Perustelut
Työttömyysetuuksien kuntaosuuden laajeneminen
Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus osallistua työttömyysetuuksien rahoitukseen. Kyse on kunnan rahoitusosuudesta työttömyysturvamenoihin, ei sen omasta harkinnanvaraisesta tukimuodosta. Kunnan rahoitusosuus eli niin sanottu sakkomaksu kasvaa erityisesti silloin, kun työttömyys pitkittyy.
Kuntien osuus työttömyysetuuksien rahoituksesta laajeni vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä. Aiemmin kuntien rahoitusvastuu kohdistui työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Uudistuksen jälkeen kuntien rahoitusvastuu on aiempaa laajempi, sillä se koskee työmarkkinatukea, Kelan maksamaa peruspäivärahaa ja työttömyyskassojen maksamaa ansiopäivärahaa. Lisäksi rahoitusvastuu alkaa aiempaa aikaisemmin ja kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Sittemmin 1.5.2026 alkaen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat poistuneet, ja tilalle on tullut työttömyyden yleistuki.
Muutoksen tarkoituksena oli vahvistaa kuntien kannustetta edistää työttömien työnhakijoiden nopeaa työllistymistä. Samalla se kuitenkin tarkoittaa, että korkea työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näkyvät aiempaa suoremmin kunnan menoissa. Tämä korostuu erityisesti haastavissa suhdannetilanteissa, jolloin kunnan mahdollisuus vaikuttaa työllisyyskehitykseen on rajallinen.
Työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vaikutus kuntaosuuksiin
Porissa työttömyys on noussut elokuun vuosivertailussa: työttömien osuus työvoimasta oli 8/2024 12,2 %, 8/2025 13,1 % ja 8/2026 14,2 %. Kahdessa vuodessa nousua on kertynyt 2,0 prosenttiyksikköä. Heinäkuusta elokuuhun 2026 työttömyys kuitenkin laski selvästi, 15,2 prosentista 14,2 prosenttiin. Kuukausien välinen vertailu on kausivaihtelun vuoksi vain suuntaa antavaa, mutta pudotus on silti huomionarvoinen.
Työttömyysetuuksien kuntaosuuden kasvun kannalta pitkäaikaistyöttömyyden kehitys on erityisen merkittävä, koska kunnan rahoitusvastuu kasvaa työttömyyden pitkittyessä. Pitkäaikaistyöttömiä oli Porissa 8/2024 1 560, 8/2025 1 819 ja 8/2026 2 051. Kahdessa vuodessa määrä on kasvanut 491 henkilöllä. Elokuussa 2026 pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin laski heinäkuusta 46 henkilöllä, 2 097:stä 2 051:een, mikä on kahden vuoden tarkastelussa poikkeuksellisen suuri kuukausitason lasku.
Vertailukaupungeista Turussa ja Tampereella pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut tarkastelujaksolla Poria nopeammin. Tämä ei poista Porin oman tilanteen vakavuutta, mutta suhteuttaa kehitystä laajempaan työmarkkina- ja suhdannetilanteeseen, jossa pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut myös muissa suurissa kaupungeissa.
Muut kuntaosuuksia kasvattavat ja epävarmuutta aiheuttavat tekijät
Toimeentulotukilain muutoksen vaikutukset ovat näkyneet maaliskuusta 2026 alkaen. Muutoksen myötä asiakkaiden velvollisuus hakea ensisijaisia etuuksia vahvistui. Käytännössä tämä on lisännyt siirtymiä toimeentulotuelta työttömyysturvan piiriin, mikä kasvattaa kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista.
Samalla työllisyyspalveluille on siirtynyt lisää vastuuta asiakkaiden palvelusta ja neuvonnasta. Tarkkaa uusien asiakkuuksien määrää ei ole saatavilla, mutta vaikutus kuntapuolelle on ollut merkittävä. Satakunnan työllisyysalueella muutoksen arvioidaan koskevan ainakin useita satoja asiakkaita.
Kesällä Kela tiedotti kuntia työttömyysturvamenoja koskevasta laskutusvirheestä. Virhe liittyy maahanmuuttajien työttömyystukien rahoitusvastuuseen: kunnilta on laskutettu myös sellaisia työmarkkinatuen ja yleistuen menoja, joiden olisi kuulunut jäädä valtion vastuulle. Taustalla on virhe Kelan käyttämien oleskelulupatietojen tulkinnassa. Maahanmuuttajien työttömyystukien rahoitus on valtion vastuulla henkilön oleskeluluvan perusteesta riippuen joko yhden tai kolmen vuoden ajan ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä lukien. Osalle henkilöistä suoja-ajaksi on kuitenkin laskettu virheellisesti yksi vuosi, vaikka sen olisi tullut olla kolme vuotta. Tämän vuoksi kuntien rahoitusvastuu on alkanut joidenkin asiakkaiden osalta liian aikaisin.
