Perustelut
Kaupunginhallitus on pyytänyt elinvoima- ja ympäristölautakunnan, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan lausunnot valtuustoaloitteeseen ” Vähennetään lasten, perheiden ja henkilökunnan sairaspäiviä päiväkodeissa ilmanpuhdistimilla”
Teknisen toimialan ehdotus teknisen lautakunnan lausunnoksi:
Tekninen toimiala tarjoaa terveellisiä ja turvallisia tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön.
90 % Porin kaupungin hallinnoimista päiväkotikiinteistöistä on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, jossa on lämmöntalteenotto. Tuloilma suodatetaan F5- tai F7-luokan suodattimilla. Ilmanvaihdon jakotapa vaihtelee tilan käyttötarkoituksen mukaan: leikki- ja lepohuoneissa käytetään yleensä sekoittavaa ilmanvaihtoa, kun taas esimerkiksi liikuntatiloissa suositaan syrjäyttävää ilmanvaihtoa.
Teknisen toimialan hallinnoimissa rakennuksissa ilmanpuhdistimia on käytetty normaalista poikkeavassa sisäilmatilanteessa osana toimintaa turvaavia toimenpiteitä. Toimintaa turvaavana toimenpiteenä ilmanpuhdistimet tulisi valita ja mitoittaa haitan aiheuttavan epäpuhtauden mukaisesti. Käytön tarve on arvioitava tapauskohtaisesti ja ilmanpuhdistimien käyttö on tässä tarkoituksessa tilapäinen ratkaisu.
Tekninen toimiala on seurannut E3-tutkimushankeen uutisointia ja perehtynyt tutkimushankkeen tulokseen. E3-tutkimushankeen tuloksista Yle uutisoi marraskuussa 2023 sairastavuuden vähenevän kolmanneksella ilmanpuhdistimia käytettäessä päiväkodeissa. Kolmanneksen vähenemä uutisoitiin kaksivuotisen hankkeen ensimmäisen vuoden alustavien tulosten perusteella. Syyskuussa 2024 julkaistun E3 tutkimushankeen loppuraportin lehdistötiedotteessa mainitaan, että hankkeen tärkein yksittäinen löydös oli päivähoidossa saavutettu tulos: lasten sairastuvuus väheni 18 prosenttia, kun ilma puhdistettiin ilmanpuhdistimien kanssa.
E3 Pandemic Responce -loppuraportissa ei ole mukana artikkelia, missä on mainittu 18%:n sairastavuuden vähenemä.
Loppuraportin kyseessä olevan artikkelin laajennetussa tiivistelmässä on kerrottu tutkimuksen tehdyn Helsingissä neljässä päiväkodissa, joissa arvioitiin ilmanpuhdistimien vaikutusta infektioihin. 51 lasta osallistui tutkimukseen, ja sairastapaukset kerättiin viikoittaisilla kyselyillä huoltajilta. Päiväkodit valittiin uusina rakennuksina, joissa oli modernit ilmanvaihtojärjestelmät. Sairastavuuden havaittiin vähenevän lähes 20% ilmanpuhdistimia käytettäessä. (Paasi 2024, 273)
E3-tutkimushankeen yhteydessä kerättiin näytteitä huonepölyn virusmääristä. Ensimmäisenä vuonna ilmanpuhdistimien vaikutus virusten esiintymiseen ei ollut selkeä, mutta toisena vuonna virusten esiintyminen painottui päiväkoteihin, joissa ilmanpuhdistimia ei ollut käytössä. Vielä ei ole yksinkertaista selitystä sille, miksi ero näkyi vasta toisena vuonna, ja lisäanalyysit ovat käynnissä (Täubel, Hela, Nikuri, Juntunen & Valkonen 2024)
