Perustelut
Perusopetusasetuksen 9 §:n 1 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee lukuvuosittain laatia opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, työajoista, koulun ulkopuolisesta opetuksesta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Jokainen peruskoulu on laatinut opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman eli lukuvuosisuunnitelman. Lukuvuosisuunnitelma laaditaan opetusyksikön antamien ohjeiden perusteella, ja myös opetussuunnitelma velvoittaa kouluja kirjaamaan asioita lukuvuosisuunnitelmaan. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat osa opetuksen järjestäjän vuosittaista suunnitelmaa. Kaupungin hallintosäännön 27 §:n mukaan sivistyslautakunta hyväksyy koulujen lukuvuosisuunnitelmat. Koulujen lukuvuosisuunnitelmista on tehty koonnit liitteisiin. Niissä ja tässä tekstissä tarkastellaan keskeisiä koulujen toimintaa kuvaavia tietoja, tilastoja, toiminnan arviointia ja tavoitteen asettelua kuluvalle lukuvuodelle.
Peruskoulujen lukuvuosisuunnittelu sisältää muun muassa:
- Yhteenvedon koulukohtaisista opetussuunnitelmista ja opetussuunnitelman liitteistä (liite 1)
- Toimintakalenterin (erillisenä sivistyslautakunnan hyväksyttävänä 28.10.2025)
- Keskeisiä koulujen toimintaan liittyviä tilastoja, joista on tehty yhteenvedot seuraaviin liitteisiin:
- Liite 2 Tunti- ja erityistehtäväkehys lukuvuodelle 2025–2026
- Liite 3 Kuluvan lukuvuoden 2025–2026 tilastoja
- Liite 4 Edellisen lukuvuoden 2024–2025 tilastoja
- Kuvauksen koulun toiminnan ja opetuksen yleisistä järjestelyistä (liitteessä 5)
- Kuvauksen koulun kehittämisprojekteista ja kansainvälisestä toiminnasta (liitteessä 5)
- Erityistehtävien jaon (liitteessä 5)
- Erityisopetuksen tuntien jakautumisen (liitteessä 5)
- Koulujen kerhotunnit (liitteessä 5)
- Kuvauksen lukutaidon edistämiseksi toteutettavista toimenpiteistä (liitteessä 5)
- Kuvauksen oppimisen tuen uudistuksen käytännön toteuttamisesta (liitteessä 5)
- Edellisen lukuvuoden arvioinnin (liitteessä 5)
- Koulujen tavoitekortit lukuvuodelle 2025–2026 (liitteessä 5).
Lukuvuosisuunnitelmat on laadittu Wilmassa ja ne ovat siellä osin myös huoltajien luettavissa. Lisäksi koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat sivistyslautakunnan käsittelyä ja hyväksymistä varten tämän päätösehdotuksen liitteenä.
Koulukohtainen opetussuunnitelma ja sen liitteet (liite 1)
Koulut raportoivat lukuvuosisuunnitelman yhteydessä, onko heillä ajan tasalla oleva opetussuunnitelma sekä sen liitteenä olevat muut suunnitelmat. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat ovat luettavissa osoitteessa https://peda.net/id/f3d4843c6 ja muut suunnitelmat löytyvät kouluilta. Kouluilla tulee olla seuraavat suunnitelmat:
- Koulukohtainen opetussuunnitelma
- Järjestyssäännöt
- Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
- Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
- Toiminnallinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
- Palo- ja pelastussuunnitelma
- Opettajien ys-ajan käyttösuunnitelma
- Omavalvontasuunnitelma
Lisäksi koulujen tulee lukuvuosittain huolehtia henkilökunnan perehdyttämisestä tietosuoja- ja tietoturva-asioihin sekä käsitellä aihetta soveltuvin osin oppilaiden kanssa.
Yhteenveto lukuvuosisuunnitelmien yhteydessä kerättävistä ja muista tilastoista lukuvuonna 2025–2026 (liitteet 2, 3 ja 4)
Sivistyslautakunnalle on tehty koonti perusopetusta kuvaavista keskeisistä tilastoista. Peruskoulujen lukuvuosisuunnitelmien perustiedoista on laadittu liitteenä olevat yhteenvedot tunti- ja erityistehtäkehyksen käytöstä sekä erilaisista koulutyötä kuvaavista tilastoista. Osa tilastotiedoista otetaan nykyäään keskitetysti Primus-oppilashallintojärjestelmästä tilastojen yhtenäisyyden vuoksi, eivätkä koulut raportoi niitä lukuvuosisuunnitelmissaan.
Perusopetuksen tilastointipäivän (20.9.2025) oppilasmäärä on 6 948 oppilasta, joka on 133 oppilasta vähemmän kuin viime lukuvuonna. Yleisopetuskoulujen oppilasmäärä on laskenut viime lukuvuodesta 124 oppilaalla ja erityiskoulujen kolmella oppilaalla. Erityistä tukea saavien oppilaiden kokonaismäärä on 807 oppilasta ja se on laskenut viime lukuvuodesta 13 oppilaalla. Näistä oppilaista erityiskouluissa opiskele 355 oppilasta, yleisopetuksen koulujen pienryhmissä 338 oppilasta ja yleisopetuksen luokissa 99 oppilasta. Erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on laskenut, koska uusia erityisen tuen päätöksiä ei enää kevään 2025 jälkeen ole tehty. Perusopetuslain muutos oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta tuli voimaan 1.8.2025, jolloin siihen asti käytössä ollut kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli poistui. Lukuvuosi 2025–2026 on vielä osin siirtymäaikaa, ja oppilaiden tuen päätökset muutetaan uuden lain mukaisiksi 1.8.2026 mennessä. Kolmiportaisessa tuessa oppilas sai joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Uuden lain mukaan oppimisen tuki muodostuu muun muassa ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista. Päätöksiä tehdään oppilaskohtaisesta tuesta ja ne voivat koskea erityisopettajan opetusta osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa sekä oppimäärän rajaamista tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamista. Lakimuutoksen myötä on entistä tärkeämpää, että oppilas saa tarvitsemansa tuen lähikoulussaan.
Koulut järjestävät opetuksen heille jaetulla resurssilla. Tunti- ja erityistehtäväkehyksen avulla tapahtuvaa resurssin jakoa on viime vuosina muutettu vastaamaan paremmin koulukohtaisia ja alueellisia tarpeita. Tuntikehys jaetaan kouluille keväällä ennen tulevaa lukuvuotta. Kaikkea tuntikehystä ei oteta heti syksyllä käyttöön vaan osa jätetään käyttämättä, jotta lukuvuoden aikana esiin tulleisiin tarpeisiin voidaan reagoida. Keväällä 2025 peruskouluille on jaettu tuntikehystä yhteensä 13 392 tuntia, joka on 31 tuntia vähemmän kuin vuosi sitten, koska myös oppilasmäärä on viime lukuvuotta pienempi. Keväällä jaetusta kehyksestä yleisopetuksen kouluihin jaettiin 11 998 tuntia. Tästä erityisopetukseen tulee käyttää vähintään 1 793 tuntia, joka on 31 tuntia enemmän kuin vuosi sitten. Erityiskouluihin resurssia kohdennettiin 1 394 tuntia eli 19 tuntia viime lukuvuotta enemmän. Yhteensä erityisopetukseen kohdennettiin noin 24 prosenttia kaikesta resurssista, jonka lisäksi koulut voivat käyttää erityisopetukseen myös muuta tuntikehystä. Kouluille jaetusta resurssista 201 tuntia tulee kohdentaa oppimisen tuen uudistukseen.
