Tekninen lautakunta, kokous 27.6.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 167 Teknisen lautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen, Puntaroivien kansalaispaneelien lisääminen Porin kaupungin osallistamisen keinovalikoimaan, valtuustoaloite, Tuomas Koivisto

PRIDno-2021-4400

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Tuomas Koivisto on jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:

” Valtuustoaloite

Kunnilla on tärkeä rooli demokratian kehittämisessä ja kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamisessa. Tämän tehtävän voinee arvioida saavan entistä suuremman painoarvon, kun kuntien tehtäväkenttä mullistuu hyvinvointialueuudistuksen myötä.

Kuntalaisten osallistamisessa on hyvä käyttää mahdollisimman monipuolisia keinoja ja kokeilla rohkeasti erilaisia demokratiainnovaatioita. Yksi harkitsemisen arvoinen ja hyviä kokemuksia muualla tuottanut toimintamalli on puntaroivien kansalaispaneelien järjestäminen.

On todettu, että perinteisiin vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksiin tarttuvat usein pääasiassa ne, jotka ovat muutenkin aktiivisia. Puntaroivien kansalaispaneelien erityinen etu verrattuna moneen muuhun osallistamiskeinoon on se, että osallistujat valitaan satunnaisotannalla.

Paneelien pienryhmäkeskusteluja ohjaavat tasa-arvoa ja tasapuolisuutta edistävät säännöt. Keskusteluissa keskeistä on toisten kuuntelu ja kunnioittaminen, omien näkemysten perustelu ja valmius mielipiteiden muuttamiseen.

Esimerkiksi Turun kaupunki järjesti viime vuonna yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin kanssa puntaroivan kansalaispaneelin yleiskaavan uudistamisesta. Valtio-opin professorien Kimmo Grönlundin ja Kaisa Herneen mukaan (Turun Sanomat 17.1.2021) osallistujien tietämys liikennepolitiikasta vahvistui merkittävästi ja heidän mielipiteensä muuttuivat siten, että he alkoivat suosia kestäviä liikennemuotoja. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä paneeliin ja halukkaita osallistumaan tulevaisuudessakin samantyyppisiin tilaisuuksiin.

Esitän, että Porin kaupunki omaksuu puntaroivat kansalaispaneelit osaksi osallistamisen keinovalikoimaansa ja selvittää, millaisten päätösasioiden valmistelun tukena niitä olisi tarkoituksenmukaisinta käyttää.

Tuomas Koivisto (sd.)"

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston päätösten toimeenpanon yhteydessä käsiteltäväksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston päätösten toimeenpanon yhteydessä käsiteltäväksi.

Valmistelija

Sari Kivioja, sari.kivioja@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt 31.10.2021 mennessä elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausuntoa valtuustoaloitteeseen (Tuomas Koivisto) puntaroivien kansalaispaneelien lisäämisestä Porin kaupungin osallistamisen keinovalikoimaan.

Elinvoima- ja ympäristölautakunta lausuu seuraavaa:

Elinvoima- ja ympäristötoimialan eri yksiköillä on pitkä, yli kymmenen vuoden taakse ulottuva, historia sekä lakiin että hyviin suunnittelu- ja yhteistyökäytäntöihin pohjautuvien osallisuusmenetelmien käytöstä. Yhteistyö konsernipalveluiden viestintä- ja osallisuusyksikön sekä muiden toimialojen kanssa on ollut tiivistä. Osallisuustyön moninaiset hyödyt ja yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamisen tarpeet on tunnistettu ja edustuksellista demokratiaa tukevaa osallisuuden keinovalikoimaa on kehitetty pitkäjänteisesti, määrätietoisesti ja vallitsevaan ajankuvaan sopia keinoja hyödyntäen. Työ osallisuusmenetelmien kehittämisessä on jatkuvaa ja koronapandemian aikana kaupungin ja toimialan osallisuustyössä otettiin isoja harppauksia eteenpäin digitaalisten vuorovaikutusalustojen käytössä.

