Kaupunginhallitus, kokous 11.3.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 108 Oikaisuvaatimus vahingonkorvausvaatimusta koskevasta päätöksestä

PRIDno-2023-3205

Aikaisempi käsittely

Kaupunginhallitus, 4.12.2023

Valmistelija

Pauliina Mäenpää, johtava juristi, pauliina.maenpaa@pori.fi
Iiris Lehti, iiris.lehti@pori.fi

Perustelut

Vahingonkorvausvaatimus

Maanomistaja on vaatinut kaupunkia korvaamaan sille virkahenkilön / virkahenkilöiden tahallisen viivyttelyn ja epäammatillisen toiminnan aiheuttamasta vahingosta johtuneita kustannuksia 57 573 euroa. Vaatimuksen suuruus perustuu rakennushankkeen viivästymiseen ja 10.10.2021-16.5.2022 välisenä aikana nousseihin rakennuskustannuksiin.

Vaatimusta on perusteltu maanomistajan eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemän kantelun mukaisilla asioilla ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisen kyseiseen kanteluun tekemällä ratkaisulla.

Vaatimuksen perustelujen mukaan maanomistaja aloitti rakennusluvan hakemisen vuonna 2017 rakennusvalvontayksikön päällikön ohjeiden mukaisesti ja odotti kolme vuotta, jonka jälkeen rakennuslupa olisi mahdollinen. Vuonna 2020 keväällä maanomistaja teki virallisen hakemuksen ja sai rakennusluvan oikaisuprosessin kautta vasta maaliskuussa 2022 eli rakennusluvan haku oikaisuvaatimusprosesseineen kesti kaksi vuotta. Maanomistaja katsoo, että oikaisuvaatimusprosessin tahallinen viivyttely aiheutti ainakin 12 kuukauden viiveen rakennusprojektiin. Perusteluiden mukaan tahallinen viivyttely ja ns. ”kyykyttäminen” aiheuttivat maanomistajalle merkittävät taloudelliset menetykset materiaalikustannusten noustua ja lisäksi vaatimuksen tekijöiltä meni reilu vuosi tärkeää työaikaa.

Vaatimuksen mukaan kielteinen rakennuslupapäätös tuli syksyllä 2020, oikaisuvaatimusprosessi lisätoimintoineen kesti lähes puolitoista vuotta, myönteinen rakennuslupapäätös saatiin maaliskuussa 2022. Oikaisuvaatimusprosessin päätösehdotuksissa ja päätöksissä esittelijä ei ollut kertaakaan tarkastellut /maininnut vaadittuja ja jo olemassa olevia asioita, joita MRL ja Porin rakennusjärjestys edellyttivät: tilan ja rakennuspaikan koko, tieliittymä, vesi ja viemäröinti ovat olleet koko ajan valmiina ja samanlaisina. Vaaditut edellytykset siis olivat olemassa, eikä mikään ollut muuttunut kahdessa vuodessa. Viimeisenä tahallisena viivyttelynä oli syyskuussa 2021 rakennus- ja poikkeamislupatyöryhmän kokouksen antama puoltava kanta rakennusluvan myöntämiselle, johon allekirjoitettu hyväksyntä/pöytäkirja tuli vasta joulukuussa 2021 (yli 12 viikkoa kokouksesta).

Vaatimuksen mukaan maanomistajan talon kustannusarvio oli 240 845 euroa 10.10.2021. Koska viivyttelyn takia rakennuslupa saatiin vasta 18.3.2022 pääsi maanomistaja hankkimaan rakennustarvikkeita/materiaalia toukokuusta 2022 alkaen. Tällöin 16.5.2022, seitsemässä kuukaudessa, kokonaiskustannukset olivat nousseet jo 57 573 euroa ja talon kustannusarvio oli 298 418 euroa eli vuoden tahallinen viivyttely (”kyykytys”) aiheutti kokonaiskustannuksiin ainakin 24 % nousun (tilastojen mukaan nousu on ollut yli 30 %).

