Perustelut
Kehyksen laadinnan lähtökohdat
Johtaminen ja vastuullisuus on yksi Pori 2035-strategian neljästä strategisesta kasvun painopisteestä. Kestävä talous on yksi tämän painopistealueen viidestä teosta, ja sen ensimmäisenä toimenpiteenä on: Teemme lähtökohtaisesti ylijäämäisiä talousarvioita.
Kaupunginvaltuuston talousarvion 2026 yhteydessä hyväksymä taloussuunnitelma 2026–2028 on kaupungin viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Voimassa oleva taloussuunnitelma ohjaa talousarviovalmistelua ja siitä saa poiketa vain perustellusta syystä.
Vuoden 2027 talousarviokehys on kaupunkistrategian ja taloussuunnitelman mukaisesti valmisteltu ylijäämäiseksi. Toimialojen määrärahoissa on huomioitu taloussuunnitelman mukaisesti 2,5 prosentin toimintakatteen kasvu, ja lisäykset on katettu muuta toimintaa sopeuttamalla tai tuloarvioita perustellusti kasvattamalla.
Julkisen talouden suunnitelmassa arvioitu kehitys
Kuntien talouspaineita lisäävät sovitut palkkaratkaisut, työttömyysetuuksien kasvaneet rahoitusvastuut, valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset ja välttämättömät investoinnit.
Kuntatalouden toimintamenot kasvavat pääosin hintojen nousun vuoksi vuosina 2027–2030. Kunta-alalle sovittu sopimusratkaisu sekä palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma kasvattavat henkilöstövaltaisen kuntasektorin henkilöstökuluja. Kustannuskehitystä kuvaava peruspalvelujen hintaindeksi on keskimäärin 3,2 prosenttia vuosina 2027–2030.
Kuntien peruspalveluiden painopiste on sivistys- ja kulttuuripalveluissa, joiden yhteenlaskettu palvelutarve on laskeva. Laskeva palvelutarve ei kuitenkaan realisoidu menojen alenemisena samassa suhteessa, sillä menot eivät jousta mm. palveluverkkoon, henkilöstörakenteeseen ja lainsäädännöllisiin velvoitteisiin liittyvien jäykkyyksien takia. Lisäksi varhaiskasvatuksen osallistumisaste ja erityisen tuen tarve ovat lisääntyneet viime vuosina.
TE-palvelu-uudistuksen myötä kunnille siirtyi osittainen työttömyysetuuksien rahoitusvastuu, joka on luonteeltaan suhdanneherkkää ja vaikeammin ennakoitavaa. Kuntien rahoitusosuus työttömyysetuuksista kasvaa portaittain työttömyyden keston mukaan ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa suuren osan kuntien työttömyysetuuksien rahoituskustannuksista.
Tulojen ja menojen epätasapaino edellyttää kuntataloudessa pitkäjänteistä päätöksentekoa ja pysyviä talouden tasapainottamistoimia tulevina vuosina. Ongelmat osaavan työvoiman saatavuudessa, kiinteistökannan vajaakäyttö, syntyvyyden pienentyminen sekä vihreä siirtymä edellyttävät uusia palveluiden järjestämistapoja, joissa yhteistyö sekä kuntien että yksityisen sektorin välillä korostuu.
Verorahoituksen kehitys
Viimeisimmän kuntaliiton ennustekehikon mukaan Porin verotulot kasvavat 2,7 prosenttia vuodelle 2027. Veroennusteet ovat kuitenkin heikentyneet merkittävästi viime syksystä, minkä vuoksi kehyksen laadintahetkellä vuoden 2026 verotulojen arvioidaan jäävän 4,5 miljoonaa euroa talousarviosta ja vuoden 2027 verotulojen 4,2 miljoonaa euroa taloussuunnitelmasta.
Kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan 4,2 miljoonalla eurolla (+2,6 %) 166,1 miljoonaan euroon ja yhteisövero-osuuksien 0,7 miljoonalla eurolla (+3,7 %) 18,6 miljoonaan euroon. Kiinteistöverojen osalta on käynnistetty selvitysprojekti, minkä perusteella kehyksen kiinteistöveroarvio 29,1 miljoonaa euroa sisältää miljoonan euron korotuksen ennusteeseen verrattuna. Yhteensä kehyksen verotulot ovat 3,2 miljoonaa euroa voimassa olevaa taloussuunnitelmaa pienemmät.
Peruspalvelujen valtionosuudet ja veromenetysten korvaukset on arvioitu Valtiovarainministeriön julkaisemaan ennakolliseen laskelmaan perustuen. Valtionosuuksia pienentävät hallituksen aiemmin päättämät pysyvät vähennykset ja valtionosuuksista vähennettävien perustoimeentulotuen kustannusten voimakas kasvu sekä kehysriihessä päätetty kertaluonteinen indeksijarrun tason korottaminen. Samanaikaisesti valtionosuuksia kasvattaa kustannustenjaon tarkistukset ja indeksikorotukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudet on arvioitu vuoden 2026 tasossa. Yhteensä valtionosuudet ovat 25,7 miljoonaa euroa eli 0,8 miljoonaa taloussuunnitelmaa korkeammat.