Koulut jakavat syksyllä heille keväällä myönnetyn tuntikehyksen yleisopetukseen, erityisopetukseen, ryhmäkohtaiseen tukeen, kiinteisiin tukiopetustunteihin ja tukiopetuksen irtotunteihin, samanaikaisopetukseen ja erilaisiin erityistehtäviin. Liitteenä olevassa tunti- ja erityistehtäväkehys -taulukossa (liite 2) on nähtävissä, miten peruskoulut ovat resurssinsa jakaneet. Vuosittain tarkastellaan oppilaskohtaista tuntikerrointa. Lukuvuoden 2025–2026 tuntikerroin on laskenut hieman ala- ja yhtenäiskouluissa, noussut yläkouluissa ja pysynyt samana yhtenäiskouluissa. Tuntikertoimen pieneneminen johtuu oppilasmäärän laskusta ja kouluille myönnetyn koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi osoitetun tuntikehyksen eli niin sanotun ryhmärahan laskusta. Ryhmärahaa on kouluille jaettu tänä lukuvuonna 200 tuntia, joka on 44 tuntia vähemmän kuin viime lukuvuonna. Opetustuntien osalta tilanne olisi kouluissa haastava ja tuntikerroin olisi laskenut nykyistä paljon enemmän, mikäli kouluille ei olisi osoitettu 200 tuntia oppimisen tuen uudistuksen toteuttamiseen. Ryhmärahasta on rekrytoitu tänä lukuvuonna kuusi koulunkäynninohjaajaa. Ryhmärahaa ei saa kohdentaa erityisopetukseen eikä erityiskouluihin. Tuntikehyksen, oppimisen tuen lisärahoituksen ja ryhmärahan lisäksi yksittäisillä kouluilla on käytettävissä pieniä hankerahoituksia, joita voidaan käyttää opetuksen ja muun toiminnan resurssointiin ja kehittämiseen sekä opettajien koulutukseen.
Lukuvuosittain on tarkasteltu yleisopetuksen luokkien keskimääräistä kokoa. Tarkastelu on tässä vuosisuunnittelun yhteydessä tehty koulumuodoittain, kun esimerkiksi talousarvioprosessin yhteydessä luokkakokoa tarkastellaan vuosiluokkakokonaisuuksittain 1–2, 3–6 ja 7–9. Koulujen vuosisuunnittelussaan ilmoittamien tietojen perusteella vuosiluokkien 1–6 keskikoko on alakouluissa 19,1 ja yhtenäiskouluissa 19,2. Vuosiluokkien 7–9 keskikoko on yläkouluissa 21,7 ja yhtenäiskouluissa 19,5. Luvuissa eivät ole mukana JOPO-luokat eikä erityisen tuen pienryhmät, jotka noin kymmenen oppilaan luokkina pienentäisivät keskiarvoja. Luokkakoot ovat pysyneet melko samankokoisina viime vuoteen verrattuna. Todellisten luokkien minimi- ja maksimikoko vaihtelevat kouluittain. Cygnaeuksen koulussa on yksi 36 oppilaan 1.-luokka, mutta luokassa on kaksi opettajaa. Yhden luokanopettajan vastuulla oleva isoin luokka on 31 oppilaan luokka ja pienin kymmenen oppilaan luokka. Luokkakoon tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa siitä, kuinka paljon oppitunneilla on oppilaita, koska opetuksessa käytetään paljon jakotunteja ja samanaikaisopettajia. Myös kouluille jaettava suomi toisena kielenä -resurssi, erityisopetusresurssi ja ryhmämuotoiseen tukeen kohdennettu resurssi pienentävät oppitunneilla samaan aikaan paikalla olevien oppilaiden määrää suhteessa opettajien määrään.