Vuonna 2018 Porin kaupunki otti käyttöön seitsemän askeleen osallisuus- ja vuorovaikutusmallin, joka monipuolisti ja syvensi kaupungin osallisuustyötä sekä toimintatapoja. Samalla malli toimi kaupunkilaisten suuntaan lupauksena siitä, että kaupunkilaiset ja palveluiden käyttäjät voivat osallistua ja vaikuttaa asioiden, päätösten ja palveluiden valmisteluun ja kaupungin toimintaan. Konkreettisina esimerkkeinä vaikuttavista ja hyvää palautetta osallistuneilta saaneista uusista toimintatavoista ovat Poris-konsepti ja Sitran kehittämä Erätauko & dialogi -menetelmä rakentavaan keskusteluun.

Poris on osallistava pop-up-tila tai -tapahtuma, joka voi ilmestyä minnepäin tahansa Porissa ja siellä voidaan käsitellä erilaisia ajankohtaisia aiheita. Poris- konsepti otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2017 brändityön yhteydessä ja sen jälkeen sitä on hyödynnetty muun muassa kaupunkikeskustan kehittämistyössä, Isomäen alueen yleissuunnittelussa ja palvelukeskus Himmelin suunnittelussa. Poris konseptilla on pyritty madaltamaan osallistumisen kynnystä vieden Poris sinne, missä kaupunkilaiset ovat. Keskustan kehittämisen tutkimuskeskus Poris avasi ovensa kaupunkilaisille kävelykadulla, Yrjönkatu 13 tilassa ja tarjosi kaupunkilaisille kuukauden ajan mahdollisuuden kertoa ja kehittää kahvikupposen äärellä ideoita kaupunkikeskustan tulevaisuudesta. Yhdenvertaisten ja monipuolisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen on kaupungin osallisuustyön tärkeä periaate ja innovatiivinen Poris -konsepti on saanut positiivista palautetta kaupunkilaisilta ja se on myös herättänyt kiinnostusta kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla.

Toinen erityismaininnan ansainnut ja paljon viime vuosina käytetty osallisuuden ja vuorovaikutuksen työkalu Porissa on ollut Sitran kehittämän Erätauko & dialogi -menetelmä rakentavaan keskusteluun. Menetelmä perustuu dialogiseen pienryhmäkeskusteluun (6-25 ihmistä), jossa istutaan kasvotusten piirissä ja noudatetaan rakentavan keskustelun pelisääntöjä. Erätauko -menetelmää on kaupungin osallisuustyössä käytetty monipuolisesti eri suunnitteluteemoissa, muun muassa Pasaasin aluesuunnittelutyössä, keskustan liikenneverkkosuunnitelmatyön tavoitevaiheessa, erityislasten palveluissa, ilmastotyössä ja palveluverkkosuunnittelussa.

Koronapandemian myötä digitaaliset menetelmät otettiin laajasti käyttöön osallisuustyössä, monia haasteita voitettiin ja esteitä ylitettiin. Digitaalisten osallisuus- ja vuorovaikutusmenetelmien ja alustojen kehittämistyö jatkuu ja tunnistettuihin haasteisiin pyritään löytämään ratkaisuja. Digitaalisia alustoja voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisissa osallisuusmenetelmissä ja viestinnässä. Digitaalisia alustoja ja etäyhteyttä voidaan hyödyntää myös Erätauko-keskusteluissa.

Valtuustoaloitteessa mainittu esimerkki Turun kaupungin, Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin yleiskaavan uudistamistyöhön sisältyvästä puntaroivan kansalaispaneelin käyttökokeilusta on kiinnostava. Käsittelyssä tai suunnittelukohteena olevan aihepiirin tai asian tietämyksen vahvistaminen, oletusten ja joskus jopa virheellisten tulkintojen avaaminen, kokemusten jakaminen, ennakkoluulojen murtaminen ja avoin keskusteleva vuorovaikutus tuo toivottua syvyyttä osallisuus- ja vuorovaikutustilanteisiin, rakentaa yhteisymmärrystä ja näin osaltaan myös sujuvoittaa suunnittelua ja tavoitteiden edistämistä. Valtuustoaloitteessa mainitun esimerkin hyödyt korostuvat dialogisessa rakentavan keskustelun menetelmässä eikä lautakunta näe vastaavan kaltaisen toimintamallin käyttämiselle Porissa estettä. Viime vuosina esiin nousseet osallisuus- ja vuorovaikutustyön innovaatiot, yhteissuunnittelun menetelmät ja valtuustoaloitteessa esitelty toimintamalli tullaan esittelemään tulevalle viestintä- ja osallisuusyksikön johtajalle.

