Perustelut
Muutoksenhaun alainen päätös
Rakennusvalvontayksikön vt. rakennustarkastaja myönsi kiinteistölle 609-80-15-1 3.7.2025 rakentamisluvan, 2025-239 pykälä 256, joka koskee betoniaseman rakentamista teollisuuskiinteistölle. Päätös on annettu julkisella kuulutuksella 3.7.2025.
Päätöksestä jätetyt oikaisuvaatimukset
Naapurikiinteistön omistajat ovat 17.7.2025, 25.7.2025 ja 10.8.2025 tehneet rakentamislupapäätöksestä oikaisuvaatimukset. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto Pori ry on tehnyt rakentamislupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen 10.8.2025. Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat lautakunnan kumoamaan tai oikaisemaan rakentamislupapäätöksen siten, ettei betoniasemaa rakenneta kyseiselle tontille. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat esittäneet, että betoniaseman rakennuslupahakemus tulisi joko hylätä tai peruuttaa kokonaan, tai vaihtoehtoisesti siirtää betoniaseman sijainti vähintään 500 metrin päähän lähimmästä asutuksesta. Lisäksi he edellyttävät, että rakentaminen voidaan aloittaa vasta, kun hankkeelle on esitetty viranomaistodistus hyväksytystä ympäristöluvasta ympäristönsuojelulain mukaisesti, sekä kun viranomaisen hyväksymä selvitys ja toimenpide- sekä valvontasuunnitelma, joka sisältää arvioinnin ja ehkäisykeinot pöly-, melu- ja muiden ympäristöhaittojen osalta sekä jatkuvan valvonnan järjestelyt on toimitettu naapurikiinteistön omistajille. Vaatimuksissa viitataan myös alueen luontoarvoihin, erityisesti linnustoon, ja vaaditaan, että hankkeelle tulisi hakea erillistä ympäristölupaa, sekä teettää lintukartoitus.
Oikaisuvaatimuksissa väitetään, että rakennuslupa on myönnetty kyseenalaisin perustein ja ympäristövalvonnan lausunnon vastaisesti ja väärässä lupaprosessin järjestyksessä.
Rakentamisluvan hakija on antanut hakijalta pyydetyn vastineen oikaisuvaatimuksen johdosta 27.10.2025.
Muutoksenhakuoikeudesta
Yksityishenkilöiden jättämät oikaisuvaatimukset
Oikaisuvaatimuksia on jättänyt osa naapurikiinteistön yhteisomistajista, sekä Suomen luonnonsuojeluliitto Pori ry.
Oikaisuvaatimuksen esittäneet naapurikiinteistön osaomistajat omistavat seuraavat osuudet viereisestä kiinteistöstä; 50 %, 10 % ja 10 %, eli yhteensä 70 % osuuden kiinteistöstä. Rakentamislain § 179:n mukaan rakentamisluvasta asemakaava-alueella saa valittaa muun muassa viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija. Kiinteistön omistaja on henkilö, yritys tai yhteisö, joka omistaa rekisteröidyn maa- tai vesialueen ja siihen kuuluvan rakennuskannan. Kiinteistön omistajalla on lähtökohtaisesti täysi oikeus määrätä omistamastaan kiinteistöstä ja hänellä on täysi hallinta omistamaansa kiinteistöön. Kun kiinteistö on murto-osaisessa yhteisomistuksessa, voivat yhteisomistajat yleensä käyttää kiinteistön omistajalle kuuluvia oikeuksia ja edustaa kiinteistön omistajaa vain yhdessä. Tästä on kuitenkin eräitä poikkeuksia (esim. kanneoikeuden osalta, laki eräistä yhteisomistussuhteista § 4).
