Perustelut
Toiminnallinen toteutuminen
Elinvoima- ja ympäristölautakunnan alaisten yksiköiden toiminta on toteutunut suunnitellusti vuoden ensimmäisellä kolmanneksella.
Kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikkö
Porin kaupungin omien työllisyyspalveluiden koko ja merkitys on pienentynyt merkittävästi verrattuna viime vuoteen. Taustalla on lakimuutoksia ja palkkatuen käytön loppuminen sekä kaupungin sisäisiä organisaatiomuutoksia. Elinvoima- ja ympäristötoimialan alaiset työpajatoiminnot ovat siirtyneet muille toimialoille yhteistoimintamenettelyn seurauksena. Nuorten työpaja jatkaa paja-tyyppistä toimintaa sivistystoimialalla ja muut, ns. aikuisten työpajat, on joko lakkautettu tai siirretty osaksi teknisen toimialan toimintoja. Varaosapankki on ollut avoinna ja toiminnassa alkuvuoden ja sulkeutuu 30.6.2025. Sen jälkeen rakennus tyhjennetään ja luovutetaan pois vuokrasopimuksen päättyessä marraskuussa 2025.
Kaupungin omana työllisyyspalveluna on jatkunut kesätyöllistämisen tukeminen. Tukimuodot ovat samoja kuin viime vuonna eli kesätyötuki, kesätyösetelit 9. luokkalaisille sekä kesäyrittäjyyden tukeminen yhteistyössä Oppimo Oy:n kanssa. Vuoden 2025 alusta alkaen kaupungin sisäisen kesätyötuen koordinointi ei enää ole keskitetty työllisyyspalveluihin, vaan jokainen toimiala ja yksikkö hoitaa kesätyöntekijöidensä henkilöstökulut täysimääräisesti itse.
Uutena tukimuotona tänä vuonna otettiin käyttöön Työpolku-rahoitus. Sen avulla pyritään mahdollistamaan kumppaniyhdistysten työllistämistoiminta ja ennen kaikkea tarjoamaan rajatulle työnhakijajoukolle mahdollisuus päästä määräaikaiseen työsuhteeseen ja sitä kautta pysyvämmin kiinni työelämään. Työpolku-rahoituksella pilotoidaan uudenlaista julkista tukea palkkatukilainsäädännön muututtua ja työllisyysalueen palkkatukimäärärahojen vähennyttyä. Tulokset alkuvuodelta ovat kannustavia ja 100 000 euron määräraha on käytännössä jo sidottu huhtikuun loppuun mennessä. Aiempi kunnallinen työllistämisen tuki eli palkkatuen lisäksi maksettu Pori-lisä poistui kaupungin tukivalikoimasta vuoden alusta alkaen. Kevään aikana on kuitenkin maksettu vielä ns. häntiä, jotka on sidottu myönnettyihin palkkatukiin. Palkkatuen ja Pori-lisän ns. hännät päättyvät lähes kokonaan toukokuun loppuun mennessä.
Kasvupalvelut vastaavat kaupungin elinkeinopalveluista ja Invest In –toiminnasta. Elinkeinopalvelut tuottaa kaupungille tytäryhtiö Prizztech Oy, jolta kaupunki ostaa mm. yrittäjyyden edistämiseen, yritysten kasvun edistämiseen, yritysklustereiden kehittämiseen ja yritysalueiden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Sopimuksen arvo on 1 028 000 €/v vuosina 2025 ja 2026. Sopimuksessa on myös optiovuosi.
Kasvun edistäminen on keino tavoitella kaupunkiin lisää työpaikkoja ja verotuloja. Kasvu voi toteutua yrittäjyyden kasvun, olemassa olevien yritysten kasvun ja alueelle sijoittuvine yritysten kautta. Yrittäjyydessä painotetaan alkuvaiheen neuvontaa, sillä sen on tutkimuksissa todettu johtavan parhaiten kasvaviin yrityksiin. Olemassa olevissa yrityksissä on alkuvuonna 2025 käynnistetty yhteistyössä Prizztechin ja työllisyysalueen kanssa kasvunkartoitusmalli, jossa etsitään myyntisuppilomallilla (Sales Funnel) kasvuhalukkaita ja -kyvykkäitä yrityksiä, joiden kasvun edellytyksiä tuetaan. Viime kädessä kasvu johtaa työpaikkojen lisääntymiseen.
Uusia työpaikkoja luodaan myös sijoittuvien yritysten kautta. Sijoittumisrintamalla tilanne on ollut aktiivinen. Alkuvuonna sijoittumisestaan Poriin ovat ilmoittaneet Ecogrid.energy Oy (datakeskus), Forcit Oy (räjähdysainetehdas) ja Polarnode Pori Oy (datakeskus). Neuvottelun alla on hankkeita, joista julkituloa odotetaan toisella kolmanneksella. Myös jo sijoittumisestaan ilmoittaneiden hankkeiden investointipäätöksiä odotetaan julkaistavaksi loppuvuoden aikana. Yhteensä sijoittumisliidien kautta tavoitellaan yli tuhatta uutta suoraa työpaikkaa, jotka piristävät aluetaloutta arviolta vastaavalla työntekijämäärällä. Rakentamisaikaisia työpaikkoja voisi tulla hanketta kohden 500-1000 htv, ja kun monet hankkeet suunnitelmissa ajoittuvat samaan hetkeen, voi rakentajista jopa tulla pulaa. Invest In –toimintaa tehdään kaupungin tiimissä, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtaja, kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön päällikkö ja konsernipalveluiden sidosryhmäjohtaja yhteistyössä Prizztechin ja muiden kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden tai liikelaitosten kanssa.
Kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikköön kuuluu lisäksi 11 kunnan yhteistoiminta-alue Satakunnan työllisyysalue, jonka vastuukunta on Pori. Organisaatio on yksikön sisällä niin, että työllisyysalueen “esikunta” on yksikkötasolla ja kaksi toimintayksikköä (elinkeino- ja työnvälityspalvelut sekä monialaiset palvelut) sen alaisuudessa. Työllisyysalueella on kiinteät toimipisteet Porissa Porin Leijonassa (Yrjönkatu 6) ja Palojoenkulmassa (Yrjönkatu 23) sekä Harjavallassa (Myllykatu 10) ja Kankaanpäässä (Keskuskatu 42). Muissa kunnissa palvelua tarjotaan asiointipisteen kautta etukäteen sovittavina aikoina.
Työllisyysalue aloitti toimintansa 1.1.2025, jolloin n.125 työntekijää Satakunnan TE-toimiston piiristä siirtyi kaupungin palvelukseen liikkeen luovutuksella. Työllisyysalueen organisaatio rakennettiin valmisteluvaiheessa, ja henkilöstö sijoittui luontevasti uuteen organisaatioon. Toimintaa ohjaavat työllisyysalueen 25-jäseninen jaosto sekä työllisyysalueen strategiset painopisteet ja valtakunnalliset tavoitteet.
Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet vanhan soveltamista, uuden oppimista ja myös vanhasta poisoppimista. Toimintaa ja henkilöstöä ovat haastaneet uuden työnantajan toimintamallit ja ohjeet sekä valtakunnallisesti uudet tai päivitetyt tietojärjestelmät, joiden toimivuudessa on ollut haasteita. Myös yleisestä taloustilanteesta johtuva työnhakijamäärien kasvaminen kuormittaa henkilöstä. Henkilöstön työtyytyväisyyttä on seurattu tarkasti vuoden alusta alkaen ns. työfiiliskyselyllä, ja alkuvaiheen “fiilisindeksin” (NPS) notkahduksen jälkeen tunnelmat ovat tasaantuneet.
Työllisyysalueen henkilöstön tehtävänkuvat on rakennettu ja ne on kohdistettu TVA-palkkaryhmiin. Tämä ja muutama muu palvelussuhteeseen liittyvä asia käsitellään kesäkuussa yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön edustajien kanssa.
Työllisyysalue tekee tiivistä yhteistyötä Prizztechin, kuntien elinkeinotoimien sekä muiden alueen elinkeinopalveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti Kelan ja Sata-alueen kanssa (ns. TYM-palvelu) ja kuntien nuorille ja maahanmuuttajille suunnattuja palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa (esim. Porissa Ohjaamo tai International House).
Kaupunkikehitys- ja omistajaohjausyksikkö
Merituulikeskuksen suunnitelmavalmiuden parantamista on valmisteltu: Laiturialueen konseptisuunnitelma on valmistunut huhtikuussa ja työ jatkuu seuraavaksi laiturin suunnitelulla. Satama-altaan pohjatutkimuksien konsultti on valittu. Seuraavan vuosikolmanneksen aikana tehdään lautta- ja laboratoriotutkimukset, jonka jälkeen jätetään ympäristölupahakemus.
