Kaupunginhallitus, kokous 31.5.2021

Perustelut

Porin Perussuomalaiset ensimmäisenä allekirjoittajana Petri Huru jättivät kokouksessa puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen: 

Tuhkalannoitus on kannattava investointi, jolla saadaan pitkäaikainen kasvunlisäys. Lisäksi se on nopeavaikutteinen keino lisätä metsien kasvua ja samalla hiilensidontaa. Lannoitus vähentää maaperän happamuutta ja siten parantaa ravinteiden saatavuutta. Tutkimusten mukaan tuhka lisää puuston kasvua turvemailla 2-6 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa ja vaikutusaika on kymmeniä vuosia. Etelä- ja Keski-Suomen kivennäismailla saadaan varttuneissa metsissä typpilannoituksella tuotettua lisäpuuta yleensä 12–20 kuutiota hehtaarilla.

Metsän lannoituksen aiheuttamalla kasvunlisäyksellä voidaan sitoa jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi. Lisääntynyt metsänkasvu mahdollistaa myös paremmat tuotot metsistä.

Tuhkalannoitteen levittämisessä käytetään yleensä helikopteria tai ajokoneiden päälle asennettuja lannoitelevittimiä.

Hallintosäännön suomin oikeuksin esitän, että Porin kaupungin tekninen toimiala ryhtyy edellä mainittuun metsän tuhkalannoituksesta saatavien hyötyjen selvitystyöhön sekä kartoittaa onko Porin kaupungin omistamissa metsissä potentiaalisia alueita, joissa metsien tuhkalannoitusta olisi järkevää tehdä. Lisäksi tulee selvittää, onko Winnovan metsäalan koulutuksella intressejä yhteistyöhön metsälannoituksen suorittamiseksi ajokoneilla. 

Perustelut

Porin Perussuomalaiset ensimmäisenä allekirjoittajana Petri Huru ovat jättäneet kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.3.2021 puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen:

"Tuhkalannoitus on kannattava investointi,​ jolla saadaan pitkäaikainen kasvunlisäys. Lisäksi se on nopeavaikutteinen keino lisätä metsien kasvua ja samalla hiilensidontaa. Lannoitus vähentää maaperän happamuutta ja siten parantaa ravinteiden saatavuutta. Tutkimusten mukaan tuhka lisää puuston kasvua turvemailla 2-​6 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa ja vaikutusaika on kymmeniä vuosia. Etelä-​ja Keski-​Suomen kivennäismailla saadaan varttuneissa metsissä typpilannoituksella tuotettua lisäpuuta yleensä 12–20 kuutiota hehtaarilla.

Metsän lannoituksen aiheuttamalla kasvunlisäyksellä voidaan sitoa jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi,​ mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi. Lisääntynyt metsänkasvu mahdollistaa myös paremmat tuotot metsistä.

Tuhkalannoitteen levittämisessä käytetään yleensä helikopteria tai ajokoneiden päälle asennettuja lannoitelevittimiä.

Hallintosäännön suomin oikeuksin esitän,​ että Porin kaupungin tekninen toimiala ryhtyy edellä mainittuun metsän tuhkalannoituksesta saatavien hyötyjen selvitystyöhön sekä kartoittaa onko Porin kaupungin omistamissa metsissä potentiaalisia alueita, ​joissa metsien tuhkalannoitusta olisi järkevää tehdä. Lisäksi tulee selvittää, ​onko Winnovan metsäalan koulutuksella intressejä yhteistyöhön metsälannoituksen suorittamiseksi ajokoneilla."

Kaupunginhallitus on pyytänyt asiasta elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunnon.

Perustelut

Teknisen toimialan lausunto valtuustoaloitteesta Metsien kasvun ja hiilensidonnan lisääminen metsän tuhkalannoituksella:

Suurin osa Suomessa tuotetusta tuhkasta syntyy lämmön tuotannossa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa puun-, turpeen- ja kivihiilen tai jätteen poltossa. Tuhkaa on arvioitu syntyvän noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä noin 600 000 tonnia on metsä- ja energiateollisuudessa syntyvää puu- ja turvetuhkaa. Erityisesti puupohjainen tuhka on ravinnerikasta ja hyödynnettävissä.

Tuhkan käyttöä metsälannoituksessa säätelee lannoitevalmistelainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/11) määritellään muun muassa metsään levitettävän tuhkalannoitteen vähimmäisravinnepitoisuudet sekä haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet (Tuhkan hyötykäyttö metsätaloudessa. Tapio Oy).