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Kilkku, vt. rahoitusjohtaja, lauri.kilkku@pori.fi

Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Sanna Mustajoki, perusturvajohtaja, sanna.mustajoki@porinperusturva.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt perusturvalautakunnalta lausuntoa Tuomas Koiviston valtuustoaloitteeseen koskien Puntaroivien kansalaispaneelien lisäämiseen Porin kaupungin osallistamisen keinovalikoimaan. Valtuustoaloitteessa tuodaan esille, että kunnilla on tärkeä rooli demokratian kehittämisessä ja kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamisessa. Tämän tehtävän voinee arvioida saavan entistä suuremman painoarvon, kun kuntien tehtäväkenttä mullistuu hyvinvointialueuudistuksen myötä. Kuntalaisten osallistamisessa on hyvä käyttää mahdollisimman monipuolisia keinoja ja kokeilla rohkeasti erilaisia demokratiainnovaatioita. Yksi harkitsemisen arvoinen ja hyviä kokemuksia muualla tuottanut toimintamalli on puntaroivien kansalaispaneelien järjestäminen. On todettu, että perinteisiin vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksiin tarttuvat usein pääasiassa ne, jotka ovat muutenkin aktiivisia. Puntaroivien kansalaispaneelien erityinen etu verrattuna moneen muuhun osallistamiskeinoon on se, että osallistujat valitaan satunnaisotannalla. Paneelien pienryhmäkeskusteluja ohjaavat tasa-arvoa ja tasapuolisuutta edistävät säännöt. Keskusteluissa keskeistä on toisten kuuntelu ja kunnioittaminen, omien näkemysten perustelu ja valmius mielipiteiden muuttamiseen. Valtuutettu Koivisto esittää, että Porin kaupunki omaksuu puntaroivat kansalaispaneelit osaksi osallistamisen keinovalikoimaansa ja selvittää, millaisten päätösasioiden valmistelun tukena niitä olisi tarkoituksenmukaisinta käyttää.


Perusturvalautakunta lausuu seuraavaa: 
Puntaroivan kansalaispaneelin toimintamalli on osallistamiskeinona kiinnostava. Toimintamallista saadut käyttökokemukset (mm. Turussa) huomioon ottaen, malli näyttäytyy yhtenä toimivana keinona kuntalaisten osallistamiseksi ja heidän näkemysten esille tuomiseksi. Niin kuin valtuustoaloitteessakin todetaan, usein samat aktiiviset kuntalaiset osallistuvat. Osallistumisen vinoutuminen tai tiettyjen ryhmien, kuten nuorten osallistuminen on vähäistä. Tähän asiaan keinona saattaisi olla puntaroiva kansalaispaneeli, jossa osallistujat valitaan satunnaisotannalla. Puntaroivilla kansalaispaneeleilla pyritään tarjoamaan punnittua tietoa ja näkökulmia päätöksentekoon. Ne auttavat osaltaan päättäjiä tai äänestäjiä tekemään tietopohjaisia ja eri näkökulmista puntaroituja päätöksiä.


Tulevaa hyvinvointialuetta koskevien lakien mukaan (Laki hyvinvointialueesta 611/20201, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021) hyvinvointialueen ja alueen kuntien tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tätä työtä tehdään yhteistyössä kunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Hyvinvointialuetta koskevan lain (611/2021) mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja; 2) selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin; 4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun; 6) tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.


Kunnan on seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kunnassa on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Myös hyvinvointialueen on seurattava asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Hyvinvointialueella on myös raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Lisäksi hyvinvointialueella on valmisteltava aluevaltuustolle valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista. Hyvinvointialue laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä alueensa kuntien kanssa. 


Perusturvalautakunta näkee, että puntaroivan kansalaispaneeli-toimintamallin käyttöönottoa Porissa tai hyvinvointialueella on hyvä edistää ja mahdollistaa yhtenä asukkaiden osallistamisen ja vaikuttamisen keinona asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien asioiden osalta.
 

