Perustelut
Talouden toteuma
Elinvoima- ja ympäristötoimialan vuoden 2025 talous ei ole kaikin puolin vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna, sillä 1.1.2025 alkaen Pori on toiminut vastuukuntana 11 kunnan muodostamalle uudelle Satakunnan työllisyysalueelle TE-palveluiden siirryttyä kuntien vastuulle ja työllisyysalue toimii elinvoima- ja ympäristötoimialalla. Lisäksi kunnan rahoitusosuus työttömyystuista laajeni 1.1.2025 alkaen, ja rahoitusosuudet sisältyvät nykyään elinvoima- ja ympäristötoimialan kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön talousarvioon. Vuodenvaihteessa myös matkailu- ja markkinointiyksikön henkilöstö ja tehtävät siirtyivät konsernipalveluihin, samoin työllisyydenhoidon aikuisten työpajatoiminta lakkautettiin ja suurin osa toiminnoista ja henkilöstöstä siirrettiin tekniselle ja sivistystoimialoille.
Toimialan toimintatuottojen toteumaprosentti lokakuun jälkeen on 75,1 %. Toimialan myyntituotoissa tammi-lokakuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (3,9 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain.
Joukkoliikenteen matkustajien maksamat lipputuotot olivat lokakuun loppuun mennessä 1, 826 M€, kun vuosi sitten samalle ajalle kohdentuvien lipputulojen summa oli 1,796 M€. Lipputuottoihin on tullut kasvua 30 000 euroa (+1,7 %). Tuottojen kasvu tulee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaamasta joukkoliikenteestä, ei Porin omasta sisäisestä joukkoliikenteestä. Loppuvuodelle on ennustettu joukkoliikenteen matkamäärän pysyvää vähenemistä, koska Hyvelän, Ruosniemen, Murtosenmutkan ja Toejoen yläkoululaiset siirtyivät keskustasta Pohjoisväylän kouluun. Muutos on huomioitu vuoden 2025 lipputuloarviossa.
Lokakuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmässä ostetuista lipuista kertyi tuottoa Porin kaupungille lähes 118 000 euroa (vuonna 2024 60 000 euroa). Lipputulot tulivat Porista Kankaanpäähän, Raumalle ja Olkiluotoon kulkevista vuoroista ja nousukorvaussopimuksista. Rauma2-, Olkiluoto2-, Pori1- ja Pori2 –kausilipuilla ja Kelan koulumatkatukilipuilla saa matkustaa myös Porin joukkoliikenteessä. ELY-keskus maksaa nousukorvausta Porin kaupungille Seutu+-lipuilla tehdyistä matkoista. Lippujen yhteiskäyttö helpottaa erityisesti opiskelijoiden liikkumista seudulta Porin oppilaitoksiin.
Elokuussa Kokemäeltä ja Eurasta Harjavallan ja Nakkilan kautta Ulvilaan ajettavat linjat 70-72 tulivat sopimuskauden vaihtuessa Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmän piiriin. Lipputulojen määrää ei voi vielä ennustaa, koska edellisellä sopimuskaudella lipputulot kuuluivat liikenteenharjoittajalle (käyttöoikeussopimus). Kuitenkin nousutilastoissa näkyy, että Ulvilassa vuorotarjontaa ja yhteiskäyttöisiä lippuja on opittu käyttämään Rantalan ja Sataedun pysäkeillä.
Syksyllä joukkoliikenteessä jatketaan markkinointia lähimaksamisen tunnettuuden lisäämiseksi. Ensisijaisesti markkinoinnilla yritetään tavoittaa uusia satunnaisia matkustajia, jotta porilaiset matkustaisivat bussilla enemmän vapaa-ajalla ja asiointimatkoilla. Satunnaismatkojen määrä ei korvaa säännöllisen matkustuksen vähenemistä, mutta auttaa lipputulotavoitteen (vuoden 2025 myyntituotot 2,1 M€) saavuttamisessa.
