Perustelut
Peruskoulujen ja lukion lukuvuosisuunnitelmat, toiminnan arviointi sekä tavoitteet lukuvuonna 2023-2024
Perusopetusasetuksen 9 §:n 1 momentin ja lukioasetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee lukuvuosittain laatia opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, työajoista, koulun ulkopuolisesta opetuksesta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Peruskoulut ja lukiot ovat laatineet omat opetussuunnitelmaan perustuvat suunnitelmansa eli lukuvuosisuunnitelmansa koulukohtaisten opetussuunnitelmien ja sivistystoimialan sekä opetusyksikön antamien ohjeiden perusteella osaksi koulutuksen järjestäjän vuosittaista suunnitelmaa. Tässä esityksessä käydään läpi peruskoulujen ja lukion vuosisuunnitelmissaan kuvaamia keskeisiä toimintaa kuvaavia tilastoja ja muita tietoja sekä toiminnan arviointia ja tavoitteen asettelua.
Peruskoulujen ja lukion lukuvuosisuunnittelu sisältää:
- Yhteenveto opetussuunnitelman liitteistä (liite 1)
- Peruskoulujen ja lukion toimintakalenteri (liite 2)
- Keskeisiä peruskoulujen ja lukion toimintaan liittyviä tilastoja, joista on tehty yhteenvedot seuraaviin liitteisiin:
- Liite 3 Tunti- ja erityistehtäväkehys
- Liite 4 Kuluvan lukuvuoden 2023 -2024 tilastoja
- Liite 5 Edellisen lukuvuoden 2022 - 2023 tilastoja
- Kuvaus koulun toiminnan ja opetuksen yleisistä järjestelyistä (liitteessä 6)
- Kuvaus koulun kehittämisprojekteista ja kv-toiminnasta (liitteessä 6)
- Edellisen lukuvuoden arviointi (liitteessä 6)
- Erityistehtävien jako (liitteessä 6)
- Erityisopetuksen tuntien jakautuminen (liitteessä 6)
- Koulujen kerhotunnit (liitteessä 6)
- Koulujen tavoitekortit lukuvuodelle 2023-2024 (liitteessä 6).
Lukuvuosisuunnitelmat ja toimintakalenterit on laadittu Wilmassa ja ne ovat siellä osin myös huoltajien luettavissa. Lisäksi koulujen lukuvuosisuunnitelmat ja toimintakalenterit ovat sivistyslautakunnan käsittelyä ja hyväksymistä varten tämän päätösehdotuksen liitteenä.
Koulukohtainen opetussuunnitelma ja sen liitteet (liite 1)
Koulut raportoivat lukuvuosisuunnitelman yhteydessä myös siitä, onko koululla ajan tasalla oleva opetussuunnitelma sekä sen liitteenä olevat muut suunnitelmat. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat ovat luettavissa osoitteessa https://peda.net/id/f3d4843c6 ja muut suunnitelmat löytyvät kouluilta. Alla on mainittu suunnitelmat, jotka peruskouluilla ja lukioissa tulee olla:
- Koulun opetussuunnitelma
- Koulun järjestyssäännöt
- Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
- Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma
- Palo- ja pelastussuunnitelma
- Opettajille laadittu YS-ajankäyttösuunnitelma
- Omavalvontasuunnitelma
- Henkilökunnan perehdyttäminen tietosuoja- ja tietoturva-asioihin ja asioiden käsittely soveltuvin osin oppilaiden kanssa.
Koulujen toimintakalenterit lukuvuodelle 2023–2024 (liite 2)
Koulujen toimintakalenterit sisältyvät lukuvuosisuunnitelmiin. Sivistyslautakunta hyväksyy toimintakalenterit. Koulujen toimintakalenteri on laadittu koko vuodelle helpottamaan koulutyön ajoitusta ja edistämään toiminnan suunnitelmallisuutta.
Yhteenveto lukuvuosisuunnitelmien yhteydessä kerättävistä tilastoista lukuvuonna 2023–2024 (liitteet 3, 4 ja 5)
Peruskoulujen ja lukion lukuvuosisuunnitelmien perustiedoista on laadittu liitteenä olevat yhteenvedot tunti- ja erityistehtäkehyksen käytöstä sekä erilaisista koulutyötä kuvaavista tilastoista. Osa tilastotiedoista otetaan keskitetysti Primus-oppilashallintojärjestelmästä tilastojen yhtenäisyyden vuoksi eikä niitä raportoida lukuvuosisuunnitelmissa. Seuraavassa tarkastellaan perusopetuksen ja lukion keskeisiä tilastoja.
Perusopetuksen oppilasmäärä on tilastointipäivänä (20.9.2023) 7150 oppilasta ja se on laskenut 72 oppilaalla viime lukuvuodesta. Yleisopetuksen koulujen oppilasmäärä on laskenut viime lukuvuodesta 64 oppilaalla ja myös erityiskoulujen oppilasmäärä on laskenut hieman. Erityistä tukea saavien oppilaiden kokonaismäärä on 781 oppilasta ja se on laskenut viime lukuvuodesta 19 oppilaalla. Erityistä tukea saavista oppilaista erityiskouluissa opiskele 333 oppilasta, yleisopetuksen koulujen pienryhmissä 319 oppilasta ja yleisopetuksen luokissa 126 oppilasta. Näiden lisäksi erityiskouluissa opiskelee viisi esiopetusoppilasta, joita ei lasketa perusopetuksen oppilasmäärään. Erityiskoulujen ja erityisen tuen pienryhmien oppilasmäärä on laskenut, kun taas yleisopetuksen luokissa integroituna opiskelevien oppilaiden määrä on hieman noussut. Tämä tukee valtakunnallista linjausta, jonka mukaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tulee saada tarvitsemansa tuki ensisijaisesti omassa lähikoulussaan. Päivälukioiden opiskelijamäärä on sama kuin vuosi sitten eli 1 252 opiskelijaa.
Tunti- ja erityistehtäväkehyksen avulla tapahtuvaa resurssin jakoa on viime vuosina muutettu vastaamaan paremmin koulukohtaisia ja alueellisia tarpeita. Tuntikehys jaetaan kouluille keväällä ennen tulevaa lukuvuotta. Kaikkea tuntikehystä ei oteta heti syksyllä käyttöön vaan osa jätetään käyttämättä, jotta lukuvuoden aikana esiin tulleisiin tarpeisiin voidaan reagoida. Keväällä 2023 peruskouluille on jaettu tuntikehystä yhteensä 13 495 tuntia, joka on 406 tuntia enemmän kuin viime keväänä. Keväällä jaetusta kehyksestä yleisopetuksen kouluihin jaettiin 12 108 tuntia. Tästä erityisopetukseen tulee käyttää vähintään 1 475 tuntia, joka on 120 tuntia enemmän kuin vuosi sitten. Erityiskouluihin resurssia kohdennettiin 1 387 tuntia eli 66 tuntia viime lukuvuotta enemmän. Yhteensä erityisopetukseen kohdennettiin noin 21 prosenttia kaikesta resurssista. Lisäksi koulut voivat käyttää erityisopetukseen myös muuta tuntikehystä sekä COVID-tukea. Porin lukiolle ja aikuislukiolle jaettu resurssi on noussut 20 tunnilla 1 830 tuntiin. Yhteensä perus- ja lukiokoulutukseen on jaettu 15 325 tuntia. Tuntikehyksen määrä oppilasta tai opiskelijaa kohden on kasvanut viime lukuvuoteen verrattuna sekä perusopetuksessa että lukiossa.
Koulut jakavat syksyllä heille keväällä myönnetyn tuntikehyksen yleisopetukseen, erityisopetukseen, opetuksen jakotunteihin, tukiopetukseen ja erilaisiin erityistehtäviin. Liitteenä olevassa tunti- ja erityistehtäväkehys -taulukossa on nähtävissä, miten peruskoulut ja lukiot ovat resurssinsa jakaneet. Tällä jaolla oppilaskohtainen tuntikerroin on noussut ala-, ylä- ja erityiskouluissa ja pysynyt samana yhtenäiskouluissa. Erityisopetukseen kohdennettu resurssi on hieman laskenut viime lukuvuodesta, mutta erityisopetukseen kohdennetaan monessa koulussa myös COVID-tukea.
Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi tuntikehystä on perusopetuksessa käytetty yleisopetuksen suurten ryhmien jakamiseen yhteensä 282 tuntia, joka on 36 tuntia enemmän kuin viime lukuvuonna. Ryhmärahasta on myös rekrytoitu tänä lukuvuonna kuusi kiertävää ja 12 muuta koulunkäyntiohjaajaa sekä lisäksi kahden ohjaajan palkasta puolet maksetaan ryhmärahalla. Kiertävät ohjaajat tukevat oppilaita, joilla on akuutti ohjaajan tarve tai jotka esimerkiksi tarvitsevat tukea siirtyessään erityiskoulusta tai pienryhmästä yleisopetuksen luokkaan. Ryhmärahaa ei saa kohdentaa erityisopetukseen eikä erityiskouluihin. Viime lukuvuoden tapaan myös tänä lukuvuonna kaikkien peruskoulujen - myös erityiskoulujen - ja lukioiden käytössä on valtion erityisavustusta koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen. Perusopetuksessa tämä käytetään tukiopetukseen, erityis- ja samanaikaisopetukseen sekä koulunkäyntiohjaajaresurssiin. COVID-tunteja on jaettu kouluille yhteensä 198 tuntia. Lukiokoulutuksessa avustuksen avulla lisätään muun muassa yhteis- ja samanaikaisopettajuutta, erityisopetusta, perustetaan kertaavia ryhmiä, lisätään opintojen vaihtoehtoisten suoritustapojen tarjontaa sekä ohjausta. Tuntikehyksen ja edellä mainittujen avustusten lisäksi kouluilla on käytettävissä myös monia muita hankerahoituksia, joita voidaan käyttää opetuksen ja muun toiminnan resurssointiin ja kehittämiseen, pieniin hankintoihin sekä opettajien koulutukseen.
Lukuvuosittain on tarkasteltu koulumuodoittain yleisopetuksen luokkien keskimääräistä kokoa. Laskentatapaa on tänä lukuvuonna täsmennetty. Kaikkien luokkien keskiarvojen keskiarvo on 19,3 oppilasta. Vuosiluokilla 1 - 2 luku on 17,8, vuosiluokilla 3 - 6 19,2 ja vuosiluokilla 7 - 9 20,4. Luvuissa ei ole mukana JOPO-luokat, jotka noin 10 oppilaan luokkina pienentäisivät keskiarvoja. Todellisten luokkien minimi- ja maksimikoko vaihtelevat kouluittain. Alakoulussa isoin luokka on 28 oppilaan luokka ja pienin viiden oppilaan yhdysluokka. Keskimääräistä luokkakokoa kuvaavampi luku olisi oppilaiden määrä opetustuntia kohden. Tämä luku ottaisi huomioon sen, miten kouluille jaettu tuntimäärä, jota käytetään esimerkiksi samanaikaisopetukseen ja jakotunteihin, vaikuttaa opetusryhmien kokoon. Ensi lukuvuodeksi pyritään laatimaan tähän laskukaava. Lukiossa ryhmäkoot ovat perinteisesti olleet suurempia kuin perusopetuksessa.
Lukuvuosisuunnitelman tilastotiedoissa on kuvattu opettajien koulutuksiin osallistumista, joka oli lukuvuonna 2022-2023 laskenut ala- ja yläkouluissa ja noussut erityis- ja yhtenäiskoulussa. Lukioissa koulutuksiin on osallistuttu enemmän kuin vuotta aiemmin. Opettajien koulutukseen osallistumisessa on koulu- ja erityisesti opettajakohtaisia eroja, jotka eivät näy tilastossa. Sivutoimisten tuntiopettajien määrä on laskenut ala- ja erityiskouluissa, pysynyt samana yhtenäiskouluissa ja noussut yläkouluissa. Opettajan kelpoisuutta vailla olevia päätoimisia opettajia on perusopetuksessa 25 eli kaksi vähemmän kuin viime lukuvuonna. Lukiossa on yksi sivutoiminen tuntiopettaja eikä yhtään kelpoisuutta vailla olevaa päätoimista opettajaa.
Lukuvuosisuunnitelmien yhteydessä tarkastellaan myös 6.-luokkalaisten lukuvuositodistusten keskiarvojen sekä perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvojen keskiarvoja. Kuudennnen vuosiluokan lukuvuositodistusten keskiarvoja ei aiemmin kerätty lukuvuosittain, joten vertailutietoa ei ole saatavilla. Alakouluissa 6.-luokkalaisten lukuvuositodistusten keskiarvojen keskiarvo oli 8,0 ja yhtenäiskouluissa 7,9. Erityiskouluissa on paljon sanallisesti alakoulussa arvioitavia oppilaita, joten erityiskouluista ei ole keskiarvoa saatavilla. Päättötodistuksen keskiarvojen keskiarvo oli pysynyt samana yläkouluissa (8,0). Erityiskouluissa se oli noussut kahdella prosentin kymmenesosalla (6,9) ja yhtenäiskouluissa laskenut (7,6) yhdellä prosentin kymmenesosalla.
Vuosittain tarkastellaan myös oppilaiden poissaoloprosenttia. Lukuvuonna 2022 - 2023 oppilaiden poissaoloprosentti oli alakouluissa 8,6, erityiskouluissa 9,3, yläkouluissa 9,9 ja yhtenäiskouluissa 10. Poissaoloihin lasketaan mukaan kaikki poissaolot: terveydelliset, luvattomat ja etukäteen anonut. Poissaolot ovat näiden lukujen perusteella kasvaneet alakouluja lukuunottamatta muissa koulumuodoissa. Oppilaiden poissaoloprosentin tarkastelua on muutettu ja tarkennettu aimmista lukuvuosista, joten vasta vuoden päästä lukuja kannattaa verrata. Poissaoloprosentti lasketaan myös koulukohtaisten poissaoloprosenttien keskiarvona eikä se ota huomioon yksittäisten koulujen oppilasmäärää. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa on tarkennettu poissaoloihin puuttumiseksi, niiden seuraamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä kouluun kiinnittymisen tukemiseksi. Poissaolojen seurannan tarkentamisen myötä, koulujen välillä ei enää ole suuria eroja poissaolojen määrissä, kuten aiempina lukuvuosina on ollut. Lukiossa oppilaiden poissaoloprosentti oli lähes puolittunut.
Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä oli lukuvuonna 2021-2022 yhteensä 66, joka on 13 kiusaamistapausta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kiusaamistapaukset ovat nousseet ala- ja yhtenäiskouluissa ja laskeneet ylä- ja yhtenäiskouluissa. Kiusaamistapausten määriin vaikuttaa kuitenkin tapausten kirjaamistapa, joka ei ole vakiintunut. Kiusaamista on myös yhä enemmän somessa, jota vaikeampi havaita kuin kouluissa tapahtuvaa kiusaamista. Kouluterveyskyselyssä kiusaamista lähestytään eri tavalla ja 2023 tulosten mukaan kiusaamista viikoittain kokeneiden määrä on lisääntynyt perusopetuksessa vuoden 2021 tuloksiin verrattuna. Etenkin tyttöjen kiusaamisen kokemukset ja kiusaamiseen osallistuminen on kasvanut. Koulumuodosta riippuen 60 - 70 prosenttia peruskoulun oppilaista ei ole tullut kiusatuksi lukuvuoden aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan myös lukiossa koetaan kiusaamista, joskin vähemmän kuin peruskoulussa. Lukiossa noin 2,3 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee tulevansa kiusatuksi viikoittain ja heistä suurempi osa on tyttöjä. Sukupuolesta riippuen noin kymmenen prosenttia on kokenut tulleensa kiusatuksi lukuvuoden aikana. Porin kouluissa kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Opetusyksikössä ollaan parhaillaan kehittämässä ja yhtenäistämässä kiusaamiseen ehkäisemiseen, seurantaan ja puuttumiseen liittyviä toimintatapoja.
Yläkoulujen antamien tietojen mukaan ilman päättötodistusta jäi kaksi oppilasta, kuten vuosi sitten. Päättötodistuksen saaneista oppilaista vaille jatko-opintopaikkaa jäi viisi oppilasta (tilanne 20.9.) kun viime lukuvuonna vaille jatko-opintopaikkaa jäi kolme oppilasta. Näistä yksi oppilas on hakenut oppivelvollisuuden keskeyttämistä ja muille on etsitty paikkoja erityisammattioppilaitoksista. Muut oppilaat jatkoivat opiskelua toisella asteella tai nivelvaiheen opinnoissa. Vuonna 2020 tuli voimaan laki pidennetystä oppivelvollisuudesta, jonka myötä kaikille perusopetuksen päättäneille tulee löytyä jatko-opintopaikka. Lukion keskeyttäneiden määrä lukuvuonna 2022 - 2023 pysyi noin 60 opiskelijassa. Näistä 29 opiskelijaa oli siirtynyt toiseen lukioon, 15 opiskelijaa ammatilliseen koulutukseen, seitsemällä opiskelijalla syynä oli “muu syy” ja kymmenen opiskelijan osalta ei ollut tietoa keskeyttämisen syystä.
Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi edellisen lukuvuoden eli lukuvuoden 2022-2023 osalta (liite 6) ‘
Viime lukuvuonna kouluissa päästiin jo toimimaan ilman koronarajoituksia. Oppilaiden hyvinvoinnin kannalta koettiin positiivisena mahdollisuus järjestää erilaista yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa, kun esimerkiksi luokkia sai jo sekoittaa. Koronapandemian vaikutukset näkyivät kuitenkin vielä esimerkiksi terveydellisistä syistä johtuvien poissaolojen määrissä, joita oli edelleen melko paljon. Lisäksi oppilailla on vielä pandemiasta johtuvia oppimisvajeita, joita paikataan muun muassa tuki- ja erityisopetuksella. Koronapandemian jälkeen on kiinnitetty erityistä huomiota oppilaiden hyvinvointiin. Esimerkiksi yläkouluissa on toiminut koulutukihenkilölitä, jotka ovat matalalla kynnyksellä oppilaiden saatavilla olevia aikuisia.
Perusopetuksessa keskeinen kaupunkitason kehittämiskohde oli edelleen oppimisen tuen monipuolistaminen, oikea-aikaistaminen sekä inkluusion edistäminen, joiden edistämisessä konsultoivilla erityisopettajilla oli merkittävä rooli. Viime lukuvuonna myös monikielisten oppilaiden määrä kasvoi Ukrainan sodan sekä esimerkiksi SAMK:iin opiskelemaan tulleiden perheellisten ulkomaalaisten opiskelijoiden myötä. Kouluja tuettiin monin tavoin uudessa tilanteessa. Koulujen käytössä oli monikielisten oppilaiden opetuksen konsultoiva erityisopettaja, joka toimi konsultoinnin lisäksi myös samanaikaisopettajana sekä kiertävä koulunkäyntiohjaaja. Nämä kaupungin yhteiset kehittämiskohteet ja uudet toimintamuodot näkyivät myös koulujen kehittämistyössä. Uusia toimintamalleja järjestetään pääosin hankerahoituksella. Lisäksi hankerahoitusta oli myös esimerkiksi oppilaiden digitaalisten ja medialukutaitojen sekä ohjelmointiosaamisen vahvistamiseen sekä joustavan esi- ja alkuopetuksen kokeiluihin.
Peruskoulut ja lukio arvioivat lukuvuosisuunnitelmissaan edellisen lukuvuoden koulu- ja kehittämistyölle asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Koulujen tekemä arviointi on perusopetuslain 21 §:n ja lukiolain 16 §:n edellyttämää vuosittaista toimintaa, jota on toteutettu Porin opetusyksikössä usean vuoden ajan. Koulujen arviointikohteet ja vuosittaiset tavoitteet perustuvat opetusyksikön vuosittaisiin tavoitteisiin. Näiden mukaiset perusopetuksen edellisen lukuvuoden arvioinnin osa-alueet ovat:
- Lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy
- Opetus on laadukasta ja taloudellisesti tuotettua
- Kaikki oppilaat löytävät opiskelupaikan peruskoulun jälkeen
Lukiossa edellisen lukuvuoden arvioinnin osa-alueet ovat:
- Porin lukion vetovoimaisuuden ja laadun varmistaminen
- Oppivelvollisuuslain edellyttämät toiminnalliset muutokset toteutetaan
- Lukiolain uudistuksen edellyttämän korkeakouluyhteistyön vahvistaminen
- Aikuislukion tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen
Perusopetus tavoite 1: Lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy
Lasten ja nuorten hyvinvointia edistettiin monessa koulussa lisäämällä koulupäivän aikaista liikkumista, oppilaiden osallisuutta ja koulujen yhteisöllisyyttä sekä kehittämällä oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Koulupäivän jälkeen oli myös aiempaa enemmän tarjolla erilaista oppilaiden hyvinvointia lisäävää kerhotoimintaa koulujen itse sekä Harrastamisen Porin mallin järjestämänä. Oppilaiden liikuttamisessa keskeistä oli välkkäritoiminnan lisääminen. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisättiin erilaisilla yhteisillä tapahtumilla sekä muun muassa kodin ja koulun välistä yhteistyötä monipuolistamalla. Kouluissa oli käytössä monia erilaisia oppilaiden hyvinvointia tukeva toimintatapoja, kuten vertaissovittelu, tunnetaitotunnit, relax-välitunnit, tukiparkkitunnit, yhteispeli-toimintamalli, kummitoiminta, oppilaskuntatoiminta ja välituntivälinelainaamo. Hyvinvoinnin lisäämiseksi keskeistä oli oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukeminen, osallisuuden lisääminen ja kiusaamisen vähentäminen.
