Perustelut
Valtuutettu Heidi Sakari ja Perussuomalaisten valtuustoryhmä ovat tehneet valtuustoaloitteen 8.6.2026, jossa esitetään, että kaupunki yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa,
1) arvioi uudelleen kuraattorien ja psykologien käyttöoikeudet Wilma-järjestelmässä,
2) selvittää mahdollisuudet opiskeluhuollon ammattilaisten pysyvään pääsyyn oppilaiden poissaolotietoihin,
3) arvioi muutosten vaikutuksia lasten ja nuorten varhaisen tuen sekä moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta sekä
4) arvioi mahdollisuuden siihen, että kouluterveydenhuolto voisi tehdä Wilmaan merkinnän oppilaan ollessa palveluiden piirissä,
5) sekä selvittää, voitaisiinko tällainen merkintä rajata näkymään vain koulun henkilökunnalle eikä koteihin.
Porin kaupunki pitää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä, varhaista tukea sekä opetuksen ja opiskeluhuollon välistä toimivaa yhteistyötä tärkeinä tavoitteina.
Aloitteessa esitetyt kysymykset liittyvät sekä opiskeluhuollon palveluiden toteuttamiseen että henkilötietojen käsittelyyn, tiedonsaantioikeuksiin, eri toimijoiden väliseen työnjakoon sekä yhteistyöhön. Näiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon voimassa oleva lainsäädäntö, tietosuojaa koskevat vaatimukset sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen tehtävänmukaiset vastuut.
Porin kaupunki vastaa omien koulujensa ja lukion opiskelijarekisterin tietojen luovuttamisesta sekä niihin liittyvien käyttöoikeuksien määrittelystä.
Valmistelussa on konsultoitu mm. Opetushallituksen juristia lain tulkinnoissa ja Porin Tietohallintoyksikön tietosuojavastaavaa tietosuojaan ja rekisterinhallintaan liittyvissä asioissa.
Toimintatapa on laadittu yhteistyössä Satakunnan hyvinvointialueen kanssa Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Se on käsitelty Satakunnan hyvinvointialueen opiskeluhuollon ohjausryhmässä, ja myös muut hyvinvointialueen opetuksen ja koulutuksen järjestäjät ovat ottaneet sitä käyttöön.
Toimintatapa on otettu käyttöön kevätlukukaudella 2025 sekä sitä on toteutettu lukuvuoden 2025–2026 ajan. Toimintamallia on viimeksi täsmennetty henkilötunnuksen käyttöä koskevilta osin opiskelijan yksilöimisessä.
Tällä hetkellä toimintatapa ja käytänteet vastaavat nykyistä lainsäädäntöä, joten laajempaan selvitystyöhön ryhdytään, mikäli lainsäädökset muuttuvat. On huomattava, että käytänteet on luotu kiinteässä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Vastaus koskee vain Porin kouluja ja lukiota. Kukin opetuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaa omasta tietojen luovutuksestaan.
Aloitteessa esitettyihin kohtiin vastataan asiakohtaisesti jäljempänä erikseen.
1 Kuraattorien ja psykologien käyttöoikeudet Wilmassa
Opiskeluhuollon työntekijöiden valtuudet käsitellä opetuksen ja koulutuksen järjestäjän opiskelijarekisterin tietoja ovat samanlaiset. Poikkeuksena tästä on kuraattorin tiedonsaantioikeus. Kuraattorilla on oikeus saada palveluntarpeen ja asian kiireellisyyden arviointia sekä kuraattoripalvelujen toteuttamista varten välttämättömät tiedot ilman opiskelijan tai huoltajan suostumusta (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023, 64 § 1 mom.).
Näin ollen opiskelijaterveydenhuollon (ml. suun terveys), psykologien ja kuraattorien oikeudet saada tietoja opiskelijarekisterin Wilma-yhteydellä ovat Porin perusopetuksessa ja lukiossa yhtäläiset.