Toimialan maksutuotot ovat toteutuneet 0,2 M€ viime vuotta pienempinä. Tämä johtuu siitä, että rakennusvalvonnan tuotot ovat huomattavan paljon jäljessä talousarvion tuottotavoitteesta rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Lupamaksutuottokertymään vaikuttaa myös vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi rakentamislaki. Tammi-lokakuulta rakennusvalvonnan lupamaksutuotot ovat vuoden 2024 kehitystä 0,3 M€ jäljessä. Lupamaksutuottoja heiluttaa muun muassa uusien teollisten investointikohteiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen.
Toimialan tuet ja avustukset-tiliryhmän tuotot (0,6 M€) koostuvat pääasiassa Kelan maksamasta koulumatkatuesta, palkkatuesta sekä valvontaeläinlääkäritoiminnan korvauksista. Kelan maksamaa koulumatkatukea on tilitetty joukkoliikenteelle syyskuun loppuun mennessä 0,21 M€. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on oikeus Kelan koulumatkatukeen, jos koulumatka on yli seitsemän kilometriä. Opiskelija ostaa 0-hintaiset koulumatkatukiliput joko Waltin verkkokaupasta tai sovelluksesta. Opiskelija tunnistautuu vahvasti ja oikeus koulumatkatukeen varmennetaan joka ostolla Kelan rajapinnasta. Kela tilittää tuet kaupungille jälkikäteen.
Työllisyysalueen maksamaa palkkatukea työllistettyjen työsuhteiden ”hännistä” on maksettu lokakuuhun mennessä 0,15 M€. Avustukset, jotka ovat valtiolta eläinlääkintähuoltolain mukaisesti laskutettavia kuluja, kertyvät viiveellä laskutustavan vuoksi. Joukkoliikenteen valtionavun maksatushakemus 2024 ja haku vuodelle 2025 jätettiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin aikataulun mukaisesti huhtikuussa, mutta maksatuspäätös eikä avustuspäätös vuodesta 2025 ole vielä saapunut. Ennakkotietojen mukaan avustus on vuosina 2024 ja 2025 noin 760 000 euroa.
Toimialan toimintakulut ovat kasvaneet viime vuodesta 64,3 %, toteumaprosentti lokakuun jälkeen on 79,8 %. Toimialan henkilöstökulujen toteumaprosentti lokakuun jälkeen on 82,2 %. Henkilöstökuluissa isoimpana lisäyksenä näkyy Satakunnan työllisyysalueen henkilöstökulut. Toimialan henkilöstön määrä on kasvanut selkeästi työllisyysalueuudistuksen takia (n. 125 vakituista). Lisäksi teknisen sopimuksen järjestelyerien palkankorotukset kohdentuivat merkittävästi toimialalle loppuvuodesta 2024 ja nostavat henkilöstökustannuksia myös vuonna 2025. Myös eläinlääkinnän sijaisjärjestelyistä aiheutuu ennakoimattomia palkkakustannuksia ja myös päivystyskorvaukset ovat koholla käyttösuunnitelmaan nähden. Kasvu henkilöstökuluissa viime vuoden lokakuun loppuun verrattuna on 9,5 %. Toimialalla on tällä hetkellä muutaman vakituisen työntekijän vajaus, mutta silti henkilöstökulujen ennustetaan ylittyvän n. 0,2 M€.
Palvelujen ostoissa kasvua on 15,1 %. Tässäkin tiliryhmässä kasvun merkittävin tekijä on työllisyysalueuudistus. Isoimpana yksittäisenä eränä on edelleen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset, jotka ovat toteutuneet suunnitellusti. Lokakuun loppuun mennessä on käytetty 5,942 M€. Tilastokeskuksen ylläpitämä linja-autoliikenteen kustannusindeksi oli pisteluvussa 121,5 syyskuussa, kun Porin Linjat Oy:n sopimuksen korvaustaso tarkistettiin (seuraavan kerran joulukuussa).
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Tarvikeostot ovat 41,8 % edellisvuotta pienemmällä tasolla.