Kelalla ei ole vielä tarkkaa tietoa virheellisesti laskutettujen erien kokonaismäärästä. Virheen kokoluokka vaihtelee kunnittain. Kela tiedotti 23.10.2026, että se on korjannut osan työttömyystukien kuntalaskutuksessa kesäkuussa havaitusta virheestä laskutusjärjestelmäänsä. Korjaus varmistaa, että maahanmuuttajien tukien rahoitusvastuu päätellään jatkossa oikein. 1.10.2026 toteutetun ensimmäisen korjauksen jälkeen maahanmuuttajien suoja-aika päätellään oikein myös niiden henkilöiden osalta, jotka kuuluvat 3 vuoden suoja-ajan piiriin. Tarvittavia tietoja maahanmuuttajien suoja-ajan oikeaan määrittelyyn on selvitetty yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Korjattu suoja-ajan päättely koskee 1.10.2026 lähtien maksettujen yleistukien ja mahdollisten takautuvasti maksettujen työmarkkinatukien laskutusta. Korjauksen vaikutukset näkyvät siten kunnille marraskuussa 2026 toimitettavassa lokakuun laskutuksessa. Vaikutus yksittäisen kunnan laskuun on vielä vähäinen. Työttömyystukien laskutus voi edelleen tapahtua liian suurella prosentilla, kunnes loputkin virheestä on korjattu laskutusjärjestelmään. Kela korjaa etuuspäivien kertymät ja laskutusprosentit takautuvasti loppuvuoden 2026 aikana.
Kela hyvittää virheellisesti laskutetut työttömyystukien maksuosuudet kunnille alkuvuonna 2027. Ministeriöiden kanssa valmisteltavasta hyvitysmenettelystä, tarkemmasta aikataulusta ja korjausten vaikutuksista tiedotetaan syksyllä. Korjaussummat ilmoitetaan ennen maksua. Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto antaa asiasta lausunnon vuoden 2026 loppuun mennessä.
Mahdollisia hyvityksiä ei ole huomioitu vuoden 2026 lisämäärärahatarvetta pienentävinä erinä. Tarve perustuu nykyiseen toteumaan ja arvioon työttömyysetuuksien kuntaosuuksien loppuvuoden kehityksestä.
Kuntaosuuksien käsittely Porin talousarviossa ja lisämäärärahatarve
Aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuudet on Porissa maksettu toimialoille kohdistamattomista käyttötalouseristä. Vuoden 2025 alusta lukien uudistetut kunnan rahoitusosuudet työttömyysetuuksista on kohdistettu elinvoima- ja ympäristötoimialan kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön määrärahoihin. Näin työllisyydenhoitoon liittyvät rahoitusvastuut näkyvät nykyisin toimialan talousarviossa.
Vuoden 2026 talousarviossa työttömyysetuuksien kuntaosuuksiin on varattu 11,8 milj. euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan määräraha ei riitä, koska kuntaosuudet ovat kasvaneet korkean työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ja toimeentulotukilain muutoksen seurauksena. Elinvoima- ja ympäristötoimiala arvioi, että työttömyysetuuksien kuntaosuuksien määräraha ylittyy noin 2,8 milj. euroa. Lisäksi ylityspainetta aiheuttaa joukkoliikenteen liikennöintikustannusten indeksikorotuksesta aiheutuva menolisäys. Indeksikorotuksen taustalla on jännittyneestä geopoliittisesta tilanteesta aiheutunut polttoaineiden hinnan nousu. Toimialan tuottojen arvioidaan kuitenkin osittain toteutuvan talousarviota suurempina ja henkilöstökulujen, palvelujen ostojen ja avustuskulujen talousarviota pienempinä, mikä pienentää toimialan kokonaisylitystä.
Lisämäärärahapyyntö
Elinvoima- ja ympäristötoimiala hakee vuoden 2026 talousarvioonsa 1,7 mil. euroa lisämäärärahaa. Lisämäärärahatarve johtuu pääasiassa työttömyysetuuksien kuntaosuuksien kasvusta. Kasvua selittävät erityisesti korkea työttömyys, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu sekä toimeentulotukilain muutoksen vaikutukset, mitä on kuvattu edellä tarkemmin. Lisäksi lisämäärärahatarvetta kasvattaa joukkoliikenteen liikennöintikustannusten indeksikorotuksista (polttoaine) johtuva kustannusten nousu. Toimialan tuottojen arvioidaan osittain toteutuvan talousarviota suurempina ja muiden menojen alittavan tämän vuoden talousarvion, mikä pienentää kokonaisylitystä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että elinvoima- ja ympäristötoimialan vuoden 2026 talousarvioon myönnetään 1,7 milj. euron lisämääräraha.
Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa.