Perustelut
Talouden toteuma
Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintatuottojen toteutuma tammi-heinäkuun 2026 osalta on yhteensä 6,9 M€, toteumaprosentti 58,1. Toimintatuotot ovat toteutuneet vuoden 2025 vastaavaan aikaan verrattuna 7,2 % suurempina.
Toimialan myyntituotoissa on ympäristövalvonnan osalta 0,2 M€:n laskutusvirhe, joka näyttäytyy liian suurena tuottokertymänä. Tämä on oikaistu elokuulla.
Myyntituotoissa tammi-heinäkuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (2,7 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain. Joukkoliikenteen lipputuloja on kirjautunut –0,5 % edellistä vuotta vähemmän, toteuma 1,26 M€. Koko vuoden lipputuloissa on ennustettu noin –10 % heikentymistä vuoteen 2025 verrattuna. Matkoja tehtiin vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-3,2 %), suurimpana syynä on koululaisten matkojen väheneminen kouluverkon muutosten takia.
Rakennusvalvonnan tuotoissa näkyy positiivisesti 2026 vuoden aikana myönnetyt suuret datakeskusten rakentamisluvat, sairaalahanke ja tehdashanke. Rakennusvalvonnan maksutuottojen toteuma heinäkuun jälkeen on 0,82 M€ (vuonna 2025 0,37 M€). Maksutuottoihin liittyy kuitenkin yleisestä taloustilanteesta aiheutuvaa epävarmuutta erityisesti ympäristövalvonnan kustannuspaikalla.
Avustustuotoissa näkyy Kelan maksama koulumatkatuki tammi-toukokuulta (0,16 M€) sekä ympäristösuunnittelun ILKU-hankkeen tukituotto. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on arvioinut, että vuosina 2026–27 toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten valtionavustukset säilyisivät nykyisellä tasollaan ja Porin kaupunki odottaa noin 760 000 euron avustusta.
Muiden toimintatuottojen tiliryhmästä on poistuneet Varaosapankin tuotot, jonka vuoksi muutos edellisvuoteen on niin suuri (-44,9 %).
Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintakulujen toteutuma tammi-heinäkuulta on 25,8 M€, toteumaprosentti 56,6. Toimintamenot ovat kasvaneet 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan henkilöstökulut ovat toteutuneet pääsääntöisesti henkilöstösuunnitelman mukaisesti, yksikkökohtaisia eroja kuitenkin on. Rakennusvalvontayksikössä on tällä hetkellä kolme avointa tehtävää, jotka osaltaan alentavat henkilöstökulujen kertymää. Ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä on useita harkinnanvaraisella tai lakisääteisellä vapaalla olevia viranhaltijoita, ja sen myötä useita määräaikaisessa virkasuhteessa olevia henkilöitä. Tällä hetkellä arvioidaankin, että henkilöstömäärärahasta on jäämässä käyttämättä noin 0,2 M€ (pois lukien työllisyysalue).
Palvelujen ostot ovat toimialatasolla toteutuneet 0,24 M€ suurempina, muutos edelliseen vuoteen 3,5 %. Palvelujen ostojen lisääntyminen johtuu pääasiassa työllisyysalueen koulutushankinnoista, joita on laskutettu työllisyysalueelta nyt alkuvuoden aikana selvästi enemmän viime vuoteen verrattuna (kasvu 225 304 €). Palvelujen ostojen kasvu on kuitenkin tapahtunut määrärahojen puitteissa.
Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset olivat alkuvuoden vielä viimesyksyisellä tasolla (Linja-autoliikenteen kustannusindeksin pisteluku 12/2025 121,9). Yhdysvaltojen ja Iranin välinen konflikti aiheuttaa epävarmuutta polttoaineen saatavuuteen ja markkinoihin kansainvälisesti, jotka näkyvät myös kustannusten kasvuna. Vaikutus saapuu viiveellä kustannusindeksiin ja sitä kautta liikennöintikustannuksiin. Sopimuskorvausten indeksitarkistus tehdään kesäkuun (129,2, heinäkuussa 130,0) ja syyskuun pisteluvun perusteella. Tällä hetkellä indeksi on nousussa ja karkeasti laskettuna yhden pisteen nousu on noin 50 000 € lisää kustannuksia per vuosi. Koska lipputulokertymä on alkuvuodesta toteutunut vielä heikompana kuin mitä ennakoitiin, kustannuspaikka todennäköisesti ylittää toimintakatteensa.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Lisäksi alkuvuonna 2025 tehtiin kertaerinä hankintoja eläinlääkinnän uuden klinikan vuoksi. Tarvikeostot ovat 25,3 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Muut toimintakulut-tiliryhmä pitää sisällään lähinnä työllisyysalueen tilakustannuksia, ja ne ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti.
Avustukset-tiliryhmässä on suuri muutos edellisvuoteen verrattuna, kasvu 1,29 M€ eli 12,1 %.
