon välein, kävijöitä oli vuoden aikana 4839. Maaliskuussa avautunut taidemuseon kokoelmateoksia esittelevä näyttely Työn jälkeen, oli auki Alvar Aallon terassitalossa Eurassa aina 3.11. saakka. Näyttely tavoitti 2647 kävijää. Katseiden välissä virtuaalinäyttelyssä oli vuoden aikana 6121 käyntiä.
Muita vuoden aikana toteutettuja tapahtumia olivat mm. osallistavat ja toiminnalliset työpajat, kesänäyttelyn tapahtumapäivät ja veistosvaellukset eri ikäisille sekä virtuaalinäyttelyä esittelevä koulukiertue. Wapprobatur-tapahtumassa sekä UC Porin keskiviikon kahvihetkitapahtumassa ja hyvinvointimessuilla opiskelijoita osallistavat taidetehtävät ja -kysely.
Vuosina 2023-2024 Porin museot ovat kehittäneet järjestelmällisesti ympäristövastuullisuuttaan, ja museoille myönnettiin toukokuussa Ekokompassi-ympäristösertifikaatti. Museopalveluille etsittiin uutta kahvilayrittäjää kahteen otteeseen DiakonJuhlan lopetettua toimintansa keväällä. Loppuvuodesta toteutetussa kilpailutuksessa löydettiin yrittäjä, joka aloittaa toimintansa molemmissa museoissa kevään 2025 aikana.
Talousarvion toteutuminen ja poikkeamat käyttötaloudessa
Vapaa-ajan lautakunnan toimintatuotot toteutuivat talousarviota paremmin. Tuottoja kertyi 156 000 euroa talousarviota enemmän, toteumaprosentti 103,6. Erityisesti muut toimintatuotot toteutuivat talousarviota paremmin, toteumaprosentti 115. Tämä johtuu liikuntayksikön vuokratuottojen ja tilojen käyttömaksujen positiivisesta kehityksestä koko vuoden ajan. Vuoden 2023 toteumaan verrattuna kasvua on noin 53 000 euroa. Yksi selittävä tekijä tilavuokrien kohdalla on se, että vuonna 2024 ei järjestetty mitään sellaista tapahtumaa, mihin olisi erillispäätöksellä osoitettu tilat veloituksetta tapahtumajärjestäjän käyttöön, toisin kuin esimerkiksi aiempina vuosina (Taitaja 2022 tai SM-uinnit 2023). Pääsymaksujen ja tilavuokrien kohdalla näkyy myös sääolosuhteista johtuvaa kausivaihtelua. Kevään ja kesän sää vaikuttaa maauimalan ja uimahallien käyttöön, ilmojen kylmeneminen syksyllä vaikuttaa puolestaan tekojääradan aukeamiseen ja näin vuoromaksujen kertymiseen.
Kulttuuriyksikön maksu- ja myyntituotot toteutuivat hieman yli talousarvion. Taidemuseo oli koko vuoden kiinni, mutta Satakunnan Museon museokohteiden kävijämäärät pysyivät hyvällä tasolla siitä huolimatta, että Satakunnan Museo ja Luontotalo Arkki olivat vuoden aikana molemmat suljettuna kaksi kuukautta. Sinfonietta tulotavoite nousi noin 45 % vuodesta 2023, mutta kuulijamäärän suuren kasvun myötä, verrattuna edelliseen vuoteen, tulotavoite kuitenkin saavutettiin ja toteuma oli 107,7 %.
Nuorisoyksikön toimintatuotot jäivät hieman talousarviosta, toteumaprosentti 93,6, sillä muun muassa kohdennetun nuorisotyön toimintatuotoissa jäätiin n. 8000 eurolla tavoitteesta, kun esimerkiksi tuva-koulutuksen laskutus ei toteutunut talousarvion mukaisesti. Tämä on suoraan verrannollista oppilaitosten leikkaus- ja vähennystarpeiden kanssa.
Lautakunnan alaisten yksiköiden toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 miljoonalla eurolla. Tämä selittyy pääsääntöisesti osaltaan nuorisoyksikön perustamisen myötä lisääntyneellä henkilöstömäärällä sekä muilla toiminnan laajenemisesta johtuvilla kuluilla. Vuoden 2024 talousarvioon nähden toimintakuluihin varatuista määrärahoista jäi lautakuntatasolla kuitenkin käyttämättä 129 000 euroa (toteumaprosentti 99,2).
Henkilöstömäärärahoista jäi käyttämättä 0,46 M€ (toteumaprosentti 96), kun taas palvelujen ostot ylittyivät 0,37 M€ (toteumaprosentti 118). Tiliryhmäkohtaiset poikkeamat johtuvat osittain tiliöinnin ja toteuman eroista, joka hieman vaikeuttaa seurantaa. Esimerkiksi Sinfoniettan vierailevien kapellimestarien ja solistien palkkiot menevät välillä henkilöstökulujen asiantuntijapalkkioista ja välillä palvelujen ostojen asiantuntijapalveluista. Nämä kulut on pääosin budjetoitu henkilöstökulujen puolelle, vaikka suuri osa on mennyt palvelujen ostojen puolelta. Vuonna 2024 Sinfoniettan henkilöstökulut alittuivat 162 000 eurolla, kun taas palvelujen ostot ylittyivät 163 000 eurolla.
