Kaupunginhallitus, kokous 31.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 418 Maksuton aamupalatarjoilu peruskouluihin, valtuustoaloite, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

PRIDno-2021-976

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti kokouksessa puheenjohtajalle seuraavan valtuustoaloitteen:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan peruskouluikäisistä huomattava osa ei syö aamupalaa joka arkiaamu. 4. ja 5. luokkalaisista luku on 26 prosenttia, ja 8. ja 9. luokkalaisten osalta jopa 41,4 prosenttia. Tutkimukset ovat osoittaneet linkin terveellisen aamupalan ja koulumenestyksen välillä, mutta kaikissa kodeissa ei ole samanlaisia edellytyksiä huolehtia ravitsevasta aamiaisesta. Lisäksi Sosiaalibarometri 2020 on osoittanut koronakriisin näkyneen kunnissa toimeentulon ongelmina. 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä katsoo, että kriisi on lisännyt muun muassa ruoka-avun tarvetta, mikä on vääjäämättömästi vaikuttanut myös koululaisiin.

Niissä kunnissa, joissa koulut ovat tarjonneet ilmaisen aamupalan, ovat tulokset olleet positiivisia. Esimerkiksi Lahdessa on syksystä 2019 asti tarjottu viikoittainen aamupala neljässä koulussa, jotka on valittu kokeiluun sosioekonomisin perustein. Aamiainen on auttanut paitsi jaksamaan koulutyössä, myös mahdollistanut aikuisten kiireettömän kohtaamisen ja kartoittamaan koululaisten elämään mahdollisesti liittyviä haasteita. Kokeiluista saadun palautteen perusteella yhteisöllinen koulupäivän aloitus on rauhoittanut oppilaita ja antanut koulutyöhön hyvän lähtökohdan.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Porin kaupunki tarjoaa jatkossa perusopetuksen oppilaille maksuttoman aamupalan kouluissa. Toimella pystymme tasaamaan oppilaiden välisiä sosioekonomisia eroja sekä rauhoittamaan koulupäiviä.

Esitämme myös, että maksuttoman aamupalan tarjoamisen vaikutuksia oppilaiden jaksamiseen ja hyvinvointiin seurataan.

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valtuuston päätösten täytäntöönpanon yhteydessä käsiteltäväksi. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Taneli Tiirikainen, yksikön päällikkö, opetusyksikkö, taneli.tiirikainen@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausuntoa Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitteeseen “Maksuton aamupalatarjoilu peruskouluihin”. Tässä sivistyslautakunnan vastauksessa tarkastellaan Porin tilannetta kouluterveyskyselyn ja porilaisille oppilaille sekä huoltajille keväällä 2021 suunnatun kyselyn perusteella sekä käydään läpi koulujen palautteita ja kommentteja aamupalatarjoilusta. Aamupalatarjoilun kustannuksia hahmotellaan Palveluliikelaitokselta saatujen tietojen ja opetusyksikön omien kustannusten osalta. Lisäksi tuodaan esille näkemyksiä, joita yksittäisen koulun, huoltajan tai oppilaan voi olla hankalaa hahmottaa ja joihin ei esimerkiksi kouluterveyskyselyssä oteta kantaa. On myös hyvä huomata, että monet kouluterveyskyselyssä esille tulleet lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet eivät ole pelkästään koulun vastuulla vaan niiden ratkaisemiseksi toimivat koulun ja oppilashuollon ohella erityisesti perusturvan toimijat ja kodit. Perusturvalla on koulua merkittävästi enemmän edellytyksiä vaikuttaa oppilaiden kotiolosuhteisiin. 

