Elinvoima- ja ympäristölautakunta, kokous 6.5.2026

Esityslista on tarkastettu

§ 62 Elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunto Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 1 aineistosta

PRIDno-2026-1623

Valmistelija

  • Heli Välimaa, ympäristösuunnittelija, heli.valimaa@pori.fi

Perustelut

Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen käynnistyi Satakuntaliiton maakuntahallituksen päätöksellä vuoden 2021 lopussa. Maakuntakaava 2050 laaditaan kaikkia maankäyttömuotoja kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella.

Kaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä loppuvuodesta 2024 ja siitä annettiin tuolloin toimialan lausunto. Nyt maakuntakaavan 2050 laadinta on edennyt ehdotusvaiheeseen. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 23.2.2026 kokouksessaan pyytää Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen aineistosta maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 §:n mukaiset lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Keskeiset asiakirjat ovat luettavissa maakuntahallituksen kokouspöytäkirjan 23.2.2026 liitteistä https://satakunta.tweb.fi/ktwebscr/pk_attn_tweb.htm?id=169029.

Lausuntopyynnön aikataulun vuoksi päätösesityksenä oleva lausuntoehdotus on jo lähetetty tiedoksi Satakuntaliitolle.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon: 

Pori on maakunnan suurin väestö- ja työpaikkakeskittymä, ja alueella korostuvat erityisesti Kokemäenjoen suiston ja rannikkovyöhykkeen poikkeuksellinen luonnonarvojen kokonaisuus, valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue, sekä teollisuuden, satamien ja kemikaalilaitosten vaikutukset. Lisäksi alueella on laajat Natura 2000 -alueet ja rannikon lintualueet.

Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne

Kaavaselostuksessa todetaan, että tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluvun lasku jatkuu Satakunnassa yli 1 000 hengen vuosivauhtia koko vuoteen 2040 asti ulottuvan ennustejakson ajan. Samoin jatkuu väestön ikääntymiskehitys ja tulevaisuudessa nuorten ikäluokkien osuus on entistä pienempi suhteessa vanhuusväestöön. On hyvä pohtia, onko maakuntakaavatason suunnittelussa tarpeen kiinnittää huomiota kaupunkiympäristöön myös esimerkiksi ikääntyvän väestön ja esteettömyyden näkökulmista.

Taajamatoimintojen alueita koskee suunnittelumääräys ”Alueen huolto- ja joukkoliikenteen sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttömyyteen.” Määräys ehdotetaan muutettavaksi muotoon: Alueen liikennejärjestelyjen suunnittelussa on huomioitava kaikki kulkumuodot ja parannettava kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta ja väylien esteettömyyttä.

Keskustatoimintoja koskee seuraava suunnittelumääräys: ”Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen arkkitehtuuriin, ympäristökuvaan, ominaispiirteisiin, viihtyisyyteen ja toimivuuteen. Alueen huolto- ja joukkoliikenteen sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttömyyteen. Suunnittelussa on lisäksi kiinnitettävä huomiota viher- ja virkistysverkon riittävyyteen ja jatkuvuuteen sekä hulevesien hallintaan. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelu- ja liiketilatarjontaan”.

Ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen ovat jo nyt aivan keskeisiä huomioon otettavia asioita alueiden käytön suunnittelun kaikilla tasoilla puhumattakaan tulevista vuosikymmenistä. Viher- ja virkistysverkon riittävyys ja jatkuvuus sekä hulevesien hallinta tuleekin sisällyttää heti suunnittelumääräyksen ensimmäiseen virkkeeseen tasavertaisena asiana arkkitehtuurin, ympäristökuvan, ominaispiirteiden, viihtyisyyden ja toimivuuden kanssa. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ratkaistavaksi tarkemmat luontopohjaiset ratkaisut kuten hulevesien viivyttäminen tai katupuiden säilyttäminen ja istuttaminen.

Palvelujen alue -merkinnällä osoitetaan julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Alueelle voidaan sijoittaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan yksiköitä. Suunnittelumääräystä on hyvä täydentää siten, että siinä huomioidaan kohteiden saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla.

Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset

VT2-VT8 välisen maantien pohjoispuolelle on esitetty laaja taajamatoimintojen alue, joka on varattu asumiseen ja muille taajamatoiminnoille. Alueen läntiseen reunaan, valtatien 8 viereen on osoitettu pienehkö työpaikka-alue. Alue on kokonaisuudessaan tärkeä liikenteellinen solmukohta, joten työpaikka-aluetta tulee laajentaa pidemmälle uuden maantien vierustalle. Taajamatoimintojen aluetta tulee vastaavasti supistaa niin, että se jää työpaikka-alueen pohjoispuolelle.

