Perustelut
Työttömyyden vaikutukset mielenterveyteen ovat merkittäviä ja monisyisiä. Pitkittynyt työttömyys voi johtaa psyykkiseen kuormittumiseen, itsetunnon heikkenemiseen ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Erityisesti nuorilla työnhaun haasteet, kokemattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta voivat aiheuttaa ahdistusta ja stressiä. Työttömyyteen liittyy usein häpeän tunnetta ja leimautumisen pelkoa, mikä lisää yksinäisyyden kokemusta ja vaikeuttaa avun hakemista.
Mielenterveyden häiriöiden osuus suomalaisten tautitaakasta on kasvanut, ja niiden kustannukset ovat OECD:n selvityksen (OECD/EU Health at a Glance: Europe, 2018) mukaan Suomessa yhteensä noin 11 miljardia euroa vuodessa. THL:n Elämänlaatu-väestötutkimuksen perusteella joka viides työikäinen kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Eläketurvakeskuksen mukaan 55 prosenttia vuonna 2022 myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä oli mielenterveysperusteisia. Vuonna 2023 Kelan myöntämistä sairauspäivärahoista 38 prosenttia johtui mielenterveyden ongelmista. Mielenterveyden ongelmat ovatkin suurin työelämästä syrjäyttävä tekijä, mikä näkyy myös työllisyyspalveluiden arjessa. Mielenterveyden ongelmat ovat jo nyt suurin työelämästä syrjäyttävä tekijä, ja niiden kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain miljardiluokkaa.
Vaikka pieniä positiivisia merkkejä taittumisesta on näkynyt, on työttömyyden kasvu ollut Satakunnan työllisyysalueellakin voimakasta. Työttömyys on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorten keskuudessa. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut huolestuttavasti vuoden 2025 aikana, sillä heinäkuussa pitkäaikaistyöttömiä oli alueella 22,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka osin tämä johtuu myös lakimuutosten vaikutuksista, on haastava työmarkkinatilanne todellinen ja kohdennettuja toimenpiteitä työnhaun pitkittymisen ehkäisyyn ja katkaisuun tarvitaan.
Työllisyyspalveluissa on tunnistettu tarve uusille toimintatavoille, jotka tukevat työnhakijan mielenterveyttä ja omaa toimijuutta. Työnhakuprosessi voi lannistaa ja passivoida erityisesti silloin, kun voimavarat hiipuvat, eikä työnhaku enää ole yhtä aktiivista työttömyyden pitkittyessä. Työllisyyspalveluiden ammattilaiset kohtaavat arjessaan tilanteita, joissa työnhakijan psyykkinen hyvinvointi on koetuksella, mutta heillä ei aina ole riittäviä välineitä tai osaamista ottaa teemaa puheeksi. Ammattilaiset kaipaavat konkreettisia työkaluja työnhakijan osallisuuden vahvistamiseen. Samoin työnhakija-asiakkaille kaivataan lakisääteisen työvoimapalvelun kylkeen ratkaisuja, jotka tukevat heidän mielenterveystaitojaan sekä aktiivista toimijuutta ja näin edistävät työllistymistä ja ehkäisevät työttömyyden pitkittymistä. Erityisesti nuorten kohdalla kriittisten siirtymien tukeminen voi ehkäistä syrjäytymistä ja auttaa löytämään oman polun työelämään.
Työllisyyspalveluiden siirtymävaiheen jälkeen on oikea hetki panostaa toimintamalleihin, jotka tukevat työnhakijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vahvistavat palveluiden vaikuttavuutta.
Valmistelussa oleva hanke
Avoinna oleva rahoitushaku: Kuntien työvoimapalvelujen, verkostojen ja yhteistyörakenteiden kehittäminen KESELY-201. Tulevaisuuden työmarkkinat koordinaatiohankkeen alahankehaku (ESR+).
Hanketoteuttajina toimivat MIELI Suomen mielenterveys ry, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä Satakunnan työllisyysalue. MIELI ry tuottaa omassa osahankkeessaan työnhakija-asiakkaille kohdennettua verkkovalmennusta. Into ry kouluttaa omassa osahankkeessaan työllisyysalueen henkilöstöä sosiaalisen vahvistamisen työotteesta. Satakunnan työllisyysalueen omassa osahankkeessa etsitään lakisääteistä työvoimapalvelua täydentäviä toimintamalleja, jotka tukevat kohti työmarkkinoita erityisesti niitä työnhakijoita, joilla työttömyys on jo pitkittynyt tai riski siihen on kohonnut. Erityistä huomiota hankkeessa kiinnitetään nuoriin työnhakija-asiakkaisiin.
Tavoitteena on, että hanketoiminnassa kokeiltavat mallit ovat sellaisia, jotka voidaan hankeajan jälkeen ottaa käyttöön Satakunnan työllisyysalueella, eli ne vahvistavat työnhakijan omaa toimijuutta ja työllistymisvalmiuksia.
Hankkeen toteutusaika 2 vuotta, aloitus 2026 alkuvuonna (rahoituspäätöksen jälkeen)
Arvio kuluista: 163 777€ koko hankeajalta, josta omavastuu 20% olisi 32 755,40€.
Tämä ei olisi erillistä rahoitusta työllisyysalueen budjetin lisäksi, vaan katettaisiin budjetista käyttösuunnitelmassa työllisyysalueen kehittämistoimenpiteisiin kohdennettavassa osuudessa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jouko Hautamäki, yksikön päällikkö, kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikkö, jouko.hautamaki@pori.fi
Satakunnan työllisyysalueen jaosto päättää, että Satakunnan työllisyysalue lähtee mukaan osatoteuttajaksi Työmieli-hankkeeseen ja sitoutuu kohdentamaan siihen tarvittavan omarahoitusosuuden työllisyysalueen budjetista, mikäli hankkeen rahoituspäätös on myönteinen.