Tässä tapauksessa osa naapurikiinteistön yhteisomistajista on jättänyt oikaisuvaatimuksia. Jätetyt oikaisuvaatimukset poikkeavat sisällöltään toisistaan. Vaikka katsomme, että puhevalta ei täyty ja oikaisuvaatimukset voitaisiin sillä perusteella jättää tutkimatta, esitämme oikaisuvaatimusten hylkäämistä kiinteistön omistajan puhevallan puutteen sekä seuraavien, oikaisuvaatimuksen sisältöä koskevien syiden vuoksi.
Myöskään muiden rakentamislain § 179:n kohtien mukaiset valitusperusteet eivät täyty oikaisuvaatimuksen esittäneiden yksityishenkilöiden kohdalla. Rakentamislupapäätös ei muuta oikaisuvaatimuksen esittäneiden yksityishenkilöiden kiinteistön käyttömahdollisuuksia, eikä rakentamisluvalla ole olennaisia vaikutuksia naapurikiinteistölle rakentamiseen tai sen käyttämiseen. Rakentamislupapäätös ei myöskään huomattavasti vaikuta naapurikiinteistöllä asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin. Lisäksi rakentamislupapäätös ei vaikuta naapurikiinteistön osaomistajien oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun suoraan ja merkittävästi, eikä valitusoikeus täten täyty.
Suomen luonnonsuojeluliitto Pori ry:n oikaisuvaatimus
Rakentamislain § 179:n mukaan myöskään rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, ei ole valitusoikeutta rakentamisluvan osalta hankkeessa, johon ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.
Oikaisuvaatimukset koskevat Ruskon Betoni Etelä Oy:n rakentamislupaa valmisbetoniaseman rakentamiseksi osoitteeseen Vientitie 5, Pori. Rakentamislupa on myönnetty rakentamislain § 42-43 pykäliin perustuen. Betoniaseman rakentaminen ei lähtökohtaisesti edellytä ympäristölupaa. Vaikka katsomme, että Luonnonsuojeluliitto Pori ry:n oikaisuvaatimus voidaan jättää tutkimatta tai hylätä valitusoikeuden puutteen vuoksi, on alla arvioitu myös kyseisessä oikaisuvaatimuksessa esitettyjä väitteitä.
1. Ympäristövaikutukset ja asumisviihtyvyys
Betoniaseman toiminnasta ei aiheudu maaperän tai ilman saastumisriskiä. Kaikki materiaalin käsittely tapahtuu suljetuissa järjestelmissä. Toiminnassa huomioidaan pölyn, veden kuin lämmitysöljyn käsittelynkin vaateet. Viemäriliittymää ei tehtaan toimintaa ajatellen tarvita. Hanke ei sijoitu pohjavesialueelle, ja toiminta tullaan rekisteröimään ympäristönsuojelutietojärjestelmään rekisteröintilomakkeen mukaisesti. Toiminta ei sisällä betonin murskaamista tontilla.
Betoniaseman toiminta ei täytä VNp 480/1996:n tarkoittaman ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan määritelmää. Asema toimii suljetussa järjestelmässä, jossa materiaalien käsittely, sekoitus ja siirto tapahtuvat teknisesti rajatussa tilassa, mikä estää päästöjen vapautumisen ulkoilmaan. Toiminta ei aiheuta sellaista hiilimonoksidin, typpidioksidin, rikkidioksidin tai hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien nousua, joka ylittäisi asetuksessa määritetyt ohjearvot.
Ruskon Betoni Oy:n suunnitteleman betoniasemahankkeen vaikutuksia on arvioitu vertaamalla niitä yhtiön muihin toiminnassa oleviin betoniasemiin, jotka sijaitsevat vastaavissa olosuhteissa, eli asuinkiinteistöjen välittömässä läheisyydessä, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yhtiöllä on vakiintunut toimintamalli, jossa ympäristövaikutukset, kuten melu ja pöly, hallitaan teknisin ja rakenteellisin ratkaisuin.
Melun osalta Ruskon Betoni Oy sitoutuu suorittamaan melumittaukset ja toteuttamaan tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet varmistaakseen, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä valtioneuvoston asetuksessa 858/2018 määriteltyjä raja-arvoja.
Pölypäästöjen osalta pääraaka-aineiden vastaanotto tapahtuu suljetuissa järjestelmissä, eikä tästä prosessista aiheudu pölyämistä ympäristöön. Betonin valmistus tapahtuu kokonaisuudessaan tehdasrakennuksen sisätiloissa, joissa pöly poistetaan jatkuvatoimisella pölynpoistojärjestelmällä. Imetty pöly johdetaan takaisin tuotantoprosessiin, jolloin pölyä ei pääse vapautumaan ympäristöön edes tuotanto- tai annostelutiloista.
Piha-alueiden pölyäminen johtuu pääasiassa ajoneuvoliikenteestä. Tämän estämiseksi käytössä ovat samat menetelmät kuin katualueilla, kuten pölynpoisto ja tarvittaessa suolaus. Lisäksi ajoväylät ja piha-alueet pidetään puhtaina ja tarvittaessa päällystetään pölyämisen ehkäisemiseksi.
Rakentamislupa on linjassa ympäristönsuojelulain § 5:n ja § 6:n kanssa, sekä rakentamislain § 5:n, § 33:n, § 34:n, ja § 36:n kanssa. Betoniasemalle myönnetty rakentamislupa TK-10-kaava-alueelle täyttää rakentamisen ohjauksen lähtökohdat, kuten rakentamislain 5 § edellyttää. Kyseessä on teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakentamiseen osoitettu alue, jonka käyttötarkoitus vastaa betoniaseman toimintaa. Rakennuskohde edistää turvallisen ja toimivan ympäristön muodostumista, kun se on suunniteltu kaavan mukaisesti ja toteutettu viranomaisvalvonnassa.
Rakennus soveltuu ympäristöönsä sekä maisemallisesti, että toiminnallisesti, eikä se vaaranna kulttuuriarvoja tai elinympäristön laatua. Rakennuslupa on myönnetty lupaviranomaisen arvioitua, että hanke täyttää lain edellyttämät kriteerit.
Toimija vastaa kuljetusten järjestämisestä siten, että ne noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä, kuten mm. tieliikennelakia ja työturvallisuusmääräyksiä. Kuljetusten toteuttamisessa on huomioitava alueen erityispiirteet.
Kuljettajilla tulee olla voimassa oleva ajokortti ja tarvittava ammattipätevyys. Heidän on noudatettava tieliikennelain mukaista erityistä varovaisuutta tilanteissa, joissa jalankulkijoiden läsnäolo on todennäköistä. Tämä sisältää nopeuden sovittamisen olosuhteisiin, jatkuvan tarkkaavaisuuden sekä velvollisuuden reagoida ennakoivasti mahdollisiin vaaratilanteisiin. Onnettomuustilanteessa vastuu määritellään lakiin perustuen.
Toiminnanharjoittajan toiminta on asemakaavan mukaista. Alueella toimii myös muita teollisuustoimijoita, joiden toiminta sisältää kuljetuksia.
Rakentamislupaharkinnassa on arvioitu, ettei toiminta vaaranna viereisen omakotitalon terveellisiä asumisolosuhteita tai turvallisuutta. Asumisviihtyvyyteen ja tontin arvoon vaikuttavat monet tekijät, joista yksittäinen teollisuusrakennus ei yksinään ole ratkaiseva.
2. Luontoarvot ja eläimistö
Rakentamispaikka sijaitsee asemakaava-alueella, joka on kaavoitettu teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakentamiselle (TK-10), eikä sitä ole luokiteltu Natura 2000 - alueeksi, tai muun erityisen suojelustatuksen piiriin. Luontoarvot on huomioitu jo aikaisemmissa maankäyttösuunnitelmissa osana yleis- ja asemakaavoitusta, ja rakentaminen tapahtuu asemakaavassa määritellyllä teollisuusalueella.