Aamupalan syönti kouluterveyskyselyn mukaan 

Terveyden ja ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan porilaisista neljännen ja viidennen luokan oppilaista 29,3 prosenttia ja kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista 41,1 prosenttia ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Alakoululaisten kohdalla aamupalaa syömättömien määrä on kasvanut aiemmasta ja se on maan keskiarvoa (ka=26) suurempi. Yläkoululaisten kohdalla määrä on laskenut aiemmasta ja se on lähellä valtakunnan keskiarvoa (ka=41,4). Aamupalan ohella kouluterveyskyselystä saa tietoa myös siitä, kuinka moni jättää koululounaan syömättä. Lakisääteisen, ilmaisen koululounaan yläkoululaisista jättää syömättä 33,9 prosenttia. Alakoulussa koululounasta on hankala jättää väliin. Sitä, kuinka paljon ja mitä koululounaalla syödään, ei saada kouluterveyskyselystä selville. Kouluterveyskyselyn ja erityisesti koululounaan syömiseen liittyvien vastausten perusteella voidaan pohtia, kuinka paljon koulun tarjoama ilmainen aamupala vaikuttaisi aamupalan syömiseen. Samoin tulokset viittaavat siihen, että olisi tärkeä etsiä ja löytää keinoja, joilla voidaan lisätä koululounaan syömistä. 

Oppilaiden ja huoltajien vastaukset opetusyksikön teettämään aamupalakyselyyn  

Porilaisille oppilaille ja huoltajille tehtiin viikolla 12 kysely, jossa kysyttiin aamupalan syömisestä sekä ajatuksia ilmaisesta aamupalasta. Aamupalakyselyn alussa kerrottiin, että aamupalaa voisi olla tarjolla koulussa vain ennen koko koulun ensimmäisen oppitunnin alkua riippumatta siitä, milloin yksittäisen oppilaan koulu alkaa. Samoin kerrottiin ilmaisen aamupalan sisältö, joka voisi olla esimerkiksi puuro ja hillo, maito, näkkileipä ja juures-/vihannespala. Kyselyyn vastasi 3217 oppilasta ja 1939 huoltajaa. Porilaisia peruskoululaisia on noin 7400, joten kyselyyn vastasi heistä hieman vajaa puolet. Huoltajien vastausprosentti on myös melko hyvä, koska monella huoltajalla on useampi lapsi peruskoulussa. Osa kyselyn tuloksista on esitelty taulukossa 1. Prosenttiosuudet on laskettu riippuen kysymystyypistä joko kyselyyn vastanneiden kokonaismäärästä tai tiettyyn kysymykseen tietyllä tavalla vastanneista.  

KYSYMYS Oppilaat Huoltajat
Vastauksia yhteensä 3217 1939

Syön aamupala/lapseni syö aamupalan 

2410 (75%) 

1642 (85%) 

En syö aamupalaa/lapseni ei syö aamupalaa 

807 (25%) 

247 (13%) 

En tiedä, syökö lapseni aamupalaa 

 

48 (1%) 

En/ei syö aamupalaa, koska ei ehdi 

312 (39%) 

66 (27%) 

En/ei syö aamupalaa, koska ei ole nälkä 

401 (50%) 

150 (61%) 

Kotona ei ole aamupalaa 

30 (4%) 

2 (1%) 

Muu, mikä 

64 (8%) 

31 (13%) 

Jos aamupalaa tarjottaisiin, en söisi sitä 

1613 (50%) 

880 (45%) 

Jos aamupalaa tarjottaisiin, söisin/söisi 1–2 kertaa viikossa 

776 (24%) 

387 (20%) 

Jos aamupalaa tarjottaisiin, söisin/söisi 3–4 kertaa viikossa 

413 (13%) 

284 (14%) 

Jos aamupalaa tarjottaisiin, söisin/söisi päivittäin 

415 (13%) 

388 (20%) 

Taulukko 1. Aamupalakyselyn tuloksia 2021 

Kyselyyn ei vastannut lainkaan kolmen koulun oppilaat. Huoltajien osalta voi ajatella, että vastauksiin saattaa vaikuttaa se, että kyselyyn vastaavat todennäköisesti mieluiten ne huoltajat, jotka kokevat aamupalan tärkeäksi riippumatta siitä, onko itsellä sitä mahdollista tarjota. Oppilaiden ja huoltajien vastaukset myös vaihtelevat jonkin verran esimerkiksi kysyttäessä syökö lapsi aamupalaa vai ei. Vastaukset ovat positiivisempia kuin kouluterveyskyselyssä, mitä selittänee kyselyteknisten asioiden lisäksi vastaajien oletettu profiili. Ilmaista aamupalaa söisi vastaajista ainakin joinakin päivinä viikossa noin puolet riippumatta siitä vastaako lapsi itse vai vastaako huoltaja lapsensa puolesta. Päivittäin aamupalaa syövien määrä olisi pienempi. Voi miettiä, onko ilmaiselle aamupalalle tosiasiallista tarvetta, mikäli sitä ei kuitenkaan päivittäin söisi.  

Avoimissa vastauksissa annettiin muun muassa muita syitä sille, miksi aamupalaa ei syödä ja otettiin kantaa kouluilla tarjottavaan ilmaiseen aamupalaan. Muu syy on usein se, että lapselle tuli huono olo aamupalan syönnin jälkeen. Vain yksittäisiä oppilashuollollisia, lapsen tai perheen tilanteeseen liittyviä syitä tuotiin esille. Toki näitä voi todellisuudessa olla paljon enemmän, koska kyselyyn eivät vastanneet kaikki huoltajat. Avoimissa vastauksissa ilmaista aamupalaa pohdittiin monelta kantilta ja niissä tuli paljon esille samoja näkemyksiä kuin opetusyksikössä on pohdittu. Toisaalta ilmaista aamupalaa pidettiin hienona asiana, toisaalta moni koki, että aamupalan tarjoaminen on kotien tehtävä ja monessa kodissa on mahdollisuus tarjota ravitseva ja koulun aamupalaa monipuolisempi aamupala. Parhaimmillaan aamupala pystytään syömään yhdessä perheen kanssa, mikä tukee lasten ja koko perheen hyvinvointia. Koulupäivän piteneminen nähtiin myös haasteena. Ainakin yksi vastaaja toi esille uuden näkökulman: haluaako vanhempi lähettää lapsensa kouluun tyhjin vatsoin, vaikka siellä saisikin aamupalan. Osa vastaajista kaipasi pikemminkin välipalaa kuin aamupalaa kouluihin.  

Rehtoreiden näkemyksiä koulun tarjoamasta ilmaisesta aamupalasta 

Opetusyksikkö pyysi myös koulujen rehtoreita pohtimaan aamupala-asiaa omasta näkökulmastaan. Koulut pitivät aamupalan tarjoamista kouluissa lähtökohtaisesti hyvänä asiana ja muutama kommentoikin, että mielellään kokeilisi aamupalan tarjoamista, mikäli siihen olisi mahdollista löytää toimiva malli. Muutamissa kouluissa oli ollut aamupalakokeiluja. Monessa koulussa on myös esimerkiksi läksy- tai harrastuskerhon yhteydessä tarjolla välipala tai koulussa myydään välipalaa. Maksullinen välipala ei tietenkään tavoita kaikkia.  Aamupalakokeiluissa oli sekä epäonnistuneita että onnistuneita kokeiluja. Epäonnistumisen syy oli usein se, että aamupalan syömiseen ei sitouduttu, kuljetusoppilaiden osallistuminen aamupalalle oli mahdotonta ja/tai haasteellista ja aamupalan valvontaan tarvittavaa henkilökuntaa ei ollut saatavilla. Osassa kouluja ei ole juurikaan kuljetusoppilaita, joten siellä ei luonnollisesti esimerkiksi tällaista estettä ole. Samoista syistä ilmaista aamupalaa ei myöskään yksinomaan kannateta vaan enemmän toivotaan välipalatarjoilun lisäämistä. Tuotiin myös esille koulujen erilaisuus kuljetusoppilaiden lisäksi esimerkiksi koulujen alkamisajoissa, oppilasmäärissä ja muun muassa siinä, onko koulussa jakelu- vai valmistuskeittiö. Lisäksi pohdittiin perustellusti, että tavoittaisiko ilmainen aamupala ne oppilaat, jotka sen pitäisi tavoittaa. 