Perusopetus tavoite 2: Opetus on laadukasta ja taloudellisesti tuotettua
Opetuksen laatua lisättiin huolehtimalla opettajien ajankohtaisesta osaamisesta täydennyskoulutusten avulla. Monet koulutuksista liittyivät oppimisen tuen ohella digitaalisuuteen ja luokkateknologiaan. Laadukasta opetusta tuettiin lähes kaikissa kouluissa monipuolistamalla ja resursoimalla oppimisen tukea. Parissa koulussa oli myös kehitetty joustavaa alkuopetusta ja/tai esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Kouluissa oli myös lisätty opettajien välistä yhteistyötä eri tavoin, muun muassa yhteisopettajuuden ja tiimityön avulla sekä tukemalla avointa keskustelukulttuuria. Monipuoliset, laadukkaat ja ilmaiset digitaaliset sekä muut oppimateriaalit tukivat laadukasta ja taloudellisesti tuotettua opetusta.
Perusopetus tavoite 3: Kaikki oppilaat löytävät opiskelupaikan peruskoulun jälkeen
Peruskoulun jälkeisen opiskelupaikan löytämiseksi kouluissa huolehdittiin siitä, että oppilaille oli tarjolla laadukasta ja kunkin oppilaan tarpeita vastaavaa oppimisen tukea koko perusopetuksen ajan. Myös kouluun kiinnittymistä tuettiin. Vuosiluokilla 7 - 9 huolehdittiin yksilöllisen ja tehostetun henkilökohtaisen ohjauksen saatavuudesta. Keinoina edistää oppilaiden jatko-opintopaikan löytämistä toteutettiin myös keskiarvo- ja arvosanatavoitteiden asettamista yhdessä oppilaiden kanssa, erilaisia joustavia järjestelyjä päättötodistuksen saamiseksi, oppilaiden vahvuuksien kartoittamista, elämänhallintaan liittyviä teema- ja MOK-viikkoja sekä alakouluissa esimerkiksi ammatteihin tutustumisia.
Lukio tavoite 1: Porin lukion vetovoimaisuuden ja laadun varmistaminen
Henkilöstö osallistui monipuolisesti koulutuksiin. Koulutusten teemoja olivat muun muassa hyvinvointi, kielitietoisuus, oppimisvaikeudet ja oppiaineisiin liittyvät koulutukset. Henkilöstölle tehtiin hyvinvointikysely ja opiskelijoille tyytyväisyyskysely. Koulussa toimi myös Hyry- ja Tyhy- työryhmät. Laatukäsikirja ei vielä valmistunut. Paikallisia valinnaisia opintojaksoja järjestettiin runsaasti. Tarjontaa täydensivät verkko-opinnot. Toimintaa kehitettiin opettajien aine- ja teemaryhmissä ja säännöllisillä tapaamisilla opiskelijakunnan edustajien kanssa. Useissa työryhmissä oli myös opiskelijakunnan edustus.
Lukio tavoite 2: Oppivelvollisuuslain edellyttämät toiminnalliset muutokset toteutetaan
Kaikki 1.-2. -vuosikurssin opiskelijat saivat maksuttomat oppimateriaalit. Opintojen etenemisen seurantaa tehostettiin ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja vararehtorin yhteistyötä kehittämällä.
