Perustelut
Käyttötalous
Elinvoima- ja ympäristötoimialan vuoden 2025 talous ei ole kaikin puolin vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna, sillä 1.1.2025 alkaen Pori on toiminut vastuukuntana 11 kunnan muodostamalle uudelle Satakunnan työllisyysalueelle TE-palveluiden siirryttyä kuntien vastuulle ja työllisyysalue toimii elinvoima- ja ympäristötoimialalla. Lisäksi vuodenvaihteessa matkailu- ja markkinointiyksikön henkilöstö ja tehtävät siirtyivät konsernipalveluihin, samoin työllisyydenhoidon aikuisten työpajatoiminta lakkautettiin ja suurin osa toiminnoista ja henkilöstöstä siirrettiin tekniselle ja sivistystoimialoille.
Toimialan myyntituotoissa tammi-maaliskuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (1,16 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain.
Joukkoliikenteen lipputuotot maaliskuun loppuun mennessä ovat 0,676 M€, kun vuosi sitten samalle ajalle kohdentuvien lipputulojen summa oli 0,651 M€. Lipputuottoihin on tullut kasvua 25 000 euroa (+3,9 %).
Joukkoliikenteen matkojen määrä kasvoi maaliskuun loppuun mennessä edeltävään vuoteen verrattuna 2,7 % (13 000). Lähimaksuliput sekä aikuisten ja lasten kertaliput käteisellä olivat eniten myydyt lipputuotteet (kpl). Ensimmäistä kertaa lähimaksulla on ostettu enemmän matkoja kuin aikuisten kuljettajilta käteisellä ostetuilta kertalipuilla (+1150 kpl). Euromääräisesti lipputuloja kertyi eniten aikuisten 30 päivän kausilipusta, lähimaksulipuista ja lasten kausilipuista. Tammikuussa kausilippujen asiakashintojen korotettiin arvonlisäveron nousun (10 % -> 14 %) kustannusten kattamiseksi. Lippujen myynnissä ei ole havaittavissa notkahdusta eikä joulukuussa ennen veronkorotusta myöskään havaittu etukäteen ostamista. Tammikuussa aloitettiin uusien 90 päivän kausilippujen myynti. Ne eivät ole horjuttaneet 30 päivän kausilipun suosiota, mutta niitä ostettiin enemmän lasten matkustukseen kuin aikuisille.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmässä ostetuita lipuista kertyi tuottoa Porin kaupungille lähes 40 000 euroa (vuonna 2024 7000 euroa). Lipputulot tulivat Porista Kankaanpäähän, Raumalle ja Olkiluotoon kulkevista vuoroista ja nousukorvaussopimuksista. Rauma2-, Olkiluoto2-, Pori1- ja Pori2 –kausilipuilla ja Kelan koulumatkatukilipuilla saa matkustaa myös Porin joukkoliikenteessä. ELY-keskus maksaa nousukorvausta Porin kaupungille Seutu+-lipuilla tehdyistä matkoista. Lippujen yhteiskäyttö helpottaa erityisesti opiskelijoiden liikkumista seudulta Porin oppilaitoksiin.
Toimialan maksutuotot ovat toteutuneet lähes 0,2 M€ viime vuotta pienempinä. Tämä johtuu siitä, että vaikka rakennusvalvonnan lupamäärät ovat pysyneet samoina, mutta rakennettavien rakennusten keskikoko on huomattavasti pienempi kuin vuonna 2024 (taksa on neliöperusteinen). Tammi-maaliskuulta lupamaksutuotot ovat vuoden 2024 kehitystä 0,2 M€ jäljessä. Lupamaksutuottoja heiluttaa muun muassa uusien teollisten investointikohteiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen.
Toimialan tuet ja avustukset-tiliryhmän tuotot (89 000 €) koostuvat ensimmäiseltä kolmelta kuukaudelta Kelan maksamasta koulumatkatuesta sekä valvontaeläinlääkäritoiminnan korvauksista. Koulumatkatukea on tilitetty joukkoliikenteelle maaliskuun loppuun mennessä 67 000 €. Joukkoliikenteen valtionavun maksatushakemus 2024 ja haku vuodelle 2025 jätettiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin aikataulun mukaisesti huhtikuussa, mutta maksatuspäätös eikä avustuspäätös vuodesta 2025 ole vielä saapunut. Ennakkotietojen mukaan avustus on vuosina 2024 ja 2025 760 000 euroa.
