Perustelut
Aiemmin koulutuksen järjestäjän tuli lukiolain 13 §:n 4 momentin mukaan (kumottu lailla 5.12.2024/709) laatia vuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, työajoista, koulutuksen järjestäjän yhteistyöstä ja koulutuksen hankkimisesta, itsenäisestä opiskelusta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Vaikka lukiolaki ei tällaisen suunnitelman laatimista enää koulutuksen järjestäjältä velvoita, on opetusyksikkö linjannut, että suunnitelma laaditaan edellisten vuosien tapaan.
Lukiokoulutus on laatinut Porin lukion ja aikuislukion opetussuunnitelmiin perustuvan vuosisuunnitelman sivistystoimialan sekä opetusyksikön antamien ohjeiden perusteella. Lukiokoulutuksen vuosisuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän vuosittaista suunnitelmaa.
Lukiokoulutuksen vuosisuunnitteluun kuuluvat:
- Opetussuunnitelmat
- Toimintakalenterit
- Porin lukion toimintakalenteri (liite 1)
- Porin aikuislukion toimintakalenteri (liite 2)
- Keskeisiä lukiokoulutuksen toimintaan liittyviä tilastoja
- Lukiokoulutuksen tunti- ja erityistehtäväkehys 2025–2026 (liite 3)
- Lukiokoulutuksen kuluvan lukuvuoden 2025–2026 tilastot (liite 4)
- Lukiokoulutuksen edellistä lukuvuotta 2024–2025 koskevat tilastot (liite 5)
- Vuosisuunnitelma lukuvuodelle 2025–2026 (liite 6)
- Kuvaus lukion toiminnan ja opetuksen yleisistä järjestelyistä
- Kuvaus lukion kehittämisprojekteista
- Kuvaus korkeakouluyhteistyöstä
- Kuvaus kansainvälisestä toiminnasta
- Edellisen lukuvuoden arviointi
- Lukion tavoitekortti lukuvuodelle 2025–2026
Lukioiden yhteinen vuosisuunnitelma ja niiden toimintakalenterit on laadittu Wilmassa, josta ne ovat myös huoltajien luettavissa.
Opetussuunnitelmat
Käytössä olevat opetussuunnitelmat ovat luettavissa osoitteessa https://www.pori.fi/kasvatus-ja-koulutus/lukio/porin-lukio/opiskelu-lukiossa/opetussuunnitelmat/. Muut suunnitelmat, jotka lukioilla on oltava, ovat:
- Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
- Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma
- Palo- ja pelastussuunnitelma
- Opettajille laadittu YS-ajankäyttösuunnitelma
- Henkilökunnan perehdyttäminen tietosuoja- ja tietoturva-asioihin sekä asioiden käsittely soveltuvin osin opiskelijoiden kanssa
Toimintakalenterit (liitteet 1 ja 2)
Toimintakalenterit on laadittu koko lukuvuodelle helpottamaan koulutyön ajoitusta ja edistämään toiminnan suunnitelmallisuutta. Kalenterit laaditaan muusta vuosisuunnittelusta erillisinä. Mahdollisista toimintakalentereiden muutoksista lukuvuoden aikana päättää sivistystoimialan toimintasäännön mukaisesti opetusyksikön päällikkö.
Keskeisiä lukiokoulutuksen toimintaan liittyviä tilastoja (liitteet 3, 4 ja 5)
Lukioiden tunti- ja erityistehtäväkehyksen käytöstä sekä koulutyötä kuvaavista tilastoista on laadittu liitteinä olevat koosteet. Osa tilastotiedoista on otettu keskitetysti Primus-opiskelijahallintojärjestelmästä, eikä niitä raportoida lukiokoulutuksen vuosisuunnitelmassa. Seuraavassa tarkastellaan lukiokoulutuksen keskeisiä tilastoja.
Kuluva lukuvuosi 2025–2026 (liitteet 3 ja 4)
Päivälukion opiskelijamäärä on tilastointipäivänä (20.9.2025) 1216 opiskelijaa. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna määrä on laskenut 29 opiskelijalla. Kuluvana lukuvuonna lukion yleislinjalla opiskelee 963 opiskelijaa, luonnontieteellisellä linjalla 62, urheilulinjalla 96, ilmaisutaidon linjalla 47 ja englanninkielisellä linjalla 48 opiskelijaa. Aikuislukiossa opiskelee tilastointipäivänä yhteensä 106 opiskelijaa. Näistä 33 on tutkinto-opiskelijoita.
