Perustelut
Korkein hallinto-oikeus 871/2024 on hylännyt Turun hallinto-oikeuden H608/2024 tehdyn valituslupahakemuksen näkövammaisen henkilön ja hänen saattajansa oikeudesta maksuttomaan matkaan Porin joukkoliikenteessä. Turun hallinto-oikeuden päätös asiassa on täten lainvoimainen. Päätöksessä vahvistetaan, että elinvoima- ja ympäristölautakunta ja sen alainen Porin seudun joukkoliikennejaosto eivät ole ylittäneet toimivaltaansa, eivätkä joukkoliikennejaoston päätös 29.3.2022 sekä siitä tehty oikaisuvaatimuspäätös 25.5.2022 ole valituksessa esitetyin perustein lainvastaisia. Asian aikaisempi käsittely on näkyvissä käsittelyhistoriassa.
Turun hallinto-oikeuden päätöksessä annetaan oikeudellista neuvontaa, miten yhdenvertaisuutta ja näkövammaisten positiivista erityiskohtelua voidaan joukkoliikenteessä toteuttaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan:
- näkövammaisten henkilöiden liikkuminen sekä ympäristön ja tilan hahmottaminen on haastavampaa kuin henkilöllä, jolla ei ole näkövammaa
- näkövammaisten henkilöiden itsenäisen matkustamisen hankaluus tulee ilmi esimerkiksi joukkoliikennevälineeseen nousemisen yhteydessä, matkan maksamisen tai lipun leimaamisen yhteydessä, oikealla pysäkillä poisjäämisen kohdalla ja joukkoliikennevälineestä ulospääsyn yhteydessä
- joukkoliikenteen kaluston ja rahastuksen tekninen kehitys mahdollistaa esteettömän matkustamisen ja erityisryhmien huomioimisen eri tavalla kuin Porin Linjat Oy:n ja Satakunnan Näkövammaiset ry:n sopimuksen syntyhetkellä 1990-luvulla
- eräissä muissa kunnissa näkövammaiset henkilöt ja heidän saattajansa ovat oikeutettuja maksuttomaan joukkoliikenteeseen
- positiivisen erityiskohtelu on oikeasuhtaista, kun toimenpiteet ovat määräaikaisia ja niistä voidaan luopua kun tavoite on saavutettu.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnossa pohditaan myös, miten "...henkilön avun tarvetta tuleekin aina arvioida suhteessa sekä toimintaympäristöön että vammaisen henkilön yksilölliseen elämäntilanteeseen. Positiivisen erityiskohtelun määräaikaisuuden oikeasuhteisuutta on arvioitava joukkoliikennevälineiden teknisen kehityksen lisäksi sitä taustaa vasten, että esimerkiksi näkövamma on pysyvä asiantila, mikä lähtökohtaisesti voi tarkoittaa, että positiivista erityiskohtelua toteuttavat toimenpiteet ovat pitkäaikaisia. Lisäksi arvioinnissa on merkityksellistä se, onko joukkoliikenteen kulkuvälineillä matkustaminen Porissa nykyisin esteetöntä näkövammaiselle ja myös muille vammaryhmille. Arvioitaessa positiivisen erityiskohtelun toimenpiteiden ja maksuttoman joukkoliikenteen ulottamista koskemaan myös muita vammaisia henkilöitä kuin näkövammaisia henkilöitä on lähtökohta se, että jos vamma estää käyttämästä julkista joukkoliikennettä tosiasiallisesti yhdenmukaisesti vammattomaan ihmiseen verrattuna, tulisi maksuttomuuden koskea myös muita henkilöryhmiä."
Porin joukkoliikenteessä maksuttomiin matkoihin oikeutettuja ovat 0-7 -vuotiaat lapset ja pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettava henkilö. Positiivinen erityiskohtelu on kaikkein pienimpiin lapsiin pitkäaikaista, koska maksuttomia matkoja voi tehdä aina kahdeksanteen syntymäpäivään saakka.
