Perustelut
Hallintopäällikön 19.1.2026 §3 tekemästä päätöksestä, jossa vahingonkorvausvaatimus vesijohdon rikkoutumisesta on hylätty, on tehty oikaisuvaatimus 29.1.2026. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa Porin kaupungin kirjaamoon ja se voidaan tutkia.
HAKIJAN OIKAISUVAATIMUS 29.1.2026
"Oikaisuvaatimus Viranhaltijapäätökseen PRIDno-2025-8291
Päiväyksellä 19.01.2026
Oikaisuvaatimuksella haemme Puutarhatien vesikimpan omistamien 2 runkolinjaputken vuotojen korjaamisen kustannusten korvausanomuksen hylkäämisen perumista ja kaivuutoimenpiteiden seurauksena syntyneiden vahinkojen ja asian hoitamisen kustannusten täysimääräistä korvaamista vahingoista kärsineille.
Perustelu ja vaatimukset
Kaivuutöiden alkaessa ei ollut vuotoja eikä kaivuutyön tekijät tai teettäjät ole asiasta mitään ilmoittaneet.
Katsomme, että ojan pohjassa oleva iso kivi on kaivuutyön yhteydessä kammettaessa painanut päällekkäin olleita isoja kiviä alaspäin (3 isoa kiveä päällekkäin) niin, että päällekkäin olleet kivet ovat pursottaneet putkien ympärillä suojana olleen pehmeän maan sivuun ja painaneet putket alla ollutta suurta kiveä vasten niin, että litistymisen seurauksena on toiseen putkeen syntynyt reikä (taiterepeämä) vesipaineen aikaansaamana. Myös toisessa putkessa on ollut painumajälkeä, joten sekin on samalla korjattu, vaikka se ei vielä ehtinyt vuotaa.
Talven tullessa on havaittu uusi todennäköinen vuoto lähellä korjattua kohtaa, joka on tutkittava ja korjattava, kun routa on sulanut ja vuotokohta tulee tarkemmin esille, mikäli vuoto ei ennen pintaroudan sulamista tule selvemmin esille. Myös tästä selvityksestä ja korjaamisesta aiheutuvista korjauskulujen ja hoitamisen kuluista pidätämme itsellämme oikeuden vaatia korvaukset täysimääräisinä.
Runkolinjat on rakennettu vuonna 1972 ja niihin on käytetty PEH 63 putkea, joka on vahvaseinäistä ja vahingoittumiselle vähemmän arkaa kuin PEM putki.
Vesikimppa on rakennuttanut tonttiliittymäkohtaiset uudet sulkuventtiilit vuonna 2022 tonttiliittymiin kahta liittymää lukuun ottamatta. Näiden sulkuventtiilien rakentamisen yhteydessä ei syntynyt yhtään vuotovauriota runkolinjoihin eikä tonttilinjoihin.
Korjattu vuotokohta on Puutarhatie 30 — 26 30-26välisellä alueella ja uusi epäilty vuoto on Puutarhatie 20 läheisellä alueella. Vuotokohdat eivät ole tonttiliittymien välittömässä läheisyydessä.
Katsomme, että vuotoja ei olisi syntynyt ilman ojanperkaustoimia ja vuodot ovat seurausta niistä.
Alueen tienkäyttäjiä ja vesiliittymien omistajia ei ole tietojemme mukaan informoitu ennen ojanperkaustyön aloittamista. Täten ei työhön liittyvien vaaratekijöiden selvittämiseen ole käytetty alueen maaperän ja rakenteiden asiantuntemuksen omaavien vesikimpan asianhoitajien osaamista ja asiantuntemusta.
Lisäksi tiedossamme ei ole henkilöä, joka olisi kertonut alentuneesta vedenpaineesta alueella.
Tiedossamme on vain yhden liittymän käyttäjän maininta pienistä painevaihteluista joskus (harvoin) veden juoksutuksen aikana. Ei pysyvää paineen alenemistä, joka kuvastaisi kyseisen tonttilinjan osalla olevaa vuotoa.
Havaitut vuodot ovat runkolinjassa, ei tonttilinjassa. Runkolinjan vuoto aiheuttaa paineen laskua koko linjaston loppupäälle, eikä tällaista ole havaittu.
Korvausvaatimuksen uudistaminen
Uusimme täten alkuperäisen korvausvaatimuksemme ja sen lisäksi pidätämme oikeuden vaatia korvaus epäillyn uuden vuodon korjauksen ja hoitamisen aiheuttamista kustannuksista."
PORIN KAUPUNGIN VASTAUS HAKIJAN OIKAISUVAATIMUKSEEN:
Selvityksen mukaan Puutarhantien ojaa peratessa havaittiin vesivuoto, joka paikallistettiin n. 1,8 metrin syvyydessä olevassa vesiosuuskunnan kimppavesijohdossa. Kyseisen vesijohdon muoviputkessa oli reikä, joko todennäköisesti on syntynyt vuosien saatossa. Tätä näkemystä tukee se, että ojan kaivuuta on tehty maksimissaan metrin syvyydessä ja muoviputki on ollut noin 1,8 metrin syvyydessä, joten reikä ei ole voinut syntyä yksittäisen kiven liikkuessa, kun kaivuusyvyys on ollut metri. Lisäksi asukas on maininnut, että vedenpaine oli ollut heikko jo muutaman päivän ennen kaivuuta kyseisessä kohdassa. Heikko vedenpaine viittaa siihen, että vuotoa on ollut jo ennen, kun kaupunki on kaivanut ojaa kohteessa ja se on tullut ilmi vasta kaivuun yhteydessä.
Ojan perkuuta suorittanut urakoitsija kaivoi myös vesiosuuskunnan vesijohdon esille asukkaiden pyynnöstä heidän kustannuksellaan. Kaivutyön yhteydessä urakoitsija oli havainnut, että vesijohdon ympäriltä puuttui suojahiekka ja isoja kiviä oli putken läheisyydessä. Kivikkoinen maaperä lisää putken vaurioitumisriskiä ajan kuluessa ja selittää vaurion syntymisen ilman kaivuutyön vaikutusta. Talviaikana havaittu uusi mahdollinen vuoto on saattanut syntyä samasta syystä.
Lisäksi urakoitsijan mukaan oja alkoi täyttyä jo silloin kun kaivettiin n. 20 metriä ennen kyseistä vuotokohtaa. Tällöin myös asukas tuli sanomaan, että veden paine oli huono.
Vahingonkorvausasioissa lähtökohtana on, että jokainen joutuu kantamaan kärsimänsä vahingon haitalliset seuraukset itse, ellei jokin erityinen oikeusperiaate perusta oikeutta korvauksen saamiseen toiselta. Tässä tapauksessa ainoa mahdollinen oikeusperuste on vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Oleellista ja keskeistä tässä nimenomaisessa korvausasissa on se, että juridisesti kyse on tuottamusvastuusta. Vahingonkorvauslain tuottamusvaatimuksesta johtuen pelkkä kadun huono kunto ei vielä aiheuta korvausvastuuta tienpitäjälle.
Porin kaupunki katsoo edelleen, ettei vahinko ole aiheutunut kaupungin tuottamuksesta, eikä kaupungille synny voimassa olevaan oikeuteen perustuvaa korvausvastuuta vahingosta. Ojan perkaustyö on tehty enintään noin yhden metrin syvyyteen, kun taas vesiosuuskunnan vesijohto sijaitsee kyseisessä kohdassa noin 1,8 metrin syvyydessä, eikä ole ojan kanssa samassa linjassa. Kaivutyö ei ole siis suoraan kohdistunut vesijohtoon. Oikaisuvaatimuksessa ei ole myöskään esitetty mitään sellaista uutta tietoa asiaan liittyen, joka perusteella päätöstä tulisi muuttaa.Tällainen vahingonkorvausvelvollisuutta koskeva erimielisyys ei ratkea hallinnollisessa muutoksenhakuprosessissa. Vahingonkärsijä voi saattaa asian yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Markku Koppelomäki, toimialajohtaja, tekninen toimiala, markku.koppelomaki@pori.fi
Tekninen lautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen ja toteaa, ettei kaupungin kannanotto vahingonkorvausasiaan merkitse asian sitovaa ratkaisua. Vahingonkärsijä voi niin halutessaan saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.