Perustelut
Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.
Vuosi 2023 oli elinvoima- ja ympäristötoimialan elinkaaressa kolmas kokonainen talousarviovuosi. Elinvoima- ja ympäristötoimiala kokoaa kaupungin keskeiset elinvoimaisuutta palvelevat toiminnot yhteen. Kyseessä onkin moninainen toimiala, joka koostuu pitkälti viranomaistoiminnasta.
Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstöön kuului vuoden 2023 joulukuussa 165 vakituista, 26 määräaikaista ja 64 työllistettyä. Toimipisteitä oli Valtakatu 11:ssa sijaitsevien kiinteistöjen lisäksi ainakin Teljänkatu 5:ssä, Hallituskatu 12:ssa, Länsipuisto 24:ssa, Yrjönkatu 13:ssa ja Veturitallinkatu 7:ssä. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkärien vastaanottotilat sijaitsivat Maantiekatu 31:ssä, Ulvilassa, Harjavallassa ja Eurajoella. Joulukuussa toimialan henkilökuntaa muutti valtion ja kunnan yhteiseen vastavalmistuneeseen Porin Leijona-virastotaloon osoitteeseen Yrjönkatu 6; maaseutupalvelut, kaupunkisuunnittelu, matkailu- ja markkinointiyksikkö sekä osa työllisyyspalveluista.
Työllisyyden kuntakokeilu yhdistää valtion ja kunnan työllisyyspalvelut ja kaupungilla oli vuonna 2023 kuukausittain vastuu keskimäärin noin 5300 porilaisen työnhakijan työvoimapalveluista. Kuntakokeilun kolmas toimintavuosi vakiinnutti lakisääteisen työvoimapalvelun järjestämisen kunta-alustalla. Samalla aloitettiin valmistautuminen vuoden 2025 alusta voimaan astuvaan työvoimapalvelu-uudistukseen, jossa julkinen työvoima- ja yrityspalvelu siirtyy kokonaan kunnan järjestämisvastuulle.
Kaikkiaan kuntakokeilussa työskenteli noin 65 henkilöä, joista suurin osa oli (noin 40 htv) siirretty TE-toimistosta ja palkkauskustannukset katettiin sieltä. Lisäksi kuntakokeilun ja TYP-toimintamallin henkilöstöön kuului 11 hyvinvointialueen työntekijää. Näistä 6 siirrettiin tehtävinä ja henkilöinä vuoden 2023 alussa kaupungilta hyvinvointialueelle. Kuntakokeilun henkilöstössä oli puhtaasti kaupungin viranhaltijoina 13 määräaikaista ja kuntakokeilun päällikkönä toimi kaupungin työllisyyspäällikkö. Lisäksi työllisyyspalveluiden muissa tehtävissä oli työ- tai virkasuhteessa 3 htv.
Vuodenvaihteessa kaupungin työpajoilta siirrettiin hyvinvointialueelle 3,5 henkilötyövuotta (4 henkilöä) niistä tehtävistä, jotka kohdistuvat pelkästään kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksiin. Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialue vastasi kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista. Näin ollen myös osa toimitilakuluista Porin pajojen osalta siirrettiin hyvinvointialueen vastuulle ja Laviassa sijaitseva Ekopaja siirtyi pois kokonaisuudessaan. Työpajoilla oli tämän jälkeen vakituista henkilöstöä 20 htv sekä sen lisäksi kymmeniä henkilöitä vuoden mittaan määräaikaisissa työsuhteissa palkkatuella.
Vuoden 2023 lopussa sovittiin, että Nuorten työpajan kokonaisuus siirtyy vuoden 2024 alusta alkaen sivistystoimialan uuteen nuorisopalvelut-yksikköön. Tämä tarkoitti 7,6 htv:n siirtoa sekä Nuorten pajoille kuuluvien kustannusten ja avustusten siirtoa sivistystoimialalle. Työpajapäällikkö siirtyi myös sivistystoimialalle hallinnollisesti, mutta noin 40 % työajasta on ns. aikuisten työpajojen johtamista työllisyyspalveluissa edelleen.