Lautakunnan mielestä on hyvä asia, että Peittoon kiertotalouden ja jätehuollon alueen länsipuolelle on osoitettu teollisuustoimintojen kehittämisen kohdealue. Merkintä mahdollistaa näin ollen alueen tutkimisen teolliseen toimintaan yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. Mäntyluodon sataman osalta satama-aluetta tulee sen sijaan supistaa ja teollisuusaluetta puolestaan laajentaa lännen suuntaan. Teolliselle toiminnalle on kysyntää ja tonttien osoittaminen satama-alueelle on hankalaa.

Lautakunta pitää myös hyvänä Yyterin matkailualueen selvitysalueen merkintää UPM lomakylän alueelle. Merkintä antaa mahdollisuuden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvittää alueen soveltuvuuden matkailupalvelujen toiminnalle.

Kokemäenjoen tulvariskit ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Pori on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi, ja Kokemäenjoki on Suomen merkittävin yksittäinen tulvariskivesistö. Lautakunta esittää, että maakuntakaavaan sisältyvät tulvariskien hallintaan ja hulevesitulviin liittyvät suunnittelumääräykset säilytetään vähintään esitetyllä tasolla.

Luonnon monimuotoisuus ja ekologinen verkosto

Porin alueella sijaitsee valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä luontokokonaisuuksia, kuten Kokemäenjoen suisto ja Preiviikinlahti sekä Yyterin–Ahlaisten–Kuuminaisten rantavyöhyke. Lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Satakunnan laajimmat ekologiset yhteydet rannikon ja Pohjois-Satakunnan suuntaan.

Maakuntakaavan tavoitteissa korostetaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Kaavaselostuksessa tunnistetaan EU:n ja kansalliset biodiversiteettitavoitteet, mutta kaavaehdotuksessa ei esitetä mitattavaa tasoa, jolla Satakunta osaltaan toteuttaisi nämä tavoitteet. Esimerkiksi ekologista kompensaatiota ei ole sisällytetty kaavakartan ratkaisuihin eikä kaavamääräyksiin ohjaavaksi periaatteeksi.

Määräyksiä, joiden mukaan pyritään ehkäisemään merkittävien haitallisten luontovaikutusten ja yhteisvaikutusten syntyminen on syytä vielä terävöittää. Pelkkä pyrkimys ei riitä turvaamaan ekologisen kestävyyden toteutumista yksityiskohtaisia sijaintiratkaisuja suunniteltaessa. Sama ongelma liittyy niin ikään koko maakuntakaava-aluetta koskevaan aurinkoenergian suunnittelumääräykseen. Sen mukaan aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoittumista luonnontilaisen kaltaisille soille, yhtenäisille metsäalueille ja muille viherrakenteen kannalta merkittäville alueille tulee välttää. Koska kyseiset hankkeet jo nykyisellään ovat useimmiten useiden satojen hehtaarien suuruisia, lautakunta esittää, että määräys muutetaan muotoon: Aurinkoenergian tuotantoalueita ei tule sijoittaa luonnontilaisen kaltaisille soille, yhtenäisille metsäalueille ja muille viherrakenteen kannalta merkittäville alueille.

Ekologisen verkoston yhteydet ja yhteystarpeet on kaavaehdotuksessa merkitty selkeästi ja ohjaavasti, joskin yhteyksissä on havaittavissa katkeilevuutta. Samoin suunnittelumääräyksen yleispiirteisyys sallia useita eri maankäyttömuotoja kuten maa- ja metsätalous sekä Puolustusvoimien toiminta ja sen kehittäminen, jättää epäselväksi, mitkä kaikki maankäyttömuodot ovat sallittuja. Tämä näkökulma tuotiin esiin jo elinvoima- ja ympäristötoimialan luonnosvaiheen lausunnossa.

Suojelualueiden ja Natura-kokonaisuuksien rajauksia ja suunnittelumääräyksiä lautakunta pitää asianmukaisena.

