Tekninen lautakunta, kokous 17.3.2026

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Sivistyslautakunnan talous toteutui ennustettua positiivisemmin. Vaikka vuoden 2025 talousarvioon tehtiin huomattavia sopeutustoimia, myös lainsäädännön ja toiminnallisten muutosten edellyttämistä määrärahalisäyksistä päätettiin. Merkittävin lainsäädännöllinen muutos oli oppimisen tuen uudistus, joka tuli voimaan 1.8.2025. Kustannuskehitys oli hyvin maltillista vuoden 2025 aikana. Toimintakulut kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatuottoja kertyi hieman talousarviota vähemmän. Tuottojen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 prosenttia.

Sivistyslautakunnan toimintatuotot toteutuivat hieman talousarviota heikommin. Tuottoja kertyi kaikkiaan 0,05 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Toteumaprosentti oli 99,4. Myyntituotot toteutuivat 0,8 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten koulunkäynnin kotikuntakorvausten määrä kasvoi. Hyvinvointialue irtisanoi vuoden 2024 lopussa erityislasten kesäajan toiminnan, mikä puolestaan vähensi muita myyntituottoja. Maksutuottojen osalta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ja sivistävän koulutuksen lukukausi- ja kurssimaksuja kertyi talousarviota enemmän. Kaikkiaan maksutuottojen kertymä ylitti talousarvion 0,3 miljoonaa euroa. Tukien ja avustusten määrä sen sijaan väheni huomattavasti, ja kertymä oli 1,2 miljoonaa euroa talousarviota pienempi. Suurin syy oli se, että ulkopuolista hankerahoitusta saatiin merkittävästi vähemmän erityisesti valtion säästötoimenpiteiden vuoksi. Muiden tuottojen kertymä laski edellisestä vuodesta 0,1 miljoonaa euroa. Näiden määrään vaikuttavat usein kertaluonteiset ja satunnaiset tuloutukset, joiden kokonaismäärä on kuitenkin vähäinen.

Toimintakulut kasvoivat 1,3 prosenttia, ja ne alittivat talousarviomäärärahan 1,2 miljoonalla eurolla. Toteumaprosentti oli 99,1.

Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 1,6 prosenttia (toteumaprosentti 99,8). Henkilötyövuosien kokonaismäärä oli hieman pienempi kuin vuonna 2024. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi, mutta määräaikaisia oli selvästi vähemmän. Varhaiskasvatuksen henkilöstöjärjestelyissä onnistuttiin. Määräaikaisia työsuhteita oli vuoteen 2024 verrattuna selvästi vähemmän. Hoidossa olevien lasten määrä oli myös pienempi verrattuna edelliseen vuoteen. Oppimisen tuen uudistus lisäsi syyslukukaudella tuntien ja tukitoimien määrää opetusyksikössä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen määrä kasvoi lukuvuoden alusta lähiten. Tuntikehystä kasvatettiin kuitenkin maltillisesti, ja kehyksessä otettiin huomioon talousarviossa edellytetty oppilasmäärien vähenemisen vaikutus. Hankerahoituksen vähenemisellä oli myös vaikutusta henkilöstökuluihin. Myös opetusyksikössä määräaikaisia työsuhteita oli vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Merkittävä vaikutus henkilöstökulujen kehitykseen oli koulunkäynninohjaajien kesäajan lomautuksilla. Sairauspoissaoloja oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024, mikä vähensi sijaiskuluja. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuutena lähes talousarvion mukaisesti.

Palvelujen ostot kasvoivat 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta (toteumaprosentti 100,2). Merkittävin yksittäinen ylitys oli kotikuntakorvauksissa. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten sekä sijoitettujen lasten koulunkäynnin kotikuntakorvausten määrä kasvoi. Vastaavasti määrärahasäästöjä tuli useiden palvelujen osalta. Ateria- ja puhtauspalveluihin vaikuttivat varhaiskasvatuksen hoidossa olevien lasten määrän väheneminen ja oppilasmäärien lasku sekä puhtauspalveluiden kuluihin erityisesti palveluliikelaitoksen omat tehostamistoimenpiteet.  

Tarvikehankintoja tehtiin edellisvuotta 5,5 prosenttia vähemmän (toteumaprosentti 85,1). Merkittävin syy oli se, että koulujen ja päiväkotien käsi- ja pehmopaperihankinnat siirrettiin palveluliikelaitokselle, ja laskutus toteutettiin osana puhtauspalveluiden laskutusta. Uudis- ja peruskorjauskohteisiin kohdistuneiden hankintojen määrä väheni. Pieniä alle 10000 euron hankintoja, jotka toteutettiin käyttötalouden määrärahoilla, oli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Oppimateriaali- ja koulutarvikehankinnat olivat edellisvuoden tasolla.

Avustukset alittivat talousarvion määrärahan (toteumaprosentti 86,3). Avustusten kokonaismäärä laski 12,2 prosenttia vuodesta 2024. Kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisän kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 11,7 prosenttia. Kotihoidon tuen kuntalisä lakkautettiin vuoden 2025 alussa, millä oli suurin vaikutus menojen kehitykseen. Vaikutusta on ollut myös tukien piirissä olevien lasten määrän vähenemisellä sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvulla. Myös yksityisen hoidon tuen määrät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, 16,7 prosenttia. Avustusten määrärahat olivat myös jonkin verran ylibudjetoituja. Tosin kotihoidon ja yksityisten hoidon tukien määrät voivat vaihdella vuosittain.

Muut toimintakulut alittivat talousarvion, vähennystä edelliseen vuoteen 34,7 prosenttia (toteumaprosentti 61,2). Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä. Kokonaiskuluista muiden kulujen määrä on vähäinen.

Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteumaprosentti 99). Talousarvion toimintakate oli - 118.545.300 euroa ja toteutunut toimintakate oli – 117.396.883 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 1.148.417 euroa. Toimintakate kasvoi 1,8 prosenttia vuodesta 2024.

Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin 4. ja 7. luokkalaisten chromebookit sekä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tietokoneet. Määrärahaa käytettiin Pohjoisväylän sekä Myötätuulen koulun ensikertaiseen varustamiseen. Lisäksi tehtiin koulujen ja päiväkotien uus- ja korvaushankintoja. Investointeihin oli varattu 1.445.000 euroa. Määrärahasta käytettiin 961.444 euroa (toteumaprosentti 66,5). Määrärahaa jäi käyttämättä 483.556 euroa. Osa irtaimen investointimäärärahoilla suunnitelluiksi toteutettavista hankinnoista hoidettiin käyttötalouden rahoilla. Määrärahasiirtoja investointipuolelta kyseisiin hankintoihin ei ollut tarvetta tehdä, koska käyttötalous toteutui odotettua paremmin.

Sivistyslautakunnan alaisten palveluprosessien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Taloudellisten laskelmien lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2023-30.9.2024 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Vuosi 2025 oli toinen vuosi sivistystoimialan organisaatiouudistuksen jälkeen. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut siirtyivät vuonna 2024 vapaa-ajan lautakunnan alaisuuteen ja sivistyslautakunnan vastuulle jäivät opetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelut. Sekä liikunta- että nuorisoyksikkö aloittivat vuoden 2024 alusta omina erillisinä yksiköinään, aiemman liikunta- ja nuorisoyksikön eriyttämisen jälkeen. Vapaa-ajan lautakunnan alaisten yksiköiden henkilöstöön kuului vuoden 2025 joulukuussa 221 vakituista, 43 määräaikaista ja 1 työllistetty.

Vapaa-ajan lautakunnan alaisille yksiköille tehtiin kaksi ulkoista talousarviomuutosta vuoden 2025 aikana. Vuodenvaihteessa 2024-2025 kaupungin työpajoilla käytiin muutosneuvottelut palkkatukilainsäädännön muutoksista ja TE-uudistuksesta johtuen. Neuvotteluiden tuloksena elinvoima- ja ympäristötoimialalta tehtiin määrärahasiirto kohdennettuun nuorisotyöhön, yhteensä 148 000 € (johtava controller 12.5.2025 PRIDno-2025-578). Lisäksi nuorisoyksikkö järjesti lasten loma-ajan toimintaa ensimmäistä kertaa kesällä 2025. Ajalla 2.-27.6.2025 maksullista toimintaa oli Käppärän koululla 1. ja 2. luokkalaisille sekä erityisen tuen oppilaille ja maksutonta toimintaa alakoululaisille Kaarisillan yhtenäiskoululla sekä Itätuulen oppimis- ja liikuntakeskuksessa. Henkilökunta koostui pääasiassa opetusyksikön henkilökunnasta sekä muutamista nuorisoyksikön työntekijöistä. Lokakuussa 2025 tehdyllä määrärahasiirrolla siirrettiin vastaavat määrärahat (77 800 €) opetusyksiköstä nuorisoyksikköön (johtava controller 15.10.2025 PRIDno-2025-578).

Vapaa-ajan lautakunnan alaisten yksiköiden tilinpäätös päätyi positiiviseen tulokseen sitovan toimintakatteen alittuessa 0,08 M€.

Toiminnallinen toteutuminen

Nuorisoyksikkö

Nuorisoyksikön toiminta toteutui vuonna 2025 suunnitellusti. Nuorisoyksikkö on tuonut aktiivisesti esille omia palveluitaan ja toimintojaan nuorille, alueen asukkaille sekä muille toimijoille. Opetusyksikössä aiemmin toteutettu loma-ajan toiminta siirtyi nuorisoyksikköön ja on edellyttänyt toiminnan suunnittelua jo ennen varsinaisen toiminnan käynnistymistä kesällä 2025. Osallistujia kesän maksuttomaan toimintaan oli odotettua vähemmän. Kaupungissa myös toinen taho järjesti vastaavaa toimintaa, joka oletettavasti laski osallistujamäärää. Maksuttomaan toimintaan Itätuulessa pyrki lapsia tuplamäärä varattuihin paikkoihin nähden. Kaarisillassa puolestaan osallistujia oli vähän. Osallistujamäärien epätasainen jakautuminen mahdollisti henkilökuntasiirroilla Itätuuleen kaikkien halukkaiden pääsyn loma-ajan toimintaan. Syyslomalla toimintaa järjestettiin Itätuulessa, Meri-Porissa sekä Pohjoisväylässä. Esihenkilövastuu toiminnasta oli nuorisoyksikön asiantuntijalla.

Osallistuminen Euroopan nuorisotyön kehittämisverkoston URBACT –hankkeeseen on toteutunut suunnitelmallisesti. Lapsiperheiden edistyneen analytiikan (LEA2) -hanke yhteistyössä Satakunnan hyvinvointialueen kanssa viivästyi aikataulustaan nuorisoyksiköstä riippumattomista syistä. Nuorisoyksikölle myönnettiin THL:n terveyden edistämisen määrärahoista katuväkivallan ehkäisyn KEHTAAMO –hankkeeseen rahoitus aj. 1.5.2025-31.10.2027. Rahoitusta myönnettiin valtakunnallisesti vain kahdeksalle hakijalle.

Nuorisoyksiköstä edistettiin kaupungin strategista linjausta tilojen käyttöasteen nostoon sekä niiden yhteiskäyttöön liittyen yhteistyössä muiden toimialojen ja yhdistysten kanssa. Myös kehittämistyötä nuorisoyksikön sisällä on toteutettu vuoden aikana. Tiedolla johtamisen kehittäminen aloitettiin alkuvuodesta. Työn tekniset ratkaisut saadaan valmiiksi vuoden 2027 aikana. Asiassa on tutustuttu mm. Turun ja Helsingin malleihin sekä osallistuttu valtakunnallisen nuorisotyön johdon tiedolla johtamisen verkostoon. Myös URBACT –hankkeesta on saatu lisätietoa osallistuvien Euroopan maiden tiedolla johtamisesta. Irlannin Dublin on kehittänyt työtään samankaltaisesti kuin Suomi. Yhtymäkohtia Dublinissa oli myös LEA –hankkeen (lapsiperheiden edistynyt analytiikka) kanssa. 