Kuntien osuus työttömyystukien rahoituksesta laajeni vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä. Taustalla on tavoite ohjata kuntia tarjoamaan työttömille palveluja, joiden avulla he voivat työllistyä nopeammin. Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat nykyään osan Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu koskee myös työttömyystukea, joka maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lisäksi kuntien rahoitusvastuu on aikaistunut ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ennen vuotta 2025 Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää tai pidempään. Nykyään Kela laskuttaa kuntaa henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyystukea 101 päivää.
Aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuudet eli ns. työllisyydenhoidon sakkomaksut on Porissa maksettu toimialoille kohdistamattomista käyttötalouseristä. 1.1.2025 alkaen nämä uudistetut työllisyydenhoidon rahoitusosuuserät siirrettiin kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön alaisiksi kuluiksi. Näin jatkossa kaikki työllisyydenhoitoon liittyvät kuluerät ovat toimialan alla. Määräraha vuodelle 2025 on 11,3 M€, mutta määräraha ei tule riittämään. Työttömyysluvut sekä avoimien työpaikkojen määrä ovat merkittävästi kiinni suhdanteista, mutta myös yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä, joita toimialalla yritetään yhteistyöllä elinkeinopalvelujen kanssa kehittää. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu johtaa määrärahan ylittymiseen. Vaikka työttömyys esimerkiksi rakentamisessa investointipäätösten myötä helpottuisi, vähenee pitkäaikaistyöttömyys tätä hitaammin.
Vuodenvaihteessa kaupungin työpajoilla käytiin muutosneuvottelut palkkatukilainsäädännön muutoksista ja TE-uudistuksesta johtuen ja neuvotteluiden tuloksena elinvoima- ja ympäristötoimialalta on tehty määrärahasiirto konsernipalveluihin, sivistystoimialalle sekä tekniselle toimialalle, yhteensä 0,4 M€. Tämä on huomioitu käyttösuunnitelmassa.
Satakunnan työllisyysalue
Talousarvio on toteutunut annetun raamin sisällä.
Työllisyysalueen jäsenkuntien maksuosuuksien toteuma 83,3 %, on suunnitellusti talousarvion mukainen.
Henkilöstökulujen toteuma 81,7 % on suunnitelman mukainen. Arvioitu henkilöstömääräraha riittää kattamaan koko vuoden kustannukset, mikäli henkilöstökulujen kehitys pysyy nykyisellä tasolla. Tasopalkkajärjestelmän käyttöönotosta on aiheutumassa noin 0,1 M€ lisäkustannus henkilöstökuluihin.
Palvelujen ostojen toteuma on 62,1 %. Valmennukset, yrityksille kohdennetut yhteishankintakoulutukset ja ammatilliset työvoimakoulutukset tulevat alittamaan varatun talousarviomäärärahan, koska kysyntää näihin ei ole ollut odotetusti. Työvoimakoulutukset, koto-asiakkaiden orientaatio- ja kotoutumiskoulutukset ovat käynnistyneet asteittain huhtikuusta lukien. Nämä ovat suurin erä palvelujen ostojen tiliryhmässä ja siksi niiden merkitys toteumiin on suuri.
Avustuksien tiliryhmän toteuma 39, %. Tiliryhmä sisältää palkkatukia, työllistämistukia 55+, starttirahoja, työolosuhteiden järjestelytukia tai harkinnanvaraisia avustuksia koto-asiakkaille. Avustusten toteumat alittavat alkuperäisen arvion, ja johtuu pääosin alkuvuoden valtion neljän kuukauden avustusvelkojen hoidosta ja niiden rahoituksen ohjeistamisviiveistä. Lopulta valtion korvaus ohjeistettiin kirjaamaan niin ettei sillä saanut olla tulosvaikutusta, eivätkä ne siksi näy toteumissa.
Työllisyysalueella on valmistelussa työllistämistuen malli, joka tukisi työnhakija-asiakkaiden työllistymistä palkkatuen tavoin, mutta on taloudellisesti hyödyllisempi työllisyysalueen kunnille. Pilottihanke pyritään käynnistämään mahdollisimman nopeasti. Ennen kuin se voidaan yksityiskohtaisesti esitellä ja ottaa käyttöön, se tulee suunnitella hakemusprosessista tuen maksamiseen ja seurantaan saakka huolellisesti. Tämän hetken tiedon mukaan lainsäädännöllisiä esteitä tähän ei ole, ja valmistelua voidaan jatkaa suunnitelman mukaan. Yhteinen näkemys mallista ja toimintatavoista tulee vielä varmistaa sopimuskuntien kanssa. Uutta mallia on valmisteltu kuluvan vuoden aikana.
Muut kulut tiliryhmän kulut, johon kuuluvat mm. tilavuokrat, ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja toteuma on 70,1 %.
Työllisyysalueen talouden vuosiennuste
Talousarvion riittävyyttä seurataan tarkasti yhdessä talous- ja hallintoyksikön kanssa. Tällä hetkellä ei ole odotettavissa tiliryhmätasoisia talousarvion ylityksiä, alituksia tulee palvelujen hankintojen ja avustusten tiliryhmissä. Työllisyysalueen toimintakatteesta on toteutunut 59,6 %. Tilinpäätökseen suoriteperusteisesti kirjattavia sidottuja eriä ja avustuksia toteumien ja YA-järjestelmän raporttien mukaan, arvioidaan kertyvän vuoden loppuun mennessä noin 0,45 M€. Huomioimalla nämä ja muut tiliryhmäkohtaiset alitukset tilikauden tulos tulee jäämään ylijäämäiseksi noin 1,35 M€. Porin osuus toteutuneesta ylijäämästä on noin 66 %. Määrärahojen käytön alitus johtuu edellä mainituista viiveistä palvelutoiminnan aloittamisessa, maksatuksien jaksotuksissa ja uusien toimintatapojen suunnittelussa ja käyttöönotossa.
Elinvoima ja ympäristötoimialan investoinnit
Yyterin investoinnit etenevät suunnitellusti. Herrainpäivien alueen alustava suunnitelma on valmistunut ja seuraavaksi valmistellaan kaavaprosessin aloitusta ja kartoitetaan vaihtoehtoja erityisesti luontopolkua palvelevan pysäköinnin selkeyttämiseen.
Yyterin valikoiduilla opastetuilla reiteillä on jatkettu esteettömyyttä lisääviä toimenpiteitä, kuten levennyksiä, uusia kaiteita ja loivennuksia. Kulkua Herrainpäivien lankongilta luontopolulle tullaan sujuvoittamaan, sekä fyysistä reittiä parantamalla ja selkeyttämällä, että opasteiden avulla. Reitin varteen tuodaan esteetön kuivakäymälä; palvelu, joka on reitiltä aiemmin puuttunut.
Yyterin vierailukeskuksen valo- ja muut opasteet on asennettu ja aukiota tullaan visuaalisesti rauhoittamaan, esimerkiksi turhia elementtejä poistamalla ja säilytettäviä yhdenmukaistamalla.
Kirjurinluodon opastesuunnittelutyö on käynnissä.
Joukkoliikenteen pysäkkitolppien aikataulunäyttöinvestointi etenee suunnitellusti. Axentia Technologies Oy:n kanssa on tehty sopimus kuuden 13-tuumaisen vaakanäytön suorahankinnasta. Näytöillä esitetään pysäkin seuraavan viiden vuoron linjatunnus, määränpää ja paikannukseen perustuva lähtöaikaennuste. Hankinnan arvo on 15 900 euroa, minkä lisäksi kustannuksia tulee pysäkeille asentamisesta. Asennukset toteutunevat marraskuun loppuun mennessä.
Toimialan talouden vuosiennuste
Elinvoima- ja ympäristölautakunta käsitteli lisämäärärahaesitystä kokouksessaan 5.11.2025. Lisämäärärahapyyntö oli tuolloin 420 000 euroa.
Sen jälkeen Kelan työttömyysetuuksien rahoitusosuuslaskutuksessa on kuitenkin tapahtunut merkittävää muutosta. Samalla kun Kelan työttömyysetuuksien laskutuksessa huomioidaan jatkossa etuuksien takaisinperinnästä aiheutuvat palautukset, niin loppuvuoden laskuilla laskutetaan myös alkuvuodelta laskuttamatta jääneitä maksuja. Porin osalta lokakuun työttömyysetuusosuudet olivatkin tämän johdosta 0,3 M€ tavanomaista isommat.
