Perustelut
Kiinteistön [peitetty] omistaja on jättänyt 31.7.2025 oikaisuvaatimuksen elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtajan 30.06.2025 tekemästä viranhaltijapäätöksestä § 24 (PRIDno-2025-4408). Päätöksellä on hylätty poikkeamishakemus koskien kiinteistöllä sijaitsevan loma-asuinrakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseen asuinkäyttöön.
Rakentamislain 180 §:n mukaisesti ko. henkilöllä on valitusoikeus kunnan viranomaisen tekemästä poikkeamispäätöksestä ja oikaisuvaatimus on tehty hallintolain 49 c §:n mukaisen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätökseen oikaisua hakeva kiinteistön omistaja (myöhemmin hakija) katsoo, että päätös on perusteettomasti kielteinen ja hänen vaatimuksenaan on, että päätös oikaistaan hyväksytyksi. Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä.
Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esiin, että kohteen vastarannalla olevan Vantalan tilan asemakaavoitetulla (Tikkula 24.) alueella on sallittu rakentaminen tulvasuojelemattomalle alueelle, ja että hakijan kiinteistön olosuhteet ovat vastaavat tai suotuisammat.
Vaikka vastarannalla sijaitsevan Tikkula 24.asemakaavassa on mahdollistettu Vantalan tilan alueelle rakentaminen, kohteet eivät ole vertailukelpoiset. Vantalan tilan alueella rakentaminen on mahdollistettu kaavallisen harkinnan kautta ja korttelialueelle mahdollistetuilla rakentamisalueilla tulee rakentamisessa noudattaa asemakaavan mukaisia /tu-kaavamääräyksiä. Vantalan tilan alueella on ollut vakituinen asuintila yli vuosisadan ennen 2018 voimaan tullutta asemakaavaa, joten tilan olevat rakennukset on sopeutettuna kaavoitukseen parhaalla mahdollisella tavalla. Asemakaavaa tarkasteltaessa on nähtävissä, että Vantalan tilan alue on jäänyt rakenteellisen tulvasuojelun ulkopuolelle ja päärakennus rakentamisrajojenkin ulkopuolelle. Näistäkin nähtävistä rajoitteista huolimatta Vantalan tilan maapohja on luontaiselta korkeusasemaltaan korkeammalla (n. +2.10 m) kuin hakijan kiinteistön alue (n. +1.50 m). Vantalan alueella voimassa oleva asemakaava on laadittu kokonaisvaltaisesti alueen maankäytön, tulvariskien ja infrastruktuurin näkökulmasta. Kyseisen alueen rakentaminen perustuu kaavalliseen harkintaan, jossa on otettu huomioon alueen saavutettavuus, tulvasuojelun toteutettavuus ja yleinen asutuksen laajentaminen. Asutuksen laajeneminen on Tikkula 24. kaavassa mahdollistettu aluetta suojaavalla rakenteellisella tulvapadolla (tu-ha +3.30).
Hevosluodon puolella taasen asemakaavaa ei ole laadittu, joka on rantavyöhykkeellä lähtökohtaisesti rakentamisen edellytys (AKL 72 §). Aluetta ei ole suunniteltu asumisen, saati vakituisen asumisen alueeksi eikä alueen osayleiskaava- tai maakuntakaavakaan puolla asumista miltään osin. Poikkeamishakemuksen hyväksyminen vakituiselle asumiselle yksittäistapauksena loisi eittämättä ennakkotapauksen, joka ei ole linjassa alueen maankäytön suunnittelun periaatteiden kanssa ja rapauttaisi kaavoituksen tavoitteita.
Saapumistiestöön liittyen päätöksessä tehdyllä lisähuomiolla ei ole viitattu kiinteistölle kulkevan tien tulviseen tai sen korottamiseen vaan lisähuomiolla on pyritty tuomaan esiin sitä seikkaa, että vakituisesta asumisesta johtuu mm. päivittäistä kulkutarvetta huomattavasti enemmän verrattuna loma-asutukseen ja siksi vakituisen asumisen ei tule sijoittua niin, että kiinteistön kulkuyhteys on lähes suoraan valtatielle.
Hakija viittaa lisäksi oikaisuvaatimuksessaan SYKE:n tulvaskenaarioihin ja esittää, ettei kiinteistölle kohdistu merkittävää tulvavaaraa. Vaikka yksittäisten rakennusten tulvasuojelutoimia voidaan ja pitääkin toteuttaa, alueen kokonaisvaltainen tulvasuojelu on ratkaiseva tekijä vakituisen asumisen mahdollistamisessa. Tulvariskien hallintasuunnitelma korostaa, ettei uusia riskikohteita tule luoda tulvavesien leviämisalueille.
Kiinteistön ja sillä sijaitsevan loma-asuinrakennuksen toinen omistaja, poikkeamisluvan toinen hakija sekä oikaisua siihen nyt vaativa sama yksityishenkilö on myös loma-asuinrakennuksen alkuperäinen rakentaja. Poikkeamislupahakemuksen liitteenä olevan tulvasuojeluselvityksen sekä oikaisuvaatimuksen yhteydessä on useampia kirjauksia, joissa on nostettu esiin rakennuksen rakentamisvaiheessa toteutettua tulvasuojelullista tasoa. Nämä kirjaukset ovat ristiriidassa kohteen alkuperäisen rakennuslupa-asiakirjojen liitteen kanssa, jossa rakentajat ovat allekirjoituksellaan ottaneet vastuulleen sen, että heidän rakennuksensa tulvaherkät rakenteet rakennetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suosittelemaa alinta rakentamiskorkeutta alemmas. ELY- keskuksen suositus rakentamiskorkeudeksi alueella on + 3,00.
Yksittäisen kiinteistön hyväkään suojaaminen ei poista alueen yleistä riskiä, eikä takaa pelastustoimien toteutettavuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Hakija esittää oikaisuvaatimuksessaan, että tien korottaminen mahdollistaisi turvallisen evakuoinnin. Ely-keskuksen ja tulvasuojelun asiantuntijoiden näkemyksen mukaan teiden korottaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä se voi estää tulvavesien luonnollista leviämistä ja aiheuttaa haittaa ylävirran alueille. Hevosluoto on jätetty rakentamattomaksi juuri tulvavesien leviämisen mahdollistamiseksi.
Vaikka hakija esittää, ettei jäämassoja kertyisi kiinteistölle johtavalle, joenuoman suuntaiselle tielle, tulvatilanteet ovat monimuotoisia ja hyvin vaikeasti ennustettavissa. On kohtuutonta edellyttää yksittäisen rakennuspaikan kohdalla tehdä poikkeus ja mahdollistaa vakituinen asuminen, kun rakennuspaikalla on laaja-alaisesti todennettavissa olevaa tulvan vaaraa.
Yllä läpikäytyjen seikkojen lisäksi oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esiin sellaista uutta tietoa tai erityistä syytä mitä ei oikaisun kohteena olevassa poikkeamispäätöksessä olisi riittävin perusteluin jo huomioitu.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta hylkää kielteisestä poikkeamislupapäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen