Ehdotus
Esittelijä
-
Riikka Jokiainen, yksikön päällikkö, ympäristö- ja terveysvalvonta, riikka.jokiainen@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa:
Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaava on sisällöltään hyvin laaja. Yhteensovitettavia asioita ovat sataman ja sen yhteydessä olevan teollisuusalueen kehittäminen kemikaalisatamaan ja kemianteollisuuteen liittyvine riskeineen ja meluvaikutuksineen, Tahkoluoto-Paakareiden saariston vapaa-ajan asuminen, luonnon ja kulttuuriympäristön arvot, meritulvan vaikutukset sekä Tahkoluodon edustalle rakentuvan merituulivoiman sähkönsiirto voimalinjavarauksineen.
Kaavaluonnos II on asetettu nähtäville tilanteessa, jossa asioita on vielä selvitysvaiheessa, kuten noin 100 hehtaarin laajentumisalue merelle Törnikarin edustalle. Samoin suunnitellun merituulivoiman sähkönsiirron uudet 400 kV:n voimalinjavarausten ratkaisut ovat vielä kesken hankkeiden YVA-prosesseissa.
Tässä vaiheessa lautakunta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin luonnonsuojelun, ympäristö- ja terveysvalvonnan, rakennusvalvonnan sekä joukkoliikenteen näkökulmista:
Luontoarvot
Arvokkaiden luontoalueiden osoittaminen luonnonsuojelualueiksi tai rajoittamalla muuten maankäyttöä on myönteinen asia. Alueelta tehdyt selvitykset ovat laadukkaita ja kattavuudeltaan riittäviä sekä sisällytetty kaavaratkaisuun. Lisäksi on myönteistä, että monimuotoisia kohteita tarkastellaan myös maisema-arvon pohjalta ja sukkessioketjut huomioiden kokonaisuuksina.
Kaijakarin rannoilla voi olla merikutuisen siian lisääntymisalueita. Tahkoluodon täyttötöiden mahdollisesti aiheuttaman samentuman vaikutusta merikutuisen siian lisääntymiseen tulee käsitellä kaavaehdotuksessa.
Kaavaselostuksessa todetaan Tahkoluodon kedosta, että sinne tulee järjestää hoito niittämällä. Jää kuitenkin epäselväksi kenen vastuulla tämän toteuttaminen on.
Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavatyötä varten selvitettiin myös erittäin uhanalaisen kolmitäplähitukoin esiintyminen, koska sen tiedettiin elävän Tahkoluodon alueella. Tehdyssä kolmitäplähitukoiselvityksessä koottiin toimenpide-ehdotukset lajin merkittävien elinympäristöjen turvaamiseksi pitkällä aikajänteellä ja niistä on koottu tiivistelmä kaavaselostukseen. Kaavamääräyksissä lajia ei ole kuitenkaan huomioitu eikä kaavaselostuksesta käy ilmi kuka tai mikä taho tarvittavista suojelutoimista huolehtii.
Kaavaselostuksen mukaan Reposaarentien varteen varataan noin 20 metriä leveät EV-alueet, joita voidaan käyttää infrastruktuurin sijoituspaikkoina. Arvokkaiden tervaleppälehtojen osalta ympäristövaikutukset jäävät pienemmiksi, mitä enemmän infraa on mahdollista sijoittaa tien pohjoispuolelle. Huomiota kiinnittää myös vedyn siirtoputken vaatima iso alue ja etäisyydet samoin kuin merituulivoiman kaapeloinnit/voimalinjat.
Kaavaselostuksessa todetaan, että mahdollisen mereentäyttöalueen alle jäävän riuttaluonnon kompensoimiseksi käynnistetään pilot-projekti. Riuttakunnostus-pilot saattaa soveltua kaupungin suunnitteilla olevaan luonnon monimuotoisuusohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää konkreettisilla toimenpiteillä luonnon suojelua, hoitoa ja ennallistamista Porin kaupungin alueella.
Kaavan tavoitteena loma-asumisen ulkopuolelle jäävän saariston osalta on virkistyskäyttö. Kaavaselostuksen VR-määräyksissä rajoitetaan saarten metsätaloutta, mikä on luonnon monimuotoisuuden kannalta myönteistä. Saarten metsätalous onkin kokonaisuuden kannalta marginaalista kaupungin näkökulmasta. Saariston metsät eivät sisältyneet vuonna 2022 kaupungin metsien Metso-selvitykseen. Kirjaus saaristometsien kartoitustarpeesta on erittäin kannatettava.
Melu
Terveydensuojelulain (763/1994) 2 §:n mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Toimintaa tulee harjoittaa siten, etteivät toiminnan liikenne, melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin aiheuta terveydensuojelulain tarkoittamaa vaaraa tai haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville.