Vuonna 2023 Porin työttömyysasteen keskiarvo oli 10,7 %, kun se vuonna 2022 oli 11 %. Porin aktivointiasteen keskiarvo oli 33,5 % (v. 2022 30,8 %). Aktivointiaste kertoo työnhakijoiden osallistumisesta työllistymistä edistäviin palveluihin tai koulutuksiin. Kaupunki pystyi tarjoamaan noin 250 porilaiselle työnhakijalle työllistymismahdollisuuksia kaupungin eri yksiköissä käytettävissä olleen työllistämismäärärahan turvin. Palkkatuella ja ns. Pori-lisällä tuettiin noin 85 työnhakijan työllistymistä yhdistyksiin tai hyvinvointialueelle. Heinäkuun alusta alkaen yritysten tukimuoto muutettiin rekrytointipalkkioksi, mutta sitä ei vuoden 2023 aikana haettu kertaakaan. Kesätyötukea joko kaupungin yksiköihin tai alueen yrityksiin ja yhdistyksiin myönnettiin noin 900 nuoresta.
Markkinoinnin merkittävimpinä toimenpiteinä vuoden 2023 osalta voidaan pitää joukkoliikenteen markkinointitoimenpiteitä (tavoittavuus noin 3 milj. näyttökertaa), strategisten tapahtumakumppanien kanssa tehtyjä markkinointitoimenpiteitä, SuomiAreena -tapahtuman uuden ajankohdan lanseerausta (kävijöitä noin 45 000) sekä asukasmarkkinoinnin Porisuhdeneuvoja 2.0. -kampanjaa. Yhteistyössä sarjakuvataiteilija Pieruperseen kanssa toteutettu 10 sarjakuvan yhteistyö syksyn 2023 aikana tavoitti taiteilijan omalla Instagram-tilillä noin 2 milj. näyttökertaa, mediahuomiota sekä finaalipaikat muun muassa Vuoden Huiput ja Grand One -markkinointikilpailuissa. Matkailumarkkinoinnissa panostettiin erityisesti luontomatkailuun, jonka toimenpiteet toivat yli 70 000 käyntiä retkeilyreittien sivustoille.
Kaupunkisuunnittelussa 2023 valmistuneita asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia oli yhteensä 8 kpl (2022 yhteensä 3 kpl); 609 1769 Finpyy 81., 609 1767 Käppärä 22., 609 1764 Isokatava 74., 609 1763 Tyltty 76., 609 1760 Isokatava 74., 609 1752 Karjaranta 21., 609 1726 Isomäki 32., Tiiliruukki 33., Liikastenmäki 27., 609 1721 Päärnäinen 6. Yleiskaavoista Merituulipuiston laajennus sai lainvoiman vuonna 2023 (ed. 2015 1 kpl, Tahkoluodon merituulipuisto). Tällä hetkellä on vireillä Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaava, Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaava sekä Yyterinniemen osayleiskaava. Nämä kaikki on tavoitteena saada valmiiksi 2–3 vuoden sisällä. Kaavojen läpimenoaika on jotakin 1–10 vuoden välillä kaavasta riippuen. Tavoitteena on saada valmistumaan 10 asemakaavaa vuodessa.