Yyterissä lomakausien tapahtumatuotantoa jatkettiin talvilomaviikkojen 8 ja 9 aikana. Kävijämäärät talvilomalla tuplaantuivat edellisvuoteen verrattuna, vaikka huono sää vaikutti kokonaisuuteen.
Yksikössä on käynnissä projekti kävelykadun elävöittämisen ja turvallisuusympäristön parantamiseksi (Kävelykadun 50-vuotisjuhlavuosi 2027). Alkuvuoden aikana on käyty vuoropuhelu kaupunkiorganisaatiossa ja sidosryhmien kanssa (PORIS-pop-up-tila 29.4.-2.5.2025, jonne kutsuttu sidosryhmät ja järjestetty yrittäjien aamukahvitilaisuus). Kävelykadun 50-vuotisjuhlavuoden projektisuunnitelman laatimiseksi kävelykadun 50v. ohjausryhmä on järjestäytynyt sekä on laadittu hankintapäätös kävelykadun juhlavuoden projektisuunnitelman tilaamisesta. Kävelykadun juhlavuoden projektisuunnitelman laatimisen prosessi esitellään kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 16.5.2025.
Kaupunkikeskustan asiointi- ja yritysympäristön kilpailukykyä vahvistavien prosessien ja verkostojen kehittämiseksi on aloitettu vuoropuhelu kävelykadun yrittäjien kanssa aamukahvitilaisuudessa 29.4.2025. Lisäksi kaupunkifoorumin ajankohta on sovittu ja tilaisuuden valmistelu on aloitettu.
Alkuvuoden aikana omistajaohjauksen johdolla on valmisteltu konserniohjeen päivitys, hyväksyttiin valtuustossa 19.5.2025. Yksiköstä koordinoidaan myös Porin kaupungin asumisneuvontahanketta (2024–2027), jonka tavoitteena on vuokravelkojen, asumisen häiriöiden ja häätöjen vähentäminen sekä asumisen jatkumisen turvaaminen.
Kaavoitusyksikkö
Vuoden 2025 puolella on tullut voimaan asemakaavoja yhteensä 3 kpl:
- PÄÄRNÄINEN 6. kaupunginosan korttelin 80 (osa) asemakaavan muutos 609 1772
- VÄHÄRAUMA 25. asemakaavan muutos 609 1776
- MÄNTYLUOTO 65. kaupunginosan Kallon aluetta koskeva asemakaavan muutos 609 1758.
Lisäksi Honkaluodon 609 1725 ja Repolankadun 609 1777 asemakaavat ovat lainvoimaisia.
Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavan kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.3. - 30.4.2025. Osayleiskaavaa koskeva esittely- ja kuulemistilaisuus on pidetty ti 8.4.2025 Porin Leijonassa.
Ympäristösuunnitteluyksikkö
Jätehuoltoviranomainen on valmistellut toiminta-alueen jätehuollon palvelutasokuvauksen, minkä jätehuoltojaosto hyväksyi toukokuun kokouksessaan. Biojätteen keruun toimivuuteen liittyvät kompostoritarkastukset on suunniteltu, toteutus on ensimmäisen kerran kesä - heinäkuussa yhdeksänä päivänä.
Roskaantumisen hillinnän yhteistyöryhmä on aloittanut toimintansa yksikön johdolla, samoin on aloitettu rantaroskaseuranta Kallossa. Yyterin dyynikunnostuksissa käytettävät rantavehnät on kasvatettu yhteistyössä infran kunnossapidon kanssa, istutus keväästä alkaen. Eri järjestöjen kanssa on sovittu 14 luontoretken järjestämisestä vuonna 2025 ja julkaistu aiheeseen liittyvä retkiesite. Sahakosken kunnostuksen lupavalmistelutöihin on osallistuttu ja tilattu aiheeseen liittyvä sudenkorentoselvitys. Kaupungin LUMO-ohjelman valmistelu on aloitettu. Aloitettu yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa Muuttolintujen kevät -applikaation lanseeraamiseksi kuntalaisten käyttöön sijoittamalla qr-koodi-kylttejä kaupungin ulkoilupoluille.
Toimialan lausuntoja on eriasteisia kaavoja ja yva-menettelyjä koskien koostettu 12. Reilun kaupan tapahtumia toteutettu viisi. Aikuisten ympäristöviikko on suunniteltu ensimmäisen kerran, toteutus kesäkuun alussa, 11 retkeä ja tapahtumaa, 6 näyttelyä. Ympäristökasvatushankkeen 8-luokkalaisille suunnattua, maankohoamisilmiötä esittelevää opastus on suunniteltu, toteutus toukokuussa.
