Satakunnan työllisyysalueen jaosto, kokous 10.9.2026

Perustelut

Talouden toteuma

Toimintatuottojen toteutuma tammi-heinäkuun 2026 osalta on yhteensä 2,77 M€, toteumaprosentti 59. Toimintatuotot sisältävät työllisyysalueen sopimuskuntien maksuosuustulot ja muutosturvakoulutuskorvaukset tammi-kesäkuulta Työllisyysrahastosta. Sopimuskuntien maksuosuudet laskutetaan kuukausittain.

Työllisyysalueen toimintakulujen toteutuma tammi-heinäkuulta on 6,5 M€, toteumaprosentti 47,3. Toimintamenot ovat kasvaneet 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Henkilöstökulut ovat toteutuneet alkuvuonna pääosin suunnitellusti. Henkilöstökulujen toteuma heinäkuun jälkeen on 4,18 M€, toteumaprosentti 56,9. Henkilöstökulut ovat kasvaneet 3,3 % edellisvuoteen verrattuna. Toteumaan vaikuttavat tavanomaisen kuukausivaihtelun lisäksi henkilöstörakenteen tarkentuminen ja tehtävien vakiintuminen osana työllisyysalueen toiminnan kehittämistä. Tämänhetkisen arvion mukaan henkilöstömäärärahasta olisi jäämässä käyttämättä 0,2 M€, sillä esimerkiksi tänä vuonna useampi työntekijä tekee osa-aikaista työaikaa.

Palvelujen ostojen toteuma alittaa vielä ajankohdan laskennallisen tason; toteuma 1,48 M€ (ja toteumaprosentti 49,1), joka on kuitenkin 17,9 % enemmän kuin viime vuonna. Tämä johtuu erityisesti siitä, että valmennukset, työvoimakoulutukset sekä kotoutumista tukevat palvelut ovat käynnistyneet vaiheittain alkuvuoden aikana. Osa kustannuksista tulee ajoittumaan vielä loppuvuoteen. Koulutusten ja valmennusten ostopalveluiden osalta määrärahat on tässä vaiheessa vuotta 100 % sidottu. Erityisesti kotoutumiskoulutusten osalta määrärahojen riittävyys on ollut tänä vuonna tiukilla. Tosin pitää muistaa, että lopullisiin vuodenlopun toteumiin vaikuttavat myös inhimilliset tekijät, mm. asiakkaat saattavat keskeyttää koulutuksiaan. Riskinä on, ettei joku loppuvuoden koulutuksista täyty osallistujista eikä siten ala, joten määrärahaa voi jäädä siitäkin syystä käyttämättä. Koska koulutusmäärärahoja on jo nyt jäänyt toisissa koulutuksissa käyttämättä, on kotoutumiskoulutuksia lisätty loppuvuodesta, sillä asiakkaita on runsaasti jonossa.

Avustusten toteuma on pysynyt matalana (0,4 M€, toteumaprosentti 16,3), koska työllisyysalueen omat tuet saatiin tuotantoon vasta ensimmäisen kolmanneksen loppupuolella. Tiliryhmään sisältyvät lisäksi muun muassa palkkatuet, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuet, starttirahat, työolosuhteiden järjestelytuet sekä harkinnanvaraiset avustukset kotoutumisen asiakkaille. Tällä hetkellä avustusten määrärahasta (2,66 M€) on sidottu 56 %.

Muut toimintakulut-tiliryhmä pitää sisällään lähinnä työllisyysalueen tilakustannuksia, ja ne ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti.

Työllisyysalueen talouden vuosiennuste

Työllisyysalueen talousarvio on toteutunut pääosin suunnitellusti. Tämänhetkisen arvion mukaan työllisyysalueen talous on toteutumassa 1,1 M€ talousarviota parempana, sillä sekä henkilöstö- että avustusmäärärahaa on jäämässä käyttämättä.

Kuntien maksuosuudet työttömyystuista

Työttömyysetuusmenot nousivat alkuvuodesta merkittävästi. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat paitsi kohonnut pitkäaikaistyöttömyys, myös lainsäädännölliset muutokset. Toimeentulotukilain muutoksen osalta vaikutukset näkyvät maaliskuusta alkaen. Lakimuutoksen myötä velvoite hakea ensisijaista etuutta, joka useimmiten on työttömyysturva, kasvoi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakkaita ohjataan aiempaa enemmän pois toimeentulotuesta työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvan asiakasmäärä kasvaa tai sen käyttö lisääntyy ja tämä näkyy suoraan kuntien työttömyysturvan rahoitusvastuussa. Samoin työllisyyspalveluille siirtyi lisää vastuuta asiakkaiden palvelusta ja neuvonnasta. Tarkkaa lukumäärää siirtyneistä uusista asiakkuuksista ei ole saatavilla, mutta kun huomioidaan mm. opiskelijat, joilla ei ole oikeutta opintotukeen, tilapäisen suojelun asiakkaat sekä erilaisissa kuntoutus- ja sairauspäivärahaprosesseissa olevat Kelan asiakkaat, joiden ensisijainen etuus on toimeentulotuen sijaan nyt työttömyysturva, on vaikutus kuntapuolelle merkittävä.

Työllisyysalue on ottanut tänä vuonna käyttöön kolme uutta tukimuotoa, joilla tuetaan yritysten rekrytointeja ja kasvumahdollisuuksia, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja vähennetään kuntien työttömyysetuuksien maksuosuuksien kasvua: Työllistämislisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, ensimmäisen työntekijän rekrytointituki sekä nuorten rekrytointituki (668 000 € valtionavustus).

Työllisyysalueella vahvistetaan myös työkykyyn liittyvää asiakasohjausta työkykykoordinaattoritoiminnalla. Tavoitteena on tunnistaa nykyistä varhaisemmin asiakkaat, joiden tilanteeseen liittyy työkyvyn, ammatillisen kuntoutuksen tai etuusprosessien selvittämistarpeita, ja ohjata heidät yhteistyössä hyvinvointialueen ja Kelan kanssa oikea-aikaisiin palveluihin sekä tarvittaessa pois työttömyysturvalta heille ensisijaisesti kuuluvalle etuudelle. Näin pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä sekä tukemaan ammatinvaihtoa ja hillitsemään kuntien työttömyysetuuksien rahoitusosuuksien kasvua.

Kesällä Kela tiedotti kuntia siitä, että se on laskuttanut kunnilta työttömyystukia osin virheellisesti ja laskutus korjataan takautuvasti. Kyseessä on maahanmuuttajien työttömyystukien laskutukseen liittyvä virhe, jonka vuoksi kunnilta on laskutettu myös sellaisia työmarkkinatuen ja yleistuen menoja, jotka kuuluisivat valtion rahoitusvastuulle. Taustalla on virhe Kelan Maahanmuuttovirastosta (Migri) saamien oleskelulupatietojen tulkinnassa. Maahanmuuttajien työttömyystukien rahoitus on valtion vastuulla henkilön oleskeluluvan perusteesta riippuen joko 1 tai 3 vuoden ajan. Tämä suoja-aika alkaa ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä. Suoja-ajan jälkeen työttömyystukien rahoitusvastuu siirtyy osittain kunnalle. Työttömyystukien kuntalaskutuksessa suoja-ajaksi on virheellisesti laskettu yksi vuosi myös niille henkilöille, joiden suoja-ajan tulisi olla kolme vuotta. Kuntien rahoitusvastuu on näiden henkilöiden osalta alkanut liian aikaisin. Kolmen vuoden suoja-ajan piiriin kuuluvat muun muassa kiintiöpakolaiset. Nykymuotoinen työttömyystukien rahoitusmalli tuli voimaan 1.1.2025. Kelalla ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa, miten suuri virheellisesti laskutettu summa on. Virheen kokoluokka vaihtelee kunnittain, ja virhe koskee maahanmuuttajia, joiden suoja-aika on laskettu väärin. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Satakunnan työllisyysalueen jaosto päättää merkitä heinäkuun talousraportin tiedoksi.