Vesien tila, merenhoito ja valuma-alueet

Lautakunta muistuttaa, että Kokemäenjoen valuma-alueen toimet ovat keskeisiä merialueen kuormituksen ja rehevöitymisen vähentämisessä. Happamien sulfaattimaiden riskit erityisesti rannikkovyöhykkeellä edellyttävät tarkempaa ohjausta. Kaava tukee valuma-alueiden luonnonmukaistamista.

Teollisuus, kemikaaliriskit ja satamat

Porissa sijaitsee useita vaarallisia aineita käsitteleviä laitoksia, satamatoimintoja sekä merkittävä teollinen kokonaisuus. Lautakunta pitää tärkeänä, että TUKES-konsultointivyöhykkeet (vähintään 0,5 km) säilyvät kaavassa selkeinä ohjausmerkintöinä. Teollisuusalueiden, satamien ja asutuksen välisten suojaetäisyyksien tulee ehkäistä melu-, päästö- ja onnettomuusriskit.

Pohjavesialueen suunnittelumääräyksessä tulee ottaa tarkemmin kantaa siihen, että alueen maankäytöllä ei vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Määräyksessä tulee mainita, että pohjavedelle riskialttiit toiminnat tulee ensisijaisesti sijoittaa kokonaan pohjavesialueen ulkopuolelle, ja että pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavia riskejä (nykyiset toiminnat) tulee pyrkiä vähentämään. 

Pohjavedelle riskialttiiden toimintojen suunnittelumääräyksissä on otettava kantaa riskien minimoimiseen. Nykyiset toiminnat eivät saa vaarantaa pohjavesien laatua, määrää tai vedenhankintaa, vaan nykyisiä riskejä tulee pyrkiä vähentämään. 

Maakuntakaavan melualue-merkinnät ovat tarpeellisia ja perusteltuja, ja ne tulee säilyttää vähintään esitetyllä tasolla.

Uusiutuva energia ja voimajohtokäytävät

Maakuntakaava osoittaa mahdollisuuksia tuuli- ja aurinkoenergian laajentamiseen sekä voimalinjojen vahvistamiseen. Lautakunta pitää tärkeänä, että voimajohtolinjaukset tukeutuvat ensisijaisesti olemassa oleviin käytäviin, kuten kaava ehdottaa. Lisäksi kaavassa tulee huomioida tuulivoiman melu-, välke- ja maisemavaikutusten rajaus sekä yhteisvaikutusten arviointi teollisuuden ja muun maankäytön kanssa.

Liikenneverkko

Kaavaselostuksessa ei käsitellä henkilöjunaliikenteen uudistusta 2031 alkaen, raideliikenteen avointa kilpailua ja monen eri toimijan yhtäaikaista liikennettä teollisuuden kuljetuksissa ja henkilöjunaliikenteessä. Samoin selostuksesta ei käy ilmi tilavaraukset rataverkolla ja ohituspaikoissa.

Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen

Porin alueella sijaitsee kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristöjä. Kaava esittää Yyterin, Ahlaisten ja Kokemäenjokilaakson maisema-alueet asianmukaisesti.

Tahkoluodon Katainniemen kohdalla Reposaaren maantien länsipuolella on arvokasta tervaleppälehtoa sekä arvometsiä. Alue on Tahkoluoto-Paakarit yleiskaavaehdotuksessa esitetty luonnonsuojelualueena. Maakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty MY-aluevarauksella. Lautakunta ehdottaa MY-alueen muuttamista SL-aluevaraukseksi, vaikka SL-alueet ovat vaarallisten kemikaalien suojavyöhykkeellä. Se ei kuitenkaan estä suojelualueiden osoittamista Tukesin Tuotantolaitosten sijoittamisen ohjeen liitteen 4 mukaan.

Yhteenveto

Lautakunta pitää Satakunnan maakuntakaava 2050 ehdotusta kokonaisuutena hyvin valmisteltuna erityisesti ilmasto-, luonnon monimuotoisuus-, tulvariski- ja merialueiden näkökulmien huomioimisen osalta.

Tekniset huomiot

Pahamäen tuulivoimala-alueen osalta puuttuu merkintä uudesta sähköasemasta.

Uksjärviellä on merkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kartassa 8 kohde on merkitty virheellisesti numerolla 71. Oikea numero on 70.

Kaavaselostuksen tekstiosiosta 3.4.8 Joukkoliikenne ja matkakeskukset on tarpeen vielä korjata asiavirheet, kuten joukkoliikenteen valtiontuen saajat, sekä täsmentää käytettyä sanastoa.

Tiedoksi

Satakuntaliitto