Elinvoima- ja ympäristölautakunta, kokous 5.11.2025

Perustelut

Talouden toteuma

Elinvoima- ja ympäristötoimialan vuoden 2025 talous ei ole kaikin puolin vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna, sillä 1.1.2025 alkaen Pori on toiminut vastuukuntana 11 kunnan muodostamalle uudelle Satakunnan työllisyysalueelle TE-palveluiden siirryttyä kuntien vastuulle ja työllisyysalue toimii elinvoima- ja ympäristötoimialalla. Lisäksi kunnan rahoitusosuus työttömyystuista laajeni 1.1.2025 alkaen, ja rahoitusosuudet sisältyvät nykyään elinvoima- ja ympäristötoimialan kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön talousarvioon. Vuodenvaihteessa myös matkailu- ja markkinointiyksikön henkilöstö ja tehtävät siirtyivät konsernipalveluihin, samoin työllisyydenhoidon aikuisten työpajatoiminta lakkautettiin ja suurin osa toiminnoista ja henkilöstöstä siirrettiin tekniselle ja sivistystoimialoille.

Toimialan toimintatuottojen toteumaprosentti syyskuun jälkeen on 67,9 %. Toimialan myyntituotoissa tammi-syyskuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (3,5 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain.

Joukkoliikenteen matkustajien maksamat lipputuotot olivat syyskuun loppuun mennessä 1,395 M€, kun vuosi sitten samalle ajalle kohdentuvien lipputulojen summa oli 1,362 M€. Lipputuottoihin on tullut kasvua 33 000 euroa (+2,4 %).  Tuottojen kasvu tulee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaamasta joukkoliikenteestä, ei Porin omasta sisäisestä joukkoliikenteestä. Loppuvuodelle on ennustettu joukkoliikenteen matkamäärän pysyvää vähenemistä, koska Hyvelän, Ruosniemen, Murtosenmutkan ja Toejoen yläkoululaiset siirtyivät keskustasta Pohjoisväylän kouluun. Muutos on huomioitu vuoden 2025 lipputuloarviossa.

Muutos koulumatkojen määrässä viikoilla 39-41 vuonna 2025 ja 2024. Reiteillä on tehty vähintään 100 koulumatkaa viikossa vuonna 2024.

Syyskuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmässä ostetuista lipuista kertyi tuottoa Porin kaupungille lähes 97 000 euroa (vuonna 2024 45 000 euroa). Lipputulot tulivat Porista Kankaanpäähän, Raumalle ja Olkiluotoon kulkevista vuoroista ja nousukorvaussopimuksista. Rauma2-, Olkiluoto2-, Pori1- ja Pori2 –kausilipuilla ja Kelan koulumatkatukilipuilla saa matkustaa myös Porin joukkoliikenteessä. ELY-keskus maksaa nousukorvausta Porin kaupungille Seutu+-lipuilla tehdyistä matkoista. Lippujen yhteiskäyttö helpottaa erityisesti opiskelijoiden liikkumista seudulta Porin oppilaitoksiin.

Elokuussa Kokemäeltä ja Eurasta Harjavallan ja Nakkilan kautta Ulvilaan ajettavat linjat 70-72 tulivat sopimuskauden vaihtuessa Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmän piiriin. Lipputulojen määrää ei voi vielä ennustaa, koska edellisellä sopimuskaudella lipputulot kuuluivat liikenteenharjoittajalle (käyttöoikeussopimus). Kuitenkin nousutilastoissa näkyy, että Ulvilassa vuorotarjontaa ja yhteiskäyttöisiä lippuja on opittu käyttämään Rantalan ja Sataedun pysäkeillä.

Syksyllä joukkoliikenteessä jatketaan markkinointia lähimaksamisen tunnettuuden lisäämiseksi. Ensisijaisesti markkinoinnilla yritetään tavoittaa uusia satunnaisia matkustajia, jotta porilaiset matkustaisivat bussilla enemmän vapaa-ajalla ja asiointimatkoilla. Satunnaismatkojen määrä ei korvaa säännöllisen matkustuksen vähenemistä, mutta auttaa lipputulotavoitteen (vuoden 2025 myyntituotot 2,1 M€) saavuttamisessa.

Toimialan maksutuotot ovat toteutuneet 0,2 M€ viime vuotta pienempinä. Tämä johtuu siitä, että rakennusvalvonnan tuotot ovat huomattavan paljon jäljessä talousarvion tuottotavoitteesta rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Lupamaksutuottokertymään vaikuttaa myös vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi rakentamislaki. Tammi-syyskuulta rakennusvalvonnan lupamaksutuotot ovat vuoden 2024 kehitystä 0,3 M€ jäljessä. Lupamaksutuottoja heiluttaa muun muassa uusien teollisten investointikohteiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen.

Toimialan tuet ja avustukset-tiliryhmän tuotot (0,6 M€) koostuvat pääasiassa Kelan maksamasta koulumatkatuesta, palkkatuesta sekä valvontaeläinlääkäritoiminnan korvauksista. Kelan maksamaa koulumatkatukea on tilitetty joukkoliikenteelle syyskuun loppuun mennessä 0,17 M€. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on oikeus Kelan koulumatkatukeen, jos koulumatka on yli seitsemän kilometriä. Opiskelija ostaa 0-hintaiset koulumatkatukiliput joko Waltin verkkokaupasta tai sovelluksesta. Opiskelija tunnistautuu vahvasti ja oikeus koulumatkatukeen varmennetaan joka ostolla Kelan rajapinnasta. Kela tilittää tuet kaupungille jälkikäteen.

Työllisyysalueen maksamaa palkkatukea työllistettyjen työsuhteiden ”hännistä” on maksettu syyskuuhun mennessä 0,15 M€. Avustukset, jotka ovat valtiolta eläinlääkintähuoltolain mukaisesti laskutettavia kuluja, kertyvät viiveellä laskutustavan vuoksi. Joukkoliikenteen valtionavun maksatushakemus 2024 ja haku vuodelle 2025 jätettiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin aikataulun mukaisesti huhtikuussa, mutta maksatuspäätös eikä avustuspäätös vuodesta 2025 ole vielä saapunut. Ennakkotietojen mukaan avustus on vuosina 2024 ja 2025 noin 760 000 euroa.

Toimialan toimintakulut ovat kasvaneet viime vuodesta 62,4 %, toteumaprosentti syyskuun jälkeen on 70,6 %. Toimialan henkilöstökulujen toteumaprosentti syyskuun jälkeen on 74,5 %. Henkilöstökuluissa isoimpana lisäyksenä näkyy Satakunnan työllisyysalueen henkilöstökulut. Toimialan henkilöstön määrä on kasvanut selkeästi työllisyysalueuudistuksen takia (n. 125 vakituista). Lisäksi teknisen sopimuksen järjestelyerien palkankorotukset kohdentuivat merkittävästi toimialalle loppuvuodesta 2024 ja nostavat henkilöstökustannuksia myös vuonna 2025. Myös eläinlääkinnän sijaisjärjestelyistä aiheutuu ennakoimattomia palkkakustannuksia ja myös päivystyskorvaukset ovat koholla käyttösuunnitelmaan nähden. Kasvu henkilöstökuluissa viime vuoden syyskuun loppuun verrattuna on 10 %. Toimialalla on tällä hetkellä muutaman vakituisen työntekijän vajaus, mutta silti henkilöstökulujen ennustetaan ylittyvän n. 0,2 M€.

Palvelujen ostoissa kasvua on 13,5 %. Tässäkin tiliryhmässä kasvun merkittävin tekijä on työllisyysalueuudistus. Isoimpana yksittäisenä eränä on edelleen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset, jotka ovat toteutuneet suunnitellusti. Syyskuun loppuun mennessä on käytetty 5,281 M€. Tilastokeskuksen ylläpitämä linja-autoliikenteen kustannusindeksi oli pisteluvussa 121,5 syyskuussa, kun Porin Linjat Oy:n sopimuksen korvaustaso tarkistettiin (seuraavan kerran joulukuussa).

Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Tarvikeostot ovat 37,8 % edellisvuotta pienemmällä tasolla.

Kuntien osuus työttömyystukien rahoituksesta laajeni vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä. Taustalla on tavoite ohjata kuntia tarjoamaan työttömille palveluja, joiden avulla he voivat työllistyä nopeammin. Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat nykyään osan Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu koskee myös työttömyystukea, joka maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lisäksi kuntien rahoitusvastuu on aikaistunut ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ennen vuotta 2025 Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää tai pidempään. Nykyään Kela laskuttaa kuntaa henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyystukea 101 päivää.

Aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuudet eli ns. työllisyydenhoidon sakkomaksut on Porissa maksettu toimialoille kohdistamattomista käyttötalouseristä. 1.1.2025 alkaen nämä uudistetut työllisyydenhoidon rahoitusosuuserät siirrettiin kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön alaisiksi kuluiksi. Näin jatkossa kaikki työllisyydenhoitoon liittyvät kuluerät ovat toimialan alla. Määräraha vuodelle 2025 on 11,3 M€, mutta määräraha ei tule riittämään. Työttömyysluvut sekä avoimien työpaikkojen määrä ovat merkittävästi kiinni suhdanteista, mutta myös yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä, joita toimialalla yritetään yhteistyöllä elinkeinopalvelujen kanssa kehittää. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu johtaa määrärahan ylittymiseen. Vaikka työttömyys esimerkiksi rakentamisessa investointipäätösten myötä helpottuisi, vähenee pitkäaikaistyöttömyys tätä hitaammin.

Vuodenvaihteessa kaupungin työpajoilla käytiin muutosneuvottelut palkkatukilainsäädännön muutoksista ja TE-uudistuksesta johtuen ja neuvotteluiden tuloksena elinvoima- ja ympäristötoimialalta on tehty määrärahasiirto konsernipalveluihin, sivistystoimialalle sekä tekniselle toimialalle, yhteensä 0,4 M€. Tämä on huomioitu käyttösuunnitelmassa.

Satakunnan työllisyysalue

Talousarvio on toteutunut annetun raamin sisällä.

Työllisyysalueen jäsenkuntien maksuosuuksien toteuma 75 %, on suunnitellusti talousarvion mukainen.

Henkilöstökulujen toteuma 73,9 % on suunnitelman mukainen. Arvioitu henkilöstömääräraha riittää kattamaan koko vuoden kustannukset, mikäli henkilöstökulujen kehitys pysyy nykyisellä tasolla.  Viimeisen tiedon mukaan tasopalkkajärjestelmän käyttöönotosta on aiheutumassa noin 0,1 M€ lisäkustannus henkilöstökuluihin.

Palvelujen ostojen toteuma on 54,1 %. Valmennukset, yrityksille kohdennetut yhteishankintakoulutukset ja ammatilliset työvoimakoulutukset tulevat alittamaan varatun talousarviomäärärahan, koska kysyntää näihin ei ole ollut odotetusti. Työvoimakoulutukset, koto-asiakkaiden orientaatio- ja kotoutumiskoulutukset ovat käynnistyneet asteittain huhtikuusta lukien.  Nämä ovat suurin erä palvelujen ostojen tiliryhmässä ja siksi niiden merkitys toteumiin on suuri.

Avustuksien tiliryhmän toteuma 34,7 %.  Tiliryhmä sisältää palkkatukia, työllistämistukia 55+, starttirahoja, työolosuhteiden järjestelytukia tai harkinnanvaraisia avustuksia koto-asiakkaille. Avustusten toteumat alittavat alkuperäisen arvion, ja johtuu pääosin alkuvuoden valtion neljän kuukauden avustusvelkojen hoidosta ja niiden rahoituksen ohjeistamisviiveistä. Lopulta valtion korvaus ohjeistettiin kirjaamaan niin, ettei sillä ollut tulosvaikutusta, eivätkä ne siksi näy toteumissa.

Työllisyysalueella on valmistelussa työllistämistuen malli, joka tukisi työnhakija-asiakkaiden työllistymistä palkkatuen tavoin, mutta on taloudellisesti hyödyllisempi työllisyysalueen kunnille. Pilottihanke pyritään käynnistämään mahdollisimman nopeasti. Malli vaatii suunnittelua ja mm. lainsäädännön tulkintaa, ennen kuin se voidaan yksityiskohtaisesti esitellä ja ottaa käyttöön. Yhteinen näkemys asiassa sopimuskuntien kanssa tulee myös varmistaa. Uutta mallia on valmisteltu kuluvan vuoden ajan.  

Muut kulut tiliryhmän kulut, johon kuuluvat mm. tilavuokrat, ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja toteuma on 63,4 %.

Työllisyysalueen talouden vuosiennuste

Talousarvion riittävyyttä seurataan tarkasti yhdessä talous- ja hallintoyksikön kanssa. Tällä hetkellä ei ole odotettavissa tiliryhmätasoisia talousarvion ylityksiä, alituksia tulee palvelujen hankintojen ja avustusten tiliryhmissä. Työllisyysalueen toimintakatteesta on toteutunut 53,2 %. Tilinpäätökseen suoriteperusteisesti kirjattavia sidottuja eriä ja avustuksia toteumien ja YA-järjestelmän raporttien mukaan, arvioidaan kertyvän vuoden loppuun mennessä noin 0,45 M€. Huomioimalla nämä ja muut tiliryhmäkohtaiset alitukset tilikauden tulos tulee jäämään ylijäämäiseksi noin 1,35 M€. Porin osuus toteutuneesta ylijäämästä on noin 66 %. Määrärahojen käytön alitus johtuu edellä mainituista viiveistä palvelutoiminnan aloittamisessa, maksatuksien jaksotuksissa ja uusien toimintatapojen käyttöönotossa ja suunnittelussa.

Elinvoima ja ympäristötoimialan investoinnit

Yyterin investoinnit etenevät suunnitellusti. Herrainpäivien alueen alustava suunnitelma on valmistunut ja seuraavaksi valmistellaan kaavaprosessin aloitusta ja kartoitetaan vaihtoehtoja erityisesti luontopolkua palvelevan pysäköinnin selkeyttämiseen.

Yyterin valikoiduilla opastetuilla reiteillä on jatkettu esteettömyyttä lisääviä toimenpiteitä, kuten levennyksiä, uusia kaiteita ja loivennuksia.  Kulkua Herrainpäivien lankongilta luontopolulle tullaan sujuvoittamaan, sekä fyysistä reittiä parantamalla ja selkeyttämällä, että opasteiden avulla. Yyterin vierailukeskuksen valo- ja muut opasteet on asennettu.

Kirjurinluodon opastesuunnittelutyö on käynnissä.

Joukkoliikenteen pysäkkitolppien aikataulunäyttöinvestointi etenee suunnitellusti. Axentia Technologies Oy:n kanssa on tehty sopimus kuuden 13-tuumaisen vaakanäytön suorahankinnasta. Näytöillä esitetään pysäkin seuraavan viiden vuoron linjatunnus, määränpää ja paikannukseen perustuva lähtöaikaennuste. Hankinnan arvo on 15 900 euroa, minkä lisäksi kustannuksia tulee pysäkeille asentamisesta.

Toimialan talouden vuosiennuste

Tämänhetkisen tiedon perusteella arvioidaan, että työttömyystukien laajentuneen rahoitusvastuun vuoksi rahoitusosuuksien määräraha ylittyy noin 1,1 M€. Lisäksi riskinä on rakennuslupatuottojen heikko kehitys. Talouden kehitys jatkunee samalla tasolla koko 2025 vuoden, joten on odotettavissa, että lupatuottotavoitteeseen ei päästä, jos suurhankkeet eivät toteudu. Tällä hetkellä arvioidaan, että rakennuslupamaksutuottotavoitteesta voi jäädä toteutumatta jopa 0,5 M€. Talousarvio tullee kuitenkin alittumaan muun muassa joukkoliikenteen kustannuspaikalla (arvio 0,2 M€), lisäksi avustustuottoja on saatu tänä vuonna jo 0,15 M€ arvioitua enemmän. Myös työllisyysalueen arvioitu 0,9 M€ alitus paikkaa tilannetta. Toimialatasolla tämänhetkinen ylitysennuste on 0,42 M€.

Henkilöstöasiat

Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstön lukumäärä oli syyskuussa 252. Vakituisten määrä on kasvanut selvästi, koska 1.1.2025 kaupungille siirtyi noin 125 henkilöä työllistämisuudistuksen yhteydessä. Toisaalta vakituisten määrä myös väheni, kun matkailu- ja markkinointiyksikkö siirtyi konsernipalveluihin.

Määräaikaisten väheneminen on seurausta työllisyydenhoidon kuntakokeilun päättymisestä 31.12.2024, vaikkakin ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä onkin tällä hetkellä useita harkinnanvaraisella tai lakisääteisellä vapaalla olevia viranhaltijoita, ja sen myötä useita määräaikaisessa virkasuhteessa olevia henkilöitä.

Työllistettyjä on sijoitettuna 1.1.2025 alkaen myös suoraan toimialoille. Aiemmin kaikki työllistetyt olivat sijoitettu elinvoima- ja ympäristötoimialalle. Suurin osa vuodelle 2025 jatkuneista palkkatukityösuhteista päättyi toukokuun aikana, koska uusia sopimuksia ei enää ole tehty 2.9.2024 jälkeen pois lukien sellaiset velvoitetyöllistetyt, joiden kohdalla työllistämisehto oli täyttynyt ennen tuota kyseistä ajankohtaa.

Elinvoima- ja ympäristötoimialalla on sairauspoissaoloja 2,2 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Poissaolopäiviä on ollut huomattavasti enemmän, mutta se johtuu kasvaneesta henkilöstömäärästä. Trendi kääntyi kasvuun heinäkuussa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Lautakunta päättää merkitä elinvoima- ja ympäristölautakunnan syyskuun talousraportin tiedoksi.