Ehdotus

Esittelijä

Sanna Mustajoki, perusturvajohtaja, sanna.mustajoki@porinperusturva.fi

Perusturvalautakunta päättää antaa yllä olevan lausunnon valtuustoaloitteeseen. 

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Perustelut

Valtuutettu Tuomas Koivisto on jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.9.2021 § 198 valtuustoaloitteen, joka koski puntaroivien kansalaispaneelien lisäämistä Porin kaupungin osallistamisen keinovalikoimaan.

Kaupunginhallitus päätti pyytää kokouksessaan 27.9.2021 § 670 aloitteesta elinvoima- ja ympäristölautakunnan, teknisen lautakunnan, sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan lausunnot 31.10.2021 mennessä.

Sivistyslautakunta lausuu seuraavaa:

"Puntaroivan kansalaispaneelin toimintamalli on osoittautunut Turun kaupungin pilotoinnissa vaikuttavaksi tavaksi osallistaa kaupunkilaisia ja yhteistyökumppaneita asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

Kansalaispaneelissa edustava joukko kaupunkilaisia perehtyy johonkin esillä olevaan asiaan ja keskustelee siitä pienryhmissä koulutetun moderaattorin avustuksella. Paneelissa osallistujat kuulevat erilaisia näkökantoja, saavat tasapuolista taustatietoa ja puntaroivat erilaisia näkökantoja huolellisesti ja tasapuolisesti. Porin kaupungissa on kokeiltu ennen koronaa muun muassa Erätauko-keskusteluja, joissa on ollut vähän sama toimintatapa. Osallisuutta varten koulutettiin kaksi kaupungin viestintäyksikössä olevaa työntekijää. Kokemukset näistä paneeleista olivat hyvät.

Kun korona hellittää ja kokoontumiset jälleen mahdollistuvat sivistyslautakunta suosittelee tämän kaltaisten tilaisuuksien järjestämistä esimerkiksi osana palvelualueiden asukasiltoja."

Ehdotus

Esittelijä

Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta päättää antaa kaupunginhallituksen edellä mainitun lausunnon.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

  • Markku Koppelomäki, Toimialajohtaja, markku.koppelomaki@pori.fi

Perustelut

Valtuutettu Tuomas Koivisto (sd) on jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen 20.9.2021

Puntaroivien kansalaispaneelien lisääminen Porin kaupungin osallistamisen keinovalikoimaan Kunnilla on tärkeä rooli demokratian kehittämisessä ja kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamisessa. Tämän tehtävän voinee arvioida saavan entistä suuremman painoarvon, kun kuntien tehtäväkenttä mullistuu hyvinvointialueuudistuksen myötä. Kuntalaisten osallistamisessa on hyvä käyttää mahdollisimman monipuolisia keinoja ja kokeilla rohkeasti erilaisia demokratiainnovaatioita. Yksi harkitsemisen arvoinen ja hyviä kokemuksia muualla tuottanut toimintamalli on puntaroivien kansalaispaneelien järjestäminen. On todettu, että perinteisiin vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksiin tarttuvat usein pääasiassa ne, jotka ovat muutenkin aktiivisia. Puntaroivien kansalaispaneelien erityinen etu verrattuna moneen muuhun osallistamiskeinoon on se, että osallistujat valitaan satunnaisotannalla. Paneelien pienryhmäkeskusteluja ohjaavat tasa-arvoa ja tasapuolisuutta edistävät säännöt. Keskusteluissa keskeistä on toisten kuuntelu ja kunnioittaminen, omien näkemysten perustelu ja valmius mielipiteiden muuttamiseen. Esimerkiksi Turun kaupunki järjesti viime vuonna yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin kanssa puntaroivan kansalaispaneelin yleiskaavan uudistamisesta. Valtio-opin professorien Kimmo Grönlundin ja Kaisa Herneen mukaan (Turun Sanomat 17.1.2021) osallistujien tietämys liikennepolitiikasta vahvistui merkittävästi ja heidän mielipiteensä muuttuivat siten, että he alkoivat suosia kestäviä liikennemuotoja. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä paneeliin ja halukkaita osallistumaan tulevaisuudessakin samantyyppisiin tilaisuuksiin. Esitän, että Porin kaupunki omaksuu puntaroivat kansalaispaneelit osaksi osallistamisen keinovalikoimaansa ja selvittää, millaisten päätösasioiden valmistelun tukena niitä olisi tarkoituksenmukaisinta käyttää.