Tiedot resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan toimenpiteiden etenemisestä koottiin kaupungin vuoden 2024 tilinpäätöstä varten. Kaupungin kestävän kehityksen raporttia vuodelle 2024 on valmisteltu. Se valmistuu kesäkuussa, jonka jälkeen raportti jätetään poliittiseen käsittelyyn kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Ilmastoviisas kunta ja pk-yritys –hanke (ILKU) on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi aurinkoenergiailta ja yhteiswebinaari taloyhtiöille tehokkaasta kaukolämmöstä on järjestetty yhteistyössä alueellisen energianeuvonnan kanssa. Energiatehokkuusraporttia on valmisteltu. ILKU-hankkeen ensimmäistä maksatusta on haettu Satakuntaliitosta. Uutta Energiaviisas kunta –hanketta (ENKU) varten on jätetty EAKR-hankehakemus Satakuntaliittoon. Pitkäaikainen alueellinen energianeuvonta –hanke päättyi huhtikuun lopussa.
Joukkoliikenne-toimintayksikkö
Joukkoliikenteen matkojen määrä oli lähes sama alkuvuodesta edeltävään vuoteen verrattuna, 646 000. Huhtikuussa lämmin sää vähensi joukkoliikenteen matkustusta edelliseen vuoteen verrattuna noin kahdeksalla prosentilla. Matkojen määrä väheni erityisesti aikuisten käteisellä ostetuissa kertalippumatkoissa (-18,9 %) ja yleisesti kausilipuissa -10-20 %.
Tammikuussa kausilippujen asiakashintojen korotettiin arvonlisäveron nousun (10 % -> 14 %) kustannusten kattamiseksi. Kausilippujen myynnissä ei ole havaittavissa notkahdusta eikä joulukuussa ennen veronkorotusta myöskään havaittu etukäteen ostamista. Tammikuussa aloitettiin uusien 90 päivän kausilippujen myynti. Ne eivät ole horjuttaneet 30 päivän kausilipun suosiota, mutta niitä ostettiin enemmän lasten matkustukseen kuin aikuisille.
Ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö
Toiminta ensimmäisellä vuosikolmanneksella on ollut tavanomaista.
Eläinlääkinnän uusi Tikkulan vastaanotto aloitti toimintansa; vastaanotolla työskentelevät kaksi Maantiekadun vastaanotolta siirtynyttä kaupungineläinlääkäriä ja klinikkaeläinhoitaja sekä Ulvilan vastaanotolta siirtynyt kaupungineläinlääkäri.
Uudenkoiviston pientaloalueella toteutettu vuoden mittainen polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden mittauskampanja puun pienpolton vaikutuksista alueen ilmanlaatuun päättyi helmikuulla. Mittausjakson keskiarvo bentso(a)pyreenille oli 0,80 ng/m3. Tämä alittaa nykyisen ilmanlaatuasetuksen tavoitearvon 1 ng/m3 sekä EU:n uuden ilmanlaatudirektiivin raja-arvon 1,0 ng/m3.
Maaseutupalveluiden toimintayksikkö järjesti huhtikuussa viljelijöille vuosittaiset peltotukikoulutukset Porissa ja Karviassa.
Rakennusvalvontayksikkö
Uusi rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025, tuoden mukanaan muutoksia rakennusvalvonnan lupakäsittelyyn sekä käytettäviin järjestelmiin. Uusi laki vaikuttaa paljon myös yksikön talouteen sekä töiden jakaantumiseen. Rakennusvalvonnan tuotot ovat huomattavan paljon jäljessä budjetista rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Sama ilmiö näkyy koko Suomen rakentamisessa, joka on laskenut jo lähelle 90-luvun lopun syvimpää lamaa. Ennusteet lupaavat jo pientä nousua rakentamisessa, mutta se ei näy vielä Porissa. Lupamäärät itsessään eivät ole ihan täysin romahtaneet, mutta isot kohteet puuttuvat lähes täysin, mikä näkyy lupatuotoissa erittäin paljon (7.5.2024 203 lupaa, 8.5.2025 163 lupaa). Muutamia isoja hankkeita on käsittelyssä, ja työmäärä yksikössä on jopa kasvanut, vaikka hankkeet eivät ole vielä näkyneet tuloksessa. Isojen hankkeiden toteutuminen, joiden toteutumiseen uskotaan, voi kääntää koko Porin talousalueen talouden nousuun.
