Tekninen lautakunta, kokous 9.6.2026

Perustelut

Tausta

Porin kaupungin rakennusjärjestystä uudistetaan muuttuneen lainsäädännön johdosta. Uudistamisen tavoitteena on saattaa rakennusjärjestys 01.01.2025 voimaan tulleen rakentamislain (751/2023, RakL) mukaiseksi. Rakennusjärjestysluonnos asetetaan Porin elinvoima- ja ympäristölautakunnan päätöksen § 58 (6.5.2026) mukaisesti julkisesti nähtäville 11.05.–15.06.2026 väliseksi ajaksi ja pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta ja muilta tahoilta, joiden toimintaan rakennusjärjestyksellä saattaa olla vaikutusta. Pyydämme lausuntoanne oheisesta luonnoksesta Porin kaupungin rakennusjärjestykseksi. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostitse Porin kaupungin kirjaamoon 15.6.2026 mennessä, osoitteeseen kirjaamo@pori.fi. Lausunnossa tulee mainita asiatunnus PRIDno-2026-3372.  

Johdanto

Teknisen lautakunnan lausuntoluonnos etenee pykäläjärjestyksessä. Rakennusjärjestysluonnos voidaan hyväksyä jatkovalmisteluun, edellyttäen että seuraavat täsmennykset ja tarkennukset huomioidaan. 

Porin kaupunki sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä tulvariskialueella, jossa tulvariskien hallinta perustuu useiden tekijöiden yhteisvaikutukseen: merivesitulviin, jokitulviin, hyyde- ja jääpatotilanteisiin sekä ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin sään ääri-ilmiöihin. Tulvariskien hallintaa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus edellyttävät, että uutta tulvariskiä ei synnytetä ja että rakennuspaikan turvallisuus arvioidaan kokonaisuutena myös poikkeustilanteissa. Siksi uuteen rakennusjärjestykseen pitää lisätä oma pykälä tulvariskeistä. 

Maahan kaivettavat putket, kaapelit ja erilaiset alitukset ovat pitkäikäisiä rakenteita. Niiden sijoittamisella voi olla merkittäviä haittavaikutuksia ympäristöönsä, joten nämä on syytä huomioida tulevassa rakennusjärjestyksessä. 

Rakennusjärjestykseen ehdotetaan lisäyksiä myös happamien sulfaattimaiden osalta ja patoalueiden rantarakentamisen osalta. 

Lisäksi ehdotetaan lisää viittauksia aiemmin hyväksyttyihin strategioihin, kuten Porin  pysäköintipolitiikka 2030 ja Porin rantarakentamisen ohjeistukseen. 

Tekninen toimiala korostaa, että lausunto on pitänyt antaa erittäin lyhyessä ajassa, eikä siksi ole kaikenkattava. 

Teknisen lautakunnan muokkaus- ja täydennysehdotukset rakennusjärjestysluonnokseen  

Yleisesti, pitää varmistaa, ettei tulevaan rakennusjärjestykseen jää tulkinnallista ristiriitaa suhteessa rakentamislakiin. Pykälään 4 ‘määritelmät’ ehdotetaan täsmennystä: Rakennuskohteen luvanvaraisuus arvioidaan aina rakentamislain perusteella. Rakennelma ei käytä rakennusoikeutta, samaan aikaan rakennelmille asetetaan mitoitus- ja käyttörajoja. Pykälässä 19 on ehdotettu yksityiskohtaisia mittarajoja (esim. laiturit, energiakontit, paneelikentät). Rakentamislaki määrittelee luvanvaraisuuden suoraan 42 §:ssä. Siksi mittarajat ehdotetaan rakennusjärjestykseen ohjeiksi, ei sitoviksi määräyksiksi. 

Pykälässä 12.1 Yleiset määräykset . Luonnoksen mukaan “tontille tai yleiselle alueelle sijoitettavan mainos- ja teknisen laitteen muodon, värityksen ja rakenteen tulee sopeutua rakennukseen ja ympäristöön. Ehdotetaan muotoa: mahdollisiin rakennuksiin ja ympäristöön. 

Pykälässä 21 arvokkaat ja suojellut ympäristöt ja kohteet, ehdotetaan uutta momenttia: “Arvokkaissa ja suojelluissa ympäristöissä myös luvanvaraisuudesta vapautettujen toimenpiteiden tulee täyttää kaupunkikuvaa ja kulttuuriarvoja koskevat vaatimukset. Jos toimenpiteellä on vähäistä merkittävämpi vaikutus ympäristöön, luvan tarve arvioidaan rakentamislain mukaisesti.” Lisäksi korostetaan ennakkoneuvottelun merkitystä (3 §). 

Pykälässä 29 luonnon monimuotoisuus rakentamisessa on kerrottu, että ne tontin pihamaan osat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteinä tai pysäköimiseen, tulee istuttaa paikan kasvuolosuhteisiin sopivaa kasvilajistoa käyttäen tai säilyttää ne luonnonmukaisina ja puustoisina. Ehdotetaan seuraavan lauseen poistoa: “Puiden ja pensaiden tulee olla luontaisia puu- ja pensaslajeja eli lajeja, jotka esiintyvät luontaisella levinneisyysalueellaan ja leviämispotentiaalillaan”, koska tämä määritelmä on väärä rakennusjärjestykseen. Luontaisilla (eli alkuperäisillä) kasvilajeilla tarkoitetaan kasveja, jotka ovat levittäytyneet tietylle alueelle, kuten Suomeen, luonnollista tietä ilman ihmisen myötävaikutusta viimeisimmän jääkauden jälkeen. 

Autopaikkavaatimuksen määräystä pykälässä 33 ehdotetaan joustavammaksi: “Autopaikkamäärä määritellään asemakaavan, sijainnin ja liikkumisratkaisujen perusteella”. Yleismääräys voi heikentää joustavuutta, ei välttämättä huomioi riittävästi keskustarakentamista, joukkoliikennettä tai uusia liikkumismuotoja. Auto- ja polkupyöräpaikkojen osalta on huomioitava voimassa oleva Porin kaupungin pysäköintipolitiikka 2030, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2019.

Tekninen lautakunta ehdottaa tulvasuojelupykälän lisäämistä rakennusjärjestykseen 

Rakentaminen tulvavaara-alueilla   

Perustelut  

Porin kaupunki sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä tulvariskialueella, jossa tulvariskien hallinta perustuu useiden tekijöiden yhteisvaikutukseen: merivesitulviin, jokitulviin, hyyde- ja jääpatotilanteisiin sekä ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin sään ääri-ilmiöihin. Tulvariskien hallintaa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus edellyttävät, että uutta tulvariskiä ei synnytetä ja että rakennuspaikan turvallisuus arvioidaan kokonaisuutena myös poikkeustilanteissa.  

Viranomaisten suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista voivat muuttua ilmastonmuutoksen, uusien mallinnusten ja riskinarvioiden myötä. Tästä syystä rakentamiskorkeuksiin varautuminen ja tulvariskien hallinnan yksityiskohtainen arviointi tapahtuvat ensisijaisesti viranomaisten ohjeistuksen, rakennusjärjestyksen ja rakennuslupavaiheen kautta.  

Rakennusvalvonta toimii lupavaiheessa viimeisenä viranomaistahona arvioitaessa:  

• voidaanko rakennuslupa myöntää tulvavaara-alueella,  

• mille tasolle rakennus tulee toteuttaa,  

• ja täyttyvätkö turvallisuutta, pelastautumista ja tulvariskien hallintaa koskevat vaatimukset kokonaisuutena.  

Nykyinen rakennusjärjestys ohjaa pääosin rakennuksen korkeusasemaa, mutta tulvasuojelun näkökulmasta tämä ei yksin ole riittävää. Lupaharkinnassa tarvitaan selkeämpi tuki myös:  

• rakennuksen vaurioitumattomuuden arviointiin,  

• pelastautumisen ja turvallisen selviytymisen järjestettävyyteen,  

• sekä rakentamisen vaikutuksiin tulvasuojelun kokonaisuuteen.  

PYKÄLÄLUONNOS RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN 

§ XX Rakentaminen tulvavaara-alueilla   

Rakennus on sijoitettava ja perustettava siten, etteivät tulvavedet vaurioita rakennusta tai sen tulvaherkkiä rakenteita eikä rakentaminen lisää tulvariskiä rakennuspaikalla tai sen ulkopuolella.  

Rakentamisessa on noudatettava viranomaisten kulloinkin voimassa olevia suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista, johon lisätään paikkakohtainen aaltoiluvara.   

Pitkissä ja suojaisissa lahdelmissa sekä sisälahtien pohjukoissa rakentamisen korkeusasemaa määritettäessä on alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien ja aaltoiluvaran lisäksi huomioitava vedenpinnan pituuskaltevuus.   

Vedenpinnan pituuskaltevuuden ja aaltoiluvaran vaikutusrakentamiskorkeuteen arvioidaan tapauskohtaisesti asiantuntija‑arvioon perustuen rakennuslupavaiheessa.  

Rakennusvalvontaviranomainen arvioi rakennuslupavaiheessa, voidaanko rakennuslupa myöntää tulvavaara‑alueella ja millä edellytyksillä tulvariskien hallinta on kokonaisuutena hyväksyttävällä tasolla.  

§ XX Vaihtoehtoiset tulvasuojeluratkaisut  

Tulvariski voidaan tapauskohtaisesti hallita myös muilla kuin rakennuksen korottamiseen perustuvilla ratkaisuilla, kuten:  

• rakennuksen ympärille toteutettavilla tulvasuojarakenteilla,  

• vesitiiviillä tai tulvankestävillä rakenneratkaisuilla,  

• tai muilla teknisillä ratkaisuilla.  

Rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä poikkeamisen alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista, mikäli rakennushankkeeseen ryhtyvä osoittaa asiantuntijaselvityksin, ettei rakennus vaurioidu tulvatilanteessa eikä tulvariski lisäänny muualla.  

§ XX Turvallisuus ja vaikutukset tulvasuojelun kokonaisuuteen  

Rakennuslupavaiheessa on arvioitava rakennuksen turvallisuus ja pelastautumisen järjestettävyys rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen.  

Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvältä selvityksiä rakentamisen vaikutuksista tulvasuojelun kokonaisuuteen, mukaan lukien:  

• tulvavesien leviämisalueet,  

• virtausreitit,  

• sekä luodot ja muut tulvasuojelun kannalta merkittävät maastonmuodot.  

Rakennuslupaa ei tule myöntää, mikäli rakennus tai siihen liittyvät rakenteet vaarantavat rakennuksen käyttäjien turvallisuuden tulvatilanteessa tai heikentävät tulvasuojelun toimivuutta rakennuspaikalla tai sen ulkopuolella.  

Tekninen lautakunta ehdottaa happamien sulfaattimaiden lisäämistä rakennusjärjestykseen 

Happamien sulfaattimaiden huomioon ottaminen 

Porin kaupungin alueella esiintyy laajalti happamia sulfaattimaita, erityisesti alavilla rannikkoalueilla, jokivarsilla ja entisillä merenpohja-alueilla. Happamat sulfaattimaat muodostavat merkittävän riskitekijän sekä rakentamiselle että vesistöille, ja niiden hallinta kytkeytyy olennaisesti kuivatusratkaisuihin ja hulevesien hallintaan. 

Rakennusjärjestysluonnoksessa happamia sulfaattimaita ei ole huomioitu riittävän selkeästi rakentamisen ohjausta koskevissa määräyksissä. Tämä on Porin olosuhteissa puute, sillä sulfaattimaiden kaivaminen, kuivattaminen ja hapettuminen voivat: 

• heikentää rakenteiden kestävyyttä, 

• aiheuttaa merkittäviä haittoja pinta- ja pohjavesille, 

• sekä lisätä vesistökuormitusta erityisesti tulva- ja kuivatustilanteissa. 