Avustukset-tiliryhmässä on varattuna Porin omien työllistämispalveluiden kautta tehtävään kesätyöllistämiseen 275 000 euroa ja Työpolku-rahoitukseen 100 000 euroa. Työpolku-tukeen varattu 100 000 euron määräraha oli sidottu huhtikuun loppuun mennessä ja tuen avulla oli työllistetty 18 henkilöä. Myös kesätyötuen määräraha on sidottu täysimääräisesti.
Työllisyysalueen myöntämiä tukia (mm. starttirahat jne.) on maksettu tänä vuonna vielä maltillisesti, määrärahan sidonta on tällä hetkellä 54 %, mutta kunnan rahoitusosuus työttömyystuista on kasvanut vuodesta 2025 1,3 M€ eli 18,24 %. Alkuvuoden toteutuneen laskutuksen perusteella kunnan työllisyysetuuksien rahoitusosuuden kasvu saattaisi ylittää tämän vuoden määrärahan jopa 2,8 M€.
Kesällä Kela tiedotti kuntia siitä, että se on laskuttanut kunnilta työttömyysturvamenoja osin virheellisesti ja laskutus korjataan takautuvasti. Kyseessä on maahanmuuttajien työttömyystukien laskutukseen liittyvä virhe, jonka vuoksi kunnilta on laskutettu myös sellaisia työmarkkinatuen ja yleistuen menoja, jotka kuuluisivat valtion rahoitusvastuulle. Taustalla on virhe Kelan Maahanmuuttovirastosta (Migri) saamien oleskelulupatietojen tulkinnassa. Maahanmuuttajien työttömyystukien rahoitus on valtion vastuulla henkilön oleskeluluvan perusteesta riippuen joko 1 tai 3 vuoden ajan. Tämä suoja-aika alkaa ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä. Suoja-ajan jälkeen työttömyystukien rahoitusvastuu siirtyy osittain kunnalle. Työttömyystukien kuntalaskutuksessa suoja-ajaksi on virheellisesti laskettu 1 vuosi myös niille henkilöille, joiden suoja-ajan tulisi olla 3 vuotta. Kuntien rahoitusvastuu on näiden henkilöiden osalta alkanut liian aikaisin. 3 vuoden suoja-ajan piiriin kuuluvat muun muassa kiintiöpakolaiset. Nykymuotoinen työttömyystukien rahoitusmalli tuli voimaan 1.1.2025. Kelalla ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa, miten suuri virheellisesti laskutettu summa on. Virheen kokoluokka vaihtelee kunnittain, ja virhe koskee maahanmuuttajia, joiden suoja-aika on laskettu väärin.
Työttömyysetuusmenot nousivat alkuvuodesta merkittävästi. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat paitsi kohonnut pitkäaikaistyöttömyys, myös lainsäädännölliset muutokset. Toimeentulotukilain muutoksen osalta vaikutukset näkyvät maaliskuusta alkaen. Lakimuutoksen myötä velvoite hakea ensisijaista etuutta, joka useimmiten on työttömyysturva, kasvoi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakkaita ohjataan aiempaa enemmän pois toimeentulotuesta työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvan asiakasmäärä kasvaa tai sen käyttö lisääntyy ja tämä näkyy suoraan kuntien työttömyysturvan rahoitusvastuussa. Samoin työllisyyspalveluille siirtyi lisää vastuuta asiakkaiden palvelusta ja neuvonnasta. Tarkkaa lukumäärää siirtyneistä uusista asiakkuuksista ei ole saatavilla, mutta kun huomioidaan mm. opiskelijat, joilla ei ole oikeutta opintotukeen, tilapäisen suojelun asiakkaat sekä erilaisissa kuntoutus- ja sairauspäivärahaprosesseissa olevat Kelan asiakkaat, joiden ensisijainen etuus on toimeentulotuen sijaan nyt työttömyysturva, on vaikutus kuntapuolelle merkittävä. Näin ollen työttömyysetuuksien kuntaosuuden eli ns. sakkomaksun budjetissa on merkittävä ylitysriski.
Toimialan talousarvion toteutumisen riskit ja talouden vuosiennuste
Aiemmin on raportoitu, että rakennusvalvonnan tuotoissa saatetaan jäädä kokonaisuudessaan tulotavoitteesta rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Vaikka talouden kehitys jatkuisikin samalla tasolla koko 2026 vuoden, suurten hankkeiden lupatuottojen ansiosta arvioidaankin nyt, että rakennusvalvonnan lupatuottotavoitteeseen tullaan pääsemään. Lupamaksutuottoja heiluttaa myös muun muassa uusien teollisten investointikohteiden edistymisen aikataulu, mutta muutamia suurempia hankkeita on vielä tälle vuodelle tulossa, joten tuottotavoitteen saavuttaminen on siten realistista.
Linja-autoliikenteen kustannusindeksiin sidottuihin joukkoliikenteen liikennöintikustannuksiin kohdistuu nousupainetta, sillä Iranin sota lisää öljymarkkinoiden hintavaihtelua. Markkinamuutokset heijastuvat kustannuksiin viiveellä indeksin tarkistusten kautta.
Joukkoliikenteen kustannuspaikalla ei ole varauduttu ennakoimattoman poukkoilevaan kustannusten kasvuun. Joukkoliikenteessä kustannusten hallintakeinoina joukkoliikennejaosto voi päättää joko nostaa lippujen asiakashintoja tai vähentää ajettavien vuorojen määrää. Kumpikaan ei ole riskitön ratkaisu, hintojen korotukset yleensä vähentävät halukkuutta matkustaa, ja vuorojen vähentäminen on vaikea toteuttaa ilman haittaa matkustajille. Vuoron vähentämispäätöksen ja lopettamisen välissä on oltava kolme kuukautta aikaa liikennöintisopimuksen mukaisesti.
Alkuvuoden toteuman perusteella työttömyysetuuksien kunnan rahoitusosuuden kasvu saattaisi ylittää tämän vuoden määrärahan jopa 2,8 M€.
Toimialan tammi-heinäkuun toimintakateprosentti on 56,1 % (53,7 % vuonna 2025). Tämänhetkisen tulosennusteen mukaan toimialan toimintakate ylittyisi 2 M€. Ylitys johtuu pääasiassa työttömyysetuuksien kuntaosuuksien kasvusta, jota selittävät korkea työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu sekä toimeentulotukilain muutos, jonka seurauksena toimeentulotuen asiakkaita on siirtynyt aiempaa enemmän työttömiksi työnhakijoiksi ja työttömyysturvan piiriin. Mahdollisia säästökohteita ei aktiivisesti etsitä muilta kustannuspaikoilta, mutta toimialan henkilöstökulujen, palveluiden ostojen ja avustuskulujen arvioidaan toteutuvan talousarviota pienempinä, mikä pienentää toimialan kokonaisylitystä. Ylitystä on siten mahdollista hillitä toimialan sisällä.
Lisäksi työllisyysalue on ottanut käyttöön kolme uutta tukimuotoa, joilla tuetaan yritysten rekrytointeja ja kasvumahdollisuuksia, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja vähennetään kuntien työttömyysetuuksien maksuosuuksien kasvupainetta: Työllistämislisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, ensimmäisen työntekijän rekrytointituki sekä nuorten rekrytointituki (668 000 € valtionavustus).
Työllisyysalueella vahvistetaan myös työkykyyn liittyvää asiakasohjausta työkykykoordinaattoritoiminnalla. Tavoitteena on tunnistaa nykyistä varhaisemmin asiakkaat, joiden tilanteeseen liittyy työkyvyn, ammatillisen kuntoutuksen tai etuusprosessien selvittämistarpeita, ja ohjata heidät yhteistyössä hyvinvointialueen ja Kelan kanssa oikea-aikaisiin palveluihin sekä tarvittaessa pois työttömyysturvalta heille ensisijaisesti kuuluvalle etuudelle. Näin pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä sekä tukemaan ammatinvaihtoa ja hillitsemään kuntien työttömyysetuuksien rahoitusosuuksien kasvua.
Elinvoima- ja ympäristötoimiala tulee tekemään loppuvuodesta valtuustolle lisämäärärahapyynnön, kunhan lisämäärärahatarve vielä tarkentuu.
Investoinnit
Yyterin investoinneissa edetään suunnitelman mukaan. Yyterin vierailukeskuksen suositun grillialueen suunnittelu helppokäyttöisemmäksi ja saavutettavammaksi on tehty ja toteutus alkaa lähiviikkoina.
Herrainpäivien tulevan kaavauudistuksen valmisteluun liittyvät luontoselvitykset on aloitettu. Yyterin korkeakouluharjoittelija jatkaa syyskuusta alkaen kesällä aloittamaansa vertailututkimusta kansallisista ja kansainvälisistä merellisistä kohteista, jotta voimme hyödyntää kartoituksessa esiin tulleita parhaita käytäntöjä tulevassa palvelusuunnittelussa.
Meren ja joen kaupungin kasvuvision suunnittelu on valmistelussa.
Kirjurinluodon opasteiden ja karttojen investointikokonaisuus toteutetaan loppuvuodesta.
Ilmantarkkailun uusi mittausasema on otettu käyttöön heinäkuulla.
Henkilöstöasiat
Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstön lukumäärä oli heinäkuussa 257. Henkilöstön määrä on vähentynyt kahdella (-1,1 %) vuoden takaiseen verrattuna. Käytännössä vähentyminen on tapahtunut kasvupalvelut ja työllisyyspalvelut -yksikössä. Muissa yksiköissä ei ole isoja muutoksia vuoden takaiseen nähden.
Elinvoima- ja ympäristötoimialalla sairauspoissaoloja on 14,7 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Sairauspoissaoloissa on melko isoja yksikkö- ja/tai vuosikohtaisia eroja. Yksiköiden suhteellisen pienen henkilöstömäärän vuoksi jo yksittäinen pidempi sairauspoissaolo näkyy tilastoissa isona muutoksena tai määränä.