Lastenvaunujen tai -rattaiden avulla lasta kuljettavan henkilön maksuton matkustusoikeus päättyy, kun lapsi kasvaa omin jaloin kulkevaksi. Lastenvaunuissa lepäävää pientä lasta ei voi jättää ilman aikuisen valvontaa maksamisen ajaksi, ja koska maksu suoritetaan kuljettajan luona, maksaminen poistumatta lapsen luota on teknisesti mahdotonta.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vaikeavammaisten omavastuusta
Vammaispalvelulaki takaa liikkumispalveluja henkilöille, joilla on vaikeuksia omatoimisessa liikkumisessa. Tukipäätökset ovat yksilölliseen tarveharkintaan perustuvia. Liikkumispalvelujen omavastuuta (ns. lipun hinta) ohjaa korkeimman hallinto-oikeiden päätös 2020:20. Siitä todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista annetun asetuksen 6 §:n "pääsäännön mukaan vaikeavammaisten kuljetuspalveluista voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että asetuksen säännöksen loppuosa, jonka mukaan maksu voi olla edellä mainittuun maksuun verrattavissa oleva kohtuullinen maksu, tulee sovellettavaksi lähinnä silloin, kun paikkakunnalla ei ole sellaista julkista liikennettä, jonka maksuja voitaisiin käyttää perusteena asiakasmaksujen enimmäismäärälle. Vaikeavammaisille henkilöille järjestettävistä yksittäisistä kuljetuspalvelumatkoista voidaan siten yleispäätöksellä päättää perittäväksi enintään paikkakunnan julkisen liikenteen kertalipun hintaa vastaava maksu."
Porissa vaikeavammaisen henkilön kuljetuspalvelujen omavastuu on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella 3,50 euroa. Porin joukkoliikenteen kustannuksista noin 70 % katetaan verovaroin ja matkustajat maksavat lipputuloina 30 %. Edulliset lippujen hinnat mahdollistavat myös takseilla toteutettavien vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen alhaiset omavastuut. Porin joukkoliikenteessä on käytössä tasahintainen aikuisten kertamaksu 3,50 euroa matkan pituudesta riippumatta. Ainoa poikkeus on CITY-vyöhykkeen edullinen yhden euron lippu.
Vammaispalvelulaki
Joukkoliikenneviranomainen ei järjestä vammaisten henkilöiden liikkumispalveluja eikä tuota palveluliikennettä (sopeutetut reitit, aikataulut ja avustava kuljettaja). Satakunnan hyvinvointialue vastaa vammaispalvelulain 675/2023 nojalla myönnettävän liikkumisen tuen päätöksistä uuden, vuoden alusta voimaan tulleen lainsäädännön nojalla.
28 §
"Vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia."
29 §
"Vammaisen henkilön liikkumisen tuki voidaan toteuttaa: 1) kuljetuspalveluna; 2) henkilökohtaisen avun avulla; 3) saattajan avulla; 4) antamalla taloudellisena tukena henkilön käyttöön auto tai muu hänelle soveltuva kulkuneuvo; 5) myöntämällä auton tai muun kulkuneuvon hankintaan taloudellista tukea; 6) muulla soveltuvalla tavalla."
30 §
"Vammaisella henkilöllä on oikeus saada liikkumisen tukea työ- ja opiskelumatkoihin sekä työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan, valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon, vaativan moniammatillisen tuen ja lyhytaikaisen huolenpidon matkoihin välttämättä tarvitsemansa määrä. Muun tavanomaisen elämän matkoihin on oikeus saada liikkumisen tukea vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, ellei vammainen henkilö hae tätä pienempää määrää matkoja. Vammaisella henkilöllä on oikeus tehdä matkan aikana kohtuullinen pysähdys tai poikkeama asiointia varten."
Saattajat
Vammaisille henkilöille tarkoitettujen asumispalvelujen työntekijät matkustavat asukkaiden kanssa heitä saattaessaan työnjohto-oikeuden velvoittamana. Tällöin työnantaja antaa toimintaohjeet matkan maksamiseen. Muutamissa asumisyksiköissä on käytössä työnantajan kustantamia yhteiskäyttöisiä Porin joukkoliikenteen matkakortteja ja arvolippuja saattotehtäviin.