Toimialalla tehtiin viisi talousarviomuutosta vuoden 2023 aikana. Työllisyyden hoidon vuoden 2023 talousarviossa oli varattu tukea koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen, josta osa osoitettiin suunnitelmien mukaan toimialoille. Kirjanpidollisista syistä osa tuesta osoitettiin toimialoille määrärahasiirtona (talous- ja hallintojohtaja 9.10.2023 § 274), yhteensä 298 521,04 euroa. Määrärahasiirrot tehtiin myös työntekijän siirtymisestä konsernipalveluihin (talous- ja hallintojohtaja 19.9.2023 § 271, 85 000 euroa), kaupunkimittauksen laserkeilauksen ja ilmakuvauksen menetelmin tuotetun kaukokartoitusaineiston hankintamenon aktivoinnista investoinniksi (talous- ja hallintojohtaja 19.9.2023 § 268 141 000 euroa) sekä työllistämismäärärahojen siirrosta tekniselle toimialalle (talous- ja hallintojohtaja 17.1.2024 § 4 132 000 euroa).
Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti 22.5.2023 kokouksessaan (§ 72) myöntää konsernipalveluihin, toimialoille sekä liikelaitoksille lisämäärärahan, josta elinvoima- ja ympäristötoimialan osuus oli 245 031 euroa. Käyttötalousosaan lisättiin tämän johdosta henkilöstömenoihin osoitettua määrärahaa perustuen siihen, että kunta-alan 8.6.2022 solmimaa palkkasopimusratkaisua täydennettiin niin sanotulla perälautatarkastelulla 7.3.2023. Ratkaisun perusteella 1.6.2023 voimaan astuneita yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä korotettiin huomioiden verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti. Lisäksi kunta-alan työntekijöille maksettiin kesäkuussa 2023 467 euron kertapalkkio.
Talouden positiivinen suunta perustui muun muassa arvioitua suurempiin toimintatuottoihin muun muassa joukkoliikenteessä ja avustuksissa sekä budjetoitua pienempiin palvelujen ostoihin ja henkilöstökustannuksiin koko toimialalla. Toimialan tilinpäätös päätyi positiiviseen tulokseen sitovan toimintakatteen alittuessa 3,4 M€.
Talousarviopoikkeamat
Toimialan toimintatuotot ylittyivät 0,992 M€ käyttösuunnitelmaan nähden. Maksutuotot jäivät 0,3 M€ budjetoidusta. Tähän suurimpana tekijänä vaikutti rakennusvalvonnan asunto- ja toimitilarakentamisen heikko tilanne, joka jatkui edelleen. Rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksen tuotot jäivät yhteensä noin 0,4 M€ budjetoidusta. Merkittäviä liiketaloudellisia hankkeita ei edennyt lupavaiheeseen entiseen malliin ja tämä näkyi rakennusvalvonnan tuotoissa vähenemisenä.
Toimintatuottojen kasvun yksi merkittävin tekijä on joukkoliikenne. Suurin syy kasvuun oli matkustuksen elpyminen. Matkoja tehtiin noin 15 % enemmän kuin edeltävänä vuonna, ja lipputulot nousivat 22 %. Matkustajien maksamat lipputulot ylittivät käyttösuunnitelman arvion noin 0,2 M€. Alkuvuodesta kausilippujen asiakashinnat olivat tavanomaista edullisemmat, koska valtion päättämä arvonlisäveron määräaikainen poistaminen vietiin täysimääräisesti kausilippujen hintoihin. Kertaliput säilytettiin asiakkaalle samanhintaisina, joten kaupunki sai lisätuloja arvonlisäveron osuuden verran.
Markkinointitoimenpiteinä joukkoliikenteessä toteutettiin määräaikaisia tarjouksia, esimerkiksi Black Friday -päivänä Waltti Mobiili -sovelluksen kertaliput myytiin eurolla, ja koulujen joululomaksi kausiliput -50 % hinnalla. Lipputulot menetettiin kokonaan hiihtolomaviikolta, jolloin joukkoliikenne oli kokonaan maksutonta, ja siten myös erittäin suosittua.