Kehykseen tehdyt lisäykset ja kehyksen sopeutus ylijäämäiseksi
Kaupunkitason johtoryhmän ensimmäinen kehyskäsittely oli 11.5. Toimialojen taloussuunnitelman päälle esittämät lisäystarpeet ja verotuloennusteen heikennys huomioiden kehys oli 8,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunkitason johtoryhmän toimeksiannosta sopeuttamiskeinoja etsittiin toimialojen johtoryhmissä ja kaupungin tuloeriä tarkastelemalla. Työn tuloksena toimialojen johtoryhmät esittivät 1,8 miljoonan euron sopeutuksia, minkä lisäksi kiinteistöveroarviota lisättiin miljoonalla eurolla ja osinkotuottoarviota korotettiin kahdella miljoonalla eurolla.
Edellä mainittujen sopeutusten ja tulolisäysten jälkeen kehys oli edelleen 3,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunkitason johtoryhmän toisessa käsittelyssä 25.5. päätettiin molempien liikelaitosten tulostavoitteen nostamisesta 0,5 miljoonalla eurolla perustuen liikelaitosten hyviin tuloksiin vuonna 2025 sekä osinkotuottoarvioiden nostosta edelleen 1,3 miljoonalla eurolla. Lisäksi toimialoilta edellytettiin yhteensä 1,3 miljoonan lisäsopeutusta, jossa painopisteenä on henkilöstösuunnitelmiin tehtyjen lisäysten kriittinen tarkastelu. Näillä toimenpiteillä kehys päätyi lopulta ylijäämäiseksi.
Kehyksen sisäiset siirrot ja sisäiset vuokrat
Kehykseen sisältyy sisäisiä siirtoja toimialojen välillä ja siirtoja investointiosasta käyttötalousosaan. Siirrot investointiosasta käyttötalousosaan olivat 0,5 miljoonan euron siirto tilainvestoinneista tekniselle toimialalle, 0,3 miljoonan euron siirto kaupunginhallituksen investointimäärärahoista sivistystoimialalle ja 0,18 miljoonan euron siirto ICT-investointimäärärahoista konsernipalveluille.
Lisäksi kehyksessä on huomioitu lisäyksenä toimialojen toimintamenoihin ja teknisen toimialan toimintatuloihin sisäiset vuokrat. Vuoteen 2026 asti sisäisiä vuokria on käsitelty toimintakatteen ulkopuolisina laskennallisina vyörytyserinä. Kuntien automaattisen talousraportoinnin AURA-käsikirjan suositusten noudattamiseksi ja tilastoinnin laadun parantamiseksi sisäiset vuokrat tullaan vuodesta 2027 käsittelemään toimialojen toimintakatteeseen vaikuttavina sisäisinä erinä. Sisäiset vuokrat vahvistetaan talousarvion yhteydessä, eikä niitä muuteta kesken vuoden pois lukien merkittävät ennakoimattomat tilamuutokset. Muutoksella ei tavoitella ohjausvaikutusta toimialojen tilojen käyttöön.
Investointiosa
Investointiosaan ei sisälly olennaisia lisäyksiä taloussuunnitelmaan verrattuna. Investointiosasta on siirretty 0,98 miljoonan euron määrärahat käyttötalouteen edellisessä kohdassa luetellun mukaisesti. Irtaimen investointeihin on tehty 0,33 miljoonan euron lisäykset; sivistystoimialan irtaimen määrärahaan perustuen uusien tilojen kalustustarpeisiin sekä elinvoima- ja ympäristötoimialan irtaimen määrärahaan uusiin ilmakuvauksiin ja laserkeilaukseen. Myös infrastruktuuri- ja tilainvestointeihin on tehty pieniä tarkennuksia ja määrärahaa on lisätty yhteensä 0,24 miljoonalla eurolla.
Kehyksen yhteenveto
Taloussuunnitelmaan verrattuna lisäys toimialojen toimintakatteeseen sopeutukset huomioiden on yhteensä 2,2 miljoonaa euroa, joista merkittävimpinä 1,5 miljoonan euron lisäys kunnan rahoitusosuuksiin työttömyysetuuksista elinvoima- ja ympäristötoimialalle ja konsernipalveluiden osalta huomioitu 0,4 miljoonan euron vähennys valtion maksamiin kotoutumiskorvauksiin. Vertailukelpoinen toimintakatteen kasvu vuoden 2026 talousarvioon verrattuna on yhteensä noin 2,9 prosenttia, kun huomioidaan myös liikelaitosten tulostavoitteen nosto.
Kehyksen tulos liikelaitokset mukaan lukien muodostuu noin 48 000 euroa ylijäämäiseksi. Investointien omahankintameno eli investointimenot vähennettynä rahoitusosuuksilla on 40,5 miljoonaa euroa. Omaisuuden luovutustulot huomioiden investointien rahavirta on -38,6 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirraksi jää -9,8 miljoonaa euroa. Negatiivinen rahavirta tarkoittaa, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia rahavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa.