Perustelut
Valtuustoaloitteessa esitetään, että Porissa tulisi turvata painettujen oppikirjojen saatavuus erityisesti vuosiluokilla 1–6 erillisen määrärahan turvin. Tässä opetusyksikön vastauksessa tarkastellaan oppimateriaalien ja työtapojen valintaan liittyviä periaatteita erityisesti opetuksen tavoitteiden ja tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Vastauksessa tarkastellaan myös sitä, millaisia oppikirjoja kouluissa pääsääntöisesti käytetään, ja millä periaatteilla oppimateriaalit valitaan.
Porissa järjestetään laadukasta ja normien mukaista perusopetusta. Perusopetuksen järjestämisessä noudatetaan muun muassa Perusopetuslakia (21.8.1998/628), Perusopetusasetusta (20.11.1998/852) ja Opetussuunnitelman perusteita (Opetushallituksen määräys 104/011/2014). Opetussuunnitelma on koulutyön tärkein asiakirja, jossa kerrotaan, mitä peruskouluissa tehdään. Siinä määritellään muun muassa oppiaineittain tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit. Koska kaikkia tavoitteita ei saavuteta samanlaisilla työskentelytavoilla, opettaja päättää työtavat ja oppimateriaalit. Opiskeltavan asian lisäksi työtapojen valintaan vaikuttavat myös oppilaiden yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet. Erilaiset oppilaat tarvitsevat erilaista opetusta ja työtapoja oppiakseen tavoitteena olevat asiat. Joku voi oppia käsiteltävät asiat paremmin kuuntelemalla kuin lukemalla, joku voi tarvita esimerkiksi selkokielistä tekstiä.
Eri oppiaineiden lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös tieto- ja viestintäteknologinen osaamiseen liittyviä tavoitteita. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista opiskellaan kaikilla vuosiluokilla eri oppiaineissa ja osana muuta koulutyötä. Tieto- ja viestintäteknologia on sekä oppimisen kohde että oppimisen väline. Se on tärkeä kansalaistaito ja osa monilukutaitoa. Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät tavoitteet jaetaan neljään eri osa-alueeseen, joiden saavuttamiseksi kouluissa käytetään digitaalisia laitteita ja oppimisympäristöjä. Nämä neljä osa-aluetta ovat:
- Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön TVT-taitojaan omien tuotosten laadinnassa.
- Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
- Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
- Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat TVT:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.
Kun käytettäviä oppimateriaaleja valitaan, pohditaan samalla, millaisia taitoja koulussa tulee opetussuunnitelman mukaan oppia. Peruskoulussa tulee varmistaa, että oppilailla on perusopetuksen päättyessä oppiaineisiin liittyvän osaamisen lisäksi myös muun muassa tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Porissa jokaisella vuosiluokkien 4–9 oppilaalla on henkilökohtainen Chromebook-tietokone käytössään. Vuosiluokkien 1–3 oppilailla on koulussa käytettävissä tietokoneita, joita oppilaat eivät vie kotiin. Opetuskäytössä olevat tietokoneet edistävät oppilaiden yhdenvertaisuutta, kun oppilaan kotitaustasta riippumatta jokaisella on mahdollisuus oppia digitaalisia taitoja. Henkilökohtaista tietokonetta käytetään oppituntien ohella myös kouluajan ulkopuolella läksyjen tekemiseen. Monelle oppilaalle koulun tarjoama tietokone on ainoa käytössä oleva tietokone.
Digitaaliset opetusmenetelmät ja -oppimateriaalit ovat tärkeä osa koulun opetusta ja niiden rooli korostuu tulevaisuudessa. Nykyiset perusopetuksen oppilaat voivat olla työelämässä vielä 2080-luvulla. Myös Peruskoulu 2045 -raportissa (OKM 2026) teknologian ajatellaan tukevan oppilaiden ajattelua ja ajattelun kehittymistä, ja teknologinen osaaminen määritellään tärkeäksi työelämätaidoksi. Oppilaita on tärkeä ohjata käyttämään laitteita järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti, opettaa heille medialukutaitoa ja suojella heitä sopimattomalta sisällöltä. Koulussa oppilaita ohjataan tietokoneen ja internetin turvalliseen käyttöön. Nykyajassa ei pärjää ilman digitaalisia taitoja, joita oppilaat voivat opiskella koulussa turvallisesti ja ohjatusti muun muassa käyttämällä digitaalisia oppimateriaaleja.