Happamien sulfaattimaiden huomioon ottaminen on erityisen tärkeää, koska: 

• kuivatukset ja maanrakennustyöt voivat kiihdyttää sulfaattimaiden hapettumista, 

• alavilla alueilla rakennettaessa maaperän ja veden vuorovaikutus korostuu, 

• ja haitalliset vaikutukset voivat ulottua yksittäistä rakennuspaikkaa laajemmalle. 

Rakennusjärjestyksen tulee Porissa antaa rakennusvalvonnalle selkeä tuki edellyttää lupavaiheessa selvityksiä happamien sulfaattimaiden esiintymisestä sekä ohjata rakentamisen toteutustapaa riskien hallitsemiseksi. Määräysten tulee olla luonteeltaan joustavia ja perustua asiantuntija-arvioihin, mutta samalla riittävän selkeitä, jotta haitalliset vaikutukset voidaan ennalta ehkäistä. 

Edellä esitetyn perusteella rakennusjärjestykseen on perusteltua sisällyttää happamia sulfaattimaita koskeva nimenomainen määräys, joka huomioi Porin maaperäolosuhteet ja tukee turvallista, ympäristön kannalta kestävää rakentamista. 

Esimerkkipykälä rakennusjärjestykseen: Happamat sulfaattimaat 

§ XX Happamien sulfaattimaiden huomioon ottaminen 

Rakennettaessa alueella, jolla esiintyy tai voidaan perustellusti olettaa esiintyvän happamia sulfaattimaita, on rakentamisessa otettava huomioon maaperän ominaisuuksista aiheutuvat riskit rakenteille, ympäristölle ja vesistöille. 

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ennen rakentamiseen ryhtymistä tai rakentamisluvan hakemisen yhteydessä esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle riittävät selvitykset: 

• maaperän laadusta ja happamien sulfaattimaiden esiintymisestä, 

• rakentamisen ja kuivatusratkaisujen vaikutuksista maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin, 

• sekä tarvittavista rakenteellisista ja teknisistä toimenpiteistä haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. 

Rakentamisessa, maanrakennus- ja kuivatustöissä, kaivannoissa sekä perustamistavoissa on huolehdittava siitä, ettei happamien sulfaattimaiden hapettuminen aiheuta haittaa rakenteiden kestävyydelle tai ympäröiville vesistöille. 

Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää asiantuntijaselvityksiä sekä ohjata tai rajoittaa rakentamisen toteutustapaa, mikäli se on tarpeen happamien sulfaattimaiden aiheuttamien riskien hallitsemiseksi.

Tekninen lautakunta ehdottaa maahan kaivettavien putkien, kaapelien sekä joen, ojien tai valtaojien alituksen lisäämistä rakennusjärjestykseen 

Maahan kaivettavat putket, kaapelit ja voimajohdot sekä joen, ojien ja valtaojien alitukset – hulevesienhallinnan, jokitulvariskin ja maankäytön yhteensovittaminen 

Porin kaupungin hulevesienhallinta, jokitulvariskien hallinta ja maankäytön suunnittelu muodostavat kokonaisuuden, jossa uomat, valtaojat, jokialueet ja maahan sijoitettava yhdyskuntatekninen infrastruktuuri kytkeytyvät toisiinsa pitkällä aikavälillä. Erityisesti Kokemäenjoki sivu‑uomineen sekä laaja valtaojaverkosto ovat keskeinen osa sekä tulvasuojelua että hulevesien johtamista. 

Maahan kaivettavat putket, kaapelit ja voimajohdot ovat pitkäikäisiä rakenteita, joiden sijoittamisella voi olla pysyviä vaikutuksia: 

• uomien vedenjohtokykyyn ja kunnossapitoon, 

• tulvasuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen, 

• hulevesijärjestelmän kehittämiseen, 

• sekä alueiden tulevaan maankäyttöön ja kaavoitukseen. 

Yksittäinen väärin sijoitettu johto‑ tai kaapeliratkaisu voi estää uoman perkaamisen tai ruoppauksen, lisätä tulvariskiä laajalla valuma‑alueella tai muodostaa esteen tulevalle asemakaavoitukselle. Ongelma korostuu erityisesti asemakaava‑alueen ulkopuolella, missä johtoja ja kaapeleita voidaan sijoittaa yksityisten maanomistajien luvalla ilman, että kaupunki saa hankkeista tietoa ennen toteutusta. 

Vesilain mukaiset lupa‑ ja ilmoitusmenettelyt eivät kaikissa tilanteissa turvaa kunnan tiedonsaantia, eivätkä ne kata kaikkia sellaisia hankkeita, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia hulevesienhallintaan, jokitulvariskiin tai tulevaan maankäyttöön. Tästä syystä rakennusjärjestyksellä on Porissa keskeinen rooli täydentävänä ohjausvälineenä. 

Rakennusjärjestyksen avulla voidaan: 

• varmistaa, että myös sellaiset maahan kaivettavat johdot ja kaapelit, jotka eivät edellytä rakennus‑ tai vesilain mukaista lupaa, tulevat kunnan tietoon, 

• ohjata sijoittamista siten, etteivät tulvasuojelun ja hulevesienhallinnan toimintaedellytykset heikkene, 

• sekä turvata kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun edellytykset erityisesti alueilla, joilla kaava on vasta vireillä. 

Rakennusjärjestyksen määräykset eivät ole päällekkäisiä vesilain tai muiden lakien kanssa, vaan täydentävät sitä paikallisesti Porin erityisolosuhteissa ja mahdollistavat eri toimialojen lausuntojen pyytämisen ennen pitkäikäisten rakenteiden toteuttamista. 

PYKÄLÄLUONNOS RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN 

Maahan asennettavat putket, kaapelit ja voimajohdot sekä joen, ojien ja valtaojien alitukset 

Maahan asennettavat putket, kaapelit ja voimajohdot sekä joen, ojien ja valtaojien alitukset on suunniteltava ja toteutettava siten, etteivät ne heikennä hulevesienhallinnan, tulvasuojelun, vesistöjen eikä uomien toimivuutta eivätkä tarpeettomasti rajoita alueiden tulevaa maankäyttöä ja kaavoitusta. 

Valtaojat ja muut merkittävät avo‑ojat ovat osa kaupungin hulevesijärjestelmää, ja niiden vedenjohtokyky, kunnossapito sekä tulevat kehittämistarpeet on turvattava rakentamisessa. 

Vesistöjen ja jokiuomien alitukset on toteutettava ensisijaisesti suuntaporaustekniikalla tai muulla vastaavalla menetelmällä siten, että rakenteet sijoittuvat selvästi uoman pohjan alapuolelle eivätkä rajoita uomien perkausta, ruoppausta tai muuta kunnossapitoa, ellei rakennusvalvontaviranomainen hyväksy muuta ratkaisua erityisestä syystä. 

Asennussyvyyttä ja sijoitustapaa määritettäessä on otettava huomioon: 

• hulevesien ja tulvavesien johtaminen, 

• uomien ja ojien kunnossapito‑ ja kehittämistarpeet, 

• sekä alueen tuleva maankäyttö ja kaavoitus. 

Valtaojien ja muiden merkittävien kuivatusojien alituksissa putket, kaapelit ja voimajohdot on sijoitettava vähintään yhden (1) metrin syvyyteen ojan pohjasta, ellei rakennusvalvontaviranomainen hyväksy muuta ratkaisua erityisestä syystä. 

Putkien, kaapeleiden ja voimajohtojen asentaminen patojen tai patorakenteiden läpi tai siten, että patoturvallisuus, hulevesien hallinta tai uomien kunnossapito vaarantuu, on kielletty. 

Putkien, kaapeleiden ja voimajohtojen sekä joen, ojien ja valtaojien alituksista on ennen toteuttamiseen ryhtymistä toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle tiedot rakenteiden sijainnista ja toteutustavasta, vaikka toimenpide ei edellyttäisi rakennus‑ tai vesilain mukaista lupaa tai ilmoitusta.  