Työsuojelurahaston TSR SUOJAILMA – Työntekijöiden suojaaminen ilmavälitteisiä taudinaiheuttajia vastaan toimistoympäristössä - tutkimuksessa tarkasteltiin suojausratkaisujen tehokkuutta aerosoleja ja yskäisyjä vastaan. Hengittäessä infektoituneen henkilön huoneessa, suodatukseen perustuvat ratkaisut (kuten huoneilmanpuhdistin, FFP2-maskit, ja henkilökohtaiset ilmanpuhdistimet) estivät tehokkaasti taudinaiheuttajien pääsyä altistuvan hengitysvyöhykkeelle. FFP2-maskin suojaustehokkuus oli paras (n. 60 %) teippaamalla maski huolellisesti. Huoneilmanpuhdistin tarjosi noin 50 % suojaa pienessä neuvotteluhuoneessa, mutta ilmanpuhdistimien vaikutus oli vähäinen yskimistilanteessa. Yskäisyissä virtauksen estävät menetelmät, kuten maskit, sermit ja visiiri, olivat tehokkaita. Paras suoja saavutettiin, kun sekä infektoitunut että altistuva käyttivät maskeja ja korkeaa sermiä pöydän keskellä. Maski ja visiiri yksinomaan altistuvalla henkilöllä eivät tarjonneet merkittävää suojaa, ja ilmanpuhdistimet eivät auttaneet yskäisyjen yhteydessä, koska taudinaiheuttajat kulkivat suoraan nopeassa virrassa altistuvaan. (Lestinen, Kilpeläinen & Kosonen 2023, 107)
HiMiKKo-hankkeessa tutkittiin ilmanpuhdistimien vaikutuksia alakouluissa vuosina 2021–2022. Tulokset osoittivat, että ilmanpuhdistimien käyttö (suodatus) vähensi merkittävästi pienhiukkasten ja TVOC-yhdisteiden pitoisuuksia. Mikrobipitoisuuksiin sen vaikutus oli heikko tai jopa lisäsi niitä pölyn resuspendoitumisen vuoksi. Ilmanpuhdistimet, sekä suodattavina että pelkästään ilmaa kierrättävinä (ei suodattanut, sham-jakso), vähensivät tilastollisesti merkitsevästi hengitystieoireiden ja muiden oireiden määrää, samoin oppilaiden kokemien olosuhdehaittojen osalta. Tutkimus korostaa, että ilmanpuhdistimia tulisi käyttää väliaikaisratkaisuna kohonneiden epäpuhtauspitoisuuksien aikana, ja ensisijaisesti huomiota tulisi kiinnittää rakennusten kunnossapitoon ja tehokkaaseen ilmanvaihtoon. Lisätutkimusta tarvitaan vaikutuksen taustalla olevista syistä. (Leppänen ym. 2024, 1-2)
E3-tutkimushankkeessa käytetty ilmanpuhdistimien määrä tarkoittaa melko suurta investointia käyttäjälle. E3-hankkeen ilmanpuhdistimien mitoitustarpeen mukaisella arvioinnilla kaupungin kahteenkymmeneen päiväkotiin jokaisen tarvitaan keskimäärin 20 ilmanpuhdistinta, mikä tarkoittaa yhteensä 400 laitetta. Vuokrahinnaksi ilmanpuhdistinta kohden on arvioitu 100–250 €/kk, joten kustannukset ovat: kuukausitasolla: 40 000 € – 100 000 €, vuositasolla: 480 000 € – 1 200 000 €. Laitevalmistajilta ja jälleenmyyjiltä hintatietojen saanti avoimista lähteistä osoittautui haasteelliseksi. Lopullinen hinta riippuu laitteiden mallista, sopimuksen kestosta sekä kilpailutuksen tuloksesta. Lisäksi Ilmanpuhdistimet tiloissa lisäävät energiankulutusta ja melua.
Ilmavälitteisten infektioiden leviämiseen sisäitiloissa vaikuttaa myös tilan ilmanvaihtokerroin. Investoimalla parempiin ilmanvaihtojärjestelmiin rakennuksissa, saadaan paremman ilmanvaihtokertoimen lisäksi parannettua ilmanvaihdon ulkoilman suodatusastetta ja energiatehokkuutta. Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutuksista (Hänninen, Lehtomäki & Korhonen 2020, 8-9) tautitaakaltaan suurin tekijä on ulkolähteiden hiukkaset ja kolmantena sisälähteiden pienhiukkaset. Neljänneksi on arvioitu ympäristömelu.
Koska tutkimusnäyttö ilmanpuhdistimien terveyshyödyistä suomalaisissa päiväkoti- ja kouluympäristöissä on riittämätöntä ja osin ristiriitaista, jatkaa Tekninen toimiala valtakunnallisen ohjeistuksen seuraamista koskien ilmanpuhdistimien käyttöä rakennusten ilmanlaadun parantamisessa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Markku Koppelomäki, toimialajohtaja, tekninen toimiala, markku.koppelomaki@pori.fi
Tekninen lautakunta päättää, että antaa edellä mainitun lausunnokseen valtuustoaloitteeseen.