Perustelut
Talouden toteuma
Elinvoima- ja ympäristötoimialan vuoden 2025 talous ei ole kaikin puolin vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna, sillä 1.1.2025 alkaen Pori on toiminut vastuukuntana 11 kunnan muodostamalle uudelle Satakunnan työllisyysalueelle TE-palveluiden siirryttyä kuntien vastuulle ja työllisyysalue toimii elinvoima- ja ympäristötoimialalla. Lisäksi vuodenvaihteessa matkailu- ja markkinointiyksikön henkilöstö ja tehtävät siirtyivät konsernipalveluihin, samoin työllisyydenhoidon aikuisten työpajatoiminta lakkautettiin ja suurin osa toiminnoista ja henkilöstöstä siirrettiin tekniselle ja sivistystoimialoille.
Toimialan toimintatuottojen toteumaprosentti heinäkuun jälkeen on 53,7 %. Toimialan myyntituotoissa tammi-heinäkuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (2,7 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain.
Joukkoliikenteen lipputuotot olivat heinäkuun loppuun mennessä 1,266 M€, kun vuosi sitten samalle ajalle kohdentuvien lipputulojen summa oli 1,218 M€. Lipputuottoihin on tullut kasvua 48 000 euroa (+3,9 %). Loppuvuodelle on ennustettu joukkoliikenteen matkamäärän pysyvää vähenemistä, koska Hyvelän, Ruosniemen, Murtosenmutkan ja Toejoen yläkoululaiset siirtyvät keskustasta Pohjoisväylän kouluun. Muutos on huomioitu vuoden 2025 talousarviossa lipputuottoalenemana.
Syksyllä joukkoliikenteessä jatketaan markkinointia. Elo-syyskuussa kannustetaan 90 päivän kausilippujen ostoon, koska ostohetkellä pitkäkestoinen kausilippu olisi voimassa lähes koko syyslukukauden. Sen jälkeen käynnistetään lähimaksun tunnetuksi tekevää markkinointia, jolla ensisijaisesti yritetään tavoittaa uusia satunnaisia matkustajia, jotta porilaiset matkustaisivat bussilla enemmän vapaa-ajalla ja asiointimatkoilla. Satunnaismatkojen määrä ei korvaa säännöllisen matkustuksen vähenemistä, mutta auttaa lipputulotavoitteen (vuoden 2025 myyntituotot 2,1 M€) saavuttamisessa.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmässä ostetuista lipuista kertyi tuottoa Porin kaupungille lähes 77 000 euroa (vuonna 2024 26 000 euroa). Lipputulot tulivat Porista Kankaanpäähän, Raumalle ja Olkiluotoon kulkevista vuoroista ja nousukorvaussopimuksista. Rauma2-, Olkiluoto2-, Pori1- ja Pori2 –kausilipuilla ja Kelan koulumatkatukilipuilla saa matkustaa myös Porin joukkoliikenteessä. ELY-keskus maksaa nousukorvausta Porin kaupungille Seutu+-lipuilla tehdyistä matkoista. Lippujen yhteiskäyttö helpottaa erityisesti opiskelijoiden liikkumista seudulta Porin oppilaitoksiin.
Toimialan maksutuotot ovat toteutuneet 0,14 M€ viime vuotta pienempinä. Tämä johtuu siitä, että rakennusvalvonnan tuotot ovat huomattavan paljon jäljessä talousarvion tuottotavoitteesta rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Tammi-heinäkuulta lupamaksutuotot ovat vuoden 2024 kehitystä 0,2 M€ jäljessä. Lupamaksutuottoja heiluttaa muun muassa uusien teollisten investointikohteiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen.
Toimialan tuet ja avustukset-tiliryhmän tuotot (0,6 M€) koostuvat Kelan maksamasta koulumatkatuesta, palkkatuesta sekä valvontaeläinlääkäritoiminnan korvauksista. Kelan maksamaa koulumatkatukea on tilitetty joukkoliikenteelle huhtikuun loppuun mennessä 0,147 M€ ja työllisyysalueen maksamaa palkkatukea 0,3 M€. Avustukset, jotka ovat valtiolta eläinlääkintähuoltolain mukaisesti laskutettavia kuluja, kertyvät viiveellä laskutustavan vuoksi. Joukkoliikenteen valtionavun maksatushakemus 2024 ja haku vuodelle 2025 jätettiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin aikataulun mukaisesti huhtikuussa. Avustuspäätöksen mukaisesti avustus on vuosina 2024 ja 2025 noin 760 000 euroa.