Vammaisille lapsille järjestetyssä perusopetuksessa harjoitellaan lasten kanssa joukkoliikenteessä kulkemista. Tätä varten ohjaajalla on käytössään Porin kaupungin sivistystoimialan kustantama lippu matkojen maksamista varten.
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on tehnyt päätöksen 12.6.2024 näkövammaisten maksuttomista matkoista seuraavin perusteluin:
"Busseissa ja ratikoissa maksutapoina ovat matkakortti, mobiililippu, lähimaksu sekä ennakkoon ostettava paperinen lippu. Kaikki matkaliput vahvistetaan aina kyytiin noustessa lippulaitteella. Lippulaitteissa on kosketusnäyttö ja näytön käyttö perustuu visuaalisiin valintoihin. Näkövammaisen on käytännössä vaikea ostaa tai vahvistaa matkalippu kosketusnäytön ja visuaalisten valintojen vuoksi. Tämän perusteella näkövammaisille mahdollistetaan matkustaminen ilman lippua. Tämä positiivinen erityistoimi otetaan käyttöön Nyssen talviaikataulukauden 2024 yhteydessä ja se on voimassa toistaiseksi. Lippulaitteen muutosten yhteydessä käytäntöä arvioidaan uudelleen."
Tampereen joukkoliikenteessä ei voi maksaa käteisellä, eikä ratikoissa ole kuljettajaa tai rahastajaa avustamassa matkustajia maksamisessa. Porin joukkoliikenteessä matkustajat nousevat bussiin etuovesta ja kuljettaja rahastaa, opastaa ja valvoo maksamista. Teknistä estettä maksamiselle ei ole samalla tavalla kuin Tampereella.
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on päättänyt 11.12.2024 vammaisen vapaakortin poistamisesta. Turussa "työssäkäyvät vammaiset ovat 1980-luvulla alkaneen käytännön mukaisesti oikeutettuja vapaakorttiin (jäljempänä vammaisen vapaakortti), jolla saa rajattomat matkat Turun seudun joukkoliikenteessä. Edellä mainitun vammaisen vapaakortin saaminen edellyttää lääkärin allekirjoittamaa hakemusta, jossa haittaluokaksi on määritelty vähintään 12. Samalla hakemuksella haetaan myös Fölin yleinen vammaisalennus. Hakemus toimitetaan Turun seudun joukkoliikenteelle, ja sillä saa pysyvän alennuksen Fölin kausi- ja arvokortteihin. Vammaisen vapaakortin saamiseksi vaaditaan myös työnantajan allekirjoittama todistus tai vaihtoehtoisesti Turun kaupungin työkeskusten ilmoitus työssäkäynnistä. Työssäkäyvän vammaisen tulee toimittaa todistus työpaikasta Fölille vuosittain, työkeskusten työntekijälistat toimitetaan keskitetysti kerran vuodessa.
Työssäkäyville vammaisille tarjottu etu asettaa saman asiakasryhmään kuuluvat henkilöt keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Vammaisten asiakasryhmälle tarjotaan jo nykyisellään alennushintaiset matkat. Oikeus vammaisen vapaakorttiin on tarkoituksenmukaista poistaa, jolloin samalla asiakasryhmällä olisi samat alennukset. Kokonaan maksuttomien matkojen tarjoaminen tietylle asiakasryhmälle ei kuulu Turun seudun joukkoliikenteen tehtäviin. On myös huomattava, että mikään muu joukkoliikenneviranomainen Suomessa ei tarjoa vastaavaa etua."