Henkilöstökuluissa isoimpana lisäyksenä näkyy Satakunnan työllisyysalueen henkilöstökulut. Toimialan henkilöstön määrä on kasvanut selkeästi työllisyysalueuudistuksen johdosta (n. 125 vakituista). Lisäksi teknisen sopimuksen järjestelyerien palkankorotukset kohdentuivat merkittävästi toimialalle loppuvuodesta 2024 ja nostavat henkilöstökustannuksia myös vuonna 2025. Kasvu henkilöstökuluissa viime vuoden maaliskuun loppuun verrattuna on 27,2 %.
Palvelujen ostoissa kasvua on 9,5 %. Tässäkin tiliryhmässä kasvun merkittävin tekijä on työllisyysalueuudistus. Isoimpana yksittäisenä eränä on edelleen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset, jotka ovat toteutuneet suunnitellusti. Maaliskuun loppuun mennessä on käytetty 1,882 M€. Tilastokeskuksen ylläpitämä linja-autoliikenteen kustannusindeksi pysyi samassa pisteluvussa (121,5) vielä maaliskuussa, kun Porin Linjat Oy:n sopimuksen korvaustaso tarkistetaan. Kuljettajien kevään työehtosopimusneuvotteluissa saavuttamat palkankorotukset näkyvät kustannusindeksissä viiveellä. Todennäköisesti liikenteen ostokulut nousevat kesäkuun indeksin perusteella tehtävässä kustannustarkistuksessa ja kulujen kasvu vaikuttaa enemmän loppuvuodesta.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Tarvikeostot ovat 34,4 % edellisvuotta pienemmällä tasolla.
Kuntien osuus työttömyystukien rahoituksesta laajeni vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä. Taustalla on tavoite ohjata kuntia tarjoamaan työttömille palveluja, joiden avulla he voivat työllistyä nopeammin. Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat nykyään osan Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu koskee myös työttömyystukea, joka maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lisäksi kuntien rahoitusvastuu on aikaistunut ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ennen vuotta 2025 Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää tai pidempään. Nykyään Kela laskuttaa kuntaa henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyystukea 101 päivää.
Aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuudet eli ns. työllisyydenhoidon sakkomaksut on Porissa maksettu toimialoille kohdistamattomista käyttötalouseristä. 1.1.2025 alkaen nämä uudistetut työllisyydenhoidon rahoitusosuuserät siirrettiin kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön alaisiksi kuluiksi. Näin jatkossa kaikki työllisyydenhoitoon liittyvät kuluerät ovat toimialan alla. Määräraha vuodelle 2025 on 11,3 M€, mutta jo kolmen kuukauden perusteella voidaan todeta, että määrärahan riittävyydessä on epävarmuutta ja kehitystä seurataan tarkasti. Työttömyysluvut sekä avoimien työpaikkojen määrä ovat merkittävästi kiinni suhdanteista, mutta myös yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä, joita toimialalla yritetään yhteistyöllä elinkeinopalvelujen kanssa kehittää.
Muissa toimintakuluissa on iso 306 % kasvu, joka johtuu työllisyysalueen maksamista tilavuokrista (171 000 €).
Satakunnan työllisyysalue
Työllisyysalueen talousarvio on toteutunut annetun raamin sisällä. Mikäli henkilöstökulujen kehitys jatkuu tammi- maaliskuun tasolla, riittää talousarvioon varattu määräraha kattamaan koko vuoden henkilöstökulut. Työllisyysalueen siirtyneen henkilöstön palkkakulut ovat määritelty kiinteäksi 2025 kesäkuun loppuun saakka, ja tämän jälkeen ne yhdenmukaistetaan kaupungin palkkausjärjestelmän kanssa. Tämän vaihdon yhteydessä on riski, että talousarvioon varatut henkilöstömäärärahat eivät riitä niiden kattamiseen, mutta asia varmistuu vasta, kun siirto uusiin palkkaluokitteluihin on saatu tehtyä.