Idänkirsikorento on havaittu Vientitien alueella kaivetuilla lammikoilla, joita ympäröivät aktiivisessa viljelykäytössä olevat pellot. Alueen lähiympäristössä ei ole muita kosteikkoja tai lammikoita, vaan peltojen kuivatus hoidetaan ojituksin. Pellot on kynnetty ja kylvetty säännöllisesti, eikä niihin ole muodostunut luontaisia kosteikkoja. Idänkirsikorennon elinympäristövaatimuksiin kuuluvat lampareet, lammikot, rimmet, järvet ja lammet, joita alueella ei ole havaittu lukuun ottamatta havaintopaikkana toiminutta lampea. Kyseinen lampi sijaitsee linnuntietä lähes 300 metrin päässä suunnitellusta betoniasemasta. Etäisyys on sen verran merkittävä, että betoniaseman toiminnan ei voida katsoa aiheuttavan haittaa idänkirsikorennon esiintymiselle alueella.
3. Asemakaavan mukaisuus ja rakennuksen korkeus
Kiinteistöllä 609-80-15-1 on voimassa asemakaava 609 1535, joka on hyväksytty 18.05.2009. Asemakaavoituksen aikana ei jätetty yhtään muistutusta eikä kaavapäätöksestä tehty yhtään valitusta. Alue on rakentunut asemakaavan mukaisesti. Asemakaava ohjaa alueen rakentamista ajantasaisesti, vastaa rakentamislain vaatimuksia ja on kaupungin asettamien tavoitteiden mukainen.
Betoniasemaa varten osoitettu tontti on kaavoitettu teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakentamiselle (TK-10). Rakentamislupa on myönnetty asemakaavan mukaisesti, poikkeuksena asemakaavan enimmäiskorkeuteen on sementtisiilojen korkeus. Porin kaupunki on katsonut poikkeuksen vähäiseksi ja on näin ollen myöntänyt luvan vähäiseen poikkeamiseen rakentamisluvan yhteydessä (rakentamislaki 59 §), ja rakentamislain 57 § mukaista poikkeuslupaa ei ole edellytetty, huomioiden kuitenkin, että poikkeaminen täyttää 57 § asettamat vaatimukset.
Rakennusvalvontaviranomainen on tarkastanut, että vähäinen poikkeama on hyväksytty rakentamislain 59 §:n mukaisena vähäisenä poikkeamisena. Mikäli poikkeama on teknisesti tai visuaalisesti merkityksetön, eikä vaaranna kaavan tavoitteita, se ei muodosta perustetta luvan kumoamiselle. Kyseessä on ollut yhden siilon enimmäiskorkeuden ylittyminen.
Luontoarvot on huomioitu kaavoitusprosessin yhteydessä, kuten alueidenkäyttölain mukaisessa kaavoitusmenettelyssä edellytetään. Asemakaavan laatimisen yhteydessä on tehty tarvittavat luontoselvitykset ja vaikutusten arvioinnit, jotka ovat olleet osa kaavan valmistelua, vuorovaikutusta ja hyväksymistä.
Koska asemakaava on voimassa eikä sitä ole alueidenkäyttölain mukaan katsottu vanhentuneeksi, ei ole perusteltua vaatia uutta luontoarvojen arviointia yksittäisen rakennushankkeen yhteydessä. Rakentaminen tapahtuu kaavan mukaisella alueella, ja kaavan oikeusvaikutukset ohjaavat maankäyttöä ja rakentamista siten, että luonnonarvot on jo otettu huomioon suunnittelun lähtökohdissa. Luontoarvojen erillinen tarkastelu ei ole tarpeen, koska se on jo suoritettu asemakaavan laatimisen yhteydessä, eikä alueella ole erityisiä luontokohteita, jotka edellyttäisivät uutta arviointia. Alueella ei ole myöskään lajitietokeskuksen mukaan havaittu oikaisuvaatimuksessa esitettyjä lajeja. Oikaisuvaatimuksessa esitettyjen havaintojen ajantasaisuus ja oikeellisuus on kyseenalaista, sekä karkeistettua, eikä niitä ei ole vahvistettu. Karkeistettu luontohavainto tarkoittaa eläimiin liittyvää havaintoa, jossa ei ole ilmoitettu tarkkaa havaintopaikkaa, ajankohtaa tai havainnon tekijää, ja jonka perusteella ei voida luotettavasti vahvistaa yksittäisten lajien esiintymistä tietyllä alueella.
Rakennuslupaharkinta perustuu voimassa olevaan asemakaavaan, eikä yksittäisen hankkeen yhteydessä ole velvollisuutta tarkastella vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, mikäli hanke on kaavan mukainen ja täyttää rakentamislain sekä ympäristönsuojelulain edellytykset. Uusien sijoituspaikkojen tarkastelu ei ole tarkoituksenmukaista eikä lain edellyttämää, kun rakentaminen tapahtuu suunnitellulla ja hyväksytyllä teollisuusalueella, jossa toiminta on kaavan mukaista ja viranomaisarvioinnin perusteella toteuttamiskelpoista.
Rakentamislupa Ruskon Betoni Etelä Oy:n betoniasemalle on myönnetty asemakaavan mukaiselle TK-10-alueelle, joka on osoitettu teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakentamiseen. Rakentamislupa on myönnetty rakentamislain (751/2023) mukaisin edellytyksin. Oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty perusteita luvan kumoamiselle tai rakentamisen keskeyttämiselle kaavan tai vähäisten poikkeamisten perusteella.
Betoniaseman ja lähimmällä vastaavalla teollisuustoimintojen (TK-10) tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen välinen etäisyys on noin 69 metriä. Tämä on lähes kaksinkertainen verrattuna oikaisuvaatimuksessa esitettyyn 36 metriin. Etäisyys on mitattu tarkasti ja se täyttää yleisesti hyväksytyt ympäristölliset ja toiminnalliset vaatimukset, jotka koskevat tuotantolaitosten ja asuinrakennusten välistä suojaetäisyyttä.
Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että tuotantolinjan etäisyys naapurikiinteistöön olisi vain 10 metriä. Todellisuudessa etäisyys on yli 33 metriä, mikä osoittaa, että väitteet perustuvat virheellisiin mittauksiin tai arvioihin. Tämä etäisyys on riittävä huomioiden betoniaseman toiminnan luonne ja mahdolliset ympäristövaikutukset, kuten melu ja pöly.
Yhteenvetona voidaan todeta, että betoniaseman sijoittelu on tehty huolellisesti ja etäisyydet asuinrakennuksiin ovat riittävät, eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa lähialueen asukkaille. Tämä tukee myös alueen kaavan mukaista käyttöä, jossa teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella sallitaan tämänkaltaista toimintaa.
4. Lentokentän läheisyys
Rakentamispaikan sijainti on huomioitu suhteessa Porin lentokenttään. Rakennusvalvonta on varmistanut, ettei suunniteltu rakentaminen aiheuta haittaa lentoliikenteelle tai lentoturvallisuudelle. Lentokenttäviranomaisilta ei ole saatu huomautuksia rakentamislupaprosessin aikana. Traficomin ilmoituksen mukaan lentoestelausuntoa ei tarvita.
5. Haittakorvausvaatimukset
Rakentamislupapäätös ei sisällä määräyksiä haittakorvauksista.
6. Ympäristölupa
Betoniasemat ja betonituotetehtaat toimivat lähtökohtaisesti rekisteröinti-ilmoituksen nojalla, jos toimintaan ei erityisestä syystä tarvita ympäristölupaa. Tarkasteltaessa suunnitellun betoniaseman toimintaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 30 §:n perusteella, voidaan todeta, ettei toiminta edellytä ympäristölupaa, koska mikään pykälässä mainituista luvanvaraisuuden edellytyksistä ei täyty.
Betoniasema ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, eikä toiminnasta aiheudu vesistön pilaantumisen vaaraa tai vesilain mukaista luvanvaraista hanketta. Myöskään jätevesien johtamisesta ei aiheudu ojan, lähteen tai noron pilaantumista, eikä toiminta aiheuta kohtuutonta rasitusta ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla. Lisäksi betoniasema ei ole osa direktiivilaitoksen toimintaa. Koska mikään näistä edellytyksistä ei täyty, toiminta voidaan rekisteröidä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ilman ympäristölupaa.
Asemakaavan osalta on huomioitava, että uuden betoniaseman sijoituspaikan kaavanmukaisuus tutkitaan rakennusluvan yhteydessä. Näin ollen kaavanmukaisuutta ei tarvitse tarkastella enää erikseen rekisteröintimenettelyn yhteydessä. Toiminta täyttää rekisteröitävälle toiminnalle asetetut edellytykset, eikä ympäristölupaa tarvita.
Betoniaseman toiminta kuuluu ympäristönsuojelulain (527/2014) rekisteröintimenettelyn piiriin, eikä se edellytä erillistä ympäristölupaa, ellei toiminta aiheuta erityistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Rekisteröinti-ilmoitus sisältää tiedot pölyn-, melun- ja muiden ympäristöhaittojen hallinnasta, ja toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan valtioneuvoston asetuksen 858/2018 mukaisia ympäristönsuojeluvaatimuksia.
7. Lausunnot
Porin kaupungin rakennusvalvonta on kuullut lupaprosessin yhteydessä ympäristövalvontaa, terveystarkastajaa, teknistä työryhmää sekä kaavoittajaa. Näiden asiantuntijatahojen lausunnot on otettu huomioon osana kokonaisarviointia, mutta ne eivät ole hallintoprosessissa sitovia päätöksenteon kannalta. Rakennusvalvontaviranomainen tekee ratkaisunsa itsenäisesti, soveltaen voimassa olevaa lainsäädäntöä, asemakaavaa ja rakentamismääräyksiä. Lausuntojen tarkoituksena on tuottaa asiantuntijatietoa päätöksenteon tueksi, mutta lopullinen harkintavalta kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle. Lupaviranomainen on myöntänyt rakentamisluvan lakiin perustuvin valtuuksin.
Yhteenveto:
Porin kaupungin elinvoima- ja ympäristölautakunta katsoo, että rakentamislupa on myönnetty lainmukaisesti, asemakaavan mukaiselle alueelle, ja toiminta on suunniteltu siten, ettei se aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle tai lähiasutukselle. Oikaisuvaatimuksissa esitetyt huolenaiheet on huomioitu lupaprosessissa. Kaupunki ei näe perusteita luvan kumoamiselle tai rakentamisen keskeyttämiselle. Mahdolliset valitukset tulee käsitellä hallintolain ja rakentamislain mukaisessa muutoksenhakumenettelyssä. Päätös toimitetaan tiedoksi oikaisuvaatimuksen tekijöille.
Edellä mainituin perustein oikaisuvaatimus ja täytäntöönpanokieltovaatimus tulee hylätä. Rakentamislupapäätöksen täytäntöönpanon kieltämiselle ei ole perusteita.
Toimivallan peruste
Hallintolain 49 d §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti sille viranomaiselle tai muulle julkista hallintotehtävää hoitavalle, joka on tehnyt päätöksen. Porin kaupungin hallintosäännön 29 §:n 4 momentin 9. kohdan mukaan elinvoima- ja ympäristölautakunta toimii rakentamislain 99 §:n mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena. Lautakunta on hyväksymällään toimintasäännöllä siirtänyt toimivaltaansa edelleen viranhaltijatasolle. Tällöin lupapäätökseen haetaan ensin oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta tekee päätöksen rakennusvalvontaviranomainen eli elinvoima- ja ympäristölautakunta.