Maanomistajan hakemusten käsittely Porin kaupungissa

Maanomistaja on hakenut suunnittelutarveratkaisua ja poikkeuslupaa omakotitalon rakentamiseksi rakennusjärjestyksen mukaiselle suunnittelutarvealueelle 11.5.2020 jätetyllä hakemuksella. Toimialajohtaja on hylännyt hakemuksen 24.9.2020 tehdyllä viranhaltijapäätöksellä. Maanomistaja on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen 10.10.2020. Oikaisuvaatimusta on käsitelty elinvoima- ja ympäristölautakunnassa 16.12.2020, jolloin lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta käsitteli asiaa uudelleen 31.3.2021, jolloin lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen, koska maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset eivät täyttyneet. Lisäksi lautakunta totesi päätöksessään, että oikaisuvaatimuksen mukainen asia otetaan huomioon aikanaan tulevassa alueen asemakaavoituksen valmistelussa. Elinvoima- ja ympäristölautakunta kehotti kiirehtimään alueen asemakaavoituksen valmistelua.

Oikaisuvaatimuksen käsittely 31.3.2021 pidetyssä kokouksessa pidensi asian käsittelyä noin kahdella kuukaudella verrattuna siihen tilanteeseen, että oikaisuvaatimusasiaa olisi käsitelty heti seuraavassa lautakunnan kokouksessa asian palauttamisen jälkeen.

Maanomistajalla on ollut mahdollisuus hakea muutosta lautakunnan päätökseen hallinto-oikeudesta valitusosoituksen mukaisesti ja saada riippumattoman tuomioistuimen päätös hakemuksensa edellytysten täyttymisestä. Maanomistaja ei valittanut lautakunnan kielteisestä päätöksestä, vaan tyytyi päätökseen. Lautakunnan kielteinen päätös sai lainvoiman 10.5.2021 ja kyseisen hakemusasian käsittely päättyi.

Maanomistaja uudisti suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksensa 16.9.2021 ja asiassa annettiin myönteinen päätös 31.12.2021. Kysymys oli uudesta hakemusprosessista, sillä aiempi hakemus oli ratkaistu lautakunnan lainvoimaisella päätöksellä. Uusi hakemus voitiin hyväksyä, koska rakennuspaikan alueen maankäytönsuunnittelutilanteeseen oli tullut muutos. Alueelle oli laadittu uusi alustava asemakaavaluonnos, jonka katsottiin mahdollistavan hakemuksen mukainen rakentaminen. Asemakaavaluonnos esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 10.9.2021.

Maanomistajan suunnittelutarve- ja poikkeuslupapäätöstä vastaava rakennuslupahakemus on jätetty Lupapiste.fi-palveluun 22.2.2022, hakemusta on täydennetty 15.3.2022 ja päätös on annettu 18.3.2022. Rakennuslupapäätös on tullut lainvoimaiseksi 4.4.2022.

Oikeusasiamiehen ratkaisu

Apulaisoikeusasiamiehen sijainen on 17.8.2023 antanut päätöksensä maanomistajan kanteluun. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen on päätöksessään katsonut, että maanomistajan asiassaan saama neuvonta ei ole toteutunut hallintolain 8 §:n mukaisesti ja maanomistajan oikaisuvaatimuksen käsittely elinvoima- ja ympäristölautakunnassa ei ole toteutunut kuntalain 134 §:ssä säädetyllä tavalla kiireellisesti, kun asia on palautettu valmisteluun ilman tarkempia perusteluita siitä, millä tavoin asiaa pitäisi valmistella lisää. Oikaisuvaatimuksen käsittelyn jatkaminen on pidentänyt asian kokonaiskäsittelyaikaa. Oikaisuvaatimuksen jälkeen asiassa on ollut käytettävissä vielä valitusmahdollisuus.

Ratkaisussa on erikseen todettu, että maanomistajan jättämien kahden suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen käsittelyajat (noin 4 kuukautta) ovat vastanneet tavanomaista käsittelyaikaa Porin kaupungissa, eikä käsittelyaikoja voitu asian laatu huomioon ottaen pitää kohtuuttoman pitkinä.

Oikeudellinen arviointi

Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Säännöksen 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Hallintolain 23.1 §:n mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaan rakennusluvan myöntäminen 16 §:n mukaiselle suunnittelutarvealueelle edellyttää erityisten edellytysten täyttymistä. Porissa erityisten edellytysten täyttyminen ratkaistaan erillisellä suunnittelutarveratkaisulla. Myönteisen suunnittelutarveratkaisun lisäksi rakentamiselle tulee saada maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n mukainen rakennuslupa.

Maanomistaja on vaatinut korvausta virkahenkilöiden tahallisesta viivyttelystä ja siitä aiheutuneesta rakennuskustannusten noususta aikavälillä 10.10.2021-16.5.2022. Vaatimuksen mukaan myönteisen rakennuslupapäätöksen saamiseen on mennyt lähes kaksi vuotta vuoden 2020 keväästä vuoden 2022 kevääseen. Perustelujen mukaan tahallinen viivyttely oikaisuvaatimuksen käsittelyssä olisi aiheuttanut ainakin 12 kuukauden viivytyksen hankkeelle.

Riidatonta on, että maanomistaja on hakenut hankkeelleen suunnittelutarve- ja poikkeuslupaa toukokuussa 2020 ja saanut rakennusluvan maaliskuussa 2022. Edellä todetun mukaisesti kysymys ei kuitenkaan ole ollut yhdestä hakemusprosessista, joka olisi tullut vireille keväällä 2020 ja päätös samasta hakemusasiasta olisi annettu keväällä 2022. Kokonaisuudessa on ollut kysymys kolmen eri hakemuksen, kahden suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksen ja yhden rakennuslupahakemuksen, käsittelystä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa toteama menettelyvirhe on koskenut ensimmäisestä suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksesta annettua kielteistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyä. Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä tapahtunutta noin kahden kuukauden viivytystä ei voida pitää suhteettoman pitkänä ottaen huomioon koko prosessin mahdollinen käsittelyaika, jos maanomistaja olisi valittanut asiasta Turun hallinto-oikeuteen. Turun hallinto-oikeuden vuosikirjan mukaan keskimääräiset käsittelyajat rakentaminen-asiaryhmässä ovat vuonna 2022 olleet 16,5 kuukautta.

Kun hakija ei ole hakenut muutosta lautakunnan päätökseen, on hakemuksen käsittely päättynyt, eivätkä viranomaiset ole voineet jatkaa asian käsittelyä. Oikaisuvaatimuksen käsittelystä ei siten ole aiheutunut vaatimuksessa esitettyä "ainakin 12 kuukauden" viivytystä.

Maankäytönsuunnittelussa tapahtuneiden muutosten johdosta edellytykset maanomistajan myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ja poikkeusluvalle, ja edelleen myönteiselle rakennusluvalle, ovat olleet vasta alustavan asemakaavaluonnoksen valmistuttua. Maanomistaja on hakenut uutta suunnittelutarve- ja poikkeamislupapäätöstä noin viikon kuluttua alustavan asemakaavaluonnoksen esittelyn jälkeen. Vahingonkorvausvaatimuksessa esitetty kustannusten nousu on kohdistunut uuden suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksen vireille tulon jälkeiselle ajalle.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa on todettu, että uuden suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksen käsittelyn osalta on toimittu hallintolain mukaisesti, eikä käsittelyaikaa ole voitu pitää kohtuuttoman pitkänä. Suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksen käsittelyaika on ollut tavanomainen, alle neljä kuukautta. Lisäksi suunnittelutarve- ja poikkeuspäätöstä vastaavasta rakennuslupahakemuksesta on tehty päätös jo reilussa päivässä siitä lukien, kun maanomistaja on toimittanut tarvittavat täydennykset kaupungille.

Edellä todettu huomioon ottaen kaupunki ei ole maanomistajan jättämien hakemusten käsittelyssä tehnyt sellaista virhettä tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan julkista valtaa käyttäessään siten, että se olisi velvollinen korvaamaan vaadittua vahinkoa.

Toimivallan peruste

Vahingonkorvausvaatimus liittyy elinvoima- ja ympäristölautakunnan toimialaan. Hallintosäännön 29 §:n mukaan elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää vahingonkorvauksista kaupunginhallituksen päättämissä rajoissa. Kaupunginhallitus on 2.6.2014 (§ 313) päättänyt, että ympäristölautakunnan (nyk. elinvoima- ja ympäristölautakunnan) toimivalta vahingonkorvausasioiden ratkaisemisessa on 10.000 euroa. Vaadittu korvausmäärä ylittää edellä mainitun määrän, joten toimivalta asiassa on kaupunginhallituksella hallintosäännön 25 §:n 12 kohdan mukaisesti.

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Inna, kaupunginjohtaja, lauri.inna@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää, edellä esitetyin perustein, hylätä vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

________________

Merkitään, että Mikael Ropo saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana kello 17.57.

Merkitään, että Bia Kaski poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana kello 18.05.

Valmistelija

  • Pauliina Mäenpää, johtava juristi, pauliina.maenpaa@pori.fi
  • Iiris Lehti, iiris.lehti@pori.fi

Perustelut

Asian tausta

Kaupunginhallitus on 4.12.2023 § 556 päättänyt hylätä kaupungille osoitetun vahingonkorvausvaatimuksen. Asianosainen on tehnyt kaupunginhallituksen päätöksestä 20.12.2023 saapuneen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja se voidaan tutkia.

Vahingonkorvausvaatimuksessa asianosainen vaati kaupunkia korvaamaan sille virkahenkilön / virkahenkilöiden tahallisen viivyttelyn ja epäammatillisen toiminnan aiheuttamasta vahingosta johtuneita, rakennuskustannusten noususta aikavälillä 10.10.2021 - 16.5.2022 aiheutuneita kustannuksia yhteensä 57 573 euroa. Asianosainen katsoi, että rakennusluvan saaminen on hakemuksen jättämisen jälkeen kestänyt kaksi vuotta. Suunnittelutarve- ja poikkeamislupahakemuksen ja sitä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyn tahallinen viivyttely aiheutti ainakin 12 kuukauden viivytyksen asianosaisen rakennusprojektiin. Korvausvaateen taustalla on eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu, jossa on todettu, että maanomistajan asiassaan saama neuvonta ei ole toteutunut hallintolain 8 §:n mukaisesti ja maanomistajan oikaisuvaatimuksen käsittely elinvoima- ja ympäristölautakunnassa ei ole toteutunut kuntalain 134 §:ssä säädetyllä tavalla kiireellisesti, kun asia on palautettu valmisteluun ilman tarkempia perusteluita siitä, millä tavoin asiaa pitäisi valmistella lisää. Oikaisuvaatimuksen käsittelyn jatkaminen on pidentänyt asian kokonaiskäsittelyaikaa. Oikaisuvaatimuksen jälkeen asiassa on ollut käytettävissä vielä valitusmahdollisuus.

Kaupunginhallitus hylkäsi korvausvaatimuksen. Kaupunginhallitus katsoi, että kaupunki ei ole asianosaisen jättämien hakemusten käsittelyssä tehnyt sellaista virhettä tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan julkista valtaa käyttäessään siten, että se olisi velvollinen korvaamaan vaadittua vahinkoa kaupunginhallituksen päätöksessä mainituin perustein. Perusteina olivat muun muassa seuraavat seikat: Kyseessä ei ole ollut yksi hakemus, jonka käsittely olisi kestänyt kaksi vuotta. Kyseessä on ollut kolme erillistä hakemusta, joissa yhden käsittelyssä, kielteisen suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksen oikaisuvaatimuksen käsittelyssä, on ollut apulaisoikeusasiamiehen toteama noin kahden kuukauden perusteeton viive. Hakija on tyytynyt kielteiseen ratkaisuun, eikä ole hakenut päätökseen muutosta, päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti. Muutoin asianosaisen hakemusten käsittelyajat ovat vastanneet vastaavien hakemusten tavanomaisia käsittelyaikoja. Asianosaisen asiamies on myös uudistanut asianosaisen suunnittelutarveratkaisuhakemuksen noin viikon kuluessa siitä, kun asianosaisen rakennuspaikan maankäytön alustavan suunnittelun tilanne on muuttunut sellaiseksi, että myönteisen suunnittelutarveratkaisun edellytysten on katsottu olevan olemassa.

Oikaisuvaatimus

Asianosainen vaatii oikaisua kaupunginhallituksen päätökseen seuraavasti: ”Vahingonkorvausvaatimukseni tulee käsitellä uudelleen totuuden mukaisesti, rehellisesti ja oikeudenmukaisesti ja sen mukaisesti hyväksyä vahingonkorvausvaatimus, tarvittaessa sovitellen.”

Asianosainen uudistaa oikaisuvaatimuksessaan kaiken jo aikaisemmin lausumansa ja viittaa kaikkien vahingonkorvausvaatimukseen liittyvien asioiden löytyvän asianosaisen eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdystä kantelusta, eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä sekä alkuperäisestä vahingonkorvausvaatimuksesta.

Asianosainen katsoo, kuten alkuperäisessä vaatimuksessaankin, että vuosien 2020 - 2021 aikana virkahenkilöt rikkoivat lakia asianosainen asian hoidossa seuraavasti: virkahenkilöt käyttäytyivät huonosti, virkahenkilöt eivät neuvoneet / ohjanneet asiakastaan, jotta asiakas osaisi toimia, virkahenkilöt viivyttelivät työssään tarkoitushakuisesti, virkahenkilöt eivät perustelleet päätöksiään kunnolla, virkahenkilöt käyttivät väärin oikeuksiaan ja tekivät asioita, joihin ei ollut oikeuksia sekä virkahenkilö oli huolimaton työssään.

Kaikki edellä mainitut useat virkahenkilön / virkahenkilöiden tekemät virkavirheet erikseen, yhdessä ja ajallisesti etenevästi ovat lupahakemusprosessin aikana saaneet aikaan kokemuksen suunnitelmallisesta ja määrätietoisesta kyykyttämisestä (kiusaamisesta).

Asianosaisen mukaan suunnittelutarve- ja poikkeamisluvan hakemisen ajaksi arvioitiin 10 - 12 kuukautta, mutta prosessi kesti kokonaisuudessaan 22 kuukautta. Asianosainen ei myöskään tiennyt hakevansa kolmea lupaa, vaan yhtä suunnittelutarve- ja poikkeuslupaa, joka johtaisi rakennusluvan hakemislupaan. Joka tapauksessa koko prosessi kesti 22 kuukautta. Ajallinen ja tahallinen viivytys oikaisuvaatimuksen mukaan on ainakin 10 – 12 kuukautta.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan asian liitteenä.

Vastaus vahingonkorvausvaatimukseen

Kaupungin korvausvastuu määräytyy julkisen vallan käyttöä koskevassa tilanteessa vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella, jonka mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Edellä 1 momentissa säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Asianosainen on vaatinut korvausta rakennuskustannusten noususta aiheutuneesta vahingosta, joka on vahingonkorvausvaatimuksen ja oikaisuvaatimuksen mukaan johtunut siitä, että virkahenkilöiden tahallisen viivyttelyn, neuvonnan puutteen ja "kyykyttämisen" vuoksi rakennushanke on viivästynyt ainakin 12 kuukaudella.

Apulaisoikeusasiamiehen sijainen on asianosaisen kanteluun antamassaan päätöksessä katsonut, että asianosaisen asiassaan saama neuvonta ei ole toteutunut hallintolain 8 §:n mukaisesti ja maanomistajan oikaisuvaatimuksen käsittely elinvoima- ja ympäristölautakunnassa ei ole toteutunut kuntalain 134 §:ssä säädetyllä tavalla kiireellisesti.

Menettelyvirhe oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on koskenut ensimmäistä suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemusta. Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä tapahtunutta noin kahden kuukauden viivettä ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä ottaen huomioon koko prosessin mahdollinen käsittelyaika, jos maanomistaja olisi valittanut asiasta Turun hallinto-oikeuteen. Kahden kuukauden viive oikaisuvaatimuksen käsittelyssä ei myöskään ole aiheuttanut asianosaisen esittämää ainakin 12 kuukauden viivettä rakennushankkeeseen.

