Perustelut
Perusopetuslaissa (POL 1998/628) ohjataan oppilaaksiottoa. Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Samoin kunnan tulee osoittaa oppivelvolliselle lähikoulu, jossa opetus järjestetään, ja johon oppilaalla on oikeus päästä (POL 6 §). Lähikoulua osoitettaessa lähtökohtana on, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä (POL 6 §). Lähikoulun ei kuitenkaan tarvitse olla oppilasta maantieteellisesti lähimpänä oleva koulu.
Kunta voi vapaasti määritellä menettelyn, jolla oppilaita kouluun osoitetaan. Koulupaikan määrittelyssä on kuitenkin toimittava tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja johdonmukaisesti (POL 4 §, 6 §, Hallintolaki 6 §). Lähikoulun määrittelyn yhteydessä koulutuksen järjestäjä voi määritellä myös opetusryhmien minimi- tai maksimikoon sekä opetusryhmien lukumäärän voidakseen suunnitella ja hallita opetusjärjestelyjä, kustannuksia, vieraskuntalaisten määrää ja muita opetuksen järjestelyihin vaikuttavia asioita.
Oppilaalla on oikeus päästä hänelle määriteltyyn lähikouluunsa. Porissa koulutulokkaan lähikoulu määritellään oppilaan kotiosoitteen perusteella, jolloin jokainen osoite kuuluu maantieteellisesti rajattuun sivistyslautakunnan määrittelemään lähikoulualueeseen. Lähtökohtaisesti oppilas pääsee aina lähikouluunsa riippumatta esimerkiksi siitä, muuttaako hän kesken lukuvuoden tai onko luokalle määritelty maksimioppilasmäärä jo täynnä. Tällöin tulee huolehtia siitä, että opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (POL 3 §). Muun muassa terveydellisistä syistä oppilaan lähikouluksi voidaan määritellä myös muu kuin se olisi kotiosoitteen perusteella.
Ensimmäisen luokan maksimikoko määrittelee kouluun perustettavien luokkien määrän, sen kuinka paljon kouluun mahtuu 1.-luokkalaisia ja mahdollisia toissijaisia hakijoita. Sivistyslautakunta päätti 29.10.2024 (§ 132) ensimmäisen luokan maksimikooksi 23 oppilasta aiemman 25 oppilaan asemesta. Sama maksimikoko on aiemmin koskenut myös yhdysluokkia, mutta nyt yhdysluokan maksimikooksi esitetään 20 oppilasta. Cygnaeuksen koulun englanninkielisen opetuksen 1.-luokan maksimikoko on enintään 19 oppilasta opetuksen luonteen ja oppilaiden erilaisten kielitaustojen vuoksi.
Yleisopetuksen ensimmäisen luokan 23 oppilaan maksimikoon voi perustellusta syystä ylittää, koska ison luokan opetuksessa voidaan hyödyntää jako- ja samanaikaisopetustunteja tai muita joustavia järjestelyjä. Raja voidaan ylittää esimerkiksi tilanteissa, joissa ensimmäisen luokan aloittavia oppilaita on vain hieman yli maksimikoon ja kahden luokan perustaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Tällaisessa tilanteessa opetuksessa käytetään paljon jakotunteja, jolloin oppilaat opiskelevat osassa oppiaineita kahdessa eri ryhmässä. Myös samanaikaisopettajaa ja koulunkäyntiohjaajaa voidaan käyttää lisäresurssina. Muodostettaessa opetusryhmiä, rehtorin tulee huolehtia, että yhden opettajan opettamat opetusryhmät muodostetaan siten, että ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa oppilaskohtaisena tukitoimena. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti.
Toissijaiset hakijat on otettava kouluun, mikäli koulussa on tilaa. Koulussa on pääsääntöisesti tilaa, jos yleisopetuksen opetusryhmissä on vähemmän kuin 23 oppilasta/opetusryhmä. Mikäli koulun kaikissa 1.-luokissa on jo viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa oppilaskohtaisena tukitoimena, opetusryhmiin ei mahdu toissijaisia hakijoita, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa oppilaskohtaisena tukitoimena. Samaa 23 oppilaan maksimikokoa sovelletaan myös 2.–6.-luokilla toissijaisiin hakijoihin.