Rakennusvalvontaviranomainen voi tämän perusteella pyytää lausuntoja kaavoitukselta, hulevesi‑ ja tulvasuojelusta sekä muilta kaupungin toimialoilta ja tarvittaessa ohjata hankkeen käsittelyä maisematyölupana tai muuna soveltuvana menettelynä. 

Tekninen lautakunta ehdottaa patoalueiden rantarakentamisen osalta oman pykälän lisäämistä rakennusjärjestykseen 

Rakennusjärjestyspykälä patoalueiden rantarakentamisesta 

Tulvasuojeluhankkeen johtoryhmän näkemyksen mukaan kaupungin nykyinen patoalueiden rantarakentamista koskeva ohje on sisällöllisesti perusteltu, mutta luonteeltaan ohjeellinen, eikä se sellaisenaan sido yksityistä maanomistajaa tilanteissa, joissa rantarakenteet eivät edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa. 

Koska osa patoalueiden rantarakentamisesta tapahtuu ilman ennakkolupaa, rakennusjärjestys on ainoa yleisesti sitova väline, jolla voidaan ohjata myös luvasta vapautettua rakentamista ja estää tulvasuojelun kokonaisuuden heikentyminen yksittäisten rakenteiden seurauksena. 

Tulvasuojelun näkökulmasta on perusteltua sisällyttää rakennusjärjestykseen patoalueita koskeva nimenomainen määräys, jossa: 

• turvataan patojen huolto, tarkastus, korottamistarpeet ja korjaaminen tulva- tai tulvavaaratilanteessa, 

• ja annetaan rakennusvalvontaviranomaiselle selkeä toimivaltapohja puuttua myös luvasta vapautettuun, mutta rakennusjärjestyksen vastaiseen rantarakentamiseen. 

Tämä täsmennys tukee Porin tulvasuojelujärjestelmän pitkäjänteistä toimivuutta ja vähentää tulevia tulvariskejä. 

§ XX Rantarakentaminen patoalueilla 

Patoalueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä rantarakentamisessa on ensisijaisesti turvattava tulvasuojelurakenteiden toimivuus, patoturvallisuus sekä patojen tarkastus-, huolto- ja kunnossapito- ja hätäkorjausmahdollisuudet. 

Patoalueilla ja niiden toiminnallisesti merkittävillä lähiympäristöillä: 

1. Rantarakenteet, laiturit, pengerrykset, täytöt ja muut vastaavat rakenteet eivät saa 

• estää tai vaikeuttaa patojen huoltoa, tarkastusta tai peruskorjausta, 

• heikentää patoturvallisuutta tai patojen rakenteellista toimintaa, 

2. Rakenteiden tulee olla siirrettäviä tai poistettavissa siten, etteivät ne estä kunnossapito- tai poikkeustilanteissa tarvittavia tulvasuojelutoimenpiteitä. 

3. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää selvitystä rantarakentamisen vaikutuksista tulvasuojelun kokonaisuuteen ja patojen toimintaan myös silloin, kun kyseinen toimenpide ei edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa. 

4. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa rajoittaa rantarakentamista patoalueilla tai edellyttää rakenteiden muuttamista tai poistamista, mikäli ne ovat tämän rakennusjärjestyksen määräysten vastaisia. 

5. Kasvillisuuden ja puuston tulee olla hoidettavissa, harvennettavissa tai tarvittaessa poistettavissa siten, etteivät ne estä tulvasuojelutoimenpiteitä normaali‑ tai poikkeustilanteissa. 

Tämä määräys koskee patoalueita ja niiden toiminnallisesti merkittäviä lähiympäristöjä eikä yleisesti kaikkea rantarakentamista. Kaupungin nettisivuilta  

Huomioitava myös rantarakentamisen ohje patoalueilla, joka on löydettävissä kaupungin nettisivuilla.

Päätösehdotus

Esittelijä

Tekninen lautakunta päättää antaa oheisen lausunnon kirjaamon kautta lausunnon pyytäjälle.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan välittömästi kokouksessa.