Talouden toteuma
Elinvoima- ja ympäristötoimialan vuoden 2025 talous ei ole kaikin puolin vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna, sillä 1.1.2025 alkaen Pori on toiminut vastuukuntana 11 kunnan muodostamalle uudelle Satakunnan työllisyysalueelle TE-palveluiden siirryttyä kuntien vastuulle ja työllisyysalue toimii elinvoima- ja ympäristötoimialalla. Lisäksi vuodenvaihteessa matkailu- ja markkinointiyksikön henkilöstö ja tehtävät siirtyivät konsernipalveluihin, samoin työllisyydenhoidon aikuisten työpajatoiminta lakkautettiin ja suurin osa toiminnoista ja henkilöstöstä siirrettiin tekniselle ja sivistystoimialoille.
Toimialan toimintatuottojen toteumaprosentti huhtikuun jälkeen on 31,8 %. Toimialan myyntituotoissa tammi-huhtikuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (1,5 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain.
Joukkoliikenteen lipputuotot olivat huhtikuun loppuun mennessä 0,870 M€, kun vuosi sitten samalle ajalle kohdentuvien lipputulojen summa oli 0,848 M€. Lipputuottoihin on tullut kasvua 22 000 euroa (+2,6 %). Loppuvuodelle on ennustettu joukkoliikenteen matkamäärän pysyvää vähenemistä, koska Hyvelän, Ruosniemen, Murtosenmutkan ja Toejoen yläkoululaiset siirtyvät keskustasta Pohjoisväylän kouluun. Muutos on huomioitu vuoden 2025 lipputuloarviossa.
Syksyllä joukkoliikenteessä jatketaan markkinointia lähimaksamisen tunnettuuden lisäämiseksi. Ensisijaisesti markkinoinnilla yritetään tavoittaa uusia satunnaisia matkustajia, jotta porilaiset matkustaisivat bussilla enemmän vapaa-ajalla ja asiointimatkoilla. Satunnaismatkojen määrä ei korvaa säännöllisen matkustuksen vähenemistä, mutta auttaa lipputulotavoitteen (vuoden 2025 myyntituotot 2,1 M€) saavuttamisessa.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmässä ostetuista lipuista kertyi tuottoa Porin kaupungille lähes 45 000 euroa (vuonna 2024 11 000 euroa). Lipputulot tulivat Porista Kankaanpäähän, Raumalle ja Olkiluotoon kulkevista vuoroista ja nousukorvaussopimuksista. Rauma2-, Olkiluoto2-, Pori1- ja Pori2 –kausilipuilla ja Kelan koulumatkatukilipuilla saa matkustaa myös Porin joukkoliikenteessä. ELY-keskus maksaa nousukorvausta Porin kaupungille Seutu+-lipuilla tehdyistä matkoista. Lippujen yhteiskäyttö helpottaa erityisesti opiskelijoiden liikkumista seudulta Porin oppilaitoksiin.
Toimialan maksutuotot ovat toteutuneet lähes 0,2 M€ viime vuotta pienempinä. Tämä johtuu siitä, että rakennusvalvonnan tuotot ovat huomattavan paljon jäljessä talousarvion tuottotavoitteesta rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Tammi-huhtikuulta lupamaksutuotot ovat vuoden 2024 kehitystä 0,2 M€ jäljessä. Lupamaksutuottoja heiluttaa muun muassa uusien teollisten investointikohteiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen.
Toimialan tuet ja avustukset-tiliryhmän tuotot (0,4 M€) koostuvat ensimmäiseltä vuosikolmannekselta Kelan maksamasta koulumatkatuesta, palkkatuesta sekä valvontaeläinlääkäritoiminnan korvauksista. Kelan maksamaa koulumatkatukea on tilitetty joukkoliikenteelle huhtikuun loppuun mennessä 0,1 M€ ja työllisyysalueen maksamaa palkkatukea 0,25 M€. Avustukset, jotka ovat valtiolta eläinlääkintähuoltolain mukaisesti laskutettavia kuluja, kertyvät viiveellä laskutustavan vuoksi. Joukkoliikenteen valtionavun maksatushakemus 2024 ja haku vuodelle 2025 jätettiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin aikataulun mukaisesti huhtikuussa, mutta maksatuspäätös eikä avustuspäätös vuodesta 2025 ole vielä saapunut. Ennakkotietojen mukaan avustus on vuosina 2024 ja 2025 noin 760 000 euroa.