Työllisyysalueen jäsenkuntien maksuosuudet ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Ostopalveluiden toteumat ovat vähäisiä, koska työllisyysalueen palveluihin kuuluvat valmennukset ja ammatilliset työvoimakoulutukset, sekä koto -asiakkaiden orientaatiokoulutukset ovat käynnistyneet vasta asteittain maaliskuussa.
Annetuista avustuksista saatava kokonaiskuva on vielä tammi-maaliskuu väliseltä ajalta hieman vääristynyt. Tämä johtuu valtiolta siirtyneistä vuoden 2024 maksurästeistä, joiden maksatukset työllisyysalueen on hoidettava. Rästit koskevat avustuksia, kuten starttirahoja, työllistämistukia, palkkatukia ja työolosuhteiden järjestelytukia, sekä harkinnanvaraisia avustuksia. Ensimmäinen vuosineljännes on mennyt lähes pelkästään näiden hoitamiseen. Rästimaksatukset käsitellään lisäksi normaalista poikkeavalla tavalla, koska ne eivät saa olla tulosvaikutteisia. Tämän vuoksi ne eivät näy käyttötalouden toteumissa ja tavallaan vääristää käyttötalouden toteumaa. Tilanne korjaantuu huhtikuussa, kun toteumat alkavat kertyä normaalisti käyttötalouslaskelmaan.
Valtio on luvannut korvata rästimaksatuksiin käytetyt pääomat (2,41M€) huhtikuun loppuun mennessä, mutta ei tilityksiin liittyviä henkilöstö-, tai korkokuluja. Todellisuudessa valtion korvaus tulee olemaan n. 7–8 % alempi kuin luvattu korvaussumma, koska korvauksiin varatulle määrärahalle on asetettu korvauskatto. Mikäli korvaus ei riitä kattamaan valtion maksatuksia, erotus kuitataan työllisyysalueen talousarviomäärärahoista.
Kokonaisuudessaan valtio korvaa Porin kaupungille yhteensä n. 3,61 M€ joka sisältää avustusrästien lisäksi työllisyysalueelle siirtyneen henkilöstön lomapalkkavarauksen n. 1,2 M€.
Valmisteilla on esitys, jonka perusteella hinnoitellaan ja laskutetaan työllisyysalueen ulkopuolisten henkilöiden osallistuminen Satakunnan työllisyysalueen järjestämiin palveluihin. Lain mukaan tällaisissa tilanteissa lasku lähetetään asiakkaan kotikuntaan, jolla on maksuvelvollisuus. Tähän tulee kuitenkin olla laadittuna etukäteen laskutusperuste, jonka mukaan palvelu hinnoitellaan. Asiaa selvittää myös valtakunnallinen työllisyysalueiden ryhmä, jossa pyritään löytämään mahdollisuuksien mukaan yhtenäiset käytännöt laskutusperusteisiin ja käytäntöihin. Työvoimapalveluiden asiakkaana olevalle henkilöllä on lakisääteinen oikeus osallistua haluamaansa tarpeelliseen työllisyysaluerajat ylittäviin koulutuksiin ja tätä tapahtuu jatkuvasti.
Investoinnit
Yyterin investoinnit etenevät suunnitellusti, muun muassa vierailukeskuksen opastussuunnitelma ja uudet opasteet valmistuvat pääosin kesään mennessä. Samoin Herrainpäivien konseptisuunnitelma on työnalla.
Kirjurinluodon opasteiden ja karttojen investointihankinta tehdään syksyllä.
Joukkoliikenteen pysäkkitolppien aikataulunäyttöinvestointi etenee suunnitellusti. Axentia Technologies Oy:n kanssa neuvotellaan seitsemän 13-tuumaisen vaakanäytön suorahankinnasta. Näytöillä esitetään pysäkin seuraavan viiden vuoron linjatunnus, määränpää ja paikannukseen perustuva lähtöaikaennuste.