Kulttuuriyksikön henkilöstökulumäärärahat alittuivat kokonaisuudessaan 0,37 M€ (toteumaprosentti 95,4). Tätä vaikutti yllä kuvatun Sinfoniettan tilanteen lisäksi myös mm. Satakunnan museon rekrytointien siirtäminen, sillä vasta loppuvuodesta käynnistettiin Luontotalo Arkin amanuenssin rekrytointi. Lisäksi kulttuuriyksikön LiveAbility-hankkeen rekrytoinnit viivästyivät ja osa henkilöstöstä teki lyhennettyä työaikaa, joten henkilöstökulut eivät täysin toteutuneet henkilöstösuunnitelman mukaisesti.
Liikuntayksikön henkilöstökuluihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 144 000 euroa. Pääosin tämä poikkeama selittyy liikuntapalvelujen rekrytointien tilanteella. Vuoden 2024 henkilöstösuunnitelmassa ja talousarviossa liikuntapalveluille osoitettiin määrärahat uimavalvojien lisäresurssin (3 HTV) rekrytoimiseen. Taustana tässä oli sijaistarpeen vähentäminen (uimavalvojille pitää aina poissaolotilanteissa palkata sijainen, jotta uimahalli voidaan pitää auki asiakkaille), sijaisten löytämiseen liittyvät ongelmat (erityisesti korona-ajan jälkeen uimavalvojista on pulaa valtakunnallisesti, pandemia-ajan sulut lienevät yksi tekijä tehtävän vetovoiman vähentymisessä) sekä uimavalvoja-liikunnanohjaajan nimikkeellä toimivien, liikunnanohjaajan koulutuksen saaneiden uimavalvojien tehtävän monipuolistaminen ammattitaidon ylläpitämiseksi lisäämällä liikuntaryhmien ohjaamista uimavalvojien arkeen. Osaavien uimavalvojien saatavuuteen liittyvistä ongelmista sekä samaan aikaan sattuneista irtisanoutumisista, pitkistä poissaoloista ja uudelleensijoituksista johtuen lisäresurssia ei kuitenkaan saatu rekrytoitua. Paikkoja saatiin osittain täytettyä syksyllä 2024, mutta käytännössä henkilöstökustannuksiin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä suurin osa. Paikkoja on täytetty loppuvuoden aikana ja tarkoituksena on, että keskustan uimahallissa toimitaan täydellä henkilöstöllä kevään 2025 jälkeen. Lisäksi henkilöstösuunnitelmassa ja talousarviossa oli varauduttu nykyisen skatehallin valvojan tehtävän muuttamiseen kausiluonteista tehtävästä ympärivuotiseksi liikunnanohjaajan tehtäväksi. Tämä ei ole vielä toteutunut, ja tämän tehtävän palkkakustannukset toteutuivat noin 70 prosenttisesti.
Vapaa-ajan lautakunnan alaisten yksiköiden palvelujen ostot ylittyivät 0,36 M€, toteumaprosentti 118. Tämä selittyy suurimmalta osin sillä, että käyttösuunnitelmavaiheessa määräraha on kustannuspaikkatasolla budjetoitu eri tiliryhmiin kuin mille se ostolaskuilla lopulta tiliöidään. Lisäksi yksiköissä oli vuonna 2024 käynnissä useita kehittämishankkeita, joissa palveluja ostettiin vuoden aikana hankerahoituksen turvin, esimerkiksi kulttuuriyksikössä LiveAbility-hanke sekä Satakunnan museon ja kirjaston hankkeita. Myös taidemuseon kesän näyttelyiden toteuttamiseen, sekä avajaisvuoden 2025 valmisteluihin, sekä uudelleen avautumiseen liittyviin hankintoihin käytettiin talousarviota enemmän ostopalveluita. Lisäksi nuorisoyksikössä valmistauduttiin Ohjaamon uusiin toimitiloihin siirtymiseen.
Tarvikehankinnat toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti, toteumaprosentti 98. Avustukset puolestaan alittivat talousarvion määrärahan, toteumaprosentti 97,5, sillä toimintatonniavustusta sekä yhdistysten toiminta-avustuksia ei jaettu täysimääräisesti vuonna 2024.
Muut toimintakulut ylittivät talousarvion, mutta vain 15 000 eurolla (toteumaprosentti 111,7). Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä.
Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteumaprosentti 97,5). Talousarvion toimintakate oli -11 389 579 euroa ja toteutunut toimintakate oli -11 103 819 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 285 760 euroa. Toimintakate kasvoi 4 prosenttia vuodesta 2023.
Investointimäärärahojen käyttö
Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin Ohjaamon uusiin toimitiloihin kalusteita. Investointeihin oli varattu 30 000 euroa. Määrärahasta käytettiin 16 620 euroa (toteumaprosentti 55,4). Määrärahaa jäi käyttämättä 13 380 euroa.
Vapaa-ajan lautakunnan alaisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2022-30.9.2023 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.