Aamupalatarjoilun järjestämisen reunaehtoja 

Käytännössä aamupala voitaisiin tarjota vain ennen koulun työjärjestyksen mukaisen ensimmäisen oppitunnin alkamista. Jos koulun oppitunnit alkavat kello 8.15, olisi aamupala-aika esimerkiksi kello 7.45 - 8.15, koska oppituntien alkaessa ohjaajat tarvitaan oppitunneille. Ruokalahenkilökunta voisi toimia pidempään aamupalatarjoilun parissa, mutta heidänkin pitää viimeistään kello 9.00 siirtyä valmistelemaan koululounasta. Tällöin oppilaat, joiden koulupäivä alkaisi myöhemmin, eivät voisi osallistua aamupalalle. Koulupäiviä rytmitetään eri tavoin eri kouluissa. Opetusryhmiä jaetaan pienemmiksi esimerkiksi matematiikassa ja suomen kielessä, jolloin osa luokan oppilaista tulee aina aamulla aikaisemmin, esimerkiksi kahdeksaan ja lähtee kotiin aiemmin, kun taas toinen puoli tulee kouluun myöhemmin ja jatkaa koulussa pidempään. Pienillä oppilailla, joilla päivät ovat vielä lyhyitä, koulupäivä alkaa muutenkin muita useammin vasta kahdeksan jälkeen. 

On myös ehdotettu aamupalan sijoittamista esimerkiksi ensimmäiselle välitunnille, mutta sekään ei kuitenkaan täysin poista tätä ongelmaa. Aamupalasta tulisi tällöin myös väistämättä kaikille koulun oppilaille kuuluva ja se tarjottaisiin monelle lapselle periaatteessa turhaan. Moni lapsista olisi kuitenkin syönyt aamupalan jo kertaalleen kotona. Mikäli aamupalalle osallistuminen olisi edelleen vapaaehtoista, kaikki eivät välttämättä kehtaisi tai muusta syystä sitä söisi. Oppilaat toimivat usein samoin kuin muut oppilaat eivätkä halua erottua joukosta. 

Arvio ilmaisen aamupalan kustannuksista Porin kaupungille 

Oppilaille tarjottavasta ilmaisesta aamupalasta aiheutuu aamupalatarjoilun valvontaan, raaka-aineisiin, siivoukseen, aamupalan valmistamiseen ja tarjoiluun sekä koulukuljetuksiin liittyviä kustannuksia.  

Aamupalatilannetta valvomaan tarvitaan kouluissa koulunkäynninohjaaja. Opettajat valvovat kouluruokailua osana työtään opettajien virkaehtosopimuksen mukaisesti. Aamupalan valvontaa ei voida muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sisällyttää ohjaajien nykyiseen työaikaan, sillä ohjaajan työaika on mitoitettu lakisääteisen opetuksen tarpeet huomioonottaen. Jos aamupala-aika olisi päivittäin puoli tuntia, ja pienissä kouluissa sitä valvoisi yksi koulunkäynnin ohjaaja ja isoissa kouluissa kaksi ohjaajaa, olisivat päivittäisen valvonnan kustannukset noin 55 000 euroa vuodessa. Kustannukset on laskettu siten, että 33 ohjaajalle lisätään puoli tuntia lisää työaikaa. 