Nuorisopalveluiden toiminta toteutui suunnitellusti eri osa-alueilla. Vuoden 2025 aikana osallistumiskertoja eri toimintoihin oli yhteensä 80 326 (vuosi 2024: 70 215). Aktiivisia kohtaamisia verkossa oli 2 546 (vuosi 2024: 3 675) ja passiivisia (nuorisopalvelujen eri digialustoilla kävijät, joihin työntekijät tuottavat sisältöjä) 509 113 (vuosi 2024: 135 775). Eri toimintojen osallistumiskerrat kokonaisuudessaan kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Aktiiviset kohtaamiset verkossa ovat vähentyneet, kun taas eri digialustojen kävijöiden määrässä on tapahtunut suuri kasvu.

Nuorisopalveluja toteutettiin monin eri menetelmin. Nuorisotilatoimintaa toteutettiin seitsemällä eri tilalla ympäri Poria. Kulttuurista nuorisotyötä toteutettiin Kulttuuritalo Anniksella. Liikkuva nuorisotila Nuokkapaku on toiminut kesäisin. Leiri- ja retkitoimintaa järjestettiin sekä erilaisia tapahtumia niin livenä kuin virtuaalisena. Diginuorisotyössä panostettiin sosiaalisen median sisällön tuottamiseen sekä tehtiin pelinuorisotyötä sekä kasvotusten että etänä ja työskenneltiin nettinuorisotalossa. Nuorisopalvelut toimi myös useissa nuorten suosimissa sosiaalisen median palveluissa, joissa Tiktok oli ylivoimaisesti suosituin. 

Jalkautuvaa nuorisotyötä (JANNU) tehtiin nuorisoyksikön ja hyvinvointialueen sekä kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyönä. Koordinointivastuu oli nuorisoyksikössä. Erityisnuorisotyössä toteutettiin jalkautuvan työn lisäksi mm. kohdennettua pienryhmätoimintaa ja henkilökohtaista yksilötyötä. Kansainvälisessä nuorisotyössä oltiin mukana eurooppalaisessa vapaaehtoispalvelu (ESC) toiminnassa, joka on mahdollistanut kahden ulkomaalaisen nuoren vapaaehtoistyöskentelyn nuorisopalveluissa aina vuoden kerrallaan. Pienryhmätoiminta ja ohjauspalvelu ovat olleet myös kansainvälisen nuorisotyön menetelminä.

Koulunuorisotyötä on tehty vakituisen työntekijän voimin Itätuulen koulussa. Winnovassa käynnistyi oppilaitosnuorisotyöntekijän kaksi vuotinen hanke elokuun alussa. Meri-Porissa toteutettiin mallia, jossa alueen nuorisonohjaaja on 1pv/vko koululla. Lasten ja nuorten vaikuttamistoiminnassa toteutettiin yhdessä opetustoimen kanssa Vaikuttamisen polku -mallia. Malli pitää sisällään koulukohtaisen työskentelyn, alueparlamentit ja nuorisovaltuuston.

Ohjaamo on muuttanut uusiin tiloihin osoitteeseen Yrjönkatu 20 A. Alkuvuoden 2025 aikana Ohjaamon asiakasprosesseja kehitettiin. Uudet tilat tarjoavat laajennetut työskentelymahdollisuudet päivystäjille ja mahdollistavat useamman eri ammattilaisen läsnäolon samanaikaisesti Ohjaamossa, mikä nopeuttaa asiakasprosesseja. Hyvinvointialueen yhdyspintayhteistyö ja asiakasprosessien kehitystyö on käynnistynyt RRF-rahoituksen tuoman resurssin myötä. Yhteistyön kehittäminen Työvoimapalveluiden kanssa aloitettiin maaliskuussa ja jatkui kesäkuussa yhteiskehittämisen muodossa. Yhteistyössä Työvoimapalveluiden kanssa kehitettiin cv-työpaja työttömille nuorille. Lisäksi kehittämistyö on aloitettu kohdennetun nuorisotyön kanssa asiakasprosessien näkökulmasta. Ohjaamolla on otettu käyttöön E-konsultaation tarjoama tietoturvallinen chat-palvelu, joka on avoinna arkipäivisin klo 12–14. Chat-palvelua voi käyttää myös muina aikoina yhteydenottolomakkeen kautta. Tavoitteena on laajentaa chatin aukioloaikoja verkoston resursseja hyödyntäen. Ohjaamo kutsuttiin Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta esittelemään ja pitämään työpajaa Portugalin Nuorisotakuun ja työvoimapalveluiden asiantuntijoille.

Ohjaamo on nyt osana Hyvinvointialueen lasten- ja nuorten psykososiaalisen kolmiportaisessa mallissa. Tämä tarkoittaa, että Ohjaamon psykiatrinen sairaanhoitaja saa suoria ohjauksia eri hyvinvointialueen toimijoilta kuten terveyskeskuksista, kouluterveydenhuollosta ja mielenterveydenpalveluista. Samalla Ohjaamo pystyy vastaamaan nuorten muihin tarpeisiin kuin pelkästään mielenterveydellisiin haasteisiin.

Seksuaaliturvallisuusneuvonta on aloittanut kokeilun Porin Flikkojen toimesta Ohjaamolla. Kokeilulla kartoitetaan tarvetta ja tarkoituksena toimijalla on hakea hankerahoitusta toiminnan jatkolle. Valomerkkikeskustelut ovat siirtyneet Ohjaamon tiloihin ja yhteistyötä heidän kanssaan kehitetään. Diakonialaitoksen Vamos on aloittanut yhteistyökeskustelut Porin kaupungin kanssa, ja he aloittavat toimintansa Ohjaamossa vuoden vaihteen jälkeen.

Ohjaamon Onnin valtakunnalliset muutokset vaikuttavat asiakasprosessien ohjaukseen sekä resursseihin. Ohjaamo on tunnistanut KV-opiskelijoiden ja heidän perheisiinsä liittyvät haasteet. Ohjaamo on mukana Suomen Punaisen ristin neuvottelutoimikunnan toiminnassa mukana. Haasteena on työllistymisen vaikeudet sekä talouden haasteet, koska eivät saa taloudellista tukea.

Vuonna 2025 asiakaskontakteja Ohjaamossa oli yhteensä 2851 henkilöä. Vuonna 2024 vastaavana ajanjaksona asiakaskontakteja oli 2403 henkilöä. Vuonna 2025 ryhmiä oli yhteensä 184 kappaletta. Vuonna 2024 ryhmiä oli yhteensä 122 kappaletta. Vuonna 2025 ryhmissä oli yhteensä 3235 henkilöä. Vuonna 2024 ryhmissä oli yhteensä 3194 henkilöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että yksilöasiakaskontaktien määrä on kasvanut 18,6 % vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024. Ryhmien määrä on kasvanut 50,8 % ja ryhmissä osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä on kasvanut 1,2 %. Jos lasketaan yksilöiden ja ryhmien henkilömäärät yhteen, 2025 kokonaismäärä on 6086 hlöä ja vuonna 2024 5597 hlöä, eli noin 8,7 % enemmän.

Aihealueista vuoden 2025 suurin oli hyvinvointi ja terveys 48 %, kun viime vuonna vastaava luku oli 30 %. Yksilöasiakkaiden ikäjakaumassa suurimman ryhmän, eli 18–24-vuotiaiden, osuus on noussut huomattavasti – nyt 70 %, kun viime vuonna se oli 61 %. Vastaavasti 25–30-vuotiaiden osuus on vähentynyt huomattavasti, 24 %:sta 16 %:iin. Toisaalta nuorten, 17-vuotiaiden tai alle, osuus on hieman kasvanut ollen 2025 6 % (viime vuonna 2 %).

Oodi Ohjaamoille -ESR-hanke on käynnistynyt ja Ohjaamo Pori on mukana hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa koulutuksen järjestäjien ja Ohjaamoiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa tunnistetaan oppilaitosten ja Ohjaamoiden rajapinnassa olevat erityisen tervetulleet ryhmät, kehitetään toiminnallisia ja rakenteellisia toimintamalleja sekä menetelmiä opintojen tukemiseen, koulutukseen osallistumiseen ja kiinnittymiseen.

Projektissa kehitetään ja pilotoidaan koulutuksen järjestäjien ja Ohjaamoiden yhteisiä toimintamalleja ja –tapoja erityisen tervetulleiden ryhmien tavoittamiseksi sekä vahvistetaan yhteistyötä koulutussiirtymien, koulutukseen osallistumisen ja kiinnittymisen edistämiseksi. Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyölle on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteinen hanke. Se toimii tiiviissä yhteistyössä JOPPI – Jatkuvan oppimisen Suomi -koordinaatiohankkeen sekä KEHA-keskuksen monialaisten palvelujen tukitiimin kanssa. Oodin tapaamisia on järjestetty yhteensä neljä. Hanke päättyy ja tuloksena on, että toiminta jatkuu kokoontumisilla sekä pienryhmissä ja päätyöryhmässä. Seuraava tapaaminen on Satakunnan ammattikorkeakoulussa toukokuussa. Päätösseminaari järjestetään Jyväskylässä 24.9.2026.

Vuonna 2025 Ohjaamo markkinoi palveluitaan aktiivisesti sekä digitaalisissa kanavissa että kasvokkain. Vuoden aikana Ohjaamo jalkautui useisiin tapahtumiin ja järjesti myös omia tapahtumia. Näissä tavoitettiin laajasti nuoria sekä vahvistettiin olemassa olevia yhteistyösuhteita ja luotiin uusia avauksia.

Helmikuussa järjestettiin vuosittaiset verkostopäivät, ja huhtikuussa juhlittiin uusien tilojen avajaisia. Hyvinvointiteemaiset tapahtumat nostavat päätään erityisesti opiskelijoille suunnatuissa tapahtumissa, ja näihin Ohjaamo on aktiivisesti osallistunut. Lisäksi yhteistyö Porin taidemuseon kanssa käynnistyi: Ohjaamo markkinoi taidemuseon toimintaa nuorille ja taidemuseo toi teoksiaan esille Ohjaamon tiloihin.

Sosiaalisessa mediassa Ohjaamo sai yhteensä yli 1,1 miljoonaa katselukertaa: TikTokissa 750 000, Instagramissa 272 500 ja Facebookissa 100 000. Lisäksi sisällöt keräsivät runsaasti vuorovaikutusta ja uusia seuraajia erityisesti TikTokissa ja Instagramissa, jotka ovat nuorten suosimia kanavia.

Ohjaamon Instagram-sisällöt julkaistaan rinnakkaisjulkaisuna Nuortenporin tilillä, mikä kasvattaa näkyvyyttä entisestään. Tilastoissa ei ole huomioitu kuitenkaan niitä lukuja, jotka Ohjaamo kerää Nuortenporin TikTok-tilin julkaisujen kautta. Nuortenporin tilit ovat nuorisoyksikön yhteisiä sometilejä.

Vuonna 2025 kohdennetun nuorisotyön toiminta jatkui muutoksista huolimatta aktiivisena ja nuorille tavoittavana. Kohdennettu nuorisotyö on kohdannut vuoden aikana yhteensä 633 porilaista nuorta (2024: 601), jotka olivat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Etsivä nuorisotyö oli näistä yhteydessä 452 alle 29‑vuotiaaseen nuoreen (2024: 378). Työpajavalmennuksen eri palveluihin osallistui vuoden aikana 181 nuorta (2024: 223). Nuorille tarjottiin etsivää nuorisotyötä, työpajavalmennusta sekä matalan kynnyksen palveluja Veturitalleilla, keskustan nuorisotalolla, työpajoilla sekä erilaisissa nuorille suunnatuissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa.

Työpajajaksoilta siirtyi 22 % (2024; 27 %) toisen asteen koulutukseen ja 6 % (2024; 5 %) työllistyi. Työpajajaksoa jatkoi 37 % (2024; 35 %), ja 16 % (2024; 12 %) jäi työttömäksi jakson päätyttyä. Ohjauksia työpajoille saatiin pääasiassa työllisyysalueelta, toisen asteen oppilaitoksista ja etsivästä nuorisotyöstä, mutta mukana oli myös itsenäisesti toimintaan hakeutuneita nuoria. Työpajapalveluissa olleista 69 % (2024; 64 %) oli perusasteen koulutus ja noin kolmanneksella (2024; 30 %) toisen asteen tutkinto. Työpajatoimintaa järjestettiin kymmenessä työpajassa, ja syksyllä toimintasisältöjä muokattiin vastaamaan aiempaa paremmin nuorten koulutus‑ ja työelämäpolkuja tekniikan, taidelähtöisen toiminnan, audiovisuaalisen viestinnän, ravinnon, liikunnan ja terveyden sekä pajan koulun kokonaisuuksissa.

Etsivän nuorisotyön palveluihin ohjautuvien nuorten määrä kasvoi edelleen, ja nuorten tilanteet olivat aiempaa monimutkaisempia. Haasteet liittyivät erityisesti mielenterveyteen, päihteisiin, taloudellisiin ongelmiin ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Samanaikaisesti nuorille suunnattujen palveluiden supistuminen ja palvelurakenteiden muutokset lisäsivät matalan kynnyksen tuen tarvetta. Nuorten työpajoissa oli rakenteellisten uudistusten vuoksi vähemmän osallistujia, vaikka tuen tarve kokonaisuutena kasvoi.

Yksilövalmennuksen rooli korostui merkittävästi vuoden aikana. Palvelurakenteiden muutokset ja viiveet muissa palveluissa johtivat siihen, että yksilövalmennus toimi monelle nuorelle ensisijaisena tukena. Nuorten tilanteiden monimutkaistuminen edellytti säännöllisiä tapaamisia, palvelusuunnitelmia, väliarvioita ja jatkosopimuksia. Kokonaisuutena yksilövalmennus tuki nuoria tilanteissa, joissa muut palvelut olivat kuormittuneita tai vaikeasti saavutettavia, ja osoitti tarpeen vahvistaa erityisesti nuorille suunnattujen mielenterveyspalveluiden ja talousohjauksen resursseja.

Vuoden aikana työhönvalmennuksessa onnistuttiin vahvistamaan nuorten koulutus- ja työelämäpolkuja kokonaisvaltaisesti. Työnhakutaitoja kehitettiin työelämäkatsausten, CV- ja työpaikkaohjauksen sekä piilotyöpaikkojen kartoittamisen avulla, mikä tuki nuoria entistä tavoitteellisempaan työnhakuun. Yritysyhteistyö oli aktiivista ja tuotti konkreettisia tuloksia.

Lisäksi työkokeiluja sovittiin monipuolisesti ja kohdennetun nuorisotyön yritysverkosto pysyi vahvana. Vuoden aikana nuorille järjestettiin 20 työhaastattelua, joista 12 johti työllistymiseen tai työkokeiluun yksityisellä sektorilla. Työhönvalmennus järjesti vuoden aikana rekrytointitilaisuuksia, yritys- ja oppilaitosvierailuja sekä Mun Polku -ryhmätoimintaa, jossa nuoret harjoittelivat omien vahvuuksien tunnistamista, tulevaisuuden suunnittelua ja työnhakutaitoja.

Kohdennetun toiminnassa toteutettiin 37 opinnollistamiseen liittyvää näyttöä, joista valtaosa (77 %) oli alle 29‑vuotiaiden suorituksia. Näytöt jakautuivat viidelle osaamisalalle, kuuteen tutkintoon ja yhteensä kolmeenkymmeneenseitsemään eri tutkinnon osaan. Suorituksista kertyi yhteensä 1135 osaamispistettä, joista suurin osa oli perustutkinnon (75 %) osia ja toteutettiin koulutussopimuksella, erityisesti kasvatus‑ ja ohjausalalla. Logistiikan tutkinnossa nuoret suorittivat sekä perus- että ammattitutkinnon osia oppisopimuksella, kuten tavaran kuljetusta, jakelupalvelua, toimitusprosesseja ja työympäristössä toimimista. Kasvatus‑ ja ohjausalalla suoritettiin ohjaus-, kohtaamis- ja hyvinvointiin liittyviä tutkinnon osia. Lisäksi mukana oli taideteollisuuden, sosiaali‑ ja terveysalan sekä matkailualan tutkinnon osia, jotka toteutettiin työpajaympäristössä koulutussopimuksina. Kokonaisuutena opinnollistaminen tarjosi monialaisen ja käytännönläheisen väylän ammatillisen osaamisen kehittämiseen sekä nuorille että aikuisille.

Winnovan kanssa tehtyä yhteistyötä jatkettiin toisen asteen tutkintoon valmentavan koulutuksen palveluiden osalta. Kauden aikana kertyi tuetulle työpajajaksolle yhteensä 584 valmennuspäivää, kun edellisvuonna vastaava määrä oli 792. Oppilaitoksesta ohjautui työpajajaksolle yhteensä 31 nuorta, mikä on 25 prosenttia vähemmän kuin edellisellä kaudella (38 nuorta). Tuetulta työpajajaksolta oppilaat palautuivat takaisin oppilaitokseen.

Vuoden aikana työpajalla järjestettiin monipuolista ryhmä‑ ja tapahtumatoimintaa, joka lisäsi nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja arjen taitoja. Toiminta painottui liikuntaan, kulttuuriin, kädentaitoihin ja yhteisöllisiin projekteihin. Urheilutalolla toteutettiin säännöllinen voimakerho, ja Veturitallinkadulla järjestettiin taide‑ ja käsityöpajoja. Nuoret ja ohjaajat osallistuivat iltapajoihin, retkiin, leireihin ja kulttuurikohteiden vierailuihin sekä olivat mukana tapahtumissa kuten SuomiAreena ja nuorten paneelissa veturitalleilla, Taiteiden yö, Pohjois‑Porin liikuntatapahtuma ja Kuule Mua ‑tapahtuma. Lisäksi toteutettiin Keijukylä‑näyttely yhteistyössä OLKA-pisteen kanssa sekä taidenäyttelyitä pääkirjastossa ja Ohjaamolla. Syksyllä käynnistyi Sataedun kanssa toteutettava yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten koulutuspolkuja, ehkäistä keskeyttämisiä ja tukea hyvinvointia sekä Lasten ja nuorten säätiön yhteishanke taidelähtöisessä toiminnassa Lähäripajan teemalla. Veturitalleilla aloitettiin nuorten oma kuukausittainen yhteisöpalaveri. Vuoden aikana nuorten työpajalla järjestettiin yhteensä 34 tapahtumaa, joihin osallistui 234 nuorta. Kohdennetun nuorisotyön sosiaalisen median kanavia seurasi vuoden lopussa 2 161 henkilöä, katsojakertojen toteutuessa 241 939.

Etsivä nuorisotyö toteutti kauden aikana useita pop-up‑tapahtumia yhteistyössä nuorten työpajan ja Jokaisella on oikeus liikkua ‑hankkeen kanssa. Vuoden merkittävä kumppani oli myös Länsirannikon koulutus Oy WinNova. Etsivä osallistui tuttuun tapaan Porin kutsuntoihin Aikalisä-toiminnan mukaisesti, kohdaten siellä lähes 550 nuorta. Kun mukaan lasketaan kaikki muut tapahtumat ja toimintaympäristöt, etsivä nuorisotyö kohtasi vuoden aikana lähes 3800 nuorta, mikä tarkoittaa yli 200 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tapahtumissa näkyvä aktiivisuus on ollut keskeinen syy yhteydenottopyyntöjen määrän kasvuun.

Kokonaisuutena vuosi 2025 oli kohdennetussa nuorisotyössä toiminnallisesti aktiivinen ja sisällöllisesti monipuolinen. Toiminta tavoitti suuren joukon nuoria ja tuki heidän hyvinvointiaan sekä etenemistään kohti koulutusta ja työelämää tilanteessa, jossa nuorten palvelutarpeet kasvoivat ja palvelurakenteet muuttuivat.

Kulttuuriyksikkö

Kulttuuriyksikön yhteisissä toiminta sujui vuonna 2025 suunnitellun mukaan. Promenadisalin tekniikkakilpailutus vietiin päätökseen onnistuneesti ja siitä syntyneen palvelusopimuksen myötä uusi tekniikkatoimija aloitti salissa elokuun alusta. Parantuneet fasiliteetit, suunnitelmallisempi markkinointi ja alati kehittyvä verkostotyö kasvattivat Promenadisalin vuokratuottajien järjestämien tilaisuuksien ja tapahtumien määrää.

Kolmivuotinen, kansainvälinen Liveability-hanke tuli päätökseensä vuoden lopulla. Sen osalta tavoitteet täyttyivät suunnitellusti ja mahdollisista kansainvälisistä jatkohankkeista on jo jotain idea-aihioita prosessissa. Kulttuuriyksikön järjestämät kaupungin vuotuiset juhlatilaisuudet keräsivät jälleen kiitettävästi yleisöä. Promenadisalin itsenäisyyspäivän juhlassa yleisöä oli n. 600 henkeä, joulurauhan julistusta Raatihuoneella seurasi lähemmäs 1000 silmäparia ja uuden vuoden tilaisuus teki kaikkien aikojen kävijäennätyksensä, karkeasti arvioituna pyroshowta seurasi Kirjurinluodolta, Pohjoisrannalta sekä Etelärannasta n. 8000 – 9000 henkeä.

Kulttuuriyksikön palvelujen käyttö sekä asiakasmäärät kasvoivat selkeästi verrattuna edeltävään vuoteen.

Kirjaston ensi- ja uusintalainoja kertyi vuoden aikana 1 537 070 kappaletta. Lainamäärä oli jälleen hienoisessa kasvussa ja lainoja kertyi 0,8 % enemmän kuin vuonna 2024. Tapahtumatuotanto oli vuoden aikana vilkasta sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa. Kirjaston järjestämät tapahtumat, koulutukset ja opastukset tavoittivat lähes 15 000 asiakasta. Kirjastossa lainamäärän kasvun lisäksi merkittävä avaus oli yhteistyö SKibin uuden kulttuurikeskuksen Fiinin Skibban-kirjaston suhteen. Syksyllä neuvoteltiin myös uusi seutukirjastosopimus Nakkilan kunnan kanssa.

Lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia olivat lukukoira- ja satutuokiot, AMP-klubi sekä pelihuoneen avoimet ovet -tilaisuudet, joita järjestettiin kuukausittain. Näiden lisäksi järjestettiin esimerkiksi teatteriesityksiä ja kirjailijavierailuita. Lasten vaalit järjestettiin huhtikuussa 2.-8.4.2025.

Kuntien yhteisen e-kirjaston käyttö on toistaiseksi ollut melko vähäistä Satakunnassa, joten toukokuussa järjestettiin yhdessä Satakirjastojen kanssa tehostettu markkinointikampanja e-kirjaston käytöstä. E-kirjastoa myös esiteltiin pääkirjastossa järjestetyssä tapahtumassa.

Lisäksi lasten ja nuorten kirjastopalveluihin panostettiin tekemällä tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Lapsille ja nuorille tarjottiin Kirjastopolun mukaisia sisältöjä, kuten kirjavinkkauksia ja tiedonhakuseikkailuita.

Aikuisille oli tarjolla muun muassa kirjailijavierailuita, lukupiirejä ja -retriittejä, yleisöluentoja eri aiheista sekä lukemista ja käsitöitä yhdistävät Novellikoukku ja Lukukoukku. Seniorikaraoke järjestettiin joka toinen viikko. Lisäksi tarjottiin viikoittain digiopastusta, jonka merkittävänä kohderyhmänä ovat myös seniori-ikäiset.

Monipuolisesta tapahtumatuotannosta ovat esimerkkeinä koko perheen Star Wars -tapahtuma Mandaporian helmikuussa, huhtikuussa järjestetty Retropelipäivä ja elokuussa järjestetty, Porin suurin kirjallisuustapahtuma Kirjojen yö.

Vuoden aikana järjestettiin myös demokratiatapahtumien sarja, johon sisältyivät kaupunginjohtajan kyselytunti, nuorten politiikkapitsat ja lapsiperheet ja päättäjät yhteen tuova tapahtuma. Lokakuussa pääkirjastoon saatiin vierailulle myös pääministeri Petteri Orpo.

Asiakkaille suunnattujen tapahtumien lisäksi Porin kaupunginkirjasto oli mukana järjestämässä kahta ammattilaistapahtumaa. Suomen kirjastoseuran kanssa yhteistyössä järjestettyjä Kirjastoautopäiviä vietettiin elokuussa. Ammattilaisohjelman lisäksi kaupunkilaiset pääsivät tutustumaan eri puolilta Suomesta Poriin saapuneisiin kirjastoautoihin kesäisessä Kirjurinluodossa. Tapahtuma keräsi myös runsaasti medianäkyvyyttä. Lokakuussa järjestettiin puolestaan SAMK:n kampuksella kaksipäiväinen seminaari KINE 2026 eli Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, joka toi Poriin kirjaston johtajia eri sektoreilta ympäri Suomea.

Oman tapahtumatuotannon lisäksi kirjasto jalkautui erilaisiin tapahtumiin pop up -kirjastokonseptilla. Pop up -kirjastotoiminnan kehittämiseen saatiin maaliskuussa AVI:ilta myös pieni, 6 500 euron hankeavustus. Avustuksen turvin on tarkoitus kehittää pop up -toimintaa ja kirjastoon hankittiin jalkautumista helpottava, sähköavusteinen kirjastofillari.

Vuodenvaihteessa käynnistyi myös seutukirjaston kanssa toteutettu kotipalvelun kehittämishanke, jossa kehitettiin Kirjat kotiin -palvelu, joka on suunnattu niille asiakkaille, jotka eivät pysty esimerkiksi sairauden takia asioimaan itse kirjastossa. Hankkeen aikana kirjaston kotipalvelulle saatiin lisää näkyvyyttä ja palvelua pystyttiin myös laajentamaan.

Pori Sinfoniettan vuosi 2025 toteutui suunnitellusti ilman nimettyä ylikapellimestaria. Orkesterin kuulijamäärä nousivat yli 37 % verrattuna edeltävään vuoteen, vaikka esiintymisiä oli lukumääräisesti muutama vähemmän kuin vuonna 2024.

Vuoden ohjelma suunniteltiin orkesterin muusikoista ja hallinnon/ tuotannon edustajista koostuvassa ohjelmatyöryhmässä ilman ylikapellimestaria. Syyskauden päävierailijana oli Erkki Lasonpalo, joka aloittaa ylikapellimestarina vuoden 2026 alusta.

Vuoteen sisältyi yhteensä 116 (2 vähemmän kuin edellisenä vuonna) esiintymistä ja yleisötyötapahtumaa, joista 97 (3 vähemmän kuin edellisenä vuonna) oli konsertteja tai muunlaista soittoesiintymistä. Yleisötyötapahtumia, joihin ei sisältynyt soittoa (esim. orkesterin esittelyä erilaisissa tilaisuuksissa, taiteilijatapaamisia yms.) oli 19 (1 enemmän kuin edellisenä vuonna).

Konsertteihin sisältyi 13 sinfoniakonserttia, 3 Messua/Requiemia, 2 balettiesitystä (Pähkinänsärkijä), 6 kamarimusiikkikonserttia (2 vähemmän kuin edellisenä vuonna), 6 viihdekonserttia (1 enemmän kuin edellisenä vuonna), 2 lasten- / koko perheen konserttia, 20 (2 enemmän kuin edellisenä vuonna) koululais- / päiväkotikonserttia, joista viisi Promenadisalissa ja 15 vierailua kouluissa, 25 palvelutalo- hoitolaitos vierailua (1 enemmän kuin edellisenä vuonna), 13 ulkoilma- /ilmaisesiintymistä (mm. Ässien pelissä Porin kaupungin kumppanipäivänä), 2 (ei julkista) tilausesiintymistä. Promenadisalin konserteista järjestettiin viisi avointa, maksutonta kenraaliharjoitusta.

Konserteista ja esiintymisistä kolme olivat vierailukonsertteja maakuntaan (Harjavalta) ja maakunnan ulkopuolelle (Sastamala ja Helsinki) sekä yksi muu yleisötyö -tapahtuma (Lahti).  Live-kuulijoita 116 tapahtumassa; konserteissa ja yleisötyötapahtumissa, oli yhteensä 34 911, joka on 37,6 % enemmän kuin vuonna 2024 ja koronaa edeltävänä vuonna 2019. Kuulijoista 30 798 olivat konsertti- ja soittoesityskuulijoita ja loput (4113) muiden yleisötyötapahtumien kuulijoita.  

Pori Sinfonietta on kulttuurireseptikohde. Maksullisissa konserteissa kävi 211 (maksutonta) kulttuurireseptikuulijaa (78 enemmän kuin edellisenä vuonna). Striimattuja verkkokonsertteja oli kolme (Wanhat tanssit, Porirock klassikot, Porin kaupungin itsenäisyyspäiväjuhla). Verkkokonserttien kuulijamäärä oli 11 662. Lisäksi orkesterin somekanaville tuotettiin 20 toimitettua verkkosisältöä (esim. taiteilijahaastatteluja, tunnelmia harjoituksista ja somevideot Ässien pelistä), joiden katselijamäärä vuoden lopussa oli 320 510. Pori Sinfoniettan verkkosivuilla vierailtiin 30 709 kertaa.

Pori Sinfonietta sai Porin Ässien pelissä toteutetusta Porilaisten marssi -produktiosta Suomen Sinfoniaorkestereiden valtakunnallisen Helena Värri -yleisötyöpalkinnon. Orkesteri sai palkinnon jo toista kertaa. Pori Sinfoniettan muusikoiden tallennesopimusta hyödynnettiin verkkokonserttien lisäksi mm. tuottamalla kolme videota Ässien peliin mediakuutiolle. Videot ovat hyödynnettävissä myös myöhemmin.

Satakunnan Museo teki kuluvan vuosituhannen kävijäennätyksensä (75 368 hlö). Varsinkin Teemu Muurimäen suunnittelemiin pukuihin keskittyvä näyttely löysi yleisöpohjaa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Myös muissa museokohteissa riitti yleisöä, ja Rosenlew-museossa päästiin uuden ennätyksen myötä lähes 10 000 kävijään. Suuret kävijämäärät kasvattivat myös museoiden lipputuloja merkittävästi. Vuoden 2025 onnistumisia ovat lisäksi olleet muun muassa myönteiset hankerahoituspäätökset, Porin seudun teollisuusperintöverkosto -hankkeen suuri suosio sekä lukuisat yhteistyötarjoukset ja -pyynnöt, jotka osoittavat Satakunnan Museon olevan tunnettu toimija ja houkutteleva kumppani niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Lokakuussa Satakunnan Museon Parvella avautui Torpedovene S2 – sata vuotta myöhemmin, joka käsitteli tunnetun paikallisen merionnettomuuden tarinaa. Marraskuun alussa Rosenlew-museossa avattiin Liikkeessä – automaatio ihmisen rinnalla -näyttely, joka toteutettiin yhteistyönä Cimcorp Oy:n kanssa ja esitteli yhtiön 50-vuotista historiaa. Marraskuun puolivälissä Satakunnan Museossa avautui perinteinen Tontut-näyttely, joka houkutteli totutusti paljon yleisöä, erityisesti lapsiryhmiä. Loppuvuoden tapahtumista kauppakeskus Puuvillassa syyskuussa järjestetyt Teollisuusperintömessut esitelmineen ja keskusteluineen olivat museolle ja sen perustamalle Porin seudun teollisuusperintöverkostolle uusi avaus. Tapahtumaan saatiin mukaan useita yhteistyökumppaneita, mm. paikallisia yrityksiä esittelemään toimintaansa ja sen pitkää historiaa. Palaute heiltä oli hyvin positiivista. Perinteisistä tapahtumista Porin Päivän vapaa sisäänpääsy sekä Rakennuskulttuuritalo Toivon Joulutori houkuttelivat jälleen runsaasti kävijöitä.

Myös museon alueellinen työ jatkui vilkkaana läpi vuoden. Kulttuuriympäristön asiantuntijalausuntoja annettiin vuoden aikana maankäyttö- ja rakennushankkeisiin jälleen yli 700. Lisäksi panostettiin muun muassa kokoelmahallinnan kehittämiseen ja kokoelmakäsikirjojen laatimiseen vapaaehtoisvoimin toimivissa paikallismuseoissa eri puolilla maakuntaa. Kokoelmatyön tärkeänä avauksena Satakunnan Museo oli ensimmäisten museoiden joukossa mukana Finna-palvelun marraskuussa uudistetulla Oikopolku tutkimukseen -sivustolla omalla, kansanuskoon liittyviä esineitä esittelevällä aineistopaketillaan. Sivuston tarkoituksena on lisätä museokokoelmiin kohdistuvaa tutkimusta avaamalla näkökulmia uusiin tutkimusaiheisiin.

Joulukuun lopulla vahvistui opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoitus Satakunnan muinaisuus kolmiulotteisena – esihistoriaa moniaistisesti -hankkeelle, joka toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kone- ja materiaalitekniikan laitoksen kanssa. Hankkeessa 3D-mallinnetaan museon arkeologisia kokoelmia ja julkaistaan digitaaliset tiedostot kaikkien saataville Finna-palveluun koululaisille suunnattujen opetusmateriaalien kera. Hanke on valittu Suomen ainoaksi edustajaksi eurooppalaiseen Twin it! Part II -kampanjaan. Siinä EU:n jäsenmaiden kulttuuriperinnöstä vastaavat ministeriöt on kutsuttu julkaisemaan 3D-digitoitua kulttuuriperintöä ja tarjoamaan sitä yleisöjen avoimeen käyttöön digitaalisia aineistoja kokoavan Europeana-palvelun kautta. Kampanjassa painotetaan erityisesti julkaistavien aineistojen monipuolisia ja innovatiivisia käyttömahdollisuuksia.

Taidemuseo avautui peruskorjauksen jäljiltä tammikuussa 2025 ja varsinkin hallin avausnäyttely (Circle – Piste) osoittautui yleisöä laajalti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Uudelleen avautunut Porin taidemuseo kiinnosti laajasti taidekenttää ja Poriin tehtiin henkilökunnan opintomatkoja ja tutustumiskäyntejä useista kotimaan taidemuseoista, sekä Islannista. Porin taidemuseo oli yhdessä Satakunnan Museon kanssa mukana järjestämässä Suomen museoliiton Valtakunnallisia Museopäiviä Porissa, ja tapahtuma houkutteli toukokuussa kaupunkiin noin 300 museoammattilaista eri puolilta Suomea. Museopäivien vastaanoton lisäksi Porin taidemuseo tarjosi paljon kiitosta saaneet puitteet Suomi Areena -viikolla järjestetyille sivistystoimialan ja Porin kaupungin vastaanotoille.

Kevät-kesäkausi Porin taidemuseossa oli kävijämäärän osalta odotusten mukaisesti vilkas. Circle-yhtyeen näyttely Piste oli avoinna 31.1.–31.8. Tällä ajanjaksolla nähtiin lisäksi yhteensä 4 muuta vaihtuvaa näyttelyä sekä Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmaa esittelevä näyttely, joka jatkoi pienin muutoksin vuoden loppuun saakka. Varsinaisten näyttelytilojen lisäksi hyödynnettiin myös taidemuseon muita tiloja – luentosalia ja työpajatilaa: toukokuussa esillä oli Porin taidekoulun kevätnäyttely Metsän sylissä ja heinäkuussa porilaisten koululaisten töitä esittelevä näyttely Ällistyttävä avaruus, joka toteutettiin yhteistyössä Porin kaupungin, Porin taidekoulun ja lastenkulttuurikeskus Kruunupään kanssa. Osana Alueellista vastuumuseotehtävää järjestettiin näyttely Pomarkun kirjastossa.

Taidemuseon näyttelyiden vaihto ajoittui syyskuulle ja uudet näyttelyt avautuivat Porin päivänä. Perinteiseen tapaan taidemuseoon oli vapaa pääsy Porin päivän viikonlopun ajan, jolloin näyttelyihin tutustui kaikkiaan 1 892 henkilöä. Vuoden aikana kävijät jakautuivat seuraavasti: Kävijämäärä yhteensä 31 614, josta pääsylipun maksaneet kävijät 12 526, ilmaiskävijät (taidemuseo ja Poriginal-galleria, taidekoulun näyttelyt) 12 692, muut kävijät (museokauppa, kahvila, kokoustilat) 6 396. Taidemuseo järjesti itse vuoden aikana 504 kpl erilaisia tapahtumia, lukuun sisältyvät näyttelyt 17, opastukset 279, työpajat 146, erilaiset muut tapahtumat ja tilaisuudet, luennot ja luentojen live-striimit, sekä Porin taidemuseon muiden tiloissa järjestämät tapahtumat (ALVA). Yhteistyössä muiden kanssa järjestettyjä tapahtumia oli 9 kpl; Circlen Interventiot, Pomarkun kirjaston näyttely, Kaupunkikävelyt, Vaikuta-vko/Ohjaamo. Muiden tahojen taidemuseon tiloissa järjestämiä tapahtumia oli 72 kpl; Taidekoulun näyttelyt, Lego-näyttely, kaupungin vastaanotot, luentosalin käyttäjien omat tilaisuudet.

Alueelliseen vastuumuseotyöhön käytetty työaika oli vuoden aikana kaiken kaikkiaan 2,056 htv ja tehtävä sisälsi erilaisia alueelle kohdentuvia toimenpiteitä palvelukokonaisuuksissa kehittäminen ja verkostot, tieto ja digitalisaatio sekä alueelliset museopalvelut ja neuvonta. Näihin sisältyviä toimenpidekokonaisuuksia olivat mm. yhteistyö alueen toimijoiden kanssa, julkisen taiteen ja kokoelmien asiantuntijana toimiminen, alueellinen kokoelmapoliittinen yhteistyö, kuvataiteen dokumentointi ja tallentamisen edistäminen, taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallentamisen ja digitaalisen saatavuuden kehittäminen ja edistäminen ja kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin asiantuntijana toimiminen alueella.

Lastenkulttuurikeskus Kruunupää laajensi harraste- ja klubitoimintaansa entisestään, myös koululaisten loma-aikoihin ja onnistui siten tavoittamaan enemmän ja uusia lapsia ja nuoria toimintansa pariin. Uuden päiväkoti Koivistoisen sisältämän taiteen suunnittelu ja toteutus organisoitiin Kruunupään toimesta. Pitkään valmisteltu yhteistyösopimus Porin kaupungin / Kruunupään ja Satakunnan Hyvinvointialueen välillä allekirjoitettiin ja tämä vahvistaa ja varmistaa Kultane-neuvolatoiminnan jatkumisen ja kehittymisen.

Näyttelytoiminta keskittyi kierrätysmateriaaleihin (Jaakko Tornbergin Iloista roskaväkeä; Kruunupään Tuorepuristettu – maalaamisen ja materiaalin mieliteko; BCEnsemblen Silkkaa roskaa ja mikro­muovi­sieluja ja Kirsi Jaakkolan Päällemaalattu). Vuoden merkittävimpiä kokonaisuuksia oli uuteen Koivistoisen päiväkodin arkkitehtuuriin yhdistetty Kruunupään taiteilijoiden (Kirsi Jaakkola, Päivi Setälä ja Veijo Setälä) taide, jossa yhdistyivät eri kulttuuriperinteistä inspiroituvat kuviot ja lasten leikin maailmat.

Vihreä Kruunu -ohjelma toi mukanaan uudenlaista yhteistyötä mm. Keräämön kanssa ja ympäristöteemoihin kytkeytyviä taidetapahtumia (mm. Arvoisa roskaväki -kierrätystaidetapahtuma ja Mahanpuruja muovista -kampanja). Kasvit ja eläimet olivat Vauvojen värikylpy®-työpajoissa työskentelyn kohteina taiteilijoiden teosten ja Kruunupään näyttelyiden innoittamina. Valtakunnallisesta kuusipäiväisestä ohjaajakoulutuksesta valmistui 26 värikylpyohjaajaa.

Kansainvälisiä yhteyksiä vahvistivat brittiläiset taiteilijavierailut ja kutsu Playground-festivaaleille 2026.

Nuorten työpajat ja klubitoiminta laajenivat, talvi- ja syyslomapajat ja koulu– ja varhaiskasvatusyhteistyö jatkuivat aktiivisena. Kruunupää näkyi vahvasti myös kaupunkitapahtumissa, kuten SuomiAreenassa ja erilaisissa ympäristö- ja taideviikoissa. 

Kinokellarissa esitettiin 20 matineaelokuvaa ja osallistuttiin elokuvin eri tapahtumiin mm. Yyterin syyslomaviikkoon ja opiskelijoille suunnattuihin tilaisuuksiin.

Lasten yliopisto järjestettiin Porin yliopistokeskuksen kanssa vuonna 2025 kaksi kertaa. Keväällä kuultiin elintarviketieteistä dosentti Oskar Laaksoselta ja syksyllä tutustuttiin tunteiden maailmaan psykologian professori Jari Hietasen johdolla.

Vuosi osoitti Kruunupään toiminnan laajuuden, laadun ja valtakunnallisen merkityksen lastenkulttuurin edistäjänä mm. opetus- ja kulttuuriministeriön lastenkulttuurikeskusten suurimpana avustuksena. Kruunupäätä pidetään malliesimerkkinä viihtyisästä ja toimivasta lastentilasta. Mallia omaan toimintaan on haettu mm. Helsingin taidemuseoon ja Tampereen uuteen museokokonaisuuteen.

Liikuntayksikkö

Yksikön toiminta on toteutunut pääasiassa suunnitellusti. Vuoden aikana tehtiin muutoksia Meri-Porin ja keskustan uimahallin aukioloaikamuutoksiin, osallistuttiin liikuntapaikkojen investointihankkeisiin (mm. stadion ja sen väistötila, UK-tekonurmen katsomorakenteiden suunnittelu, Itä-Porin kenttä), kilpailutettiin keskustan uimahallin kassa- ja kahviopalvelusopimus, osallistuttiin jääpallon MM-kisaprosessiin, toimenpantiin liikkumisohjelmaa, toteutettiin Harrastamisen Porin mallin toimintaa, HSM-siltahanketta sekä liikuntaneuvonnan kehittämishanketta ja osallistuttiin yhteisöllisten tilojen järjestelmäpilotin edistämiseen.

Liikuntatiloihin liittyvät muutokset vaikuttavat liikuntayksikön ja sen sidosryhmien toimintaan. Stadionin peruskorjaus siirsi yleisurheilutoiminnan kesäkaudeksi Karhuhalliin ja jalkapallolle on toteutettu väistötilat UK-tekonurmelle. Lisäksi yksi kohtuullisen hyvän kokoinen koulusali (646 m2) poistui kevään jälkeen käytöstä, mikä hankaloitti vuorojen jakamista ja vaikutti myös yksikön talouteen.

Harrastamisen Suomen mallin toimintakauden 2025–2026 hankepäätös oli noin 15 000 euroa aikaisemmin myönnettyä avustusta suurempi sekä uutena hankkeena elokuussa käynnistetty siltahanke Harrastamisen Porin mallista seuratoimintaan siirtymiseen, hankeavustuksen suuruus 48 000 euroa. Vuoden aikana toteutettiin monipuolista lasten ja nuorten harrastustoimintaa LähiTapiolan lahjoittamalla 140-vuotislahjoituksella.

Liikuntapalveluiden vuoden 2025 toiminnan painopiste oli perustoiminnan toteuttamisessa ja palvelujen laadun varmistamisessa. Kevätkaudella toteutettiin vakiintuneet ryhmätoiminnot suunnitellusti. Kesäkauden toiminta painottui ohjatun kesäliikunnan kokonaisuuteen, johon sisältyivät maauimalan vesijumpat, uimakoulut sekä kesäliikuttajien ohjaamat liikuntaryhmät eri puolilla kaupunkia. Syyskaudella toiminta jatkui kevään rakenteiden mukaisesti. Tarjontaa laajennettiin muutamilla uusilla ryhmillä vastaamaan lisääntynyttä kysyntää.

Liikuntaneuvontaan panostettiin aiempaa enemmän. Leveliä liikuntaneuvontaan -hankkeen kautta käyttöön saatiin uusia menetelmiä ja työkaluja, mikä mahdollisti palvelun laajentamisen ja uusien asiakasryhmien tavoittamisen. Kesäliikuttajien ohjaamien ryhmien osallistujamäärät kasvoivat noin 50 % edellisvuoteen verrattuna, ja toiminnasta saatiin runsaasti myönteistä palautetta. Jokaisella on oikeus –liikkua hanke päättyi vuoden 2025 loppuun.

Talousarvion toteutuminen ja poikkeamat käyttötaloudessa

Vapaa-ajan lautakunnan toimintatuotot toteutuivat talousarviota huomattavasti paremmin. Tuottoja kertyi 0,7 M€ talousarviota enemmän, toteumaprosentti 116.

Maksutuotot toteutuivat 0,2 M€ talousarviota paremmin, toteumaprosentti 111,3. Suurin syy tähän on kulttuuriyksikön kulttuurilaitosten maksutuottojen kertymä, joka oli huomattavasti tulotavoitetta parempi. Tähän on vaikuttanut muun muassa taidemuseon avautuminen yleisölle sekä Satakunnan museon kävijäennätys. Kulttuuriyksikön maksutuotot olivat 0,6 M€, tulotavoitteen ylitys 0,26 M€.

Liikuntalaitosten pääsymaksuja nostettiin 10 % 1.1.2025 alkaen. Samaan aikaan hintoihin tehtiin muutos pääsymaksun alv-kantaan, kun liikuntapalveluiden alennettu 10 % alv-kanta nostettiin alv-lakimuutoksen myötä 14 %. Hintojen korottamisen myötä myös maksutuottojen odotettua kertymää nostettiin. Vuoden 2025 pääsymaksukertymän toteutuma käyttösuunnitelmaan nähden oli 96,8 %. Kyseessä on liikuntayksikön suurin yksittäinen tuloerä (lähes 60 % koko liikuntayksikön tulokertymästä), ja tavoitteesta (1,47 M€) jäätiin euroissa lähes 50 000 euroa. Maksutuottojen kertymä ajalla 1.1. – 31.12.2025 oli 1,42 M€.

Suurin osa pääsymaksukertymästä koostuu uimalaitosten pääsymaksuista. Uimalaitosten vuoden 2025 yhteenlaskettu kävijämäärä putosi vuoden 2024 toteutuneeseen kävijämäärään verrattuna 7451 käyntiä. Pudotus kävijämäärissä tulee uimahalleista: keskustan uimahallin kävijämäärä laski 1,3 % (-3 962 käyntiä) ja Meri-Porin uimahallin kävijämäärä laski 13,7 % (-4 924) vuoteen 2024 verrattuna. Uimalaitoksista ainoastaan maauimala kasvatti kävijämääriään (+1,8 %, +1 435 käyntiä). Maauimalan kesä oli kaksijakoinen, sillä kolean kesäkuun kävijämäärät jäivät matalaksi, mutta helteinen heinäkuu korjasi kävijämääräkertymää merkittävästi. Uimahallien aukioloaikoihin tuli muutoksia syyskauden alusta lähtien (elokuu/syyskuu), mutta isoin pudotus uimahallien kävijämäärissä tapahtui kevätkaudella ennen aukioloaikojen muutoksia. Suurin syy kävijämäärien pudotukseen lienee vuoden alussa toteutettu pääsymaksujen korotus yhdessä alennetun alv-kannan korottamisen kanssa. 

Lautakuntatasolla myös muut toimintatuotot toteutuivat talousarviota 0,18 M€ paremmin, toteumaprosentti 117,4. Liikuntayksikön liikuntapaikkojen vuokrakertymä 0,96 M€ on merkittävästi käyttösuunnitelman lukemaa korkeampi, ero +141 909 euroa (toteuma 117,4 % käyttösuunnitelmaan verrattuna). Liikuntapaikkojen vuokriin tehtiin 1.8.2025 alkaen 5 % korotus. Muutoksen yhteydessä vuokriin sisällytettiin myös tilojen käyttäjien toiminnasta aiheutuvat lisäsiivoukset sekä viikonlopuille lisätyn puhtaanapidon kasvaneet kustannukset. Vuokrakertymää pienentävä vaikutus puolestaan oli Tiilimäellä sijaitsevan Myötätuulen väistötilakoulurakennuksen vuokrasopimuksen päättyminen. Salia vuokrattiin seuroille ja muille yhdistyksille yli 40 tuntia viikossa ja tästä aiheutuu liikuntayksikölle noin 40 000 euron tulonmenestys vuositasolla.

Lautakuntatasolla myös avustustuottojen kertymä ylitti talousarvion; ylitys 0,3 M€, toteumaprosentti 130,4. Ulkopuolisen rahoituksen turvin ylläpidetään perustoimintaa ja lisäksi hankekehittämistoiminta on vilkasta jokaisessa yksikössä. Nuorisoyksikössä ulkopuolista rahoitusta saatiin vuonna 2025 kohdennettuun nuorisotyöhön, oppilaitosnuorisotyöhön, Ohjaamoon, Zekki-, ESC-, URBACT- ja KEHTAAMO-hankkeisiin; yhteensä 0,43 M€. Nuorisoyksikön hanketuotot kertyivät talousarvion mukaisesti.

Liikuntayksikön taloudessa näkyy ensimmäistä kertaa täysimääräisenä Harrastamisen Suomen mallin hankeavustus. Lukuvuodelle 2025–2026 myönnetty avustus on suuruudeltaan 170 000 euroa, kasvua edelliseen lukuvuoteen verrattuna on 15 000 euroa. Ylimääräisenä hankeavustuksena lukuvuodelle myönnettiin HSM-kehittämisavustusta 48 000 euroa Siltahanke Harrastamisen Suomen mallista seuratoimintaan. Tukiin ja avustuksiin on kirjattu myös OKM:n Satakunnan Urheiluakatemialle maksama 50 000 euron tuki, kertaluonteinen LähiTapiolan lasten ja nuorten harrastustoimintaan osoittama 40 000 euron lahjoitus sekä liikuntaneuvonnan kehittämishankkeen 30 000 euron Suomi Liikkeelle -avustus. Liikuntayksikön hankerahoituksen osuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana selvästi. Avustuspäätökset saadaan pääasiassa vasta keväällä, joten niitä ei ole voitu täysimääräisesti ottaa huomioon talousarvion valmisteluvaiheessa. Liikuntayksikön osalta avustustuottojen tulokertymän ylitys (230,6 %, 176 528 euroa) käyttösuunnitelmaan nähden johtuu tästä.

Kulttuuriyksikön osalta avustustuotot toteutuivat 0,09 M€ talousarviota paremmin. Muun muassa vuodenvaihteessa käynnistyi seutukirjaston kanssa toteutettu kotipalvelun kehittämishanke, jossa kehitettiin Kirjat kotiin -palvelu, joka on suunnattu niille asiakkaille, jotka eivät pysty esimerkiksi sairauden takia asioimaan itse kirjastossa. Hankkeen aikana kirjaston kotipalvelulle saatiin lisää näkyvyyttä ja palvelua pystyttiin myös laajentamaan.
Lisäksi kirjastossa alettiin kuluneen vuoden aikana toteuttaa AVIn rahoittamaa Liikkuva Kirjasto –hanketta, jossa “kirjastofillarin” avulla kirjaston palveluita integroidaan matalalla kynnyksellä osaksi monenlaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. AVIn (nykyään lupa- ja valvontaviraston) rahoittamat hankkeet, varsinkin kirjasto- ja museosektoreilla voivat edetä rahoitushausta toteutukseen nopeimmillaan muutamassa kuukaudessa ja koska haettavat hankkeet, niiden teemat ja sisältöpainotukset muuttuvat vuosittain, on niiden myötä mahdollisesti saatavan rahoituksen ennakoiminen varsin haasteellista. Yksi tällainen hanke oli Satakunnan Museolle vuonna 2025 myönnetty Kokoelmien Voima –hanke, jonka 44 000 € suuruinen hankerahoitus oli toki positiivinen yllätys, mutta samalla myös omiaan nostamaan talousarvion avustustuottojen toteumaa. Kulttuuriyksikön hallinnon koordinoima kolmivuotinen, Interregrahoitteinen EU-hanke, Liveability, tuli vuoden 2025 lopussa päätökseensä ja siitä saadut hanketuloutukset olivat myös jonkin verran arvioitua suuremmat.

Lautakunnan alaisten yksiköiden toimintakulut kasvoivat vuoteen 2024 verrattuna 2,2 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen vaikuttava tekijä tähän oli se, kun liikuntapaikkojen siivouskustannukset siirrettiin tekniseltä toimialalta liikuntayksikköön. Tämän talousvaikutus oli vuositasolla 1 M€. Lautakuntatasolla myös henkilöstökustannukset ovat nousseet vuodesta 2024 0,9 M€. Tähän on vaikuttanut palkkojen yleiskorotusten lisäksi osaltaan myös mm.  kohdennettuun nuorisotyöhön muutosneuvotteluiden myötä aikuisten työpajoilta siirtynyt henkilöstö. Lisäksi vuoden 2025 henkilöstösuunnitelmaan sisältyi 11 henkilötyövuotta entistä palkkatukityöllistämistä korvaavaa työllistämistä nuoriso- ja kulttuuriyksiköihin. Vuoden 2025 talousarvioon nähden toimintakuluihin varatut määrärahat kuitenkin ylittyivät reilulla 0,6 M€ (toteumaprosentti 103,8).

Lautakuntatasolla henkilöstömäärärahoista jäi käyttämättä 18 000 € (toteumaprosentti 99,8), kun taas palvelujen ostot ylittyivät 0,5 M€ (toteumaprosentti 116,1). Tiliryhmäkohtaiset poikkeamat johtuvat osittain tiliöinnin ja toteuman eroista, joka hieman vaikeuttaa seurantaa. Esimerkiksi Sinfoniettan vierailevien kapellimestarien ja solistien palkkiot menevät välillä henkilöstökulujen asiantuntijapalkkioista ja välillä palvelujen ostojen asiantuntijapalveluista riippuen laskutustavasta. Nämä kulut on normaalisti pääosin budjetoitu henkilöstökulujen puolelle, vaikka suuri osa on mennyt palvelujen ostojen puolelta. Vuoden 2025 osalta tosin kulttuuriyksikössä heti keväällä havaittu Sinfoniettan reilun 0,1M€ henkilöstökulujen alibudjetointi on osaltaan nostanut myös palvelujen ostojen toteumaa.

Kulttuuriyksikön henkilöstökulumäärärahat ylittyivät kokonaisuudessaan 0,1 M€ (toteumaprosentti 101,5). Tätä vaikutti yllä kuvatun Sinfoniettan tilanteen lisäksi myös mm. kirjaston eri toimipisteiden sekä museoiden avoinnapidon osin ennakoimattomat sijaiskulut, sillä esim. sairastapausten sattuessa on sijaiset pakko hankkia, jotta toimipisteet kyetään pitämään auki asiakkaille. Yksi merkittävimmistä ennakoimattomista henkilöstökuluista oli kulttuuriyksikön hallinnon alla elokuussa aloittanut oppisopimusopiskelija. Tieto ko. opiskelijasta tuli vasta toukokuussa, joten talousarviossa tai henkilöstösuunnitelmassa tähän ei oltu osattu varautua. 

Liikuntayksikön henkilöstökuluihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 64 000 euroa, toteumaprosentti 96,3. Henkilöstökulujen osalta ylijäämää muodostui erityisesti siitä syystä, että kevätkaudelle suunniteltuja uimavalvoja–liikunnanohjaajaresursseja ei saatu rekrytoitua. Palkkakulujen säästöjä syntyi myös siitä, että Skate-halli avattiin suunniteltua myöhemmin ja syyskauden palkkamenoja jäi toteutumatta. Uimaopetusta hoidettiin vuoden aikana keskimääräistä enemmän oman henkilökunnan toimesta, koska koulutettuja uimaopettajia ei ollut riittävästi saatavilla.

Nuorisoyksikön henkilöstökuluihin varatusta määrärahasta puolestaan jäi käyttämättä 83 000 euroa, toteumaprosentti 96,6. Nuorisoyksikössä on ollut vuoden 2025 aikana käynnissä kaksi hanketta, joihin ei ole erikseen palkattu henkilöstöä, vaan hankkeet ovat toteutettu olemassa olevalla työpanoksella. Palkkoihin suunnattu hankeraha säästi muutoin toiminnassa tarpeellisia palkkamäärärahoja. Henkilöstösuunnitelman mukaisista rekrytoinneista työskentelyn aloitus viivästyi ja säästi näin ollen palkkamäärärahaa. Myös määräaikaisten sijaisten käyttöä on harkittu, eikä kaikilta osin palkkausta ole tehty muiden kustannuspaikkojen mahdollisen ylittymisen vuoksi.