Asianosaisen hakemien kahden suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamislupahakemuksen sekä yhden rakennuslupahakemuksen käsittelyajat on oikeusasiamiehen päätöksessä todettu tavanomaisiksi.

Oikeusasiamiehen ratkaisussa todettuja puutteita asianosaisen neuvonnassa ei myöskään voida katsoa sellaisiksi, että ne olisivat vaikuttaneet asianosaisen jättämien hakemusten käsittelyaikatauluun, ja siten aiheuttaneet asianosaisen esittämän ainakin 12 kuukauden viiveen asian käsittelyssä ja edelleen asianosaisen vaatiman vahingon. Asianosainen on muun ohella todennut, että ei ole tiennyt hakevansa kahta suunnittelutarve- ja poikkeamislupaa, vaan on ollut siinä käsityksessä, että asia etenee alkuperäisellä hakemuksella kaavoituksen kiirehtimisen jälkeen. Asianosainen on kuitenkin asiamiehensä välityksellä uudistanut suunnittelutarve- ja poikkeamislupahakemuksensa alle viikon kuluttua siitä, kun kaupunginhallitukselle on esitetty asianosaisen omistamaa palstaa koskeva alustava asemakaavaluonnos. Alustava asemakaavaluonnos muutti alueen maankäytönsuunnittelun tilannetta siten, että luonnoksen esittelemisen jälkeen oli edellytykset myönteiselle suunnittelutarve- ja poikkeamisluparatkaisulle. Laiminlyönti asiakkaan neuvonnassa ei siten aiheuttanut korvausvaatimuksessa esitettyä noin 12 kuukauden viivettä hakemuksen käsittelyssä, koska asianosainen on osannut uudistaa hakemuksensa lähes välittömästi alustavan asemakaavaluonnoksen esittelemisen jälkeen.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Laillisuusperuste on olemassa, mikäli päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Edellä mainittu huomioon ottaen asianosaisen hakemusasioiden käsittelyssä ei ole tapahtunut sellaisia vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaisia virheitä tai laiminlyöntejä, jotka olisivat aiheuttaneet asianosaisen esittämän ainakin 12 kuukauden viivytyksen rakennushankkeelle ja siten vaaditun vahingon.

Kaupunginhallitus on ollut toimivaltainen päättämään asiasta (hallintosääntö 29 § ja kaupunginhallitus 2.6.2014 § 313), päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, eikä se muutoinkaan ole lainvastainen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole myöskään esitetty sellaista uutta tietoa, jonka perusteella kaupunginhallituksen päätöstä tulisi muuttaa tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Edellä kerrotun johdosta asianosaisen oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi perusteettomana.

Ehdotus

Esittelijä

  • Lauri Inna, kaupunginjohtaja, lauri.inna@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen edellä mainituin perustein.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin kannanotto vahingonkorvausasiaan ei merkitse asian sitovaa ratkaisua. Vahingonkorvausvaatimuksentekijä voi halutessaan saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös:
•    se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
•    kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

 Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Turun hallinto-oikeudelle. 

Postiosoite:              PL 32, 20101 Turku
Käyntiosoite:            Sairashuoneenkatu 2-4
Sähköpostiosoite:    turku.hao@oikeus.fi
Faksinumero:           029 56 42414
Puhelinnumero:        029 56 42400

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. 

Linkki lakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tuomioistuinmaksulaki#P5

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Porin kaupungin kirjaamosta. 

Postiosoite:              PL 121, 28101 Pori
Käyntiosoite:            Porin yhteinen palvelupiste, Yrjönkatu 6
Sähköpostiosoite:    kirjaamo@pori.fi
Faksinumero:          (02) 634 9417
Puhelinnumero:       (02) 621 1100

Palvelupisteen aukioloajat
maanantai               10 - 16
tiistai-torstai              8 - 16
perjantai                   8 - 15


Pöytäkirja on viety nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon toimielimen päättämän aikataulun mukaisesti.

Asianosaiselle lähetettyyn pöytäkirjaotteeseen muutoksenhakuohjeineen on merkitty lähettämispäivä sekä pöytäkirjan nähtävilläolopäivä.