Opetusyksikkö on pyytänyt palveluliikelaitokselta arviota aamupalatarjoilun kustannuksista.  Palveluliikelaitoksen on alustavien selvitysten mukaan sen olisi mahdollista tuottaa aamupalatarjoilu noin kello 7.50 alkaen suurimpaan osaan kouluista. Aamupalatuotannon käynnistäminen edellyttää vähintään kahden kuukauden valmisteluaikaa ja Sivistystoimialan tarkempaa tarvekartoitusta osallistuvien koulujen sekä tuotettavien kappalemäärien osalta. Aiemmissa koulujen aamupalakokeiluissa aamupalan kustannus oli noin 0,90 €/hlö. Aamupala sisälsi aamupuuron, hillon sekä maidon. Tarvittaessa aamupalaan voidaan lisätä näkkileipä ja levite, jolloin kustannus nousee noin 0,10–0,15 €/hlö. Vuosina 2019–2020 suoritettujen aamupalakokeilujen perusteella aamupalamahdollisuutta hyödynsi noin 18 prosenttia kokeiluun osallistuvista oppilaista ja tällä käyttöasteella kaikille oppilaille tarjottava aamupala kustantaisi noin 250 000 euroa vuodessa.  

Edellä mainitut kustannuslaskelmat ovat vain suuntaa antavia. Kokeilua laajamittaisempi aamupalatarjoilu edellyttää Palveluliikelaitokselta lisäresursointia aamupalojen valmistukseen sekä tarjoiluun. Lisäresursointitarve kohdistuu etenkin kouluihin, joissa ei ole nykyisellään Palveluliikelaitoksen keittiöhenkilökuntaa aamupalatarjoilun ajankohtana. Palveluliikelaitos tuottaisi ja veloittaisi aamupalat tilattujen määrien perusteella. Väinölän ja Porin lyseon kouluissa toteutetuissa kokeiluissa aamupalaa tarjoiltiin kello 7.50 - 9.00 välisenä aikana. Tämä aikataulu ei ole mahdollinen kaikkia kouluja koskevana pysyvänä järjestelynä koulunkäynninohjaajien varsinaisten työtehtävien vuoksi, kuten edellä kuvattiin. Tämä vaikuttaa myös Palveluliikelaitoksen aamupalan hintaan.  Palveluliikelaitos esittää, että ennen laajamittaiseen aamupalatarjoiluun siirtymistä, aamupalatarjoilu toteutettaisiin kokeiluna muutamassa koulussa, jotta saataisiin käsitys todellisesta käyttöasteesta ja kustannuksista. Mahdollinen laajempi käyttöönotto suoritettaisiin porrastetusti eri koulujen välillä. 

Palveluliikelaitoksen arviota aamupalan syöjistä on yhdensuuntainen Opetusyksikön oppilaille ja huoltajille tekemän kyselyn kanssa. Kyselyn mukaan noin puolet oppilaista söisi ilmaisen aamupalan jonakin koulupäivänä. Päivittäin aamupalan söisi huoltajien arvion mukaan noin 20 prosenttia ja oppilaiden arvion mukaan noin 13 prosenttia.  Toisaalta valinnat voivat olla erilaisia, mikäli ilmainen aamupalatarjoilu toteutuisi.   

Kustannuksiin vaikuttaa myös se, että kuljetusoppilaita ei voisi rajata aamupalan ulkopuolelle. Perusopetuksen noin 7400 oppilaasta noin 1200 on kuljetusten piirissä. Heistä noin 800 kulkee avoimella joukkoliikenteellä ja noin 500 erilliskuljetuksilla. Tämän logistiikkaketjun muuttaminen mahdollistamaan aamupala-aika on äärimmäisen hankalaa. Kustannukset olisivat merkittäviä ja hankalia etukäteen arvioida. Tähän vaikuttaa muun muassa mahdollisten erilliskuljetusten tarve, jotka voisivat lisääntyä koulupäivien pituuden kasvaessa joidenkin oppilaiden kohdalla yli lakisääteisten aikojen, jotka liittyvät koulupäivän pituuteen ja kuljetusten odotusaikoihin.  