Vapaa-ajan lautakunnan alaisten yksiköiden palvelujen ostot ylittyivät 0,5 M€, toteumaprosentti 116,1. Tämä selittyy osaksi sillä, että käyttösuunnitelmavaiheessa määräraha on kustannuspaikkatasolla budjetoitu eri tiliryhmiin kuin mille se ostolaskuilla lopulta tiliöidään. Lisäksi yksiköissä oli vuonna 2025 käynnissä useita kehittämishankkeita, joissa palveluja ostettiin vuoden aikana hankerahoituksen turvin. Myös taidemuseon avajaisvuoden 2025 valmisteluihin sekä uudelleen avautumiseen liittyviin hankintoihin, Satakunnan museon näyttelykustannuksiin ja mm. Porin kaupungin itsenäisyyspäivän juhlan konsertin tuotantokustannuksiin sekä liikuntayksikön siivouskustannuksiin käytettiin talousarviota enemmän ostopalveluita.

Tarvikehankinnat ylittyivät lautakuntatasolla 0,15 M€, toteumaprosentti 116,2. Tähän on pitkälti samat syyt kuin ostopalveluidenkin ylityksessä.

Avustukset puolestaan alittivat talousarvion määrärahan, toteumaprosentti 93,9, sillä yhdistysten toiminta-avustuksia ei jaettu täysimääräisesti vuonna 2025 ja lisäksi aiempien vuosien toiminta-avustuksia myös perittiin takaisin.

Muut toimintakulut ylittivät talousarvion 76 000 eurolla (toteumaprosentti 158,7). Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä.

Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteumaprosentti 99,4). Talousarvion toimintakate oli -12 721 905 euroa ja toteutunut toimintakate oli -12 643 154 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 78 751 euroa. Toimintakate kasvoi 13,9 prosenttia vuodesta 2024.

Investointimäärärahojen käyttö

Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin kirjastoon uusi lajittelukone. Investointiin oli varattu 40 000 euroa. Määrärahasta käytettiin 39 978 euroa (toteumaprosentti 99,9). Määrärahaa jäi käyttämättä 22 euroa.

Vapaa-ajan lautakunnan alaisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2023-30.9.2024 sekä selonteko sivistystoimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen sekä sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa edesauttavat toimintatavat.

Toiminnallinen toteutuma

Vuosi 2025 toteutui kokonaisuudessaan melko tavanomaisena. Suurimmat toimialan toiminnalliset muutokset liittyivät TE24-uudistuksen aiheuttamiin laajempiin kaupunkiorganisaatiossa tehtyihin muutoksiin. Suurin muutos koski viheralueiden hoitoa, jossa kaupungin viheralueista siirrettiin 70 hehtaaria ulkoisen urakoinnin piiriin. Kaupungin itse hoitamilla alueilla aiempi työllistettyjen työpanos korvattiin tilapäisellä henkilöstöllä. Uudistettu toimintatapa onnistui pääosin hyvin ja ilmenneet kehitystarpeet on huomioitu vuoden 2026 järjestelyissä. 

Toisena TE-uudistuksen mukanaan tuomana uudistuksena teknisen toimialan hoitoon siirtyi 150 kilometriä retkeilyreittejä, joiden kunnossapidosta tekninen toimiala vastaa vuodesta 2025 alkaen. Retkeilyreitistö sisältää muun muassa Karhureittinä tunnetun Joutsijärven, Noormarkun ja Ahlaisten alueen retkeilyreitistön sekä Meri-Porin ja Yyterin retkeilyreitit taukopaikkoineen, luontotorneineen ja -lavoineen. Muutoksen myötä ylläpidettävien taukopaikkojen määrää vähennettiin mutta jäljelle jäävien laatuun on panostettu aiempaa enemmän. Joutsijärvellä otettiin uutena palveluna kesällä käyttöön myös soutuvenevuokraus.

Vuosi oli poikkeuksellisen lämmin niin alku- kuin loppuvuoden osalta. Porin vuoden 2025 keskilämpötila poikkesi pitkän ajan keskiarvosta 1,6 astetta, kun vuonna 2024 poikkeama oli 1,0 aste ja vuonna 2023 0,1 astetta.  Perinteistä talvea ei tullut ollenkaan, vaan talvikunnossapito oli katujen osalta sekä alku- että loppuvuoden leudon talven kunnossapitotyötä. Lämpimän sään vuoksi suuri osa talvikuukausien sateista tuli vetenä, mikä rapautti katupäällysteitä normaalia talvikeliä enemmän. Toisaalta lumesta aiheutuneita kunnossapitotöitä oli selkeästi vähemmän, mikä vähensi myös ylityötarvetta. Talviliikuntaan tehtyjen luonnon ulkoliikuntapaikkojen käyttöajat jäivät normaalia lyhyemmiksi. Ulkoliikuntapaikoilla talvikunnossapito jouduttiin suurelta osin keväällä lopettamaan jo helmi-maaliskuun vaihteessa ja loppuvuoden käyttöönotto talvilajeihin lykkääntyi vuoden 2026 puolelle. Joulukuun Hannes -myrsky ei aiheuttanut isompia vahinkoja kiinteistöille tai muulle omaisuudelle. Taloudellinen vahinko kaatuneiden puiden raivauksesta oli noin 50 000 euroa.

Kesäkausi oli tavallisen lämmin ja hieman normaalia sateisempi. Sorakatujen kunnossapitoon jouduttiin alkukesän sateiden vuoksi panostamaan normaalia enemmän. Aurinkoisina päivinä hienot säät houkuttelivat Yyteriin ja Kirjurinluotoon hyvin kävijöitä, mikä lisäsi alueiden kunnossapitotarvetta.

Toimitilojen osalta merkittävimmät muutokset tapahtuivat uudisrakennuksista Itä-Porin päiväkodin eli Päiväkoti Koivistoisen ja Ahlaisten monitoimitalon käyttöönottojen myötä. Nämä lisäsivät kaupungin tilaneliöitä noin 5 300 neliötä. Merkittävimmät neliövähennykset tulivat Ahlaisten vanhan koulun sekä Liinaharjan entisen vanhainkodin puruista, yhteensä noin 6 800 neliötä sekä Väinölän päiväkodin ja Uudenkoiviston päiväkodin lakkauttamisista, yhteensä noin 2 800 neliötä. Myyntejä toteutettiin 14 kappaletta, joista isoimpana kokonaisuutena YH:lle myydyt Kiertokadun, Satakunnankadun, Apollontien ja Parikodin asunnot. Kaiken kaikkiaan kaupungilla on käytössä toimitiloja noin 340 000 neliötä, joista ulkoa vuokrattuja on noin 86 000 neliötä.

Teknisellä toimialalla vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet lisääntyivät vuoteen 2024 verrattuna 8,9 henkilötyövuotta. Suurimpana tekijänä ovat toimintojen ja henkilöstön siirrot toimialojen välillä pääasiassa TE24-uudistukseen liittyen. Myös oppisopimuksella olleiden henkilöiden työsuhteita vakinaistettiin.

Pysäköintivirhemaksuja kirjoitettiin vuoden 2025 aikana 18 566 kappaletta, mikä on 71 kappaletta vuoden takaista enemmän.

Yksityistieavustushakemuksia hyväksyttiin aiempien vuosien tapaan noin 160 kappaletta.

Keskeiset vuonna 2025 valmistuneet toimintaa ohjaavat ja strategiaa täydentävät selvitykset / asiakirjat olivat

-          Katuverkon kuntotarkastus ja korjausvelkalaskelma 2024

-          Metsäohjelma 2024-2044,

-          Liikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelma 2024-2030,

-          Porin liikenneturvallisuussuunnitelma 2025,

-          Porin kaupunkikeskustan toimenpideohjelma vuosille 2025-2030,

-          Porin kaupungin hulevesiohjelma,

-          Porin retkeilyreittien tulevaisuusselvitys,

-          Kiinteistöohjelma sekä

-          Maankäytön ja kiinteistönmuodostamisen kehittämisohjelma.

Suurena organisatorisena uudistuksena valmisteltiin kesästä 2025 alkaen investointien johtamisen kehittämiseen keskittyvän uuden rakennuttamisyksikön perustamista ja siihen liittyen muun organisaation toimintojen uudelleen järjestelyjä. Uusi organisaatiorakenne otettiin käyttöön vuoden 2026 alusta.

Talouden toteutuma

Teknisen toimialan taloudellinen toteutuma on erityisen riippuvainen sääolosuhteista, joiden ennustaminen vuositasolla on erittäin haastavaa. Vuoden 2025 osalta olosuhteet olivat teknisen toimialan talouden näkökulmasta suotuisat. Kustannukset, joihin oli varauduttu, eivät kaikilta osin realisoituneet. Käyttötalous toteutui muutettua talousarviota huomattavasti paremmin niin toimintatuottojen, valmistus omaan käyttöön -erän kuin toimintakulujenkin osalta.

Toimialan määrärahoihin tehtiin vuoden aikana kaksi määrärahamuutosta.

-       Määrärahasiirto 215 009 euroa elinvoima- ja ympäristötoimialalta koskien aikuisten työpajatoiminnan uudelleenjärjestämistä (viranhaltijapäätös, johtava cotroller 12.5.2025 §1).

-        Valmistus omaan käyttöön -erän tuotto-odotuksen pudotus 400 000 euroa ja vastaavasti toimintakulujen määrärahan vähennys 400 000 euroa (kaupunginvaltuusto 8.12.2025 §174). Määrärahamuutos liittyi vuoden aikaiseen arvioon oman henkilökunnan työpanoksen painopisteen siirtymisestä rakentamisesta kunnossapitoon. 

Toimintatuottojen toteutuma oli 24,8 miljoonaa euroa. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuutena noin 1,3 miljoonaa euroa muutettua talousarviota suurempina. Toimintatuottojen suurimmat erät olivat rakennusten, liikehuoneistojen ja asuntojen vuokrat, 11,1 miljoonaa, joista hyvinvointialueelle vuokrattujen tilojen osuus oli 10,1 miljoonaa euroa. Maa- ja vesialueiden vuokrat tuottivat 8,8 miljoonaa euroa sekä pysäköintimaksut ja pysäköintivirhemaksut 1,7 miljoonaa euroa yhteensä. Metsän myynnistä tuottoja kertyi 0,6 miljoonaa euroa ja katutyöluvista 0,6 miljoonaa euroa.

Suurimmat talousarvioylitykset toimintatuotoissa tulivat maa- ja vesialuevuokrista, +0,5 miljoonaa euroa, muovituottajien korvauksista, +0,3 miljoonaa euroa sekä katutyöluvista, +0,3 miljoonaa euroa. Suurimmat talousarvioalitukset tulivat pysäköintimaksutuotoista -0,1 miljoonaa euroa ja SuomiAreenan palvelumyynnistä -0,2 miljoonaa euroa.

Metsämyyntituotot toteutuivat talousarvion mukaisina. Suurimmat metsämyyntikohteet olivat Peittoo, Huhtalanraitti, Mäntysentie, Saunakoski ja Vanha-apteekki -tila.

Vuoden aikana vaikutti siltä, että valmistus omaan käyttöön -erä jää huomattavasti alle talousarvion, minkä takia toimiala haki valtuustolta luvan kyseisen erän alittamiseen 0,4 miljoonalla eurolla. Loppuvuodesta omajohtoisia työmaita kuitenkin toteutettiin siinä määrin, että lopullinen toteutuma oli lähes alkuperäisen talousarvion mukainen 2,9 miljoonaa euroa.

Toimintakulujen toteutuma oli -54,2 miljoonaa euroa. Toimintakulut alittivat muutetun käyttösuunnitelman 1,3 miljoonaa euroa.

Toimintakulujen suurimmat erät olivat henkilöstökulut, 18,7 miljoonaa euroa, toimitilojen vuokrakulut ja kiinteistöverot 14,9 miljoonaa euroa, lämmitys ja sähkö 8,1 miljoonaa euroa ja kunnossapitopalvelut, 4 miljoonaa euroa. Rakennusten purkukuluja kertyi noin 0,7 miljoonaa euroa. Suurimmat purkutyömaat olivat Liinaharjan vastaanottokeskus ja Ahlaisten vanha koulu.