 

Teknisen lautakunnan lausunto

Tekninen toimiala on tutustunut aloitteessa esitettyyn puntaroivan kansalaispaneelin toimintamalliin, josta löytyy varsin kattavasti materiaalia mm. Sitralta. Puntaroivissa kansalaispaneeleissa edustava otos tavallisia ihmisiä perehtyy ja käy toisia kunnioittavaa keskustelua monimutkaisista poliittisista kysymyksistä. Toistaiseksi paneeleilla on haettu ratkaisuja etenkin ympäristöön, kaupunkisuunnitteluun ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Kansalaispaneelin aiheena voi olla mikä tahansa yhteiskunnallinen kysymys. Tärkeää on kuitenkin valita aihe, joka koskettaa merkittävää osaa väestöstä ja sen ytimessä on laajasti tunnistettu, yhteinen ongelma. Aihe saa ja sen pitääkin jakaa mielipiteitä. Puntaroivalla keskustelulla voidaan löytää ratkaisuja, jotka kaikki voivat hyväksyä vastakkaisista lähtöasenteista ja intresseistä huolimatta. Olennaista aiheen muotoilussa on kytkeminen päätöksentekoon. Kansalaispaneelilla tulee olla selkeä ja vaikuttava rooli valmistelu- tai päätöksentekoprosessissa.

Sitran mukaan kansalaispaneelin käsiteltäviksi ei kannata valita puhtaan teknisiä tai suppeaa erikoisosaamista vaativia kysymyksiä. Perinteisesti on lisäksi ajateltu, että kansalaispaneelit eivät sovellu nopeaa reagointia vaativiin kysymyksiin, osallistujarekrytoinnin ja perehdytykseen vaadittavan ajan takia.

Edelleen Sitran mukaan yleisimmiksi aiheiksi nousevat kaupunkisuunnitteluun, terveyteen ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Kaupunkisuunnittelun kysymykset ovat hyvin vahvasti läsnä kansalaisten arjessa. Niiden yhteydessä kansalaispaneeli voi sekä tuoda yhteistä ymmärrystä rakennettua ympäristöä eri tavoin käyttävien ryhmien välille, että laajentaa päätöksenteon tietopohjaa kansalaisten arkikokemuksilla ja tarpeilla.

Tekninen toimiala on osallistanut suoraan ja osallistanut yhdessä muiden kaupungin toimijoiden kanssa kuntalaisia laajasti eri hankkeiden yhteydessä. Esimerkkinä voidaan mainita mm. liikuntapaikkaselvityksen laadinta ja Isomäen alueen kehittäminen. Tekninen toimiala on myös osallistunut palvelualueilla järjestettäviin asukasiltoihin. Aloitteessa esitetyn kaltaisten tilaisuuksien järjestämistä voitaisiin pohtia osana näitä asukasiltoja, kuten sivistyslautakuntakin omassa vastauksessaan esittää.

Teknisen toimialan asiat ovat usein teknisiä ja niin sanotut yleissuunitelmat ovat jo hyväksyttynä. Teknisen toimialan osalta puntaroivien kansalaispaneelien hyödyntäminen sopisi parhaiten yleissuunnitelmien yhteyteen, jossa asioiden valmistelu on yleisemmällä tasolla ja valmistelu on silloin myös laajemmin kaupungin eri toimialojen vartuulla. 

Tekninen lautakunta näkee muiden lautakuntien tapaan, että puntaroivien kansalaispaneelien toimintamallin käyttöönottoa kannattaa edistää ja selvittää, millaisiin päätösasioihin se soveltuu osallistamismenetelmäksi parhaiten Porin kaupungissa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Markku Koppelomäki, Toimialajohtaja, markku.koppelomaki@pori.fi

Tekninen lautakunta päättää antaa edellä mainitun vastauksen valtuustoaloitteseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus Johanna Jokelainen

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.