Waltti-joukkoliikennekaupungit
Vammaisten henkilöiden matkustusoikeudet eri Waltti-kaupungeissa selvitettiin 14. tammikuuta 2025 joukkoliikenneverkkosivujen avulla. Otannassa oli mukana 15 kaupunkia, joista yhden verkkosivuilla ei kerrottu etuuksista tai alennuksista ollenkaan (eli ei ilmeisesti ole tehty päätöksiä). Yleisimmin kaikki vammaiset henkilöt maksavat omat matkansa eikä heillä ole vammaisuuden nojalla oikeutta alennuksiin tai etuuksiin (13/15 kaupunkia). Ainoastaan Mikkelissä on erikseen todettu, että "Näkövammainen sekä henkilön saattaja kulkevat maksutta, vammaisen on esitettävä näkövammaiskortti".
Vammaisen henkilön saattaja oli oikeutettu maksuttomaan matkaan 13/15 kaupungissa. Saattamisen velvoitetta oli tarkennettu verkkosivuilla esimerkiksi ilmaisulla "saattajan tulee avustaa saatettavaansa koko matkan ajan". Apuna käytetään hyvinvointialueen kuljetuspalvelupäätöstä tai EU:n vammaiskortin A -merkintää.
Valtuustoaloite
Laajalti eri poliittiset ryhmät keskusteluun yhdistänyt valtuustoaloite Joukkoliikenteessä käytössä oleva etu näkövammaisille laajennetaan koskemaan kaikkia vammaisryhmiä siten, että oikeutus etuun todennetaan EU:n vammaiskortilla jätettiin 30.5.2022. Aloitteessa pohdittiin yhdenvertaisuuden toteutumista tilanteessa, jossa joukkoliikennematkat ovat maksuttomat vain näkövammaisille. Aloitteessa todettiin muun muassa, että "...lähtökohtaisesti voidaan toki kyseenalaistaa vammaisryhmien erityiskohtelu maksuttomien matkojen osalla verrattuna vaikkapa työttömiin tai ikäihmisiin, mutta lain tarkoittamaksi erilaiseksi kohteluksi ja asianmukaiseksi mukautukseksi voitaneen tulkita esimerkiksi avustajaa liikkumiseensa tarvitsevan vammaisen liikkumismahdollisuuksien parantamisen... nykyisellään maksuttomat joukkoliikennematkat asettavat näkövammaiset ja muut vammaisryhmät eriarvoiseen asemaan keskenään.".
Valtuustoaloitteessa esitettiin, että
- maksuton joukkoliikenne -etu laajennetaan koskemaan kaikkia EU:n vammaiskortin saaneita henkilöitä mahdollisine avustajineen ja etu todennettaisiin linja-autoon noustessa esittämällä EU:n vammaiskortti, tai mikäli poliittisessa päätöksenteossa todetaan tämän vaihtoehdon kustannusvaikutus joukkoliikenteen kokonaiskuluihin liian suureksi,
- rajataan maksuton joukkoliikenne -etu koskemaan A-merkinnällä varustetun EUn vammaiskortin haltijaa ja hänen avustajaansa, tai pienimmän kustannusvaikutuksen aiheuttavalla tavalla
- rajataan maksutonta etua yleisesti niin, että A-merkinnällä varustetun EU:n vammaiskortin haltijan avustaja saa maksuttoman matkan, mutta avustettava maksaa oman matkansa.
Joukkoliikennejaosto vastasi aloitteeseen kertomalla keskeneräisestä valitusmenettelystä ja että yhdenvertaisuuslain tulkinta on hyvin vaikeaa, joten on järkevä odottaa hallinto-oikeuden ratkaisua valitusasiassa ja ratkaisun sisältämää oikeudellista arviointia ja ohjausta yhdenvertaisuuslain tulkinnasta, ennen kuin etuutta maksuttomiin matkoihin laajennetaan muihin vammaisryhmiin.
Kustannusarviota maksuttomien matkojen vaikutuksista joukkoliikenteen lipputuloihin ei tuolloin tehty. Vuoden 2024 aikana noin 3500 matkaa merkittiin irtolippu-toiminnolla rahastuslaitteille. Irtolippu-toiminto kerää eri syistä liputtomina tehtäviä matkoja, esimerkiksi jos tietoliikennekatkos estää lipun lukemisen rahastuslaitteella. Yksittäisiä maksuttomaan matkaan oikeutettuja näkövammaisia tai saattajia on tilastoitu irtolippu-toiminnolla rahastuslaitteelle, koska heille ei ole tehty omia lipputuotteita.