Aikuisten perusopetuksen, niin kutsutun aipen, opiskelijamäärä on tilastointipäivänä 15 opiskelijaa, ja se on kasvanut kuudella opiskelijalla viime lukuvuodesta. Opiskelijamäärän kasvu selittyy opetuksen laajentamisesta aikuisten perusopetuksen alkuvaiheeseen.
Lukioissa työskentelee tänä lukuvuonna yhteensä 76 opettajaa. Virassa olevia lehtoreita on 71, päätoimisia tuntiopettajia yksi ja sivutoimisia tuntiopettajia kaksi. Lisäksi aikuisten perusopetuksessa työskentelee kaksi erityisluokanopettajaa.
Porin lukiolle ja aikuislukiolle jaettu resurssi on laskenut edellisestä vuodesta 22,72 tunnilla 1814,43 tuntiin. Päivälukiossa tuntikehyksen määrä opiskelijaa kohden on vähentynyt ja aikuislukiossa noussut viime lukuvuoteen verrattuna. Tuntikehys on jaettu yleisopetukseen, erityisopetukseen, tukiopetukseen, erityistehtäviin sekä muihin lukion toimintoihin. Liitteenä olevasta tunti- ja erityistehtäväkehystaulukosta (liite 3) on nähtävissä, miten lukiokoulutus on jakanut sille myönnetyn resurssin.
Porin lukion aloituspaikkojen kokonaismäärä kuluvaksi lukuvuodeksi oli 400. Yleislinjan sisäänotto oli 314 opiskelijaa, englanninkielisen linjan 20, ilmaisutaidon linjan 18, luonnontieteen linjan 20 ja urheilulinjan 28 opiskelijaa. Yleislinjan sisäänoton alimmaksi keskiarvorajaksi oli asetettu sivistyslautakunnan päätöksellä (24.9.2024 § 124) 7,00. Alin keskiarvo, jolla päivälukion yleislinjalle lukuvuodeksi 2025–2026 päästiin, oli 7,17. Alin keskiarvo ainoalle pelkällä keskiarvolla haettavalle erityislinjalle eli luonnontieteen linjalle oli 9,24. Muille linjoille haettiin keskiarvon ja pääsy- tai soveltuvuuskokeen yhteispisteillä. Ylimmät ja alimmat yhteispisteet sekä yhteispisteiden mediaanit ovat nähtävissä tämän esityksen liitteistä (liite 4).
Porin lukion yleislinjalle haki opiskelemaan yhteensä 678 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 291. Valituksi tuli 314 hakijaa. Englanninkieliselle linjalle hakijoita oli 59, joista linjalle valittiin viisi hakijaa. Ilmaisutaidon linjalle hakeneiden määrä oli 53, joista linjalle valittiin 18. Näiden paikallisten erityislinjojen hakijamäärät nousivat viime lukuvuoteen verrattuna, mutta valittujen määrä laski merkittävästi. Syy määrän laskuun piilee englanninkielisessä linjassa, jolle valittiin täksi lukuvuodeksi vain viisi opiskelijaa hakijoiden alhaisen englannin kielen taidon ja heikkojen lukio-opinnoista selviytymisen mahdollisuuksien takia.
Jatkossa englanninkielinen linja on tarkoitettu vain niille, jotka eivät kykene suoriutumaan lukiokoulutuksen oppimäärästä suomen tai ruotsin kielellä. Tarkoituksena on siirtyä paikallisesta rikastetun opetuksen mallista kansalliseen englanninkielisen lukiokoulutuksen malliin. Mikäli Porin lukio saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä myönteisen päätöksen lukiokoulutuksen järjestämisluvan muutoshakemukseen, jatkossa linjalle voidaan ottaa vain henkilö,
1) jolla on puutteellinen kielitaito suoriutua lukiokoulutuksesta suomeksi tai ruotsiksi
2) joka on suorittanut perusopetuslaissa tarkoitettuja perusopetuksen opintoja enintään kolmen vuoden ajan
3) jolle on ulkomaalaislain nojalla myönnetty muu kuin opiskeluun perustuva oleskelulupa.