Henkilöstökulut toteutuivat 0,9 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Henkilöstösuunnitelman mukaisista henkilötyövuosista (365,4) toteutui 349,2. Henkilöstön suunnitelluista rekrytoinneista osa viivästyi tai jäi kokonaan toteutumatta, mikä selittää suunnitelman ja toteutuman eron. Toisaalta henkilöstösuunnitelman ulkopuolelta henkilötyövuosia kertyi vuoden 2024 puolella tehtyjen työllistämissopimusten seurauksena, mikä nosti toteutuneen kokonaishenkilötyövuosikertymän lähes suunnitelman tasolle.

Palvelujen osalta kulut ylittyivät 0,6 miljoonaa euroa. Määrärahamuutoksen yhteydessä palveluostojen määrärahasta vähennettiin 0,4 miljoonaa euroa, mikä selittää talousarviopoikkeaman suuruuden. Palveluostoissa suurimman erän muodostavat rakentamis-, kunnossapito- ja puhtaanpitopalvelut niin rakennusten ja infrastruktuurin kuin koneiden osalta. Viheralueiden ulkoiset urakat saatiin hankittua monelta osin arvioitua edullisemmin, mikä aiheutti myönteisen poikkeaman talousarvioon. Jätehuollon osalta nousua tapahtui niin tilojen kuin yleisten alueidenkin osalta. Asiantuntijapalveluita tarvittiin ennakoitua enemmän muun muassa pääterveysaseman myynnin valmisteluun liittyvään kuntokartoitukseen ja purkukohteiden selvityksiin. Myös koulumuuttojen aiheuttama ulkoisen kuljetuspalvelun lisääntyminen lisäsi kustannuksia. 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat alittuivat 0,6 miljoonaa euroa. Merkittävimpänä tekijänä oli sähkö, jota kulutettiin vuoden 2025 aikana noin 64 000 megawattituntia. Sähkön keskihinta muodostui noin 11 euroa megawattitunnilta halvemmaksi kuin vuonna 2024. Myös polttoaineen kulutus jäi vähäisemmäksi vähälumisten talvikuukausien vuoksi.

Muut toimintakulut alittivat talousarvion 0,3 miljoonaa euroa. Merkittävimmät alitukset tulivat ulkoisissa vuokrakuluissa, joissa oltiin vuoden 2024 perusteella varauduttu toteutunutta isompaan vuokrakustannukseen.

Toimintakatteen toteutuma oli -26,5 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 3 miljoonaa euroa.

Tiloihin ja infrastruktuuriin kohdistuvat investointimenot olivat yhteensä 27,8 miljoonaa euroa (noin 300 kappaletta), josta tilainvestointeja oli 14,5 miljoonaa euroa (noin 90 kappaletta) ja infrainvestointeja 13,2 miljoonaa euroa (noin 200 kappaletta). Maa-alueita ostettiin 0,6 miljoonalla eurolla ja myytiin 0,1 miljoonalla eurolla. Rahoitusosuuksia ja muita avustuksia hankkeisiin saatiin noin 1,6 miljoonaa euroa, joista suurimmat olivat stadionin peruskorjauksen saama noin 0,5 miljoonaa euroa ja tulvasuojelun hulevesiprojekti MUSTBE ja puitesopimus yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa, Kokemäensaarentie ja Metsäkulmantien rakentaminen, yhteishanke Väyläviraston kanssa 0,3 miljoonaa euroa. Sitovuustaso tila- ja infrainvestoinneissa on investointimenot yhteensä. Määrärahasta jäi käyttämättä 1,8 miljoonaa euroa, josta suurin erä (1,5 miljoonaa euroa) muodostui maa-alueiden uushankinta- ja parannusinvestoinneista käyttämättä jääneestä määrärahasta.

Ajoneuvoihin ja muuhun kalustoon kohdistuvia investointeja toimialalla toteutettiin yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. Määrärahasta jäi käyttämättä noin 0,55 miljoonaa euroa, koska tilattu kuorma-auto ei valmistunut arvoidussa aikataulussa.

Suurimmat toteutetut tilainvestoinnit olivat uudisrakennukset Itä-Porin uusi päiväkoti (6,7 miljoonaa euroa), Ahlaisten monitoimitalo (1,8 miljoonaa euroa). Korjausinvestoinneista suurimmat olivat Stadionin peruskorjaus 1,7 miljoonaa euroa (netto), Cygnaeuksen koulun julkisivun korjaus 0,6 miljoonaa euroa sekä Hyvänmielentalon vesikaton kunnostus 0,2 miljoonaa euroa ja Hanhiluodon (kaupungin puutarha) vesikaton korjaus 0,2 miljoonaa euroa.

Infrastruktuuriin kohdistuvista investoinneista suurimmat olivat katujen perusparantaminen 3,3 miljoonaa euroa (netto), josta uudelleenpäällystykset noin 1,9 miljoonaa euroa, pienvenesatamat- ja väylät 1,2 miljoonaa euroa, katuvalaistuksen saneeraukset 1,2 miljoonaa euroa ja siltojen perusparannukset 0,9 miljoonaa

Raakamaata hankittiin noin 30 hehtaaria.

Laskutus- ja perintäohjeen mukaisesti luottotappioiksi kirjatut saatavat aikaväliltä 1.10.2023-30.9.2024 tuodaan tilinpäätöksen yhteydessä tiedoksi asianomaisesta saatavasta vastaavalle toimielimelle. Koonnista selviää luottotappioksi kirjattujen laskujen määrä sekä alas kirjattu pääoma laskulajeittain.  Koonti on tilinpäätösaineiston liitteenä.

Perustelut

Porin Veden talous toteutui talousarvion tilikauden ylijäämävaatimusta selvästi paremmin. Toiminnallisia syitä hyvälle tulokselle olivat ennakoitua matalampi sähkön markkinahinta, Ulvilan kaupungin aiempaa suurempi talousveden osto, hyvin onnistuneet materiaalien kilpailutukset ja vähäinen runkovesijohtovuotojen määrä.

Liikevaihto oli 22,9 M€, kulut 15,3 M€, kaupungille maksettu peruspääoman korko 2,7 M€ ja poistot 4,7 M€. Tilikauden ylijäämä oli 3,5 M€

Talousveden laatu oli edelleen hyvä ja koko vesihuollon palvelutaso korkea. Etäluettavien vesimittareiden hankinta ja asennus jatkui kuluneena toimintavuotena. Vuoden lopussa näitä mittareita oli toiminnassa 9 047 kappaletta, joka on noin 42 % kaikista vesimittareista. 

Ympäristöasioiden korkealaatuinen hoito on liikelaitokselle jo toimialankin vuoksi tärkeää. Luotsinmäen keskuspuhdistamo toimii erittäin hyvin. Myös Reposaaren ja Lavian pienpuhdistamot toimivat hyvin. 

Valmiussuunnittelu ja kriisitilanteisiin varautuminen on keskeistä vesihuollon ylläpidon ja vakauden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Talousveden laatu ja toimitusvarmuus pidetään korkeana Water Safety Plan -toimenpideohjelman mukaisesti. Kyberturvallisuuslaki astui voimaan 8.4.2025. Laki koskee mm. suuria ja keskikokoisia vesihuoltolaitoksia. Porin Vesi on parantanut kyberturvallisuuden tasoaan merkittävillä aiheeseen liittyvillä panostuksilla. Vuoden aikana on ollut käynnissä suurimpien suomalaisten vesihuoltolaitosten yhteinen fyysiseen turvallisuustason lisäämiseen keskittyvä Vesfy-niminen turvallisuushanke. Sen rinnalla uusittiin kaikki liikelaitoksen tilojen lukitusjärjestelmät.

Myyty vesimäärä kasvoi 5,1 %. Laskutettu jätevesimäärä väheni 0,1 %. Verkostoon pumpattu vesimäärä väheni 2,7 % ja puhdistettu jätevesimäärä väheni 11,3 %. Vuotovesimäärä vesijohtoverkossa väheni merkittävästi ollen 6,7 %. Viemäriverkoston vuotovesimäärä väheni myös ja oli 31,6 %.

Runkovesijohdon vuotoja sattui vain 16 kappaletta, joka on jälleen pienin lukema vuosikymmeniin. Se on osoitus suhteellisen leudoista sääolosuhteista ja onnistuneista vesijohtoverkoston saneeraustoimista. Myös viemäriverkoston vuotavuus väheni. Tämäkin on merkki menestyksekkäistä ja oikein kohdennetuista saneerauksista. Erityisesti Noormarkun alueen jätevesiviemäriverkoston saneeraukseen panostettiin tilikaudella 2025 voimakkaasti.

Porin Veden taksaa korotettiin 7,9 % 1.1.2025 alkaen. Korotus on ensimmäinen kymmeneen vuoteen. Korotuksen jälkeenkin taksat ovat edullisimpien suurten suomalaisten vesihuoltolaitosten joukossa.

Toteutetut Porin vesihuollon investoinnit olivat hieman alle sitovan rajan 6,0 M€. Lisäksi vuoden 2025 investointeihin kirjattiin Toukarin jätevesiosuuskunnan veloituksettomasti luovuttama jätevesiverkosto pääpumppaamoineen, 0,16 M€. Vastaava kirjaus on liikelaitoksen käyttötaloudessa 2025 muun toiminnan lisänä kirjattuna tulona. Laajennus- ja uudisrakennusinvestoinneista suurin oli Kokemäensaarentien vesihuoltoverkkojen toteutus. Saneerausten osuus kaikista investoinneista oli noin 93 %. Huomattavimpia saneerausinvestointeja olivat tekopohjavesilaitoksen raakavesipumppujen uusinta ja Pihlava-Kirrinsanta-siirtoviemärilinjan tehostaminen. Vihreää siirtymää edistettiin mm. käyttämällä Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen lämmittämiseen uutta lämmön talteenottoon tekopohjavedestä pohjautuvaa lämmitysjärjestelmää.

Investoinnit toteutettiin kokonaisuudessaan Porin Veden vuotuisella tulorahoituksella. Vaikka verkostojen saneeraus on saatu oikein suunnatuilla saneerausinvestoinneilla pitkällä aikajänteellä paranemaan, on vesihuolto-omaisuuden saneerauksiin kohdennettava edelleen merkittävästi resursseja. Liikelaitoksen vuoden 2026 budjetissa sekä vuosien 2027 ja 2028 taloussuunnitelmissa vuotuiset investointimäärät ovat 6,0 M€.

Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 56 vakituista ja kaksi määräaikaista (HTV2 58,5, edel. vuosi 59,1). Henkilöstöstä poistui yksi henkilö. Terveysperusteisia poissaoloja oli 18,7 pv työntekijää kohti.

Vesihuoltolain muutos astuu voimaan 1.1.2026. Muutos tuo tullessaan monia uusia vesihuoltoa koskevia määräyksiä. Kunnan omistuksessa olevaa vesihuoltolaitosta tai sen osaa ei voi myydä pois kunnan omistuksesta. Muutoksen myötä kaupunkiin tulee myös laatia kaikkia vesihuoltotoimijoita koskeva kunnan vesihuoltosuunnitelma sekä vesihuoltolaitoksen investointi ja -taloussuunnitelma 20 vuoden ajanjaksolle.

Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi 21.11.2025 lausunnon Luotsinmäen keskuspuhdistamon ympäristöluvan muutostarpeesta. Lausunnon mukaan Porin Veden tulee jättää ympäristöluvan muutoshakemus lupaviranomaiselle viimeistään 1.10.2026. Tasokkaan muutoshakemuksen laadinta vaatii merkittävää panostusta vuonna 2026.