Toimialan toimintakulut ovat kasvaneet viime vuodesta 68,3 %, toteumaprosentti huhtikuun jälkeen on 29,2 %. Henkilöstökuluissa isoimpana lisäyksenä näkyy Satakunnan työllisyysalueen henkilöstökulut. Toimialan henkilöstön määrä on kasvanut selkeästi työllisyysalueuudistuksen johdosta (n. 125 vakituista). Lisäksi teknisen sopimuksen järjestelyerien palkankorotukset kohdentuivat merkittävästi toimialalle loppuvuodesta 2024 ja nostavat henkilöstökustannuksia myös vuonna 2025. Kasvu henkilöstökuluissa viime vuoden huhtikuun loppuun verrattuna on 22,4 %. Toimialalla on tällä hetkellä muutaman vakituisen työntekijän vajaus. Toimialan henkilöstökulujen toteumaprosentti huhtikuun jälkeen on 31,6 %.
Palvelujen ostoissa kasvua on 14,3 %. Tässäkin tiliryhmässä kasvun merkittävin tekijä on työllisyysalueuudistus. Isoimpana yksittäisenä eränä on edelleen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset, jotka ovat toteutuneet suunnitellusti. Huhtikuun loppuun mennessä on käytetty 2,505 M€. Tilastokeskuksen ylläpitämä linja-autoliikenteen kustannusindeksi oli pisteluvussa 121,5 maaliskuussa, kun Porin Linjat Oy:n sopimuksen korvaustaso tarkistettiin. Kuljettajien kevään työehtosopimusneuvotteluissa saavuttamat palkankorotukset näkyvät kustannusindeksissä viiveellä. Todennäköisesti liikenteen ostokulut nousevat kesäkuun indeksin perusteella tehtävässä kustannustarkistuksessa ja kulujen kasvu vaikuttaa enemmän loppuvuodesta (syyskuussa sitä seuraava tarkistus).
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Tarvikeostot ovat 39,8 % edellisvuotta pienemmällä tasolla.
Kuntien osuus työttömyystukien rahoituksesta laajeni vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä. Taustalla on tavoite ohjata kuntia tarjoamaan työttömille palveluja, joiden avulla he voivat työllistyä nopeammin. Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat nykyään osan Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu koskee myös työttömyystukea, joka maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lisäksi kuntien rahoitusvastuu on aikaistunut ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ennen vuotta 2025 Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää tai pidempään. Nykyään Kela laskuttaa kuntaa henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyystukea 101 päivää.
Aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuudet eli ns. työllisyydenhoidon sakkomaksut on Porissa maksettu toimialoille kohdistamattomista käyttötalouseristä. 1.1.2025 alkaen nämä uudistetut työllisyydenhoidon rahoitusosuuserät siirrettiin kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön alaisiksi kuluiksi. Näin jatkossa kaikki työllisyydenhoitoon liittyvät kuluerät ovat toimialan alla. Määräraha vuodelle 2025 on 11,3 M€, mutta neljän kuukauden perusteella voidaan todeta, että määräraha ei tule riittämään. Työttömyysluvut sekä avoimien työpaikkojen määrä ovat merkittävästi kiinni suhdanteista, mutta myös yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä, joita toimialalla yritetään yhteistyöllä elinkeinopalvelujen kanssa kehittää.
Vuodenvaihteessa kaupungin työpajoilla käytiin muutosneuvottelut palkkatukilainsäädännön muutoksista ja TE-uudistuksesta johtuen ja nyt neuvotteluiden tuloksena elinvoima- ja ympäristötoimialalta on tehty määrärahasiirto konsernipalveluihin, sivistystoimialalle sekä tekniselle toimialalle, yhteensä 0,4 M€. Tämä on huomioitu käyttösuunnitelmassa.
Satakunnan työllisyysalue
Työllisyysalueen talousarvio on toteutunut annetun raamin sisällä. Henkilöstökulujen toteuma 30,7 % osoittaa toteuman olevan suunnitelman mukainen. Mikäli henkilöstökulujen kehitys jatkuu nykyisellä tasolla, riittää talousarvioon varattu määräraha kattamaan suunnitellusti koko vuoden henkilöstökulut. Työllisyysalueen siirtyneen henkilöstön palkkakulut ovat määritelty kiinteäksi 2025 kesäkuun loppuun saakka, jonka jälkeen ne yhdenmukaistetaan kaupungin palkkausjärjestelmän kanssa. Tämän vaihdon yhteydessä on riski, että talousarvioon varatut henkilöstömäärärahat eivät riitä niiden kattamiseen. Riski tähän on pieni, mutta varmistuu vasta kun siirto uusiin palkkaluokkiin on valmis.
