Elinvoima- ja ympäristölautakunta, kokous 1.10.2025

Esityslista on tarkastettu

§ 93 Elinvoima- ja ympäristötoimiala, talousarvio vuodelle 2026

PRIDno-2025-6003

Valmistelija

  • Jonna Vainio, jonna.vainio@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus vahvisti 18.8.2025 §337 vuoden 2026 talousarvion laadintaa ohjaavan sitovan kehyksen. Talouden suunnittelussa lähtökohtana ovat strategiassa kaupungin toiminnalle asetetut pitkän aikavälin tavoitteet, ennakoidut talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön ja elinkeinojen kehitys sekä muut toimintaympäristön muutokset. Vuonna 2024 talousarvion II lukemisen yhteydessä kaupunginhallitus valtuutti virkamiesjohdon valmistelemaan 2 M€ sopeutustoimenpiteet talousarviovuodelle 2025. Lisäksi kaupunginhallituksen sopeutusvaltuutukseen perustuen taloussuunnitelmavuodelle 2026 on toimialojen määrärahoihin tehty talousarviovuoden 2025 säästöjen suhteessa 2 M€ lisäsopeutus (kumulatiivinen säästö vuoteen 2026 yhteensä 4 M€).

Talousarviovuosi on kolmivuotisen taloussuunnitelman 2026–2028 ensimmäinen vuosi. Toimialakohtaisissa esityksissä tulee huomioida yleisen kustannuskehityksen lisäksi kehykseen sisältyvät lisäykset ja sopeutustoimet. Palvelujen ostoissa tulee erityisesti huomioida voimassa oleviin sopimuksiin mahdollisesti sisältyvät hinnankorotukset. Lähtökohtaisesti vuoden 2025 talousarvioon verrattuna on toimialojen määrärahoissa huomioitu 2 % toimintakatteen kasvu.

Talousarvion suunnitelmavuodet viimeistellään keskitetysti talous- ja hallintoyksikössä henkilöstösuunnitelmat huomioiden. Suunnitelmavuosien kustannuskehitystä tullaan arvioimaan perustuen syksyllä käytettävissä oleviin ennusteisiin yleisestä taloudellisesta kehityksestä ja toimintaympäristön muutoksista.

Kaupunginhallitus on päättänyt käyttösuunnitelman henkilöstömenojen sekä siihen liittyvän henkilöstösuunnitelman olevan toimialoja ja liikelaitoksia sitovia (30.8.2021 § 590). Päätöksen mukaan henkilöstön tavoitetaso määritellään talousarvio- ja henkilöstösuunnitteluprosessin yhteydessä. Nyt valmisteltava taloussuunnitelma on ensimmäinen, jossa henkilöstösuunnittelu tehdään samassa järjestelmässä taloussuunnitelman kanssa. Talousarviovuodelle budjetoitujen palkkakustannusten tulee olla toimialojen henkilöstösuunnitelmista sellaisenaan siirrettyjä.

Kunta-alan sopimuskauden 1.5.2025-29.2.2028 perusratkaisun palkankorotukset ovat sopimuskauden aikana yhteensä 7,37 prosenttia. Korotukset jakautuvat siten, että vuonna 2025 palkat nousevat 2,5 prosenttia, vuonna 2026 2,47 prosenttia ja vuonna 2027 2,4 prosenttia. Erillisen kehittämisohjelman 2026–2028 mukaan palkat nousevat normaalien sopimuskorotusten lisäksi 0,4 prosenttia vuonna 2026, 0,4 prosenttia vuonna 2027 ja 1 prosentin vuonna 2028. Palkankorotukset on huomioitu talousarviovuoden kehyksessä täysimääräisesti.

Toimialalla laaditusta tilannekuvasta esitetään talousarviossa pääkohdat, jotka kuvaavat toimialan tilannetta ja erityisesti nähtävissä olevia palvelutarpeiden muutoksia ja muita merkittäviä trendejä, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämiseen. Tilannekuvassa kuvataan erityisesti talousarvioon kirjattuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä. Toimiala esittää tässä yhteydessä myös strategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteensa, jotka eivät kohdistu mihinkään toimialalta erikseen esitettäviin prosessikuvauksiin. Toiminnallisten tavoitteiden osuus painottuu toimialoilta nostettuihin kaupungin elinvoiman ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kehittämiseen.