Toimialan toimintakulut ovat kasvaneet viime vuodesta 62,7 %, toteumaprosentti heinäkuun jälkeen on 54,4 %. Henkilöstökuluissa isoimpana lisäyksenä näkyy Satakunnan työllisyysalueen henkilöstökulut. Toimialan henkilöstön määrä on kasvanut selkeästi työllisyysalueuudistuksen johdosta (n. 125 vakituista). Lisäksi teknisen sopimuksen järjestelyerien palkankorotukset kohdentuivat merkittävästi toimialalle loppuvuodesta 2024 ja nostavat henkilöstökustannuksia myös vuonna 2025. Kasvu henkilöstökuluissa viime vuoden heinäkuun loppuun verrattuna on 13,8 %. Toimialalla on tällä hetkellä muutaman vakituisen työntekijän vajaus. Toimialan henkilöstökulujen toteumaprosentti heinäkuun jälkeen on 59,1 %.
Palvelujen ostoissa kasvua on 12,9 %. Tässäkin tiliryhmässä kasvun merkittävin tekijä on työllisyysalueuudistus. Isoimpana yksittäisenä eränä on edelleen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset, jotka ovat toteutuneet suunnitellusti. Heinäkuun loppuun mennessä on käytetty 4,021 M€. Tilastokeskuksen ylläpitämä linja-autoliikenteen kustannusindeksi oli pisteluvussa 120,9 kesäkuussa, kun Porin Linjat Oy:n sopimuksen korvaustaso tarkistettiin. Kustannustaso on laskenut maaliskuuhun (121,5) verrattuna. Todennäköisesti liikenteen ostokulut nousevat seuraavassa syyskuun indeksin perusteella tehtävässä kustannustarkistuksessa ja kulujen kasvu vaikuttaa enemmän loppuvuodesta (joulukuussa sitä seuraava tarkistus).
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Tarvikeostot ovat 35,3 % edellisvuotta pienemmällä tasolla.
Kuntien osuus työttömyystukien rahoituksesta laajeni vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä. Taustalla on tavoite ohjata kuntia tarjoamaan työttömille palveluja, joiden avulla he voivat työllistyä nopeammin. Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat nykyään osan Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu koskee myös työttömyystukea, joka maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lisäksi kuntien rahoitusvastuu on aikaistunut ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ennen vuotta 2025 Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää tai pidempään. Nykyään Kela laskuttaa kuntaa henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyystukea 101 päivää.
Aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuudet eli ns. työllisyydenhoidon sakkomaksut on Porissa maksettu toimialoille kohdistamattomista käyttötalouseristä. 1.1.2025 alkaen nämä uudistetut työllisyydenhoidon rahoitusosuuserät siirrettiin kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön alaisiksi kuluiksi. Näin jatkossa kaikki työllisyydenhoitoon liittyvät kuluerät ovat toimialan alla. Määräraha vuodelle 2025 on 11,3 M€, mutta määräraha ei tule riittämään. Työttömyysluvut sekä avoimien työpaikkojen määrä ovat merkittävästi kiinni suhdanteista, mutta myös yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä, joita toimialalla yritetään yhteistyöllä elinkeinopalvelujen kanssa kehittää. Erityisesti ennustettu pitkäaikaistyöttömyyden kasvu (TEM 5/2025: +18 %) johtaa määrärahan ylittymiseen. Vaikka työttömyys esimerkiksi rakentamisessa investointipäätösten myötä helpottuisi, vähenee pitkäaikaistyöttömyys tätä hitaammin.
Vuodenvaihteessa kaupungin työpajoilla käytiin muutosneuvottelut palkkatukilainsäädännön muutoksista ja TE-uudistuksesta johtuen ja nyt neuvotteluiden tuloksena elinvoima- ja ympäristötoimialalta on tehty määrärahasiirto konsernipalveluihin, sivistystoimialalle sekä tekniselle toimialalle, yhteensä 0,4 M€. Tämä on huomioitu käyttösuunnitelmassa.