Kaupungin sisäiset joukkoliikenteen lipputulot muodostuvat perusopetuslain mukaisista matkoista sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmämatkoista. Koska koronarajoitteet poistuivat, ryhmät lähtivät jälleen liikkeelle muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Kaupungin sisäiset matkat tuottivat joukkoliikenne-kustannuspaikalle lähes 0,2 M€. Tämä ei kuitenkaan korvaa peruskoulujen opetuksen tarpeisiin suunniteltujen reittien ja aikataulujen hankintakustannuksia.
Lisäksi toimintatuotoissa näkyy ympäristö- ja terveysvalvonnan maksutuottojen kasvu (+120 000 euroa), sillä vuonna 2023 annettiin poikkeuksellisen monta päätöstä ympäristövaikutuksiltaan merkittävistä ympäristölupahakemuksista ja terveysvalvonnassa tarkastustoiminta tehostui muun muassa valvonnan perusmaksun vakiinnuttua. Myös kasvupalveluiden toimintatuotot ovat ylittäneet budjetoidun (+90 000 euroa), joka johtuu muilta kunnilta laskutetuista kohonneista liikennöintikustannuksista liittyen Uudenkaupungin työmatkaliikenteeseen.
Myös avustusten lisääntymisessä näkyy merkittävää kasvua (0,87 M€). Työllisyydenhoidon palkkatukea oikaistiin toimintatuottoihin taseesta löytyneen kustannuspaikkavirheen vuoksi vuodelle 2023 noin 0,5 M euron verran.
Kaupunki pääsi joukkoliikenteen osalta lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten maksuttoman opetuksen (oikeutettuja v. 2015 alkaen syntyneet ikäluokat) myötä Kansaneläkelaitoksen koulumatkojen suorakorvausjärjestelmän piiriin, kun joukkoliikenne siirtyi joukkoliikennekaupunkien yhdessä omistaman sidosyksikkö Waltti Solutions Oy:n lippu- ja maksujärjestelmän käyttöön kevät-kesällä 2023. Kelan koulumatkatuet helpottavat joukkoliikennelippujen ostamista siten, että osto tapahtuu Waltin verkkokaupassa, jossa opiskelijan osto-oikeus varmennetaan Kelan rajapinnasta ja lippu ladataan matkakortille ilman opiskelijalta veloitettavaa maksua. Opiskelijan ei tarvitse ensin maksaa lippuaan ja hakea jälkikäteen korvausta Kelalta, kuten Porin Linjat Oy:n tuottamassa lippu- ja maksujärjestelmässä. Todennäköisesti opiskelijat ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä ja tuovat enemmän lipputuloja kaupungille suorakorvausjärjestelmän ansiosta. Heinä-joulukuussa Kelan koulumatkatukea maksettiin kaupungille 140 000 euroa.
Lisäksi kasvuna avustustuotoissa näkyy myös hankkeisiin kohdistuneita tuottoja, joista suurimpana lisäyksenä ICT-yksikön 0,3 M€ avustustuotot. ICT:n merkittävin lisäys avustustuottoihin johtuu Satakunnan hyvinvointialueelta laskutettavista IT-kuluista. Tämä on avustustuotoissa, koska valtio on avustanut hyvinvointialueiden alkua projektiluonteisesti ja näin on esimerkiksi rahoitettu myös ICT:n siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille. Myös ympäristö- ja terveysvalvontayksikön avustustuotot ovat toteutuneet 0,1 M€ suurempina budjetoituun nähden, sillä valtakunnallisesti haastavasta eläinlääkäritilanteesta huolimatta valtion korvattavaksi kuuluvaan valvontaeläinlääkärin työparityöskentelyyn kyettiin osoittamaan henkilöresurssia. Lisäksi syksyllä suoritettiin useita valtion korvattavaksi kuuluvia lintuinfluenssaepidemiaan liittyneitä näytteenottoja ja torjuntatoimenpiteitä sekä yhteistoiminta-alueen että aluehallintoviraston määräyksestä muun lähialueen turkistarhoilla.
Toimialan toimintamenot jäivät 2,44 M€ pienemmiksi kuin oli arvioitu. Henkilöstökulut alittuivat noin 0,9 M€. Henkilöstövajausta oli muun muassa ICT-yksikössä, jätehuoltoviranomaisella, rakennusvalvonnassa ja kaupunkimittauksessa eläköitymisten, irtisanoutumisten, osa-aikaisuuksien sekä rekrytointivaikeuksien vuoksi. Eläinlääkinnässä oli edelleen rekrytointivaikeuksien vuoksi kaksi kaupungineläinlääkärin virkaa avoinna, mutta suureläinpäivystyksen korvauskulut olivat vuoden alusta lähtien nousseet, joka näkyy eläinlääkinnän henkilöstökuluissa lisäyksenä (0,1 M€, +16,81 %).
Vuoden 2023 henkilöstökulujen kehitystä tarkasteltaessa tulee muistaa, että vielä joulukuussa 2022 pidettyjen yt-neuvottelujen tuloksena työllisyyden hoidosta siirtyi 1.1.2023 alkaen 3,5 henkilötyövuotta Satakunnan hyvinvointialueelle. Tähän ei oltu talousarviovaiheessa varauduttu, joten palkkamäärärahat näkyivät yhä toimialan käyttösuunnitelmassa, vaikkakin kaupungin rahoituspohjasta oli tehty siirto hyvinvointialueelle. Euroissa tämä teki 140 000 euroa koko vuodelta. Työllisyyden hoidon työpajoilta siirrettiin 3,5 henkilötyövuotta (4 henkilöä) niistä tehtävistä, jotka kohdistuvat pelkästään kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksiin. Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialue on vastannut kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista. Näin ollen myös osa toimitilakuluista Porin pajojen osalta siirrettiin hyvinvointialueen vastuulle ja Laviassa sijaitseva Ekopaja siirtyi kokonaisuudessaan.
Työllistämispalkat eli palkkakustannukset, jotka syntyvät kaupungin eri yksiköihin palkattujen työttömien palkkauskustannuksista, alittuivat noin 0,2 M€. Koko vuoden aikana työllistettyjen määrä kaupungin yksiköissä tai kaupungin tuella oli noin 20 % vähemmän kuin vuonna 2022. Tosin loppuvuoden osalta maksetut tukisummat olivat normaalia isompia, koska palkkatukilainsäädännön uudistus 1.7.2023 nosti hieman kunnan kustannuksia.
Palvelujen ostot jäivät 1 M euroa pienemmiksi käyttösuunnitelmaan verrattuna. ICT:n osalta palvelujen ostoista on jäänyt käyttämättä 0,2 M€, johon suurimpana syynä on se, että kaikki ohjelmistohankinnat eivät edenneet suunnitelmien mukaisesti ja näin ollen kustannukset eivät ole kohdistuneet vuodelle 2023. Lisäksi myös kustannusten jaksotus ohjelmistohankintojen osalta myös siirsi osan kustannuksista vuodelle 2024.
Pieneläinpäivystyksen osalta palvelujen ostot olivat alkuvuodesta käyttösuunnitelmassa esitettyä vähäisemmät palvelutuottajan rekrytointivaikeuksien vuoksi, mutta tilanne muuttui käyttösuunnitelman mukaiseksi kesällä 2023, sillä Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n pieneläinpäivystys alkoi pyöriä sopimuksen mukaisesti ympärivuorokautisena Porin toimipisteellä 26.6.2023 alkaen.
Suunnittelu- ja kehittämisyksikössä varauduttiin 0,1 M€ suurempiin palvelujen ostoihin, mutta muun muassa jätehuoltoviranomaisen kustannuspaikalla oli budjetoitu ostopalveluihin, joiden tarve ei realisoitunut vielä tänä vuonna alkuvuoden henkilöstövajauksen takia.
Joukkoliikenteen palveluja ostettiin noin 0,2 M€ vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Joukkoliikenteen hankintojen kustannusten kasvukehitys on tasaantunut korona- ja energiakriisin pahimmasta vaiheesta. Tilastokeskuksen ylläpitämässä liikennehankintojen kustannusindeksissä vuoden 2021 kesään verrattuna kustannukset ovat noin +20 % korkeammalla tasolla tällä hetkellä.
Porin kaupunki osti 2023 joukkoliikenteen vuorotarjontaa noin 7,1 M€, kun vuonna 2022 hankintoja tehtiin noin 6,8 M€. Yleisen kustannustason nousun lisäksi kuluja on tietoisesti lisätty. Kaupungin strategiaan sidottu joukkoliikenteen toiminnallinen tavoite oli kohottaa ympärivuotisten reittien palvelutasoa eli ostaa lisää vuoroja matkustetuimmille reiteille. Reiteillä tehtyjen matkojen määrä kasvoi + 37 %, kun vertailtiin syksyn 2022 ja 2023 matkamääriä.
Koulujen alkamis- ja päättymisaikojen ruuhkahuippuja varten varauduttiin lisävuorojen ostoihin. Samat vuorot ruuhkautuivat toistuvasti ja samanaikaisesti busseissa matkusti paljon matkustajia myös seisten osan matkaa. Ruuhkia saatiin helpotettua koulujen välittämillä tiedotteilla ja toisille vuoroille ohjaamisella. Kyliin ja harvaan asutuille aluille koulujen tarpeisiin suunniteltujen reittien ja aikataulujen kustannuksia karsittiin päättämällä koulujen loma-ajan vuorotarjonta kokonaan vähäisen toteutuneen matkamäärän takia.
Varsinais-Suomen ELY-keskus kilpailutti uudelleen Rauma-Eurajoki-Pori -yhteysvälin vuorotarjonnan. Kaupunki jatkoi kustannuksiin osallistumista seudullisen työmatka- ja opiskeluliikenteen tukemiseksi. Yhteysvälin vuorotarjontaa vähennettiin säästöpaineiden ja toteutuneen matkustajakysynnän takia, siirryttiin käyttöoikeussopimuksesta hankintasopimukseen ja otettiin käyttöön Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämä Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmä. Sopimusmallin muutoksen takia liikennöintikorvaus kasvoi, ja jatkossa kaupunki saa osan reitin lipputuloista. Tämä lisää kaupungin taloudellista riskiä, mutta samalla mahdollistaa reitin palvelutason lisäämisen ja vähentämisen joustavammin kuin käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä. Kaupunki osallistui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteishankintojen (kuusi sopimusta) kustannuksiin noin 0,3 M€ ja sai lipputuloja uudesta hankintasopimuksesta 18 000 euroa.
Asiantuntija- ja asiakaspalvelujen ostot jäivät vähäisemmiksi käyttösuunnitelmaan nähden myös muun muassa kaupunkimittauksen, elinkeinopalvelujen ja toimialajohdon kustannuspaikoilla. Kaupunkimittauksen alkuperäinen kustannusarvio laserkeilauksen ja ilmakuvauksen hankintamenosta oli 0,19 M€ suurempi kilpailutuksen voittaneeseen tarjoukseen nähden. Lisäksi elinkeinopalvelujen ja toimialajohdon kustannuspaikkojen asiantuntijapalveluihin varattua määrärahaa jäi käyttämättä yhteensä 0,2 M€. Määrärahaan oli budjetoitu muun muassa luontopalveluiden kehittämisstrategia, joka tehtiin kuitenkin viranhaltijatyönä. Ostopalveluissa on myös varauduttu toimialan toimintaympäristöstä ja sen muutoksista mahdollisesti aiheutuviin yllättäviin kuluihin, joihin monesti on tarpeen vastata nopeasti. Tällöin etukäteisbudjetointi on vaikeaa ja alibudjetointi voi aiheuttaa hitautta, josta voi esimerkiksi teollisuuden sijoittumiskysynnän edessä seurata oman alueemme kilpailuedun menettäminen.