 

Talousarvion määrärahakehys

Elinvoima- ja ympäristötoimialan talousarviota tehdään nyt kuudetta kertaa. Satakunnan työllisyysalue aloitti toimintansa 1.1.2025 ja on osa elinvoima- ja ympäristötoimialan Kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikköä, joten sen talousarvio sisältyy toimialan määrärahoihin.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan kehys 18.8.2025 kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti on -33 115 066 €, sisältäen Satakunnan työllisyysalueen kokonaisuuden. Muutos vuoteen 2025 verrattuna on -1,8 %. Elinvoima- ja ympäristötoimialan talousarvioesitys on tehty annettuun määrärahakehykseen. Määrärahakehykseen sisältyvät seuraavat kehyssäästöt ja -vähennykset, tuottojen lisäykset sekä kehyslisäykset. Huomioitavaa on, että esimerkiksi tuottojen lisäykset yhteistoiminta-alueiden kuntalaskutusosuuksissa perustuvat mm. kasvaneisiin henkilöstökuluihin. Tiettyjä tuotto- ja kulueriä on myös suurennettu tai pienennetty oikean perustason saavuttamiseksi (realistinen budjetointi).

 

Kehyssäästöt:

  • Kesätyöpaikkatuki yhdistyksille ja yrityksille, määrärahan vähentäminen 50 000 € (350 000 eurosta 300 000 euroon)

 

Kehysvähennykset:

  • Tehtävä- ja virkajärjestelyt terveysvalvonnassa (realistinen budjetointi, toiminnallinen muutos), 25 000 €
  • Joukkoliikenteen asiantuntijapalveluiden määrärahan vähennys (realistinen budjetointi), 76 000 €

 

Tuottojen lisäykset:

  • Huomioitu jätehuoltoviranomaisen kustannuspaikan kulujen kasvu myyntilaskutuksessa Keräämö Oy:ltä, 20 000 €
  • Tuottojen lisäys kuntalaskutuksessa (ilmantarkkailu, ympäristövalvonta, terveysvalvonta ja eläinlääkintä; realistinen budjetointi), 76 000 €
  • Terveysvalvonnan maksutuottojen lisäys (realistinen budjetointi), 34 000 €
  • Ilmantarkkailun myyntituottojen lisäys (realistinen budjetointi), 46 000 €
  • Eläinlääkinnän maksutuottojen lisäys (realistinen budjetointi, markkinaehtoinen hinnoittelu, lakimuutos), 30 000 €
  • Koulumatkatuki-tuottojen lisäys joukkoliikenteen kustannuspaikalle (realistinen budjetointi), 120 000 €

 

Kehyslisäykset:

  • Huomioitu mahdollinen velvoitetyöllistetty 6 kk vielä vuonna 2026, varaus tähän -20 000 €
  • Joukkoliikenteen myyntituottojen vähennys (realistinen budjetointi), -110 000 €
  • Joukkoliikenteen valtionavustuksen tason korjaus Traficomin ennakkotietojen perusteella (realistinen budjetointi), -20 000 €
  • Liikennöinti-indeksikorotusten huomiointi joukkoliikenteen liikennöinnin ostoissa (realistinen budjetointi), -149 000 €

 

Kehyksessä tiedostetut riskit:

Työttömyysturvan etuusmenojen kasvu jatkuu, realisoitumisen vaikutus talousarvioon vähintään 1 M€.

 

Satakunnan työllisyysalue

Satakunnan työllisyysalue henkilöstöineen on osa Porin kaupungin organisaatiota, jossa Pori toimii alueen vastuukuntana. Tehtävät koostuvat työvoima- ja elinkeinopalveluista, joita tuotetaan henkilö- ja yritysasiakkaille voimassa olevien säädösten mukaisesti. Kyseessä on merkittävä kokonaisuus kaupungin organisaatiossa.

Talousarvio vuodelle 2026 on laadittu yhtä suureksi kuin vuonna 2025, eikä siihen ole tehty kokonaisuuden osalta esimerkiksi indeksitarkistuksia. Talousarvion pitäminen samalla tasolla perustuu siihen, että valtio korvaa osan työllisyysalueen kustannuksista kunnille siirtymäkaudella 2025–26 kustannustietoihin perustuvalla rahoituksella. Vuodesta 2027 lukien rahoitus siirtyy kokonaisuudessaan yleiseen valtionosuusrahoitukseen.

Talousarvion sisällä on tehty pieniä painotusmuutoksia. Talousarviossa palkankorotusten kautta kasvaneiden henkilöstökulujen, aineiden ja tarvikkeiden osuudet ovat katettu vähentämällä palvelutuotannon määrärahoja. Varsinaiseen lakisääteiseen toimintaan muutoksia on tehty toistaiseksi vähän.

Talousarvion laadinnassa on hyödynnetty vuoden 2025 talousarvion toteumia. Koulutus ja valmennuspalveluita, sekä avustustoimintaa on muutettu tavoitteiden mukaan vastaamaan paremmin työllisyysalueen vaikuttavuustavoitteita ja tarpeita. Vuoden 2026 palvelutuotannon suunnittelu kokonaisuudessaan tulee elämään vielä talousarvion käyttösuunnitelman edetessä ja käyttösuunnitelma valmistuu viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.

Jäsenkuntien maksamat maksuosuudet pysyvät yhtä suurina kuin vuonna 2025, ja ovat yhteensä 4 654 715 €. Porin maksuosuus on 9 049 029 €. Talousarvio on laadittu menojen ja tulojen osalta kustannusneutraaliksi ollen yhteensä 13 703 744 €. Näin tilikauden tulokseksi muodostuu 0 €. Porin kaupungin talousarviossa työllisyysalueen vuosikatteeksi muodostuu 9 049 029 €, joka on samalla Porin kaupungin osuus työllisyysalueen rahoituksesta.

 

Investoinnit 2026

Toimialan investointimääräraha vuonna 2026 on yhteensä 350 000 euroa. Toimialan merkittävimmät investointitarpeet liittyvät Yyterin kehittämiseen.

Elinkeinoelämää tukevien investointien kokonaisuus Yyterissä on 300 000 euroa vuonna 2026. Näistä merkittävimmät toimenpiteet liittyvät muun muassa Yyterin yleissuunnitelman toteuttamiseen, Herrainpäivien alueen jatkosuunnitelmiin ja alkavaan kaavan valmisteluun, sekä jo ennen uuden kaavan valmistumista mahdollistuviin toteutuksiin ja kokeiluihin alueella.

Kirjurinluodon kehittämiseen varataan 30 000 euroa. Kirjurinluodon elinvoimaa tukevana investointina toteutetaan vuoden 2026 aikana alueen opasteisiin liittyvää hankintaa sekä ”Meren ja joen kaupungin kasvuvision” suunnittelutyö.

Toimialan irtaimiston hankintaan varataan 20 000 euroa, joka käytetään ilmantarkkailun mittausaseman uusimiseen Paanakedonkadulla.

 

Talousarviosta pyydetyt lausunnot

Talousarvioehdotuksesta on ympäristöterveydenhuollon ja Satakunnan työllisyysalueen osalta pyydetty lausunnot yhteistoiminta-alueen kunnilta. Saapuneet lausunnot ovat pykälän liitteenä.

 

Toimialaan liittyvät prosessit

Talousarvioiden 2021–2025 tapaan toimialat ovat yhteistyössä talous- ja hallintoyksikön talouspäällikkötiimin kanssa valmistelleet prosessikuvaukset toimintakatteeltaan suurimmista kaupunkitasoisista prosesseista. Elinvoima- ja ympäristötoimialalta valittiin vuodelle 2023 uusiksi prosesseiksi joukkoliikenne sekä työllisyydenhoito. Vuodesta 2025 työllisyydenhoidon prosessi on pitänyt sisällään myös Satakunnan työllisyysalueen kokonaisuuden. Esityksen liitteenä on prosessien tilannekuvat, toiminnalliset sekä taloudelliset tavoitteet ja vuosittaiset valtuustoon nähden sitovat mittarit.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä toimialan talousarvioesityksen ja lähettää sen kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn oheisten liitteiden mukaisesti:

  • toimialan käyttötalousarvio vuodelle 2026
  • toimialan investoinnit vuodelle 2026
  • toimialan tilannekuva ja riskiarviot sekä toiminnalliset tavoitteet
  • toimialaan liittyvien prosessien kuvaukset (joukkoliikenne ja työllisyydenhoito).