Satakunnan työllisyysalue
Työllisyysalueen talousarvio on toteutunut annetun raamin sisällä. Työllisyysalueen jäsenkuntien maksuosuudet ovat toteutuneet suunnitellusti, toteuman ollessa 57,9 %.
Henkilöstökulujen toteuma 58,4 % on suunnitelman mukainen ja talousarviomääräraha riittänee kattamaan suunnitellusti koko vuoden henkilöstökulut. Työllisyysalueen siirtyneen henkilöstön palkkakulut olivat määritelty kiinteäksi kesäkuun loppuun saakka, ja heinäkuun alusta lukien ne yhdenmukaistettiin kaupungin palkkausjärjestelmän kanssa. Huoli henkilöstökustannusten suuresta kasvusta tässä yhteydessä osoittautui onneksi turhaksi. Kuitenkin muutokseen sisältyy edelleen riski henkilöstömäärärahan pieneen ylittymiseen.
Palvelujen ostoista on toteutunut 41 %. Tähän vaikuttaa edelleen se, että työllisyysalueen tuottamat valmennukset ja ammatilliset työvoimakoulutukset, sekä koto -asiakkaiden orientaatio- ja kotoutumiskoulutukset ovat käynnistyneet asteittain vasta huhtikuusta lukien. Työllisyyden ollessa valtakunnallisestikin laskeva, myös kysyntä ja tarve mm. muutoskoulutuksiin ja yhteishankintakoulutuksiin on ollut vaimeaa ja samalla koulutuksia, joiden vaikuttavuuden ei ole nähty olevan riittävää, on karsittu. Tarkoitus on ennakoida Satakunnan työllisyysalueen tulevien teollisuusinvestointien tarvetta koulutetulle henkilöstölle, ja järjestää niiden mukaista kohdennettua työvoimakoulutusta.
Avustuksien tiliryhmän toteuma on 24,4 %. Tämä sisältää palkkatukia, työllistämistukia yli 55- vuotiaille, starttirahoja, työolosuhteiden järjestelytukia sekä harkinnanvaraisia avustuksia koto –asiakkaille. Avustusten taso on pysynyt toisella kolmanneksella ensimmäisen tasolla.
Varsinaisesti vuoden 2025 avustukset ovat alkaneet kertyä toteumiin vasta huhtikuusta lukien. Tehtävien siirrossa valtiolta siirtyi suuri määrä avustuspäätöksiä, joista jäi epäselväksi, miten alkuvuoden avustusten korvaaminen hoituu, ja siksi työllisyysalue teki ennakoivan päätöksen palkkatukien myöntämiseen niin, ettei uusia myönnetä, ennen kuin kustannusten jako on selvää. Samalla työllisyysalueen johto valmisteli uusia toimintatapoja avustusten myöntämiselle niin, että ne vastaisivat parhaiten työllisyysalueen tarpeita. Avustuksia voidaan myöntää lisää vuoden viimeisellä kolmanneksella, mikäli hakujen kohteet täyttävät asetetut kriteerit ja vaikuttavuusvaatimuksen. Tämänhetkisten tietojen mukaan tiliryhmän toteuma tulee alittamaan arvioidun noin 300 000 eurolla.
Tiliryhmään muut toimintakulut kuuluvat mm. tilavuokrat, ja ne ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja toteuma on 49,5 %.
Työllisyysalueen vuosikatteesta on toteutunut kokonaisuudessaan 41,1 %, joka johtuu pääosin edellä kerrotuista viiveistä palvelutoiminnan aloittamisessa, uusista toimintatavoista ja palveluntuottajista sekä maksatuksien jaksotuksista.
Työllisyysalue seuraa talousarvionsa riittävyyttä tarkasti yhdessä talous- ja hallintoyksikön kanssa. Tällä hetkellä näyttää, että työllisyysalueen talousarvio tulee alittumaan noin 300 000 eurolla.