Ilmaisen aamupalan kustannukset olisivat vuositasolla vähintään noin 300 000 euroa. Kustannuksiin vaikuttaa todellinen osallistujamäärä ja esimerkiksi kuljetuksista aiheutuvat lisäkustannukset. Myöskään Opetusyksikön hallinnon, rehtoreiden ja koulusihteereiden aamupalatarjoilun järjestämiseen käyttämää työaikaa ei ole huomioitu kustannuksissa. 

Muuta huomioon otettavaa ilmaiseen aamupalaan liittyen ja yhteenvetoa 

Tiedossa on, että aamupalalla on koululounaan ohella yhteys koulunkäynnin sujumiseen ja oppilaiden jaksamiseen. Lisäksi tiedetään olevan oppilaita, jotka eivät sosioekonomisista syistä saa kotonaan riittävästi ruokaa ja joille ilmainen koululounas on erityisen tärkeä. Sama koskee varmasti aamupalaa. Koronapandemia on oletettavasti lisännyt lapsiperheiden segregaatiota taloudellisissa sekä sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja siksi myös Porissa on lapsia ja nuoria, joiden hyvinvointia ilmainen aamupala lisäisi.  

Vaikka aamupalan syönnillä on yhteys koulunkäynnin sujuvuuteen ja oppilaiden hyvinvointiin, sen järjestäminen Opetusyksikön palveluna ei ole kannatettavaa. Perusopetuslaissa ja asetuksessa sekä opetussuunnitelman perusteissa on määritelty opetuksen järjestäjän tehtävät, jotka jo nykyisellään ovat kattavat erityisesti kuntatalouden näkökulmasta. Opetuksen järjestäjän lakisääteiset tehtävät tuskin ovat vähenemässä, mistä hyvänä esimerkkinä on oppivelvollisuusiän nostaminen. 

Perusopetuslain 2 §:n mukaan oppilaita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Mikäli aamupala tarjottaisiin koulussa, tulisi se tarjota kaikille oppilaille riippumatta oppilaiden kotiolosuhteista. Monessa kodissa lapsille ja nuorille tarjotaan jo nyt terveellinen aamupala ja se syödään tilanteen mukaan usein yhdessä muun perheen kanssa. Kun kotona tarjottavakaan aamupala ei saa kaikkia oppilaita sitä syömään, kannattaa pohtia johtaisiko koulussa tarjottava ilmainen aamupala siihen, että kaikki oppilaat söisivät aamupalan ennen koulun alkua. On muistettava, että aamupalalle osallistumisen pitäisi olla vapaaehtoista muun muassa oppilaiden leimaantumisen vuoksi. Moni oppilas ei myöskään hyödynnä nykyistä maksutonta kouluruokaa.  

Kouluissa tulisikin keskittyä parantamaan kouluruokailuun osallistumista sekä korostaa oppilaille ja huoltajille aamupalan merkitystä. Asia voidaan ottaa esille oppilaiden kanssa ja huoltajailloissa tuomalla esille keinoja, joilla aamupalan syömistä voidaan edistää, kuten nukkumaanmeno hieman totuttua aikaisemmin ja aamupalan valmistaminen jääkaappiin valmiiksi. Olennaista on tukea koteja kasvatustyössä eikä hoitaa sitä heidän puolestaan. Tukea tulee tarjota ja antaa silloin kun sitä tarvitaan ja heille, jotka sitä tarvitsevat. Kaikille oppilaille kotiolosuhteista riippumatta tarjottava ilmainen aamupala voidaan nähdä kotien kasvatustehtävän siirtämisenä koululle ja miksei myös tulonsiirtona hyvä- ja keskituloisille perheille. Aamupalan tarjoaminen perusopetuksen oppilaille ei ole kunnan lakisääteinen tehtävä vaan se on lähtökohtaisesti kotien tehtävä. Mikäli aamupalan tarjoaminen ei ole esimerkiksi taloudellisista syistä mahdollista, tukea tulee osoittaa näille perheille muualta kuin suoraan koulun palveluna. 