Digitalisaatio oppimisen ja oppimistulosten selittäjänä -julkaisussa (Oinas ja Vainikainen 2024) käsitellään laajasti ja tutkimusperusteisesti digitalisaation vaikutusta oppimistuloksiin suomalaisessa perusopetuksessa. Selvityksen mukaan digitaalisia välineitä käytetään varsin vähän, niillä on merkitystä etenkin opetuksen eriyttämisessä eikä digilaitteiden käyttö koulussa heikennä oppimistuloksia.
Korona-aikana tuli myös esille digitaalisen osaamisen ja oppimisympäristöjen merkitys, kun peruskoulua käytiin poikkeusoloissa etänä. Korona-aikana suomalaisten kuntien laitekanta ja valmiudet siirtyä etäopetukseen vaihtelivat. Porissa etäopetus järjestettiin keskimäärin erinomaisesti ja siihen siirtyminen sujui monta muuta kuntaa sujuvammin. Digikehittämisessä oltiin pitkällä jo ennen koronaa, oppilailla oli henkilökohtaiset tietokoneet käytössä ja monet opettajat olivat käyttäneet oppilaidensa kanssa digitaalisia oppimisympäristöjä. Etäopiskelun negatiiviset vaikutukset osaamiseen olivat todennäköisesti Porissa monta muuta kuntaa pienemmät. Nykytilanteessa on tärkeää, että kaikissa kouluissa on valmius etäopiskeluun mahdollisissa poikkeusoloissa.
Valtuustoaloitteessa mainitaan myös ruutuajan rajoittamisesta. Lapsia ja nuoria on suojeltava liialliselta ruutuajalta ja internetin haitallisilta sisällöiltä. Tutkimustiedon mukaan liiallinen ruutuaika ja haitalliset sisällöt altistavat lapsen mielenterveyden häiriöille, keskittymisvaikeuksille ja käytöshäiriöille. Ruutuajan ja sisältöjen rajoittamista tulee tavoitella sekä kotona että koulussa. Koulussa ruutuaika kytkeytyy koulutehtävien tekemiseen sekä digitaitojen opiskeluun. Kotona ruutuaikaa täyttyy koulun kotitehtävien ohella useimmiten sosiaalisesta mediasta ja pelaamista. Peruskoulussa koulutyöstä johtuva päivittäinen ruutuaika pysynee kohtuullisena. Tietokoneen käyttö on alakoulun ensimmäisillä luokilla vähäistä ja se lisääntyy vähitellen lapsen siirtyessä ylemmille luokille. Porissa Chromebookien käyttöä on rajoitettu muun muassa estämällä laitteiden käyttö yöaikaan klo 23–06. Myös oppilaiden pääsyä ikätasolle sopimattomiksi arvioituihin verkkosisältöihin ja palveluihin pyritään eri keinoin rajaamaan.
Vaikka Porissa käytetään myös digitaalisia oppimateriaaleja digitaitojen oppimiseksi, vuosiluokilla 1–6 käytetään enimmäkseen painettuja oppikirjoja. Vuosiluokkien 1–6 opetusta järjestäviltä kouluilta kysyttiin, millaisia oppikirjoja he pääsääntöisesti eri vuosiluokilla ja eri oppiaineissa käyttävät. Jokaisen luokan käyttämää oppikirjaa jokaisessa oppiaineessa ei selvitetty. Kyselyn vastauksen perusteella kaikilla vuosiluokilla kaikissa oppiaineissa yksittäisiä kouluja lukuun ottamatta painettua tehtävä- ja lukukirjaa käytetään äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa. Myös vieraissa kielissä (A1- ja A2-kielessä) on kolmannelta luokalta alkaen lähes kaikissa kouluissa pääsääntöisesti käytössä painetut kirjat. Vuosiluokkien 1–2 englannin kielen opiskelussa kirjaa ei ole käytössä lainkaan, koska vieraan kielen opiskelu alkuopetuksessa ei perustu lukemiseen ja kirjoittamiseen vaan kieltä opitaan toiminnallisesti. Oppikirjaa ei ole yleensä lainkaan käytössä myöskään harvinaisemmissa katsomusaineissa ja taide- ja taitoaineissa. Uskonnossa, ympäristöopissa, yhteiskuntaopissa ja historiassa kouluissa on pääsääntöisesti käytössä painettu lukukirja, johon liittyvät tehtävät tehdään Chromebookilla tai esimerkiksi vihkoon. Tämä tukee digitaalisten taitojen oppimista. Kokonaan digitaalinen oppimateriaali, jossa sekä ns. luku- että tehtäväkirja olivat molemmat digitaalisia, oli käytössä vain yksittäisissä oppiaineissa yksittäisissä kouluissa.