Kaavamääräyksin tulee varmistaa, ettei lähimpien häiriintyvien kohteiden, virkistysalueiden ja luonnonsuojelualueiden melutaso heikenny kaavan toteutuessa.
Osayleiskaavahankkeen meluvaikutusten arvioinnissa on tullut esiin, että ulkomelun ohjearvot ylittyvät nykytilanteessa Reposaaren Parkkiluodon alueella, joka on varattu vakituiseen asumiseen. Reposaaren satama-alueen teollisuus- ja satamatoimintaa kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota melulainsäädännön vaatimusten täyttymiseen melumallinnusten osoittamien melualueiden reunoilla sijaitsevilla, vakituiseen asumiseen varatuilla alueilla, kuten Reposaaren Parkkiluodossa. Toiminnan meluvaikutusten arvioinnissa ja suunnittelussa tulee lisäksi huomioida rakentamisaikainen melu sekä meluntorjuntatoimenpiteet sen vähentämiseksi.
Melumallinnustuloksia tulkittaessa on huomioitava, että mallinnuksiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, eikä hyväkään malli välttämättä kuvaa todellisuutta kaikilta osin riittävän tarkasti. Epävarmuutta lisää se, että aluekohtaiset toiminnot eivät ole vielä tarkasti tiedossa. Melumallinnuksen luotettavuuden varmistamiseksi suositellaan tarvittaessa tehtäväksi kohdennettuja melumittauksia.
Jätevesien käsittely
Ympäristövalvonnan näkemyksen mukaan kaavaluonnoksessa annettua loma-asumisen jätevesien puhdistamista koskevaa määräystä tulee oikaista. Ympäristönsuojelulaki ei määrittele tapaa, jolla jätevedet tulee puhdistaa. Ympäristönsuojelulain 154 b §:n mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen (perustason puhdistusvaatimus).
Ympäristönsuojelulain 156 §:n mukaan kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsittelyjärjestelmän soveltuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon kiinteistön käytön aiheuttama käsittelemättömästä jätevedestä aiheutuva kuormitus, ympäristön pilaantumisen vaara ja muun jätevesijärjestelmän ominaisuudet, kiinteistön sijainti vesistön tai meren läheisyydessä tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ja muut ympäristöolosuhteet.
Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy. Porin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 7 §:n mukaan rantavyöhykkeillä ei saa puhdistettua talousjätevettä johtaa suoraan vesistöön, vaan se tulee imeyttää maahan tai johtaa avo-ojaan seuraavia suojaetäisyyksiä noudattaen: talousvesikaivo ja lähde 30-50 metriä maastosta, maaperästä ja pohjaveden virtaussuunnasta riippuen, vesistö 20 metriä ja tie tai rakennuspaikan raja 5 metriä. Talousjäteveden käsittelyjärjestelmää tai kuivakäymälää ei saa sijoittaa niin lähelle rantaa, että vesistön tulviessa veden on mahdollista nousta käsittelyalueelle saakka.
Näin ollen määräys voi kuulua esimerkiksi ”Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy (YSL 527/2014 156 §). Puhdistetut talousjätevedet voidaan imeyttää maahan tai johtaa avo-ojaan Porin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 7 §:n mukaisesti. Vesikäymälät eivät ole sallittuja. Ulkokäymälän tulee olla tiivispohjainen ja se tulee sijoittaa 1,5 m:n tulvarajan yläpuolelle. Alle 1,5 m:n tulvarajan alle jäävillä rakennuspaikoilla on käytettävä muualla tyhjennettäviä WC-ratkaisuja. Alle 1,5 m:n rajan ei saa perustaa kompostia.”
Rakentamislupa
Osayleiskaavaluonnoksen selostuksesta ilmenee, että oikeusvaikutteisena kaavana sitä olisi mahdollista käyttää myös suoraan rakentamislupaan oikeuttavana. Tämä tieto ja viittaus alueidenkäyttölakiin (§ 44), tulee kirjata osayleiskaavan kaavamääräyksiin nähtäville esimerkiksi kohtaan yleismääräykset. Lisäksi kaavaluonnoksen asiakirjoista tulee tarvittavilta osin muokata termejä 2025 alusta voimaan tulleen rakentamislain mukaisiksi (esim. rakennuslupa -> rakentamislupa).
Joukkoliikenne
Kaava-alueelle nykytilanteessa suuntautuvan joukkoliikenteen osalta voidaan todeta, että Tahkoluotoon pääsee Reposaareen kulkevilla linja-autolla Porin matkakeskuksesta kerran tunnissa. Matka-aika Porin matkakeskuksesta on noin tunti. Lähin bussipysäkki on noin 1 km:n päässä sataman portista. Joukkoliikenne palvelee hyvin myös Parkkiluodon kylää ja pienvenesatamia.