Ilmainen aamupala olisi tärkeä osalle oppilaista ja perheistä joko taloudellisista tai elämänhallintaan liittyvistä syistä. Tulisikin ensisijaisesti etsiä keinoja, joilla ilmaisen aamupalan saisi kohdennettua aidosti sitä tarvitseville esimerkiksi perusturvan palvelujen kautta. Kohderyhmään kuuluvien oppilaiden löytämisessä voisi hyödyntää perusturvan osaamisen lisäksi oppilashuollon toimijoita. Jos ilmainen aamupala kohdennettaisiin sitä eniten tarvitseville, se voisi olla ravitsevampi ja laadukkaampi kuin kaikille tasapuolisesti kohdennettava. Tällöin kustannusvaikutukset jäisivät nyt arvioitua pienemmiksi. Koulussa kohdennettua aamupalaa on hankala järjestää ilman, että oppilaiden tilanne tulisi muille oppilaille esille.  

Aamupalatarjoilua on kokeiltu, eivätkä kysyntä ja kokemukset erityisemmin puolla asian laajentamista. Mikäli aloitteen toteuttamiseen päädytään, se vaatii vielä kokeiluja, jotta saadaan selville kysyntä ja sitoutuminen, kustannustaso sekä vaadittava henkilöstöresurssi. Kokeilut kannattaisi toteuttaa muutamissa kouluissa esimerkiksi yläkoulupainotteisesti. Kokeilujen toteuttaminen on ajankohtaista, kun koronatilanne on helpottanut, eikä siihen liittyviä erityisjärjestelyjä enää tarvita. Kokeilut voitaisiin toteuttaa esimerkiksi keväällä 2022, ja niihin tulisi osoittaa erillinen määräraha.  

Opetusyksikön kanta on, että aamupalan tarjoaminen maksutta kaikille on kallista ja hankala toteuttaa yhdenvertaisesti kaikkia oppilaita koskevana. Valtuustoaloitteessa esitettyä  aamupalakokeilua kannatettavampaa olisi etsiä keinoja niiden perheiden löytämiseksi ja tukemiseksi, joilla ei ole resursseja tarjota aamupalaa. Mikäli aamupalan tarjoamiseen päädytään, tulee kaikki siihen liittyvät kustannukset kattaa sivistystoimialalle erillisellä rahoituksella, eikä toiminta saa vaarantaa koulun lakisääteisiä tehtäviä. Vaihtoehtoisesti tai aamupalakokeilun ohella kannattaa pohtia ilmaista välipalaa kouluihin. 

Ehdotus

Esittelijä

Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle oheisen lausunnon valtuustoaloiteeseen liittyen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Tarja Koskela, tarja.koskela@pori.fi

Perustelut

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.3.2021 § 41 jättänyt valtuustoaloitteen koskien maksutonta aamupalatarjoilua peruskouluihin. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8.3.2021 § 166 pyytää asiasta sivistyslautakunnan lausunnon. Sivistyslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 13.4.2021 § 99.

Asian aikaisempi käsittely ja päätöksenteko ovat luettavissa asian historiatiedoista.

Ehdotus

Esittelijä

Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetut lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Taneli Tiirikainen, yksikön päällikkö, opetusyksikkö, taneli.tiirikainen@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.5.2021 päättänyt palauttaa asian § 333 “Maksuton aamupalatarjoilu peruskouluihin, valtuustoaloite” uudelleen valmisteltavaksi. Evästyksenä sivistyslautakunnalle on annettu tehtäväksi laatia lisälausunto maksuttoman välipalatarjoilun osalta kustannusvaikutusarviointeineen. 

Maksuttomasta aamupalatarjoilusta on tehty aiemmin tänä vuonna valtuustoaloite ja siihen on annettu sivistyslautakunnan lausunto 13.4.2021, 99 §. Maksuttoman aamupalan tarjoamiseen liittyy monia haasteita ja huomioon otettavia asioita. Yhtenä vaihtoehtona oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi lausunnossa ehdotettiin välipalatarjoilun laajentamista.