Englanninkielisen lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi Porin lukiossa on asetettu 50 opiskelijaa. Vuosikurssikohtaiseksi opiskelijamääräksi on linjattu 15, neljännen vuoden opiskelijoiden määräksi viisi.
Kansallisen erityisen koulutustehtävän linjoille hakijoita oli täksi lukuvuodeksi yhteensä 142. Näistä luonnontieteen linjalle haki 70 ja urheilulinjalle 72. Molempien linjojen sisäänotto täyttyi: luonnontieteen linjalle valittiin 20 ja urheilulinjalle 28 opiskelijaa.
Kaiken kaikkiaan täksi lukuvuodeksi erityislinjoille hakeneiden määrät muistuttivat hyvin paljon lukuvuoden 2024–2025 hakijamääriä. Ainoa poikkeus oli ilmaisutaidon linja, jolle haettiin täksi lukuvuodeksi viime vuotta innokkaammin.
Edellinen lukuvuosi 2024–2025 (liite 5)
Lukuvuonna 2024–2025 lukioiden opettajat osallistuivat koulutuksiin 1,5 päivää opettajaa kohden, mikä on yhtä paljon kuin lukuvuonna 2023–2024. Tilastoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että kyseessä on tosiaan keskiarvo: kun yksi opettaja osallistuu viiteen koulutukseen lukuvuoden aikana, toinen osallistuu yhteen.
Opiskelijoiden poissaoloprosentti nousi viime lukuvuonna kaksi kymmenystä 4,3:stä 4,5:een.
Viime lukuvuonna lukio-opintonsa keskeytti yhteensä 61 opiskelijaa. Heistä 30 siirtyi toiseen lukioon, 16 vaihtoi ammatilliseen koulutukseen ja neljä keskeytti opintonsa jostain muusta syystä. 11 opiskelijasta ei ole tietoa, mihin he ovat siirtyneet. Keskeyttäneiden määrä on linjassa aikaisempien lukuvuosien kanssa. Keskeyttämisten vähentämiseksi päivälukion puolella on pilotoitu interventiojaksoa, jolla kouluun heikosti kiinnittyneet opiskelijat ovat saaneet intensiivisempää ohjausta ja tukea yhden periodin ajan. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat saisivat tehtyä 1–2 itsenäistä suoritusta opettajavetoisesti.
Lukuvuonna 2024–2025 pakollisille opintojaksoille osallistui keskimäärin 24,43 opiskelijaa. Tilanne parantui verrattuna lukuvuoteen 2023–2024, jolloin pakollisilla opintojaksoilla istui keskimäärin 26,01 opiskelijaa. Viime lukuvuonna opintojaksoille osallistui vähimmillään kaksi ja enimmillään 37 opiskelijaa.
Päivälukion yleislinjalla aloittaneiden sisäänottokeskiarvojen keskiarvo nousi lukuvuodesta 2023–2024 lukuvuoteen 2024–2025 8,55:stä 8,58:aan. Sisäänottokeskiarvojen keskiarvon lailla lukion päättötodistusten keskiarvo nousi vertailtavien lukuvuosien aikana 7,68:sta 7,81:een. Keskiarvojen muutokset ilmentävät lähinnä vuosikurssien välillä luontaisesti esiintyviä eroja.
Juuri julkaistun vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan lukiossa koetaan hyvin vähän kiusaamista. Kyselyyn vastanneista lukiolaisista yksi prosentti kokee tulevansa kiusatuksi vähintään kerran viikossa. Kyselyn tulokset osoittavat, että useampi poika (3 % vastaajista) kuin tyttö (0 % vastaajista) kokee tulevansa kiusatuksi. Lukuvuonna 2024–2025 kiusaamistapauksia kirjattiin kaksi, mikä on linjassa aikaisempien lukuvuosien kanssa.
Lukioissa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota muun muassa järjestämällä opettajille täydennyskoulutusta aiheesta. Lisäksi opettajille on laadittu konkreettisia toimintaohjeita, kuinka toimia välitöntä puuttumista vaativissa tilanteissa ja kiusaamistilanteissa.