Koulut korostivat vastauksissaan, että oppimateriaalit valitaan sen perusteella, millainen oppimateriaali tukee parhaiten oppiaineen opiskelua. Joidenkin oppiaineiden opiskelu toimii paremmin digikirjana, kun taas jossakin toisessa oppiaineessa painettu kirja toimii paremmin. Vastauksissa tuotiin myös esille, että lukutaito on tärkein taito ja sitä on opiskeltava eri näkökulmista monipuolisin välinein. Pelkällä perinteisellä painetun kirjan lukemisen taidolla, niin tärkeää kuin se onkin, ei pärjää nykypäivänä opinnoissa tai työelämässä.
Valinta painetun ja digitaalisen kirjan välillä tehdään ensisijaisesti pedagogisten periaatteiden perusteella, mutta myös kokonaistalous otetaan huomioon. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi yhdistelmä, jossa on painettu lukukirja ja tehtävät tehdään digitaalisesti Chromebookilla, on edullinen vaihtoehto. Painettu luku- ja tehtäväkirja on melko kallis vaihtoehto, mutta tähän päädytään pedagogisin perustein osassa oppiaineita. Vertailtaessa esimerkiksi Suomen kymmenen suurimman kaupungin oppimateriaalikustannuksia vuonna 2024 voidaan todeta, että Poria (232 €/oppilas) pienemmät oppimateriaalikustannukset ovat olleet Lahdessa (217 €), Kuopiossa (186 €) ja Jyväskylässä (151 €). Poria suuremmat oppimateriaalikustannukset ovat olleet Espoossa (291 €), Helsingissä (256 €), Tampereella (247 €), Vantaalla (303 €), Oulussa (277 €) ja Turussa (757 €). Keskenään melko samankokoisissa kaupungeissa, kuten Kouvolassa, Lappeenrannassa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Lahdessa, Porvoossa ja Porissa oppimateriaalikustannukset ovat hyvin samansuuruisia vaihdellen 217–289 euroon/oppilas. Porissa myönnettiin myös niin sanotuille vanhoille kouluille lisärahoitusta 80 000 euroa perusopetuksen oppimateriaaleihin 1.2.2026 alkaen. Lisärahoitusta kohdennetaan toki myös muihin oppimista tukeviin välineisiin kuin oppikirjoihin. Tämä lisärahoitus tuo monelle koululle väljyyttä hankintoihin, vaikka se ei kohdennu suoraan oppikirjoihin. Lisärahoitusta eivät saaneet tai sitä saivat vähemmän ne koulut, joissa uudisrakentamisen tai peruskorjauksen myötä on hyvin ajantasaisia oppimateriaaleja.
Opetusyksikön mielestä ja koulujen vastausten perusteella ei ole syytä erityisemmin varmistaa painettujen kirjojen käyttöä alakouluissa, koska painettu kirja on yleisimmin käytössä oleva oppikirja alakoulussa. Opettajat ovat koulutettuja oman alansa asiantuntijoita, jotka huolehtivat siitä, että jokaisessa oppiaineessa valitaan tarkoituksenmukaisin oppimateriaali. Lisäksi oppimateriaalien ja työtapojen valinnassa otetaan aina mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaskohtaiset tarpeet. On tärkeä huomata, että työtapojen ja oppimateriaalien valinta on keskeinen osa opettajien pedagogista vapautta. Porissa myös kehitetään aktiivisesti opetuksen digitaalisten järjestelmien ja toimintatapojen käyttöönottoa. Jotta tietokoneiden käyttäminen opetuksessa on sujuvaa, opetushenkilöstön osaamista vahvistetaan koulutusten ja tutoropettaja- ja digivastaavatoiminnan avulla. Myös tietosuojasta ja tietoturvasta huolehditaan, jotta jokaisen oppilaan on turvallista käyttää tietokonetta ja sähköisiä oppimisympäristöjä. Henkilökohtaiset tietokoneet ja hyvä laitekanta, monipuolinen kokeilu-, kehittämis- ja hanketoiminta sekä opettajien koulutus varmistavat, että Porissa digitaalisia laitteita ja digitaalisia oppimateriaaleja osataan käyttää tarkoituksenmukaisesti. Sekä painetun että digitaalisen oppimateriaalin ja muiden opetusvälineiden hankkimisen kannalta on tärkeää, että koulujen käyttörahan taso seuraa kustannuskehitystä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon edelleen kaupunginhallitukselle.