Työllisyysalueen jäsenkuntien maksuosuudet ovat toteutuneet suunnitellusti talousarvion mukaan.
Palvelujen ostojen toteuma on vain 17,7 %. Tätä selittää se, että työllisyysalueen palveluihin kuuluvat valmennukset ja ammatilliset työvoimakoulutukset, sekä koto -asiakkaiden orientaatio- ja kotoutumiskoulutukset ovat käynnistyneet vasta asteittain maaliskuussa. Nämä ovat suurin erä palvelujen ostojen tiliryhmässä ja siksi niiden merkitys toteumiin on suuri.
Avustuksien tiliryhmän toteuma on vain 9,9 %. Annetuista avustuksista saatava kokonaiskuva on raportointijakson ajalta kuitenkin vääristynyt, ja näyttää että työllisyysalue ei olisi maksanut juuri mitään avustusten tiliryhmään kuuluvia palkkatukia, työllistämistukia 55+, starttirahoja, työolosuhteiden järjestelytukia tai harkinnanvaraisia avustuksia koto -asiakkaille. Todellisuudessa työllisyysalue on maksattanut asiakkaille avustuksia yli 2 miljoonaa euroa. Maksatukset ovat tosin olleet valtiolta siirtyneitä vuoden 2024 rästimaksuja, jotka siirtyivät työllisyysalueen vastuulle ja hoidettavaksi. Ensimmäinen vuosineljänneksen maksatukset ovat käytännössä olleet pelkästään näiden hoitamista.
Valtio korvaa työvoimaviranomaisille valtion talousarvion mukaisesti sellaiset työvoimaviranomaisten vastattavaksi siirtyneet tuki- ja korvauspäätösten sidonnat, jotka kohdentuvat järjestämisvastuun siirtoa edeltävään aikaan. Siltä osin kuin sidonnat on tehty valtion järjestämisvastuun aikaan arviomäärärahamomenteilta, sovelletaan korvauksiin valtion vuoden 2024 talousarviossa määritettyä enimmäismäärää.
Valtiolta siirtyneet vuoden 2024 maksatukset käsitellään lisäksi annettujen ohjeiden mukaan normaalista poikkeavalla tavalla. Koska kyseessä ovat käytännössä valtion vuoden 2024 kuluja, ne tulee käsitellä kirjanpidossa niin, etteivät ne aiheuta tulosvaikutuksia. Tämän vuoksi ne eivät myöskään näy käyttötalouden toteumissa, ja se voi antaa väärän kuvan käyttötalouden toteumasta. Lisäksi avustusten maksatuksia voidaan hakea 3 kk niiden erääntymisestä, ne näkyvät viiveellä. Varsinaiset vuoden 2025 avustukset ovat alkaneet kertyä toteumiin vasta huhtikuussa.
Työllisyysalueen vuosikatteesta on toteutunut 18,1 %, joka johtuu pääosin edellä kerrotuista viiveistä palvelutoiminnan aloittamisessa ja maksatuksien jaksotuksissa.
Valtio tilitti vuoden 2024 rästimaksatuksiin käytetyt pääomat (2,41M€) huhtikuun lopulla. Korvaus ei sisältänyt tilityksiin liittyviä henkilöstö-, tai korkokuluja. Ministeriön laskelman mukaan korvaussumma on noin 7 % alempi kuin maksetut rästimaksut, valtion korvauskaton vuoksi. Lopullinen erotus kuitataan työllisyysalueen talousarviomäärärahoista. Raportin kirjoitushetkellä erotuksen tarkkaa summaa ei vielä ollut täsmäytyksen vuoksi saatavilla.
Kokonaisuudessaan valtio korvasi Porin kaupungille työllisyyden hoidon maksuvelkojaan yhteensä n. 3,61 M€, joka sisältää avustusrästien lisäksi työllisyysalueelle siirtyneen henkilöstön lomapalkkavarauksen n. 1,2 M€.
Muut kulut tiliryhmän kulut, johon kuuluvat mm. tilavuokrat, ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja toteuma on 28,8 %.
Työllisalue seuraa talousarvionsa riittävyyttä tarkasti yhdessä talous- ja hallintoyksikön kanssa. Tällä hetkellä ei ole odotettavissa talousarvion ylitystä, muttei myöskään alitusta.