Loppuvuoden työttömyysetuuksien rahoitusosuuslaskuilla laskutetaan siis takautuvia maksuja, joita ei ole aiemmin voitu sisällyttää laskutukseen Kelan järjestelmän keskeneräisten toiminnallisuuksien vuoksi. Takautuvat maksut koskevat erityisesti asiakkaita, jotka ovat tämän vuoden aikana siirtyneet ansiopäivärahalta työmarkkinatuen saajiksi.
Samalla kuitenkin marras- ja joulukuun laskuilla Kela tulee huomioimaan myös takaisinperinnöistä kertyneet palautukset. Aiemmissa laskuissa palautuksia ei ole huomioitu, joten loppuvuoden laskuilla hyvitetään takautuvasti vuoden 2025 alusta kertyneet palautukset. Jatkossa palautukset huomioidaan kuukausittain automaattisesti laskuissa. Aikaisemmin Kela on tiedottanut virheellisesti, että loppuvuonna Kelalta tulevat laskut voivat olla normaalia pienempiä. Takautuvien maksujen laskutuksen vuoksi näin ei kuitenkaan ole.
Elinvoima- ja ympäristötoimiala arvioikin tämänhetkisen tiedon perusteella, että työttömyystukien rahoitusosuuksien määräraha ylittyy noin 1,4 M€ aiemman 1,1 M€ arvion sijaan.
Toimialla on myös arvioitu uudelleen loppuvuoden rakennuslupatuottoa. Vuonna 2025 riskinä on ollut rakennuslupatuottojen heikko kehitys ja se, että lupatuottotavoitteeseen ei päästä, jos suurhankkeita ei toteudu. Aikaisemmin on arvioitu, että rakennuslupamaksutuottotavoitteesta voi jäädä toteutumatta jopa 0,4–0,5 M€. Tämänhetkinen arvio kuitenkin on, että lupamaksutuottotavoitteesta jäisi toteutumatta 0,2 M€. Talousarvio tullee kuitenkin alittumaan muun muassa joukkoliikenteen kustannuspaikalla (arvio 0,2 M€), lisäksi avustustuottoja on saatu tänä vuonna jo 0,15 M€ arvioitua enemmän. Tämänhetkisen tiedon perusteella toimialatasolla ylitysennuste on 0,52 M€.
Henkilöstöasiat
Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstön lukumäärä oli lokakuussa 249. Vakituisten määrä on kasvanut selvästi, koska 1.1.2025 kaupungille siirtyi noin 125 henkilöä työllistämisuudistuksen yhteydessä. Toisaalta vakituisten määrä myös väheni, kun matkailu- ja markkinointiyksikkö siirtyi konsernipalveluihin.
Määräaikaisten väheneminen on seurausta työllisyydenhoidon kuntakokeilun päättymisestä 31.12.2024, vaikkakin ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä onkin tällä hetkellä useita harkinnanvaraisella tai lakisääteisellä vapaalla olevia viranhaltijoita, ja sen myötä useita määräaikaisessa virkasuhteessa olevia henkilöitä.
Työllistettyjä on sijoitettuna 1.1.2025 alkaen myös suoraan toimialoille. Aiemmin kaikki työllistetyt olivat sijoitettu elinvoima- ja ympäristötoimialalle. Suurin osa vuodelle 2025 jatkuneista palkkatukityösuhteista päättyi toukokuun aikana, koska uusia sopimuksia ei enää ole tehty 2.9.2024 jälkeen pois lukien sellaiset velvoitetyöllistetyt, joiden kohdalla työllistämisehto oli täyttynyt ennen tuota kyseistä ajankohtaa.
Elinvoima- ja ympäristötoimialalla on sairauspoissaoloja 3,2 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Poissaolopäiviä on ollut enemmän, mutta se johtuu kasvaneesta henkilöstömäärästä.