Kaupunkisuunnittelussa palvelujen ostoihin käytettiin 0,3 M€ vuonna 2023, joka on 0,19 M€ enemmän kuin vuonna 2022. Määrärahaa käytettiin suunniteltujen palveluiden ostojen lisäksi erinäisiin yleiskaava- ja asemakaavahankkeisiin, jotka olivat aikataulullisesti kaikkein kriittisimpiä kaupungin elinvoimaisuuden ja kaupunkikehityksen näkökulmasta. Kaavoitukseen liittyvät selvitykset edistävät elinkeinoelämän tarpeisiin tehtävää kaavoitusta.
SuomiAreenan kustannuspaikka ylitti toimintakatteensa noin 75 000 eurolla. Suurimmat kuluerät olivat lavojen rakentaminen ja tapahtuman muut rakenteet, tapahtumatekniikka (äänentoisto ja screenit) sekä tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Ylityksen pääsyynä voidaan nähdä tapahtumajärjestämisen kustannusten nousu kokonaisuudessaan koronaa edeltävästä ajasta. Lisäksi tapahtuman uusi ajankohta kesäkuussa toi tarpeen tapahtumamarkkinoinnin toimenpiteiden lisäämiseen, jotta tapahtumakävijät löytävät tapahtuman myös jatkossa. Lisättyinä toimenpiteinä toteutettiin muun muassa käsiohjelma yhteistyössä Sanoma Median kanssa, kadunvarsimainontaa, radiomainontaa sekä Citylinjan bussiteippaukset. Tapahtumasta toteutettiin lisäksi kävijätutkimus, jonka kautta kerättiin tietoa muun muassa tapahtuman aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta. SuomiAreenan vetovoimaisuus on viime vuonna toteutetun tutkimuksen mukaan nousussa ja samoin odotukset tapahtuman jatkuvaa kehittymistä kohtaan kasvavat.
Toimialan avustuksiin varatuista määrärahoista jäi käyttämättä 0,3 M€. Työllisyyspalveluiden kesätyöpaikkatuesta jäi käyttämättä 0,15 M€. Yhtenä syynä tähän oli hyvinvointialueelta haetun kesätyöpaikkatuen vähyys budjetoituun nähden. Lisäksi työllisyyspalveluiden Pori-lisän maksettu avustussumma oli suunniteltua alhaisempi. Julkisen sektorin vähennys johtuu osittain hyvinvointialueen vähäisestä käytöstä verrattuna aiemmin perusturvan palkkatuen käyttöön. Yhdistykset ovat Pori-lisän käyttäjiä ja heilläkin käyttö oli hieman suunniteltua vähäisempää. Loppuvuonna yhdistysten tarve kaupungin tukeen kuitenkin nousi. Tämä johtuu 1.7.2023 päivitetystä palkkatukilainsäädännöstä. Valtion palkkatuki yhdistyksille ei kata heidän palkkauskustannuksiaan kuten aiemmin ja yhdistykset tarvitsevat tukea kaupungilta noin 50–80 euroa/henkilö/kuukausi lisää niin kutsutun normaalin Pori-lisän lisäksi. Pori-lisää jäi käyttämättä tänä vuonna noin 144 000 euroa (talousarviovaiheessa varattiin 300 000 euroa).
Muista toimintakuluista saatiin säästöä 0,3 M€, josta suurin osa tulee ICT-yksiköstä, sillä ICT:n leasingvuokrakuluista jäi käyttämättä 0,2 M€ johtuen perusturvan henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueelle.
Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteuma 86,7 %). Talousarvion toimintakate oli -25 826 510 euroa ja toteutunut toimintakate oli -22 392 693 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 3 433 816 euroa.