Vuosisuunnitelma lukuvuodelle 2025–2026 (liite 6)
Tavoitteiden toteutumisen arviointi edellisen lukuvuoden eli lukuvuoden 2024–2025 osalta
Lukiokoulutuksen merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat lukuvuonna 2024–2025 yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin parantaminen, oppimisen tuen kehittäminen sekä kieli- ja kulttuuritietoisuuden edistäminen. Näitä teemoja vietiin eteenpäin Opetushallituksen myöntämillä valtionavustuksilla.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi päivälukioon palkattu yhteisöpedagogi loi edellytyksiä lukiolaisnuorten vapaa-ajantoiminnalle ja harrastuksille ja toi nuoriso- ja yhteisötyön malleja osaksi lukion arkea. Lisäksi hän organisoi kerhoja, osallistui lukiokoulutuksen eri työryhmien toimintaan ja toimi linkkinä nuoriso- ja yhteisötyötä tekeviin tahoihin.
Oppimisen tuen kehittämistyöryhmä vastasi oppilaitoksen tukikäytänteiden koordinoinnin ja arvioinnin kehittämisestä ja mallintamisesta. Ryhmä loi lukuvuoden aikana Oppimisen tuki Porin lukiossa -mallin, jonka avulla tukea ja ohjausta kyetään kohdistamaan opiskelijoille oikea-aikaisesti, oikealla tavalla ja oikein mitoitettuna. Ryhmä myös kehitti ja pilotoi uusia oppimisen tuen tapoja, kuten plussaopejärjestelmää. Tavoitteena on, että opiskelijoiden tuen tarpeet tunnistetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa ja heille on tarjolla tukea tasaisesti koko lukio-opintojen ajan.
Kuten yleisesti Satakunnan väestössä myös lukioiden opiskelijoissa monikielisten osuus kasvaa vuosi vuodelta. Monikielisten asioita pohtimaan perustettu kieli- ja kulttuuritietoisuustyöryhmä laati viime lukuvuoden aikana kielitietoisen ja kulttuurisensitiivisen opettamisen Porin mallin.
Lukiokoulutuksen vuosisuunnitelmassa on arvioitu mainittuihin teemoihin liittyvien, edelliselle lukuvuodelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Arviointikohteet ja vuosittaiset tavoitteet perustuvat opetusyksikön vuosittaisiin tavoitteisiin. Edellisen lukuvuoden arvioinnin osa-alueet lukiokoulutuksen osalta ovat:
- Lisätään monikielisten opiskelijoiden kiinnittymistä lukiokoulutukseen heidän ohjaustaan vahvistamalla ja opintopolkujaan mallintamalla. Yksilökohtaisella ohjauksella tuetaan kielitaidon kehittymistä sekä suomen että englannin kielessä. Henkilökuntaa koulutetaan.
- Lisätään lukiolaisten tuntemusta Satakunnan korkeakoulujen mahdollisuuksista, kehitetään opiskelijoiden ongelmanratkaisu- ja teknologiataitoja sekä ohjelmointiosaamista.
- Lukiokoulutukselle luodaan laatukäsikirja, jossa kuvataan lukion toiminnan prosessit.
- Varmistetaan, että tukea tarvitsevat opiskelijat löytävät avun piiriin mm. kehittämällä tukipajatoimintaa, tehostamalla erityisopetuksen resurssointia ja kehittämällä opiskeluhuoltoon liittyvää yhteistyötä.
Tavoitteiden toteutumista on arvioitu seuraavasti:
- Opintopolku on mallinnettu. Henkilökunnalle järjestetty kielitietoiseen opettamiseen ja kulttuuritaustan huomioimiseen liittyvää koulutusta. Laadittiin kielitietoisen ja kulttuurisensitiivisen opettamisen malli ja asiakirja. Lisättiin opetussuunnitelmaan vieraskielisille tarkoitettu lukio-opintoihin orientoiva opintojakso. Opinto-ohjauksen oppitunneilla vierailtiin korkeakouluissa lukuisia kertoja. Väyläopintoja on kehitetty yhteistyössä SAMK:n kanssa.