Lukuvuosisuunnitelman tilastotiedoissa on kuvattu opettajien koulutuksiin osallistumista. Tämä tieto perustuu koulujen ilmoittamiin lukuihin, jotka koskevat edellistä lukuvuotta. Verrattaessa viime lukuvuoden osallistumismääriä lukuvuoteen 2023–2024, koulutuksiin osallistuttiin viime lukuvuonna hieman vähemmän. Porissa opettajien koulutuksia on aiempina vuosina järjestetty paljon erilaisilla hankerahoituksilla, jolloin hankerahoitusten merkittävä väheneminen näkynee myös koulutusten ja niihin osallistumisen määrissä. Opettajien koulutukseen osallistumisessa on myös koulu- ja opettajakohtaisia eroja, jotka eivät näy keskiarvoissa eivätkä koulukohtaisissa yhteenvedoissa. Tilastotietojen osalta tarkastellaan myös opettajan kelpoisuutta vailla olevien opettajien määrää. Opettajan kelpoisuutta vailla olevia opettajien on perusopetuksessa 19 eli kuusi vähemmän kuin viime lukuvuonna. Sivutoimisia tuntiopettajia on kuluvana lukuvuonna 15 eli yhdeksän vähemmän kuin vuosi sitten.
Vuosittain tarkastellaan myös 6.-luokkalaisten lukuvuositodistusten sekä perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvoja. Keskiarvojen keskiarvoissa näkyy vain pieniä, kymmenesosien muutoksia. Yleisopetuskoulujen 6.-luokkalaisten lukuvuositodistusten keskiarvojen keskiarvo oli laskenut yhdellä kymmenyksellä keväästä 2024 ollen nyt 7,9. Yleisopetuskouluissa päättötodistuksen keskiarvojen keskiarvo oli 7,8 ja se on pysynyt samana verrattuna kevääseen 2024. Keskiarvoja tarkasteltaessa kiinnostavia ovat myös sukupuolten väliset erot. Päättöarvioinnissa tyttöjen arvosanat ovat poikien arvosanoja parempia sekä suomen kielessä ja kirjallisuudessa (+0,92) että matematiikassa (+0,35). Tarkasteltaessa arvosanoja ja keskiarvoja on hyvä huomata, että ne kertovat harvemmin opetuksen tasosta. Arvosanoihin vaikuttavat arvioitavana olevan ikäluokan osaaminen, johon puolestaan vaikuttaa moninainen oppilaiden taustoihin liittyvä tekijäjoukko. Lähivuosina on myös tarkennettu 6. vuosiluokan ja päättöarvioinnin arviointikriteereitä, mikä voi omalta osaltaan vaikuttaa arviointiin. Arvosanojen ja keskiarvojen tarkastelu voi kuitenkin ohjata keskustelua esimerkiksi osaamistason muutoksiin tai sukupuolten välisiin osaamiseroihin. Tällaista kehitystä voidaan pyrkiä ehkäisemään muun muassa riittävällä resursoinnilla oppimiseen.
Lukuvuosisuunnittelun yhteydessä tarkastellaan myös oppilaiden poissaoloprosenttia. Poissaoloihin lasketaan mukaan kaikki poissaolot: terveydelliset, luvattomat ja etukäteen anonut. Poissaoloprosentti lasketaan koulukohtaisten poissaoloprosenttien keskiarvona eikä se ota huomioon yksittäisten koulujen oppilasmäärää. Lukuvuonna 2024–2025 oppilaiden poissaoloprosentti oli 1.–6.-luokilla 6,9 prosenttia ja 7.–9.-luokilla 10,4 prosenttia. Molemmat olivat nousseet muutamalla kymmenyksellä. Poissaoloprosentti on noussut myös koulumuodoittain tarkasteltaessa eli alakouluissa, yläkouluissa, yhtenäiskouluissa ja erityiskouluissa. Nousu on vielä hyvin pientä, mutta poissaoloihin ja niiden ehkäisemiseen pitää silti edelleen kiinnittää huomiota. Poissaolojen vähentämiseksi on tarkennettu koulujen toimintatapoja poissaoloihin puuttumiseksi, niiden seuraamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä kouluun kiinnittymisen tukemiseksi. Aiheesta on myös järjestetty paljon koulutusta. Ylä- ja yhtenäiskouluissa työskentelevät kouluvalmentajat ovat tärkeitä oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukemiseksi. Heidän tehtäväänsä on viime vuosien aikana kehitetty ja vakiinnutettu.
Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä oli lukuvuonna 2024–2025 yhteensä 111, joka on viisi tapausta vähemmän kuin vuosi sitten. Kiusaamistapausten määrä oli laskenut ala- ja yhtenäiskouluissa, mutta noussut ylä- ja erityiskouluissa. Kiusaamistapausten kirjaamiseen ja raportointiin otettiin käyttöön uusi Wilma-lomake lukuvuoden pari vuotta sitten. Myös kouluterveyskyselyn tulokset tukevat Opetusyksikön tilastointia. Kouluterveyskyselyn 2025 mukaan kiusaamista viikoittain kokeneiden määrä on vähentynyt 4.–5.-luokkalaisten ikäjoukossa sekä hieman noussut 8.–9.-luokkalaisten kohdalla vuoden 2023 tuloksiin verrattuna. Porin kouluissa kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Konsultoivat erityisopettajat ovat kiertäneet kouluilla kouluttamassa opettajia aiheesta. Kiusaamistapausten määrää seurataan ja toimintatapoja siihen puuttumiseksi kehitetään ja yhtenäistetään edelleen. Tämä on tarpeellista, sillä kouluterveyskyselyn 2025 mukaan 83 prosenttia koki kiusaamisen vähentyneen, kun koulun työntekijä oli puuttunut kiusaamiseen. Vuonna 2023 näin oli kokenut vain 61 prosenttia. Tarkasteltaessa kiusaamistapauksia on hyvä huomata, että kiusaaminen on monimuotoistunut somen käytön myötä. Tämä voi lisätä kiusaamisen määrää, koska paikkoja kiusaamiselle on enemmän kuin aiemmin.
Koulujen antamien tietojen mukaan ilman päättötodistusta jäi kuusi oppilasta. Näistä oppilaista suurin osa ohjattiin aikuisten perusopetukseen perusopetuksen päättötodistuksen saamiseksi. Niiden oppilaiden osalta, joilla opinnot eivät ole siellä käynnistyneet, on aloitettu muut tukitoimet. Kaikki oppilaat eivät jääneet Poriin asumaan. Päättötodistuksen saaneista oppilaista vaille jatko-opintopaikkaa jäi neljä oppilasta, joista kaikille on jo löytynyt jatko-opintopaikka. Vuonna 2020 tuli voimaan laki pidennetystä oppivelvollisuudesta, jonka myötä kaikille perusopetuksen päättäneille tulee löytyä jatko-opintopaikka.
Koulut ovat kuvanneet lukuvuosisuunnitelmissaan, millaisia toimenpiteitä heillä tehdään lukutaidon ja lukemisen kulttuurin edistämiseksi. Muutamassa koulussa on erillinen työryhmä, joka vastaa lukemiseen ja lukutaidon edistämisestä sekä järjestää erilaista toimintaa aiheeseen liittyen. Kouluilla järjestetään esimerkiksi säännöllisiä lukuhetkiä, lukuvälitunteja, teemaviikkoja tai -kuukausia ja kirjavinkkauksia. Kouluilla on lukumummeja, -vaareja ja -kummeja sekä lukukoiria. Koulun henkilöstö voi myös lukea ääneen oppilaille. Kirjastoissa ja kirjastoautoissa käydään, ja monessa koulussa on erilaisia omia kirjastoja ja kirjakärryjä. Koulun ulkopuoliseen lukemiseen kannustetaan loma-aikoina ja erilaisten lukuhaasteiden avulla. Myös huoltajille puhutaan lukemisen tärkeydestä.
Koulut ovat tarkentaneet lukuvuosisuunnitelmissaan myös, millaisia oppimista edistäviä opetusjärjestelyjä heillä on käytössä. Lisäksi koulut kuvaavat, miten he ovat organisoineet uuden lain mukaisesti ryhmäkohtaiset tukimuodot ja oppilaskohtaiset tukitoimet koulussaan. Nämä ovat luettavissa liitteessä 5. Uudistuksen mukaisia toimintatapoja tarkennetaan kuluvan ja tulevien lukuvuosien aikana yhdessä koulujen kanssa.
Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi edellisen lukuvuoden eli lukuvuoden 2024–2025 osalta (liitteessä 5)
Perusopetuksessa keskeisiä kehittämiskohteita ja ilmiöitä olivat oppimisen tuen uudistuksen ohella muun muassa oppilaiden koulupäivän aikaisen mobiililaitteiden käytön rajoittaminen, huoli oppilaiden lukutaidosta ja lukuinnosta, monikielisten oppilaiden määrän kasvu sekä tekoäly oppilaiden ja opettajien työkaluna. Työskentelyä ja kehittämistyötä jatkettiin myös monen aiemmin käynnistyneen teeman, kuten poissaolojen ja kouluun kiinnittymisen tukemisen sekä kiusaamisen ehkäisemisen, parissa.
Koulupäivän aikaiseen mobiililaitteen käyttöön annettiin valtakunnalliset ohjeet, ja myös Porissa linjattiin yhteiset toimintatavat. Lukutaidon ja lukemisen kulttuurin edistämistä nostettiin esille eri tavoin. Tekoälyn käyttöön laadittiin koulujen sitovat ohjeistukset opettajille ja oppimateriaalien laatiminen teeman liittyen on aloitettu. Monikielisten oppilaiden määrän kasvu lisäsi valmistavan opetuksen luokkien määrää. Nykytilanne edellyttää myös opettajilta yhä kieli- ja kulttuuritietoisempaa opetusta ja kohtaamista. Oppimisen tuen uudistusta valmisteltiin koko lukuvuoden ajan. Kouluille laadittiin ohjeita aiheeseen liittyen, resurssia jaettiin uudistuksen mukaisiin toimintamuotoihin, opetussuunnitelmia kirjoitettiin uudelleen ja erityisopettajia sekä koulujen henkilökuntaa koulutettiin asiasta. Sekä kouluissa että hallinnossa perehdyttiin uudistukseen muun muassa kouluttautumalla ja osallistumalla erilaisiin valtakunnallisiin verkostoihin. Nämä kaupungin yhteiset kehittämiskohteet ja toimintatavat näkyivät myös koulujen kehittämistyössä.
Peruskoulut arvioivat lukuvuosisuunnitelmissaan edellisen lukuvuoden koulu- ja kehittämistyölle asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Koulujen tekemä arviointi on perusopetuslain 21 §:n edellyttämää vuosittaista toimintaa, jota on toteutettu Porin opetusyksikössä usean vuoden ajan. Koulujen arviointikohteet ja vuosittaiset tavoitteet perustuvat opetusyksikön vuosittaisiin tavoitteisiin. Näiden mukaiset peruskoulujen edellisen lukuvuoden arvioinnin osa-alueet ovat:
- Edistämme koulutuksellista tasa-arvoa ja inkluusiota. Opetuksen resurssoinnissa otamme huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat.
- Edistämme keskeisten tulevaisuuden taitojen oppimista kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla.
- Vahvistamme kouluun kiinnittymistä ja vähennetään koulupudokkuutta ja poissaolojen määrää.
- Luomme rakenteita ja toimintatapoja, joilla tuetaan oppilaiden hyvinvointia. Teemme vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Koulutuksellista tasa-arvoa ja jatkuvaa oppimista edistettiin huolehtimalla siitä, että käytössä oleva erityisopetus-, samanaikaisopetus- ja ohjaajaresurssi käytettiin joustavasti ja oppilaiden tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Kouluissa toteutettiin edelleen esimerkiksi joustavia ryhmittelyjä, joustavaa alkuopetusta ja läksypiirejä. Monikielisten oppilaiden määrä on kasvanut monessa koulussa, joten kouluissa edistettiin myös kielitietoista opetusta ja kehitettiin toimintatapoja valmistavan opetuksen oppilaiden siirtyessä perusopetukseen. Monessa koulussa lisättiin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integraatiota yleisopetuksen luokkiin. Osa kouluista koki nykyisen resurssin riittämättömäksi, jotta oppimisen tuen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan riittävän hyvin. Toisaalta osa koki saaneensa järjestettyä tuen myös aiempaa pienemmällä resurssilla. Oppilaiden kouluun kiinnittymistä tuettiin lisäämällä yhteisöllisyyttä, kehittämällä hyvinvointiryhmän toimintaa ja/tai yhteistyötä kuraattoreiden kanssa sekä tukemalla erityisillä opetusjärjestelyillä niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia suorittaa perusopetuksen oppimäärä.
Tulevaisuuden taitojen kehittämisessä suurin osa kouluista toi esille lukutaidon ja lukuinnon edistämisen monipuolisin menetelmin. Myös tietosuoja- ja tietoturvataitojen sekä digitaalisen osaamisen, ohjelmointiosaamisen ja medialukutaidon kehittämiseen panostettiin. Kiertävä digiopettaja kiersi kouluilla vielä syksyllä 2024. Valinnaisina aineina tarjottiin muun muassa ohjelmointia, tekoälyä, digitaitoja, sometaitoja, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä arjen taitoja. Myös oppilaiden opiskelutaitoihin kiinnitettiin huomiota.
Koulupoissaoloja vähennettiin puuttumalla entistä systemaattisemmin poissaoloihin. Kouluun kiinnittymistä tuettiin lisäämällä ryhmäyttämistä, kehittämällä oppilaiden vuorovaikutus-, kaveri-, tunne- ja turvataitoja sekä monipuolistamalla välituntitoimintaa. Joissakin kouluissa lisättiin esimerkiksi aikuisten läsnäoloa välitunneilla. Myös kiusaamisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi otettiin käyttöön erilaisia toimintatapoja, kuten matalan kynnyksen tapoja ilmoittaa kiusaamisesta. Kouluvalmentajan työn koettiin vaikuttaneen positiivisesti oppilaiden kouluun kiinnittymiseen.
Oppilaiden hyvinvointia tukevia rakenteita ja toimintatapoja luotiin monipuolisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Viime lukuvuonna monessa koulussa kehitettiin välituntitoimintaa kokeilemalla ja lisäämällä uusia toimintamuotoja, kuten tanssi- ja lukuvälitunteja sekä erilaisia turnauksia. Harrastamisen Porin Mallin kerhot ovat lisänneet kerhotarjontaa, ja monessa koulussa niitä hyödynnetään hyvin. Yhteistyö vanhempainyhdistysten sekä kotien kanssa jatkuu tiiviinä. Yhdessä koulussa vanhempainyhdistys maksaa esimerkiksi pitkinä koulupäivinä välipalan oppilaille. Myös kiusaamista ehkäisevää toimintaa on lisätty ja kiusaamisen ehkäisemiseen liittyviä suunnitelmia on päivitetty. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa on kouluilla aktiivista.
Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2025–2026 (liitteessä 5)
Lukuvuosisuunnittelun yhteydessä peruskoulut määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä, tavoitetasot ja vastuuhenkilöt. Tavoitteenasettelulla pyritään kertomaan myös päättäjille, opetusyksikön henkilöstölle ja huoltajille, mitkä ovat koulun lukuvuoden keskeiset kehittämistavoitteet. Jokainen koulu kehittää omaa toimintaansa omista lähtökohdistaan ja tavoitteisiin vaikuttavat koulujen erityispiirteet. Koulujen tavoitteenasetteluun vaikuttavat myös koko opetusyksikön yhteiset kehittämiskohteet. Perusopetuksessa on neljä vuositavoitetta, joita koulut ovat tarkentaneet alla esitettävällä tavalla. Tavoitteena on, että opetusyksikössä ja kouluissa tehtäisiin kehittämistyötä tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti samalla edistäen sitä vuosittain. Tämän vuoksi perusopetuksen neljä vuositavoitetta ovat pysyneet samoina, mutta niihin liittyvät toimenpiteet ja mittarit ovat vaihtunee:.
- Edistetään koulutuksellista tasa-arvoa ja inkluusiota. Opetuksen resursoinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat.
- Edistetään keskeisten tulevaisuuden taitojen oppimista kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla.
- Vahvistetaan kouluun kiinnittymistä ja vähennetään koulupudokkuutta ja poissaolojen määrää.
- Luodaan rakenteita ja toimintatapoja, joilla tuemme oppilaiden hyvinvointia. Tehdään vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Koulutuksellista tasa-arvoa ja inkluusiota edistetään monin eri tavoin. Keskeistä on erityisopettaja-, samanaikaisopetus- ja ohjaajaresurssin jakaminen, käyttö ja kohdentaminen oppilaiden tarpeiden mukaan. Yksi koulu mainitsi käyttävänsä oppilaiden lukutaitoa mittaavan Lukuseulan tuloksia resurssin kohdentamisessa. Kuluvana lukuvuonna otetaan käyttöön ja jalkautetaan oppimisen tuen uudistusta. Kouluissa pohditaan tuen rakenteita ja esimerkiksi oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä sekä ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja tukiopetuksen resursointia uuden lain mukaisesti. Resursointia ja tuen uudistusta pohditaan yhä enemmän opettajien yhteistyössä. Myös opettajien osaamisesta uudistukseen liittyen huolehditaan.
Oppilaiden tarvitsemista keskeisistä tulevaisuuden taidoista tulevana lukuvuonna kehitetään edelleen luku- ja kirjoitustaitoa. Lukutaidon ulottuvuuksista kehitetään muun muassa luetun ymmärtämistä ja medialukutaitoa. Medialukutaidon merkitys on kasvanut entisestään kun disinformaatiota on paljon tarjolla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Lukuintoa edistetään järjestämällä erilaisia tapahtumia, tempauksia ja kirjavinkkauksia. Keskeisinä tulevaisuuden taitoina edistetään myös digitaalista osaamista ja erityisesti oppilaiden tietoturvaan ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyvää osaamista. Muita tärkeitä kehitettäviä taitoja ovat edelleen erilaiset sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät taidot, kuten kaveri-, tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä arjen taidot.
Poissaoloihin puuttuminen ja niiden seuraaminen mainitaan lähes kaikissa kouluissa kuluvan lukuvuoden kehittämiskohteena. Poissaoloihin puututaan matalalla kynnyksellä ja yhteistyötä tehdään aiempaa tiiviimmin huoltajien kanssa. Kouluvalmentajien roolia selkiytetään poissaoloihin puuttumiseksi ja kouluun kiinnittymisen vahvistamiseksi. Oppilaiden kouluun kiinnittymistä vahvistetaan myös puuttumalla kiusaamiseen. Toimenpiteinä mainitaan myös ryhmäytymisen vahvistaminen ja oppilaiden osallisuuden lisääminen sekä yksinäisyyden vähentäminen. Tärkeää on oppilaiden aito kohtaaminen, positiivisen ilmapiirin vahvistaminen ja oppilaiden vahvuuksien huomaaminen. Yhteisöllisyyttä edistetään muun muassa erilaisten tapahtumien avulla.
Oppilaiden hyvinvointia tuetaan erityisesti lisäämällä oppilaiden koulupäivän aikaista liikkumista. Liikettä lisätään oppitunneille toiminnallisen oppimisen keinoin. Pitkiä välitunteja lisätään, uusia liikuntavälineitä hankitaan ja välitunneille lisätään erilaista toimintaa, kuten “välkkähölkkiä”. Yhdessä koulussa liikuntatunneilla opetellaan pelejä, joita voi pelata myös välitunneilla ja vapaa-ajalla. Terveellisiin elämäntapoihin liittyen järjestetään myös MOK-viikkoja ja ainakin kahdessa koulussa teemana tulee olemaan aivoterveys. Yksi koulu mainitsee Move!-tulosten hyödyntämisen oppilaiden liikkumisen lisäämiseksi. Oppilaiden harrastamista pyritään myös tukemaan muun muassa kerhotoiminnan avulla. Oppilaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kehittää yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa sekä kodin ja koulun kesken.