Lukio tavoite 3: Lukiolain uudistuksen edellyttämän korkeakouluyhteistyön vahvistaminen
Lukiosta järjestettiin opintovierailuja Satakunnan korkeakouluhin, eri yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, yrityksiin ja erilaisiin työpaikkoihin. Lisäksi Porin lukiossa kävi merkittävä määrä eri alojen vierailijoita. Opettaja- ja ohjaushenkilöstölle järjestettiin koulutusta korkeakoulu- ja työelämätietoihin liittyen.
Lukio tavoite 4: Aikuislukion tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen
Aikuislukion opintotarjonnasta tiedotettiin Porin lukiossa sisäisesti sekä sosiaalisessa mediassa.
Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2023–2024 (liite 6)
Lukuvuosisuunnittelun yhteydessä peruskoulut ja lukiot määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Tavoitteenasettelulla pyritään kertomaan muun muassa päättäjille, opetusyksikön henkilöstölle ja huoltajille, mitkä ovat koulun lukuvuoden keskeiset kehittämistavoitteet. Jokainen yksikkö kehittää omaa toimintaansa omista lähtökohdistaan ja tavoitteisiin vaikuttavat yksiköiden erityispiirteet. Konkreettisten tavoitteiden avulla pyritään löytämään myös yhteisiä kehittämiskohteita. Perusopetuksessa on seitsemän vuositavoitetta, joita koulut ovat tarkentaneet alla esitettävällä tavalla. Koulut voivat valita seitsemästä tavoitteesta muutaman itselle keskeisen tavoitteen. Lukiossa vuositavoitteita on neljä.
Perusopetus
Tavoite 1: Edistämme koulutuksellista tasa-arvoa ja tuemme jatkuvaa oppimista. Opetuksen resursoinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat.
Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään pääasiassa kohdentamalla resurssia tarpeiden mukaan. Erityisesti resursoinnissa otetaan huomioon tuen tarpeet, ohjaajaresurssin jakaminen, erilaiset joustavat ryhmittelyt ja samanaikaisopettajuus. Osa kouluista mainitsi kehittämistavoitteena keskittymisen perustaitojen vahvistamiseen.
Tavoite 2: Edistämme keskeisten tulevaisuuden taitojen, kuten digitaalisten taitojen Uudet lukutaidot -ohjelman mukaisesti, oppimista kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla.
Tavoitteen asettelu ohjasi kouluja digitaaliseen oppimiseen, mediataitoihin ja ohjelmointiosaamiseen liittyvien tavoitteiden asettamiseen. Kouluilla hyödynnetään koulukohtaisia digivastaavia ja tutoropettajia, jotka tukevat muita opettajien digitaitojen opettamisessa. Opettajia ohjataan täydennyskoulutukseen, hyödynnetään kouluilla kiertävän digiopettajan osaamista, tutustutaan uusiin lukutaitoihin ja käytetään monipuolisesti erilaisia digitaalisia materiaaleja, sovelluksia ja laitteita. Kuluvana lukuvuonna edistetään myös oppilaiden tietoturvataitoja. Uusien lukutaitojen lisäksi edistetään myös ns. perinteistä lukutaitoa ja oppimistaitoja.
Tavoite 3: Kehitämme oppilaanohjausta, lisäämme joustavia tapoja osallistua opetukseen ja vähennämme koulupudokkaiden määrää.
Tulevana lukuvuonna kouluissa tuetaan oppilaiden kouluun kiinnittymistä, ennaltaehkäistään ja seurataan poissaoloja sekä puututaan poissaoloihin perusopetuksen ops-uudistuksen mukaisesti. Poissaoloihin puuttumisessa hyödynnetään myös jo usean vuoden käytössä ollutta poissaolon portaat -toimintamallia. Keskeistä kouluun kiinnittymisessä on myös kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä oppilaiden mielesterveyteen liittyviin haasteisiin tuen tarjoaminen. Joustavan perusopetuksen eli JOPO-ryhmien määrää on lisätty ja niiden toiminnan vakiinnuttaminen on tärkeää. Ohjauksessa painopiste on yksilöllisen ohjauksen kehittämisessä.
Tavoite 4: Edistämme inkluusiota toteuttamalla lähikoulu kuulu kaikille -periaatetta, jonka mukaan tarvittava ja varhainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa. Tarjoamme laadukkaat oppimisen tuen palvelut.