Investoinnit
Yyterin investoinnit etenevät suunnitellusti. Herrainpäivien alueen konseptisuunnittelun ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Alueen suunnittelua jatketaan ja prosessin aikana tullaan myös aloittamaan uuden kaavan valmistelu. Alueen vesi- ja viemäriprojekti saatiin päätökseen keväällä ja täten perusvalmius näiden liittymien osalta alueella on nyt olemassa.
Herrainpäivien luontopolku tullaan uudistamaan esteettömäksi Metsähallituksen toimesta ja rahoituksella. Pysäköinnin suunnittelu, luontopolun tarpeet huomioiden, aloitetaan alueella tämän vuoden puolella ja toteutetaan 2026. Yyterin vierailukeskuksen opastesuunnittelu on saatu päätökseen ja uudet osittain valaistut opasteet ovat paikoillaan. Viimeiset opasteet ovat tuotannossa ja asennetaan lähiviikkoina.
Kirjurinluodon opasteiden ja karttojen suunnittelu on valmistumassa ja opastehankintoja ollaan tekemässä syksyn aikana.
Joukkoliikenteen pysäkkitolppien aikataulunäyttöinvestointi etenee suunnitellusti. Axentia Technologies Oy:n kanssa on tehty sopimus kuuden 13-tuumaisen vaakanäytön suorahankinnasta. Näytöillä esitetään pysäkin seuraavan viiden vuoron linjatunnus, määränpää ja paikannukseen perustuva lähtöaikaennuste. Hankinnan arvo on 15 900 euroa, minkä lisäksi kustannuksia tulee pysäkeille asentamisesta.
Talouden vuosiennuste
Suhdanteista ja maailmantilanteesta johtuva heikkenevä työllisyystilanne asettaa haasteita saada Kelan työttömyysetuuksien kuntaosuuteen varattu määräraha riittämään. Elinvoima- ja ympäristötoimialalla työttömyystukien laajentuneen rahoitusvastuun vuoksi arvioidaan aiheutuvan tällä hetkellä noin 1,2 miljoonan euron ylityksen, mutta työllisyysalueen arvioitu 0,3 M€ alitus paikannee tätä hieman. Toimialatasolla tämänhetkinen ylitysennuste on 0,9 M€.
Lisäksi riskinä on rakennuslupatuottojen heikko kehitys. Talouden kehitys jatkunee samalla tasolla koko 2025 vuoden, joten on odotettavissa, että lupatuottotavoitteeseen ei päästä, jos suurhankkeet eivät toteudu. Muutamia isoja hankkeita on kuitenkin käsittelyssä, jotka voivat tasoittaa tulosta ja tavoitteeseen pääsy voi olla siten mahdollista.
Henkilöstöasiat
Elinvoima- ja ympäristötoimialan vakituisten määrä on kasvanut selvästi, koska 1.1.2025 kaupungille siirtyi noin 125 henkilöä työllistämisuudistuksen yhteydessä. Toisaalta vakituisten määrä myös väheni, kun matkailu- ja markkinointiyksikkö siirtyi konsernipalveluihin.
Määräaikaisten väheneminen on seurausta työllisyydenhoidon kuntakokeilun päättymisestä 31.12.2024, vaikkakin ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä onkin tällä hetkellä useita harkinnanvaraisella tai lakisääteisellä vapaalla olevia viranhaltijoita, ja sen myötä useita määräaikaisessa virkasuhteessa olevia henkilöitä.
Työllistettyjä on sijoitettuna 1.1.2025 alkaen myös suoraan toimialoille. Aiemmin kaikki työllistetyt olivat sijoitettu elinvoima- ja ympäristötoimialalle. Suurin osa vuodelle 2025 jatkuneista palkkatukityösuhteista päättyivät toukokuussa, koska uusia sopimuksia ei enää ole tehty 2.9.2024 jälkeen pois lukien sellaiset velvoitetyöllistetyt, joiden kohdalla työllistämisehto oli täyttynyt ennen tuota kyseistä ajankohtaa.
Elinvoima- ja ympäristötoimialalla on sairauspoissaoloja 3,8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Poissaolopäiviä on huomattavasti enemmän, mutta se johtuu kasvaneesta henkilöstömäärästä. Trendi kääntyi kasvuun heinäkuussa.