Tällä hetkellä Wilma-käytänteiden mukaisesti opiskeluhuollon ammattihenkilöt voivat nähdä Wilmassa ajantasaiset tiedot opiskelijan yksilöimiseksi. Näitä ovat välttämättömät tiedot opiskeluhuollon palveluiden toteuttamiseksi, kuten oikeus palveluun tarkastamiseksi, tiedot yhteydenottoa ja ajanvarausta varten. Yksilöllisen tuen toteuttamiseksi tarvittavat muut tiedot luovutetaan opiskelijan tai huoltajan suostumuksella Wilman katseluoikeuksien kautta.
Opetuksen järjestäjän opiskelijarekisterin käyttötarkoitus on sallittu lain nojalla opetuksen ja koulutuksen järjestämiseksi. Kun opetuksen järjestäjä antaa opiskelijarekisterin tietoja opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön, käyttötarkoitus muuttuu ja kyseessä on tietojen luovutus. Kun tietoja käyttää muu kuin opetushenkilöstö tai tietoja käytetään muuhun kuin opetuksen järjestämiseen, esimerkiksi yksilön opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen, on noudatettava tietojen luovuttamista koskevaa lainsäädäntöä.
2 Opiskeluhuollon ammattilaisten pysyvä pääsy oppilaiden poissaolotietoihin
Opiskeluhuollon käyttöoikeuksien laajuutta ei voida arvioida pelkästään toiminnallisesta näkökulmasta, vaan arvioinnissa on huomioitava tietosuojaa, salassapitoa ja tiedonsaantioikeuksia koskevat oikeudelliset reunaehdot. Porin kaupunki ei voi tulkita normeja lainvastaisesti ja luoda käytänteitä, jotka eivät ole lain mukaisia.
Opiskeluhuollon ammattilaisten tiedonsaannin tulee perustua lainsäädäntöön ja työtehtävien edellyttämään tarpeeseen. Käyttöoikeuksia ei voida laajentaa ilman tähän oikeuttavaa lainsäädännöllistä perustetta.
Aloitteessa todetaan, että poissaolotieto itsessään ei ole salassa pidettävä tieto, vaikka poissaolon syy voikin olla salassa pidettävä. Tämä on totta. Tieto yksittäisestä poissaolosta on lähtökohtaisesti julkinen, mutta poissaolon syy on salassa pidettävä, kuten aloitteessa todetaan. Poissaolotiedot muodostuvat salassa pidettäviksi, kun ne laajemmin kuvaavat opiskelijan henkilökohtaisia oloja tai elämäntapaa. Henkilökohtaisilla oloilla tai elämäntavalla tarkoitetaan opiskelijan yksityiselämää koskevia tietoja, mm. sosiaalisia suhteita, terveydentilaa, päihteiden käyttöä tai muita vastaavia henkilökohtaisia olosuhteita. Käsitettä tulkitaan julkisuuslain yksityiselämän suojaa koskevien säännösten perusteella, jota myös opetus- ja opiskeluhuollon tietosuoja- ja salassapitokysymyksissä sovelletaan.
Näin ollen yksittäisen opiskelijan poissaolotietoja voidaan luovuttaa opiskeluhuollolle opiskelijan/huoltajan suostumuksella. Poikkeuksena on kohdassa 1 mainittu kuraattorin oikeus saada palveluntarpeen ja asian kiireellisyyden arviointia sekä kuraattoripalvelujen toteuttamista varten välttämättömät tiedot ilman opiskelijan tai huoltajan suostumusta (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023, 64 § 1 mom.). Tällöinkin on kuraattorin yksilöitävä tarvitsemansa tiedot.
Poissaolojen seuranta kuuluu opetuksen järjestäjän vastuulle, ja käytännössä koulun henkilöstön sekä viime kädessä oppilaan opettajien tulee seurata poissaoloja aktiivisesti.
Huolitilanteessa on velvoite ohjata opiskelija opiskeluhuollon palveluihin. Ohjauksen tekevällä on oikeus luovuttaa kaikki tarvittavat koulunkäyntitiedot opiskeluhuollon palvelutarpeen arvioimiseksi.
Opiskeluhuollon työntekijöille ei voida antaa ennakollista pääsyä opiskelijan koulunkäyntitietoihin opetuksen järjestäjän toimesta tai huoltajan tai opiskelijan ennakoidulla suostumuksella. Tietojen luovuttamisen tulee perustua joko nimenomaiseen lakiin tai yksilöityyn suostumukseen, jossa on tiedossa luovutettavat tiedot ja niiden käyttötarkoitus.
Koska ennakolta ei tiedetä, mitä tietoja opiskelijarekisteriin kertyy tai missä tilanteessa niiden käsittelylle mahdollisesti syntyisi tarve, ei yleisluonteinen suostumus koulunkäyntitietojen jatkuvaan seurantaan täytä tietosuojalainsäädännön vaatimuksia.
Ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltotyötä toteutetaan ensisijaisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin sekä opiskelijoiden, huoltajien, opetushenkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen yhteistyönä.
3 Arvio käytännön muutoksesta lasten ja nuorten varhaisen tuen sekä moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta
Alkuun on todettava, että vallitseva lainsäädäntö on ollut voimassa ennen opiskeluhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä hyvinvointialueille. Samoja periaatteita olisi pitänyt noudattaa aiemminkin tilanteissa, joissa opiskelijarekisterin tietoja on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin opetuksen järjestämiseen – ts. opiskeluhuollon palvelujen antamiseen.
Palvelujen eriydyttyä eri vastuujärjestäjille THL:n ja Opetushallituksen ohjaus on vahvistunut, ja toimintatapoja on tarkennettu.
Jäsentyneempi käytänne vahvistaa toivottavasti opiskelijoiden yksilöllisen tuen varhaisempaa käynnistymistä sekä jäsentää moniammatillista tukea. Vaikuttavinta on ohjata huolitilanteessa opiskelija tai huoltaja opiskeluhuollon palveluihin, suorittaa tuen tarpeen arviointi ja tarvittaessa koota opiskelijakohtainen monialainen asiantuntijaryhmä (MAR).
Tällöin opiskelijan tilanteen käsittelyyn ja tarvittavaan tietojen luovuttamiseen on olemassa lainsäädäntöön perustuva menettely, jonka avulla MAR: iin kuuluvat opetuksen ja opiskeluhuollon toimijat saavat opiskelijan tuen järjestämiseksi välttämättömät tiedot tietosuoja ja salassapitosäännökset huomioiden. Jäsenet voivat vaihtaa keskenään välttämättömiä tietoja opiskeluhuollon toteuttamiseksi.
Tässä mielessä Wilmaan perustuva suostumuskäytänne vahvistaa prosessia. Opiskeluhuoltopalvelujen ohjaustilanteessa ja palvelujen alkaessa opiskeluhuollon työntekijällä on velvoite selittää suostumus sekä tietojen luovuttaminen. Tämä sisältää myös ohjauksen siitä, miten Wilmassa suostumus annetaan ja kuinka suostumusta hallitaan. Tietojen katseluoikeus päättyy, kun monialaisen ryhmän tehtävä päättyy ja suostumuslomakkeen katseluoikeudet poistetaan. Lisäksi on varmistettu, että järjestelmän automatiikka poistaa kesäkuun viimeisenä päivänä kaikki suostumukselliset katseluoikeudet, jotta katseluoikeuksia ei jää avoimiksi.
Wilman katseluoikeuksien perusteella muodostuva lokitieto mahdollistaa sen, että epäselvissä tilanteissa voidaan jälkikäteen todentaa opetuksen järjestäjän rekisterinhallintavastuun toteutuminen, opiskelijan tai huoltajan suostumus sekä opiskeluhuollon ammattihenkilön oikeus tietoihin.
4 Arvio mahdollisuudesta tehdä Wilmaan merkintä oppilaan ollessa opiskeluhuollon palveluiden piirissä
Aloitteessa esitetään arvioitavaksi mahdollisuutta tehdä Wilma-järjestelmään merkintä siitä, että oppilas on kouluterveydenhuollon palveluiden piirissä. Asiaa tulee tarkastella kaikkien opiskeluhuollon ammattihenkilöiden näkökulmasta, sillä opiskeluhuoltoa toteutetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisena kokonaisuutena.
Wilma toimii opetuksen järjestäjän oppilashallinto- ja opiskelijarekisterin käyttöliittymänä, jossa käsitellään opetuksen järjestämiseen liittyviä tietoja. Opetuksen järjestäjän opiskelijarekisteriin tehtävät merkinnät kuuluvat opetuksen järjestäjän rekisterinpitoon ja opetuksen järjestämiseen liittyviin tehtäviin. Tämän vuoksi rekisteriin voivat tehdä merkintöjä vain opetuksen järjestäjän henkilöstöön kuuluvat työntekijät.
Opiskeluhuollon asiakkuutta koskevat tiedot kuuluvat puolestaan hyvinvointialueen ylläpitämiin opiskeluhuollon asiakas- ja potilasrekistereihin.
Tieto siitä, että oppilas tai opiskelija on kuraattorin, psykologin tai kouluterveydenhuollon asiakkaana, on lähtökohtaisesti salassa pidettävä tieto.
Opiskeluhuollon asiakkuus ei sellaisenaan yleensä ole opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto, eikä tällaisen tiedon kirjaamiselle opetuksen järjestäjän opiskelijarekisteriin siten pääsääntöisesti ole perusteita. Opiskeluhuollon tiedot kirjataan tarvittaessa opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisteriin opiskeluhuoltokertomuksena (MAR työskentelyn perusteella).
Opiskeluhuollon ammattihenkilöillä on käytössään Wilman viestintätoiminnot. Oppilaan, opiskelijan tai huoltajan suostumuksella opiskeluhuollon ammattihenkilö voi välittää opetushenkilöstölle opiskeluhuollon asiakkuutta tai muuta oppilaan tilanteeseen liittyvää tietoa siltä osin kuin tiedon luovuttaminen on asian hoitamisen kannalta tarpeellista. Tiedon välittäminen tapahtuu tällöin tapauskohtaisen harkinnan perusteella eikä oppilashallintojärjestelmään tehtävän merkinnän avulla.
5 Selvitys mahdollisuudesta rajata merkintä näkymään vain koulun henkilökunnalle
Aloitteessa esitetään lisäksi selvitettäväksi, voitaisiinko opiskeluhuollon palveluissa olemista koskeva merkintä rajata näkymään koulun henkilökunnalle siten, ettei se näkyisi koteihin (ts. opiskelijalle tai huoltajalle).
Arvioinnissa on otettava huomioon rekisteröidyn tiedonsaantioikeudet. Lähtökohtana on, että opiskelijalla sekä alaikäisen opiskelijan huoltajalla on oikeus saada itseään tai huollettavaansa koskevia tietoja siten kuin lainsäädännössä säädetään.
Tämän vuoksi opetuksen järjestäjän rekisteriin tehtävää opiskelijaa koskevaa merkintää ei voida lähtökohtaisesti rajata näkymään koulun henkilökunnalle, mutta jättää näkymättä opiskelijalta tai huoltajalta ilman nimenomaista lainsäädäntöön perustuvaa syytä.
Tieto siitä, että oppilas tai opiskelija on opiskeluhuollon palveluiden piirissä, ei muodosta sellaista perustetta, jonka nojalla tieto voitaisiin tallentaa opetuksen järjestäjän rekisteriin ja samalla rajata rekisteröidyn tai huoltajan tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle.
Tietojen näkyvyyden rajoittaminen edellyttää aina erillistä lakiin perustuvaa oikeudellista perustetta, kuten oppilaan tai muun henkilön suojan taikka viranomaistehtävän toteuttamisen kannalta välttämätöntä syytä. Tällaiset tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti eikä niitä voida ratkaista yleisellä järjestelmätason merkinnällä.
Opiskeluhuollon asiakkuutta koskevan tiedon tallentaminen opetuksen järjestäjän rekisteriin voi joissakin tilanteissa muodostaa riskin oppilaan tai opiskelijan edun toteutumiselle. Mikäli tieto tulisi näkyviin sellaiselle taholle, jolle sitä ei asian käsittelyn kannalta ole välttämätöntä luovuttaa, voisi seurauksena olla salassa pidettävän tiedon tahaton paljastuminen. Sama koskee tilanteita, joissa oppilas tai opiskelija on hakeutunut opiskeluhuollon palveluihin sellaisen asian vuoksi, jonka käsittely edellyttää erityistä luottamuksellisuutta.
Edellä esitetyistä syistä opiskeluhuollon asiakkuutta koskevien tietojen käsittely tulee toteuttaa opiskeluhuollon omissa asiakas- ja potilasjärjestelmissä sekä tiedonvaihto opetuksen järjestäjän kanssa tapauskohtaisen tiedontarpeen perusteella.
Edellä esitetyin perustein opiskeluhuollon asiakkuutta koskevan yleisen merkinnän tekemistä Wilmaan tai sen näkyvyyden rajaamista yksinomaan koulun henkilökunnalle ei voida pitää voimassa olevan sääntelyn, rekisterinpitoa koskevien periaatteiden eikä opiskelijan edun näkökulmasta tarkoituksenmukaisena.
Lopuksi
Kiitämme aloitteesta ja siinä esiin nostetuista näkökulmista. Keskustelu opetuksen sekä opiskeluhuollon yhteensovittamisesta on tärkeää, sillä kaikkien toimijoiden yhteisenä tavoitteena on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin, oppimisen sekä toimintakyvyn tukeminen.
Tietojen luovuttamisen tavan valmistelussa on käyty keskustelua opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa ja huomioitu eri ammattiryhmien näkemyksiä sekä opetuksen että opiskeluhuollon näkökulmasta. Tavoitteena on ollut muodostaa yhtenäinen toimintatapa, joka perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, lapsen edun huomioimiseen sekä eri viranomaisten väliseen yhteistyöhön.
Toimintakäytäntöjen muuttamista ei ole tarkoituksenmukaista perustaa yksittäisten työntekijöiden, yhteistyötahojen tai palveluntuottajien näkemyksiin, vaan mahdollisten muutostarpeiden tulee perustua laajempaan yhteiseen arvioon. Aloitteiden toimintamallien muuttamiseksi tulisi tulla ensisijaisesti hyvinvointialueelta, kouluilta tai niiden yhteisestä valmistelusta siten, että vaikutukset voidaan arvioida kokonaisuutena.
Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä, hyvinvointialue, palveluntuottajat ja muut toimijat ovat velvollisia toimimaan voimassa olevan lainsäädännön, viranomaismääräysten ja tehtäviensä mukaisesti. Paikallisilla toimintatavoilla ei voida poiketa lainsäädännössä säädetyistä vastuista, oikeuksista tai velvollisuuksista.
Mikäli nykyiseen lainsäädäntöön tai toimijoiden vastuunjakoon nähdään tarpeelliseksi tehdä muutoksia, niitä voidaan edistää valtakunnallisen valmistelun ja poliittisen päätöksenteon kautta.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää ennaltaehkäisevään ja yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön, sillä varhainen tuki on usein vaikuttavin keino edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäistä myöhempien palveluiden tarvetta.