Inkluusiota edistetään monipuolista tuen kokonaisuutta hyödyntämällä. Keskeistä on joustavat ryhmittelyt, resurssien kohdentaminen tarveperusteisesti, yhteisopettajuus, konsultoivien erityisopettajien ja kiertävien koulunkäyntiohjaajien hyödyntäminen. Koulusta riippuen voidaan vahvistaa pienryhmien toimintaa, oppilaiden integraatiota pienryhmästä yleisopetuksen luokkaan tai erityiskoulusta omaan lähikouluun.
Tavoite 5: Parannamme monikielisten oppilaiden oppimisen edellytyksiä ja tuemme heidän kotoutumistaan.
Monikielisten oppilaiden määrän kasvun myötä yhä useammassa koulussa kehitetään monikielisten oppilaiden opetusta. Opetukseen lisätään kielitietoisuutta ja monikielisille oppilaille sopivaa oppimateriaalia. Omien käytänteiden kehittämisessä sekä opettajien osaamisen lisäämisessä hyödynnetään monikielisten oppilaiden opetuksen konsultoivaa erityisopettajaa. Monessa koulussa pyritään vaikuttamaan myös asenteisiin ja monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta tuodaan esille monin tavoin esimerkiksi MOK-viikon yhteydessä. Monikielisten oppilaiden tukemisessa keskeistä on myös verkostoyhteistyö.
Tavoite 6: Puutumme kiusaamiseen ja vähennämme sitä. Kiusaamiseen puuttumisessa otetaan huomioon myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulma.
Kiusaamisen ehkäisemiseksi päivitetään muun muassa järjestyssääntöjä, suunnitelmaa kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa. Lisäksi tehdään tasa-arvon toteutumiseen ja kiusaamiseen liittyen kyselyitä. Monessa koulussa myös selkiytetään kiusaamisen ehkäisemiseen liittyviä toimintatapoja ja nostetaan teemaa opettajien ja oppilaiden keskuudessa esille. Esimerkkeinä moninaisista tavoista ehkäistä kiusaamista voidaan mainita kiusaamisen vastainen viikko, kummi- ja tukioppilastoiminnan kehittäminen, ryhmäytymisen tukeminen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, verso- eli vertaissovittelutoiminta, kiusaamista kartoittavat kyselyt, välituntivalvonnan lisääminen ja somekiusaamiseen puuttuminen.
Tavoite 7: Yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden kaupungin toimijoiden kanssa mahdollistamme moniammatillisten, matalan kynnyksen palvelujen lisäämisen kouluissa sekä varmistamme oppilashuollon palvelujen kattavuuden lakisääteisten mitoitusten mukaisesti.
Keskeistä kouluilla on opiskeluhuoltotyön ja opiskeluhuoltoryhmän toiminnan kehittäminen ja toisaalta myös hyvinvointialueelle siirtymisen myöstä sen varmistaminen, että toiminta jatkuu entisellään. Kouluilla myös hyödynnetään perhetyöntekijöitä ja esimerkiksi Ankkkuritiimiä kotien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskeluhuoltopalveluissa korostuu verkostomainen työskentelytapa ja koulun ulkopuolisten tahojen osaamisen hyödyntäminen.
Lukiokoulutus
Lukion vuositavoitteet ovat:
- Lisätään monikielisten opiskelijoiden kiinnittymistä lukiokoulutukseen heidän ohjaustaan vahvistamalla ja opintopolkujaan mallintamalla. Yksilökohtaisella ohjauksella tuetaan kielitaidon kehittymistä sekä suomen että englannin kielessä. Henkilökuntaa koulutetaan.
- Lisätään lukiolaisten tuntemusta Satakunnan korkeakoulujen tarjoamista mahdollisuuksista helposti lähestyttävää korkeakoulutietoa jakamalla esittelyin, tutustumiskäynnein ja muin toimenpitein. Toteutetaan koulutusta opetus- ja ohjaushenkilöstölle korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön liittyen.
- Lukiolaisten ongelmanratkaisu- ja teknologiataitojen sekä ohjelmointiosaamisen kokeileminen ja kehittäminen.
- Varmistetaan, että tukea tarvitsevat opiskelijat löytävät avun piiriin mm. kehittämällä tukipajatoimintaa, tehostamalla erityisopetuksen resurssointia ja käymällä jatkuvaa vuoropuhelua hyvinvointialueen opiskeluhuollon työntekijöiden kanssa.