Investointimäärärahojen käyttö
Toimialan irtaimen omaisuuden investointimääräraha (20 000 euroa) käytettiin vuonna 2023 neuvottelutilan (iso puhelinkoppi) hankintaan terveysvalvonnan tiloihin.
Työllisyyspalveluiden 60 000 euron investointimäärärahalla hankittiin muun muassa Veturitallin kiinteistölle aita sekä sähköportti ja rakennettiin ja huollettiin Porin alueen retkeilyreittejä ja taukopaikkoja ja hankittiin taukopaikoille ulkokäymälöitä sekä kompostointijärjestelmä. Määräraha käytettiin täysimääräisesti.
Vuonna 2023 ICT:n investointimäärärahaa käytettiin digitalisaation kehittämiseen sekä sovellus- ja laitehankintoihin. Teknisesti vanhentunut levyjärjestelmä korvattiin uudella ja tehokkaammalla versiolla, Pohjoisväylän koululle rakennettiin kattava tietoverkko, kaupungin tietoverkon luotettavuutta parannettiin merkittävästi hankkimalla tietoverkkoanalysaattori ja vaihtamalla vanhentuneita kytkimiä uusiin ja turvallisuutta tehostettiin kameravalvontajärjestelmän päivityksellä, joka sisälsi uuden videovalvontapalvelimen ja lisää kameroita. Lisäksi otettiin käyttöön ammattikäyttöön soveltuva drone. Myös lukion opettajien työympäristöä parannettiin hankkimalla heille uudet kannettavat tietokoneet ja ylioppilassalin tekniikkaa päivitettiin ylioppilaskirjoitusten sujuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Kaupungin näyttöjen siirto leasingistä omistukseen on toteutettu vuonna 2023 vaihtuvien näyttöjen osalta. Lisäksi myös sivistyksen opetuslaitteita, kuten tietokoneita ja esitystekniikkaa, päivitettiin. Sovellusinvestointeina toteutettiin mm. DynamicHealthin arkistointi, tekoälyn Proof of Conceptin (PoC) toteutus, teknisen toimialan Fingertip-ohjelman käyttöönotto, palveluliikelaitoksen Numeron-projekti, museon Kookos-kokoelmahallintapalvelun Ekuva-migraatio, Ryhti-projektin valmisteluvaihe sekä Edlevo version 2 käyttöönotto ja projektinhallinta. ICT-investointimäärärahaa oli varattu yhteensä 1,27 M€ vuodelle 2023. Tästä jäi käyttämättä 0,55 M€.
Yyterin kehittämiseen oli varattu yhteensä 0,4 M€ Yyterin elinkeinoelämää tukeviin investointeihin. Tästä jäi käyttämättä 0,1 M€. Yyterissä keskityttiin mm. yleissuunnitelmien toteutuksiin sekä alueen infran kehittämiseen sekä golfpolun lankonkin perusparannuksen toteuttamiseen. Yyterin yleissuunnitelman projektit jäivät osittain toteuttamatta uuden inforakennuksen työvaiheiden vuoksi. Jotkin projektit esimerkiksi Yyterinaukiolla on ajoitettava inforakennuksen valmistumisen jälkeiseen aikaan, jotta rakennuksen työt eivät häiriinny. Kallon WC:lle varattu investointiraha ei toteutunut, koska vesi- ja viemäriliittymien tuominen kyseiselle alueelle ei ole tällä hetkellä realistista. WC:n tarve alueella hoidettiin vuokrapalvelulla (Bajamaja). Määrärahaa säästyi, koska investointeja ei voitu muista syistä toteuttaa suunnitellusti.
Toimialan investointeihin oli varattu yhteensä 1 891 000 euroa. Määrärahasta käytettiin 1,2 M€. Määrärahaa jäi käyttämättä 0,67 M€.
Elinvoima- ja ympäristölautakunnan alaisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2021-30.9.2022 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.