- Opiskelijat ovat tutustuneet Satakunnan korkeakoulujen opiskelumahdollisuuksiin opinto-ohjauksen tunneilla: korkeakoulujen opintolinjojen edustajat ovat käyneet vierailemassa lukiolla, ja opiskelijaryhmät ovat tehneet vierailuja alueen korkeakouluihin. Opiskelijoiden ongelmanratkaisu- ja teknologiataitojen kehittämiseen on panostettu hankkimalla näiden taitojen opetusta tukevaa välineistöä: virtuaalitodellisuuslaseja, robotiikkaa ja ohjelmointialustoja, kuten Arduinoja. Ongelmanratkaisu- ja teknologiataitoja on harjaannutettu eri oppiaineiden opetuksessa ottamalla käyttöön aiemmin kuvattua kalustoa ja niihin olennaisesti liittyviä sähköisiä ja innovatiivisia oppimisympäristöjä. Esimerkiksi virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty opetuksessa monivivahteisesti mm. oppimateriaalina, oppituntia rikastava havainnollistamisen tapana ja vaihtoehtoisena suoritusmuotona esim. välikokeelle tai esseelle. Lisäksi lukiolla on järjestetty peli- ja videopelikerhoa, jossa opiskelijat ovat päässeet harjoittelemaan pelillisyyden kautta ongelmanratkaisu- ja teknologiataitojaan.
- Laatukäsikirja on luotu ja toimintaa on sen perusteella arvioitu.
- On laadittu Oppimisen tuki Porin lukiossa -malli ja -asiakirja. Tukipajatoimintaa on laajennettu myös reaaliaineisiin ja muissa aineissa pajatuntien määrään on lisätty. Lukiossa on säännöllistä yhteistyötä opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa toimintojen tehostamiseksi yli hallintorajojen.
Lukion tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2025–2026
Lukiokoulutus on määritellyt vuosisuunnittelun yhteydessä kuluvalle lukuvuodelle vuosittaiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit, joilla toimenpiteiden toteutumista arvioidaan. Lukuvuonna 2025–2026 toimenpiteet liittyvät kieli- ja kulttuuritietoisuuteen, maahanmuuttajien opinto-ohjauksen ja kielitaidon kehittämiseen sekä lukion toimintakulttuurin kehittämiseen.
Lukuvuoden 2025–2026 tavoitteet ovat:
- Jokaiseen aineryhmään koulutetaan kieli- ja kulttuuritietoinen asiantuntijaopettaja. Maahanmuuttajien opinto-ohjausta kehitetään ja kielitaitoon liittyvää valmennusta vahvistetaan erityisesti ensimmäisen lukiovuoden aikana.
- Lukion toimintakulttuurin kehittäminen
Tavoitteisiin pyritään seuraavasti:
- Kieli- ja kulttuuritietoisuutta lisätään kartoittamalla koulutustarvetta, järjestämällä koulutusta ja opettajille suunnattuja tapahtumia. Kielitietoisuus-teemaryhmä koordinoi koulun kielitietoisuuuskehittämistoimintaa järjestämällä mm. kotikansainvälisyystapahtuman. Tavoitteita arvioidaan mittareilla Kieli- ja kulttuuritietoisten asiantuntijaopettajien määrä sekä Järjestetään koko henkilökunnalle täydennyskoulutusta kieli- ja kulttuuritietoisuudesta.
- Oppimisen tuen uudistusten mukanaan tuomat velvoitteet huomioidaan tuen tarjonnassa ja opetushenkilökunnan toiminnassa. Yhteisöpedagogin tehtävän vakinaistaminen Porin lukiossa mahdollistaa yhteisötyön pitkäjänteisen kehittämisen. Tavoitetta mitataan seuraavilla mittareilla: Lukiokoulutuksen laatukäsikirjan toimeenpaneminen ja päivittäminen, Oppimisen tuen tuki- ja ohjausmalli sekä Yhteisötyö Porin lukiokoulutuksessa -malli. Kaikki mittareissa mainitut asiakirjat ovat olennaisesti lukion toimintaa ohjaavia ja/tai kuvaavia asiakirjoja.
Hyväksyminen
Sivistyslautakunnalle esitetään nyt hyväksyttäväksi
- Porin lukion ja aikuislukion toimintakalenterit lukuvuodelle 2025–2026
- lukiokoulutuksen vuosisuunnitelma lukuvuodelle 2025–2026.