Investoinnit
Yyterin investoinnit etenevät suunnitellusti. Herrainpäivien alueen konseptisuunnittelu jatkuu ja tulee valmistuessaan johtamaan muun muassa uuden kaavan valmisteluun. Alueen vesi- ja viemäriprojekti on saatu päätökseen ja täten perusvalmius alueella on nyt olemassa.
Kesän väliaikaisia konttiravintoloita varten on tehty tarpeellisia sähkö- ja vesijohtotöitä sekä muutettu alueen sijoittelua toimivammaksi. Myös Yyterin rannan jätehuoltoa on järkevöitetty uusilla lajittelupisteillä, sekä keskittämällä loppukeräys uuteen huoltoaitaukseen. Yyterin vierailukeskuksen opastesuunnittelu on saatu päätökseen ja opasteet ovat tuotannossa.
Kirjurinluodon opasteiden ja karttojen investointihankinta tehdään syksyllä.
Joukkoliikenteen pysäkkitolppien aikataulunäyttöinvestointi etenee suunnitellusti. Axentia Technologies Oy:n kanssa on tehty sopimus kuuden 13-tuumaisen vaakanäytön suorahankinnasta. Näytöillä esitetään pysäkin seuraavan viiden vuoron linjatunnus, määränpää ja paikannukseen perustuva lähtöaikaennuste. Hankinnan arvo on 15 900 euroa, minkä lisäksi kustannuksia tulee pysäkeille asentamisesta.
Talouden vuosiennuste
Suhdanteista ja maailmantilanteesta johtuva heikkenevä työllisyystilanne asettaa haasteita saada Kelan työttömyysetuuksien kuntaosuuteen varattu määräraha riittämään. Elinvoima- ja ympäristötoimialalla työttömyystukien laajentuneen rahoitusvastuun arvioidaan aiheuttavan noin miljoonan euron ylityksen. Kelan kuntaosuuksiin on varattu 11,3 M€, mutta erityisesti ennustettu pitkäaikaistyöttömyyden kasvu (TEM 5/2025: +18 %) johtaa budjetin ylittymiseen. Vaikka työttömyys esimerkiksi rakentamisessa investointipäätösten myötä helpottuisi, vähenee pitkäaikaistyöttömyys tätä hitaammin. Ylitystä ei ole mahdollista kattaa toimialan säästötoimenpiteillä.
Lisäksi riskinä on rakennuslupatuottojen heikko kehitys. Talouden kehitys jatkunee samalla tasolla koko 2025 vuoden, joten on odotettavissa, että lupatuottotavoitteeseen ei päästä, jos suurhankkeet eivät toteudu. Muutamia isoja hankkeita on kuitenkin käsittelyssä, jotka voivat tasoittaa tulosta ja tavoitteeseen pääsy voi olla siten mahdollista.
Henkilöstöasiat
Elinvoima- ja ympäristötoimialan vakituisten määrä on kasvanut selvästi, koska 1.1.2025 kaupungille siirtyi noin 125 henkilöä työllistämisuudistuksen yhteydessä. Toisaalta vakituisten määrä myös väheni, kun matkailu- ja markkinointiyksikkö siirtyi konsernipalveluihin.
Määräaikaisten väheneminen on seurausta työllisyydenhoidon kuntakokeilun päättymisestä 31.12.2024, vaikkakin ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä onkin tällä hetkellä useita harkinnanvaraisella tai lakisääteisellä vapaalla olevia viranhaltijoita, ja sen myötä useita määräaikaisessa virkasuhteessa olevia henkilöitä.
Työllistettyjä on sijoitettuna 1.1.2025 alkaen myös suoraan toimialoille. Aiemmin kaikki työllistetyt olivat sijoitettu elinvoima- ja ympäristötoimialalle. Suurin osa vuodelle 2025 jatkuneista palkkatukityösuhteista päättyy toukokuun aikana, koska uusia sopimuksia ei enää ole tehty 2.9.2024 jälkeen pois lukien sellaiset velvoitetyöllistetyt, joiden kohdalla työllistämisehto oli täyttynyt ennen tuota kyseistä ajankohtaa.
Elinvoima- ja ympäristötoimialalla on sairauspoissaoloja 10,1 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Poissaolopäiviä on huomattavasti enemmän, mutta se johtuu kasvaneesta henkilöstömäärästä. Trendi on kuitenkin laskeva.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen edistyminen
Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan myös talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen edistymisestä. Raportit ovat esityslistan liitteenä.