Sopivat tuhkalannoituskohteet

Tuhkalannoitusta tehdään tällä hetkellä koko Suomessa noin 10 000–15 000 hehtaaria vuodessa. On arvioitu, että tuhkalannoitusten pinta-ala olisi mahdollista moninkertaistaa nykyisestä. Yksityisen metsänomistajan on mahdollista saada tuhkalannoitukseen kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista (Kemera) tukea. Tuhkalannoitus sopii erityisesti turvemaille. Lisäksi esimerkiksi metsitettäessä entisiä turvetuotantoalueita, on tuhkalannoitus lähes aina tarpeen kaliumin ja fosforin saannin turvaamiseksi (Tuhkan hyötykäyttö metsätaloudessa. Tapio Oy)

Tuhka lannoituskäytössä

 • Tuhka parantaa puuston kasvua ja hiilensidontakykyä

 • Tuhkalannoituksessa metsän luonnolliset ravinteet kiertävät takaisin metsään

 • Tuhka pitää yllä ravinnetasapainoa ja parantaa maaperän mikrobiston elinolosuhteita

 • Tuhkalannoitteen vaikutus on pitkäikäinen – jopa 50 vuotta

 • Tuhkalannoituksella ei ole haitallista vaikutuksia sieniin ja marjoihin

 • Puutuhkalla korvataan synteettisten lannoitteiden käyttöä ja se soveltuu myös luomusertifioidun metsän lannoitteeksi

 • Tuhkalannoitus sopii erityisesti turve- ja kivennäismaiden lannoitukseen

 (Tuhkan hyötykäyttö metsätaloudessa. Tapio Oy).

Tuhkalannoituksen vaikutukset

Tuhkalannoituksesta on monia hyötyjä metsien hoidon, ympäristön ja ilmaston kannalta. Tuhkan käyttö lisää puuston kasvua ja haihdutuskykyä ja voi vähentää tarvetta ojien kunnostukseen alentamalla pohjavesipinnan tasoa. Oikein kohdennetulla tuhkalannoituksella voidaan siten vähentää myös vesistökuormitusta. Tuhkalannoitus parantaa puuston ravinnetilaa pitkäaikaisesti. Puiden ravinnetilassa tapahtuviin muutoksiin vaikuttavat mm. kasvupaikan ravinteisuus, puulaji, levitetyn tuhkan määrä ja laatu sekä puuston ravinnetila ennen lannoitusta. Puutuhka on hyvä fosforin ja kaliumin lähde, mitä voitaisiin käyttää nykyistä paljon enemmän ja samalla korvata keinolannoitteiden käyttöä metsälannoituksessa. Puhdas puutuhka sisältää typpeä lukuun ottamatta käytännössä kaikki puiden tarvitsemat ravinteet oikeissa suhteissa. Tuhkaa suositellaan erityisesti ojitettujen, runsastyppisten turvemaiden lannoitukseen, jossa puun kasvua rajoittaa kaliumin ja fosforin saatavuus. Lannoituskohteiden valinnassa on olennaista tunnistaa runsastyppiset turvekangastyypit ja puiden ulkoiset ravinnepuutosoireet. Tarvittaessa metsikön lannoitustarve voidaan varmistaa neulasnäytteillä. Lannoitettaviksi valitaan sellaisia kohteita, joissa kuivatus toimii, eikä liika vesi rajoita puiden kasvua. Lannoitettava alue kunnostusojitetaan tarvittaessa lannoituksen yhteydessä. Tuhkalannoituksen vaikutusaika fosforilla on parhaimmillaan jopa 50 vuotta. Tuhkaa voidaan käyttää kivennäismaiden lannoitukseen, joilla typpeä on riittävästi. Tuhkalannoitus soveltuu myös vanhojen turvetuotannosta poistettujen alueiden metsityslannoitukseen. Tuhkaa voidaan käyttää myös kivennäismaiden lannoitukseen, joilla typpeä on riittävästi, tai myös yhdessä typpilannoituksen kanssa (Tuhkan hyötykäyttö metsätaloudessa. Tapio Oy).

Tuhkalannoitteen käyttö- ja levitysmäärät

Tuhkaa suositellaan levitettäväksi 3 000–5 000 kg hehtaarille. Sopiva määrä voidaan laskea myös tuhkan ja lannoitettavan kohteen ravinteikkuuden mukaan, sekä tuhkan sisältämät kadmiummäärät huomioiden. Neulasanalyysillä voidaan varmistua levitysalueen todellisesta ravinnetilasta. Jos puutuhkan seassa on paljon (yli 2/3) turvetuhkaa, sopiva annosmäärä voi olla kaksinkertainen (Tuhkan hyötykäyttö metsätaloudessa. Tapio Oy).

Tuhkan maa- ja lentolevitys

Tuhkan levitys voidaan toteuttaa edullisimmin maalevityksenä metsätraktorilla tai maatalouskalustolla. Maalevitys on parhaiten toteutettavissa harvennus- ja ojalinjahakkuun jälkeen talvella roudan aikaan korjuukoneen tiivistämiltä ja pakkasen kovettamilta ajourilta. Kantavilla kohteilla maalevitys voidaan tehdä myös kesällä. Lentolevitys on maalevitystä kalliimpaa, mutta myös varmempaa: levitystä voidaan tehdä kaikkina vuodenaikoina kantavuuden tai lumitilanteen vaikuttamatta, eivätkä ajourat ole tarpeellisia. Lannoitteen levitys ei myöskään ole sidottu mihinkään metsänkäsittelyvaiheeseen. Kustannusten pienentämiseksi olisi hyvä muodostaa mahdollisimman suuria ”lannoituskeskittymiä” tai ketjuttaa levityskohteet siten, että levityserät ovat mahdollisimman suuria (Tuhkan hyötykäyttö metsätaloudessa. Tapio Oy).

Mitkä ovat tuhkalannoituksen taloudelliset hyödyt?

Tuhkalannoitus tuo parhaimmillaan seuraavassa hakkuussa 20–30 vuoden kuluttua lisätuloja nykyhinnoilla laskettuna yli 1 000 euroa hehtaarilta. Metsäojitusalueiden männiköissä lannoitusinvestointi voi tuottaa 20 vuoden aikana jopa 5–10 prosentin sisäisen koron, mikä ylittää selvästi muilla metsänparannustoimenpiteillä saadun koron (Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään, Motiva).

Tuhkalannoitus Porin kaupungin omistamissa metsissä

Porin kaupungin omistamissa metsissä ei tuhkalannoitusta ole suoritettu. Aihe on mielenkiintoinen ja tukee metsän kasvun parantumisen lisäksi Porin kiertotalousajattelua sekä tavoitetta hiilinielujen kasvattamiseksi.

Tuhkalannoituksen kustannukset ovat lentolevityksenä n. 400-500 €/ha ja maalevityksenä n. 300-400 €/ha. Alle 10 ha lentolevitykset eivät ole kannattavia. Tuhkalannoituksesta aiheutuneet kustannukset palautuvat seuraavien hakkuiden suurempana puuntuottona.

Laajimmat Porin kaupungin omistamat tuhkalannoitukseen soveltuvat turvepohjaiset metsät sijaitsevat Laviassa, Inhottujärvellä sekä Tammen tilalla, joka sijaitsee Joutsijärvellä. Tuhkalannoituksiin soveltuvia metsiä Porin kaupungilla on muutaman sadan hehtaarin luokkaa. Tuhkalannoitukseen lähteminen edellyttäisi kaupungin budjetointia siten, että lannoituskustannukset voitaisiin maksaa metsien myyntituloista lannoitusvuosina. Käytännössä Porin kaupungin kannattaa pyrkiä mukaan alueella tapahtuviin eri metsänomistajien yhteislannoitushankkeisiin. Mahdollisista tuhkalannoitushankkeista Tekninen toimiala kuulee Lupa- ja ympäristötoimialan asiantuntijoita ennen hankkeiden toteuttamista. Joutsijärven alueella toimittaessa kuullaan asiassa myös Porin Veden näkemystä, koska Joutsijärvi ja Tuurujärvi ovat Porin Veden raakavesialtaita Harjakankaan vedenpuhdistamolle.

Tekninen toimiala suhtautuu metsien tuhkalannoitukseen myönteisesti. Mahdollisia lannoitushankkeita suunniteltaessa huomioidaan tuhkalannoituksen hyödyt, mahdollisuudet sekä mahdolliset haitat.

WinNovan metsäalan koulutusohjelmassa ei varsinaista lannoitukseen suunnattua koulutusta tai kalustoa ole, mutta mielenkiintoa aiheeseen on. WinNova selvittää koulutuksen ja kaluston hankinnan mahdollisuuksia.