Tässä esityksessä määritellään myös koulukohtaiset tulevien 1.-luokkalaisten enimmäismäärät sekä perustettavien luokkien määrät oppilasennusteen perusteella. Oppilasennuste laaditaan väestörekisterin mukaisen lähikoulualueen oppilasmäärän mukaan vähentämällä siitä kahdeksan prosenttia. Vähennys ottaa huomioon sen, että osa oppilaista aloittaa koulunsa erityiskoulussa tai yksityisessä koulussa tai oppilaan koulunkäynnin aloitus lykkääntyy. Cygnaeuksen koulun 1.-luokkalaisten oppilasennusteessa otetaan huomioon kaksikieliseen opetukseen muilta lähikoulualueilta hakeutuvat oppilaat.
Tänä syksynä ensimmäisellä luokalla aloitti 631 oppilasta. Koulunkäynnin syksyllä 2026 aloittavan ikäluokan koko on väestörekisterin 22.9.2025 tilanteen mukaan 608 oppilasta. Ennusteen mukainen 1.-luokkalaisten määrä on lukuvuonna 2026–2027 yleisopetuksen kouluissa 572. Kun nämä ennusteen mukaiset 1.-luokkalaiset sijoitetaan lähikouluihinsa, perustetaan maksimissaan 31 alkavaa ensimmäistä luokkaa. Perustettavista luokista osa voi olla yhdysluokkia riippuen esimerkiksi toisen ja kolmannen luokan koosta. Vaikka luokkia arvioidaan perustettavan vain yksi vähemmän kuin vuosi sitten, näistä on yhdysluokkia todennäköisesti enemmän kuin aiemmin.
Tämän hetkisen koulutulokkaiden määrän perusteella moneen kouluun mahtunee toissijaisia hakijoita. Toissijaisille hakijoille ei tällä hetkellä näytä olevan tilaa Kalaholman, Kyläsaaren, Pohjoisväylän ja Uudenkoiviston kouluissa. Tilanne voi muuttua, jos jonnekin joudutaan perustamaan ennakoitua enemmän luokkia. Yhä useammassa koulussa joudutaan perustamaan myös yhdysluokkia, jolloin kouluun mahtuvien toissijaisten hakijoiden määrä riippuu myös 2.- ja joissakin tilanteissa myös 3.-luokkalaisten määristä. Myös Cygnaeuksen koulun osalta on hankala arvioida, kuinka paljon toissijaisille hakijoille jää tilaa, koska alueen oppilaista moni hakeutuu kaksikieliseen opetukseen.
Koulutulokkaiden oppilaaksiotto yleisopetuksen kouluihin lukuvuodelle 2026–2027 tehdään lähikoulualueittain liitteen 1 mukaan. Koulutulokkaan lähikoulua osoitettaessa oppilaaksiottoa koskevat päätökset tehdään niiden vuosiluokkien ajaksi, joita asianomaisessa koulussa opetetaan. Näitä lähikoulun määräytymiseen liittyviä menettelytapoja ei sovelleta otettaessa ensimmäisen luokan oppilaita erityisluokille tai erityiskouluihin tai kaksikieliseen opetukseen, joihin määritellään erikseen luokkien maksimikoko ja oppilaaksiotto.
Rehtori voi poiketa liitteessä esitetyistä opetusryhmäjärjestelyistä suuntaamalla koulun käytössä olevan opetusresurssin pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä yhdysluokkien perustamista tai yhteisopettajuutta. Opetusyksikön päälliköllä on oikeus määritellä oppilaan lähikoulu muuksi kuin se koulupiirien mukaan olisi, mikäli se on opetusryhmien järkevän muodostamisen kannalta tarkoituksenmukaista.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää ensimmäisten luokkien koulukohtaiset oppilasmäärät sekä luokkien määrät liitteen 1 mukaisesti, sekä yleisopetuksen yhdysluokan maksimikooksi 20 oppilasta. Painavista syistä koulujen sisäänoton, luokkien määrän ja luokkakoon maksimioppilasmääristä voidaan poiketa opetusyksikön päällikön erillisellä päätöksellä.