Tilastoinnin puute vaikeuttaa kustannusten arviointia. Varmasti kuitenkin tiedetään, että kesästä 2023 alkaen Satakunnan hyvinvointialue on ostanut kuukausittain 30-40 kausilippua säännölliseen työtoimintaan osallistuville vammaisille tilaamalla matkakorttien lataukset etänä. Tilaukset ja laskutukset ovat säästäneet merkittävästi taloushallinnon työaikaa ja kuluja, koska keskitetty toimintatapa vähentää töitä sekä tilaajan että tuottajan päässä.
Mikäli oikeutta maksuttomiin matkoihin laajennettaisiin kaikkiin vammaisiin henkilöihin, hyvinvointialue saisi sekä hyötyjä että taloudellisia säästöjä, mutta kustannukset vammaisten kuljetuksista joukkoliikenteessä jäisivät kokonaan kaupungille. Kaupunki menettäisi vähintään Satakunnan hyvinvointialueen vammaispalvelulain nojalla maksamat noin 20 000 euron vuotuiset lipputulot.
Vammaisneuvosto
Porin kaupungin vammaisneuvoston 19.9.2024 päivätyn lausunnon mukaan kaikilla vammaisilla tulee olla oikeus maksuttomiin matkoihin paikallisliikenteessä kuten useimmissa suurissa kaupungeissa, ja mahdollinen avustaja matkustaa käytännössä aina ilman maksua muualla kuin Porissa.
Porin vammaisneuvosto esittää, että Porin joukkoliikenteessä maksuttomaan matkaan olisi aina oikeutettu:
- Henkilö, joka käyttää pyörätuolia tai valkoista keppiä sekä tämän avustaja (myös ilman EU-vammaiskorttia)
- Vammainen henkilö, jolla on EU:n vammaiskortti. Jos kortissa on avustajatunnus, on maksuttomaan matkaan oikeutettu myös henkilön avustaja.
EU:n vammaiskortti
Joukkoliikennejaosto ei ole tehnyt päätöstä hyväksyä EU:n vammaiskorttia maksuttoman matkan todentamisen välineenä Porin joukkoliikenteessä. Porin joukkoliikenteessä ei käytetä EU:n vammaiskorttia etuuksien tai alennusten todistamiseen. EU:n Vammaiskortin saa esittää kuljettajalle, jos haluaa kuljettajalta apua ja tarvitsee erityistä tukea vuorovaikutukseen vammaiskortin symboleista.
EU:n vammaiskortti on vapaaehtoinen vuorovaikutuksen ja osallistumisen väline. Maksullisessa kortissa on haltijan valokuva, nimi ja syntymäaika. Kortti myönnetään kymmenen vuoden määräajaksi, jos hakijalla on myönteinen päätös jostakin seuraavasta etuudesta tai palvelusta:
Kelan etuudet ja palvelut:
- alle 16-vuotiaan vammaistuki
- 16 vuotta täyttäneen vammaistuki
- eläkettä saavan hoitotuki
- kuulovammaisen tulkkauspalvelu (A)
- kuulo- ja näkövammaisen tulkkauspalvelu (A)
- puhevammaisen tulkkauspalvelu (A).
Muut päätökset (useimmiten hyvinvointialueen etuuksia ja palveluja):
- vammaispalvelulain mukainen päivätoimintapäätös
- vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelupäätös
- sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuen päätös (ns. kuljetuspalvelupäätös)
- päätös saattajapalvelusta (A) (osana vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelupäätöstä tai sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa päätöstä)
- näkövammaiskortti (A)
- omaishoitosopimus (vammaiskortti tarkoitettu omaishoidettavalle) (A)
- vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös (A)
- päätös vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisesta avusta (A)
- erityishuolto-ohjelman mukainen päätös ja siihen liittyvät palvelut (A)
- erityisen tuen päätös (A)
- hengityshalvauspäätös (A).
Edellä mainitut päätökset vammaiselle henkilölle myönnettävistä palveluita ja etuuksista ovat useimmiten määräaikaisia ja asiakkaan muuttuvaan tarpeeseen sidottuja. EU:n vammaiskortin pitkä voimassaoloaika ei tosiasiallisesti kerro kortinhaltijan voimassa olevista tukipäätöksistä, etuuksista tai käyttämistä palveluista. Kortin kääntöpuolen symbolit auttavat vammaista henkilöä ilmaisemaan avuntarvetta käyntipalveluissa, joiden henkilökunta osaa symbolien avulla auttaa asiakasta löytämään tukea palvelussa asiointiin, esimerkiksi induktiosilmukan.
Näkövammaisten edunvalvontajärjestö
Näkövammaisten liitto ja Satakunnan Näkövammaiset ry on 28.6.2024 (PRIDno 2024-2729) vaatinut noudattamaan 29.3.2022 joukkoliikennejaostossa tehtyä päätöstä näkövammaisten ja heidän saattajiensa maksuttomista matkoista, sekä kirjaamaan sen mukaisen ohjeistuksen Porin joukkoliikenteen matkakortti- ja matkustusehtoihin (voimassa 1.1.2024 alkaen). Näkövammaisten matkojen maksuttomuus on jatkunut 1990-luvun sopimuksesta käytettävissä olevan käytännön ja perimätiedon varassa, koska kumpikaan sopimuksen tehnyt osapuoli (Satakunnan näkövammaiset ry ja Porin Linjat Oy) ei ole esittänyt kirjallista sopimusta maksuttomasta oikeudesta. Oikeutta ei ole kirjattu matkustusohjeisiin, koska valitusmenettely on ollut kesken.
Kuljettajan toiminta rahastustilanteessa
Joukkoliikenteessä kuljettaja ei näe matkustajien matkakorteilta, sovelluksesta tai lähimaksusta matkustajan henkilötietoja. Liput luetaan rahastuslaitteella, joka vahvistaa onko lippu voimassa vai ei. Jos matkustaja on nuori henkilö, hänen pitää pyydettäessä todistaa ikänsä jos haluaa ostaa tai matkustaa lasten lipputuotteilla (8-16 -vuotiaat) tai nuorten (17-25 -vuotiaat) kausilipulla.
Mikäli oikeus maksuttomiin matkoihin todennetaan linja-autossa näyttämällä henkilötietoja sisältävää EU:n vammaiskorttia, kuljettaja joutuu käsittelemään matkustajan henkilötietoja ja myös muut matkustajat havaitsevat erityiskohtelua maksutilanteessa. Porin Linjat Oy:n kanssa käydyssä neuvotteluissa 31.12.2024 liikenteenharjoittaja totesi, että kuljettajan työn kannalta henkilöllisyyden tarkistaminen EU:n vammaiskortista ei ole ongelmallista.
Yhteenveto
Näkövammaisten, muiden vammaisten henkilöiden ja saattajien maksuttomat matkat ja valitusmenettely tehdyistä päätöksistä vuosien 2021-2024 aikana ovat herättäneet arvokasta keskustelua yhdenvertaisuudesta. Turun hallinto-oikeuden päätös on ohjannut Tampereen ja Turun päätöksentekoa vammaisten henkilöiden matkoja koskevissa etuuksissa. Porissa maksuttomista matkoista tehdyt aloitteet ovat monitavoitteisia ja keskenään ristiriitaisia.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnon perusteella joukkoliikennejaoston on ensisijaisesti päätettävä, onko joukkoliikenteen lipun maksaminen linja-autossa kuljettajalle käteisellä, älypuhelimen sovelluksella, matkakortilla tai maksukortin lähimaksulla tosiasiallinen tekninen, ei-taloudellinen este näkövammaisten henkilöiden joukkoliikenteen käytölle, ennen kuin voidaan päättää maksuttomien matkojen olevan positiivista erityiskohtelua myös muille vammaisille henkilöille.