Maksuttomaan välipalatarjoiluun liittyvä kokeilu olisi järkevä toteuttaa Opetusyksikön mielestä ensin esimerkiksi vuosiluokilla 7–9, joissa koulupäivät ovat pitkiä ja välipalalle on tästä syystä enemmän tarvetta kuin alakoulussa. Pienimpien alakoululaisten päivät päättyvät usein aika pian jo koululounaan jälkeen ja iltapäivätoimintaan osallistuvat syövät siellä välipalan. Vanhempien alakoululaisten päivät ovat pidempiä, mutta oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi olisi helpompaa kohdentaa välipalatarjoilu ainakin alussa vuosiluokille 7-9. Kokeilujen myötä toimintaa voidaan laajentaan esimerkiksi lukuvuosittain vuosiluokka kerrallaan. Harrastamisen Suomen malli tuonee osalle koululaisista aiempaa enemmän toimintoja heti koulupäivän jälkeen koulun tiloissa, mikä jatkossa lisännee tarvetta välipalalle. 

Välipalatarjoilu pitäisi pystyä järjestämään sekä kustannustehokkaasti että aikataulullisesti koulun muu toiminta huomioon ottaen. Välipala pitää pystyä tarjoamaan siten, että koulupäivän pituutta ei jouduta muuttamaan. Koulupäivän pituuden muutos vaikuttaisi muun muassa koulukuljetusten järjestämiseen ja hankaloittaisi monen oppilaan koulupäivän jälkeistä harrastamista. Koulupäivän sisällä välitunteja ja oppitunteja on hankala rytmittää nykyistä enempää. Koulupäivien ja oppituntien pituus on määritelty perusopetusasetuksessa ja viikoittainen oppituntien määrä muun muassa perusopetuksen tuntijaossa. Koulupäiviä on jo nyt monissa kouluissa rytmitetty siten, että osa välitunneista on lyhyempiä ja yksi välitunneista on pidempi. Pitkän välitunnin avulla on pystytty hyvin tukemaan oppilaiden koulupäivän aikaista liikkumista. Välipalatarjoilun vuoksi ei ole juurikaan mahdollista muuttaa koulupäivän rakennetta ilman että se pidentäisi oppilaiden koulupäivää.

Välipalatarjoilu olisi ainakin alussa järkevä toteuttaa esimerkiksi kello 14.00 loppuvan oppitunnin jälkeen, jolloin sille voisi osallistua ne oppilaat, joiden koulupäivä jatkuu kello 15.00 asti. Mahdollisesti välipalalle voisi jäädä vielä koulupäivän jälkeen, mikäli koulupäivä päättyy kahdelta. Tämä tukisi esimerkiksi niitä oppilaita, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat välipalaa. Välipalatarjoilu kannattaa sijoittaa koulupäivän loppuun, jotta se ei vähennä koululounaan syömistä, kuten muutamissa kokeiluissa on huomattu. Välipalan tarjoaminen noin tunnin kuluttua lounaasta ei myöskään ole päivän ruokailujen rytmittämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Mikäli kokeilun myötä huomataan, että koululounasta syödään aiempaa vähemmän, tulee välipalatarjoilua harkita uudelleen.

Koulupäivän loppuun sijoitetun välipalatarjoilun valvonta hoituisi samoin kuin välituntien valvonta. Mahdollisuuksien mukaan valvonnasta voidaan hyödyntää koulunkäynninohjaajia. Palveluliikelaitoksen henkilökunta ei voi hoitaa valvontaa. Kustannustehokkuuden ja välipalatarjoilun lyhyen keston kannalta olisi järkevä tarjota välipala, joka ei vaadi valmistamista ja jonka tarjoilu ei muutenkaan edellytä erityisjärjestelyjä koulun tai palveluliikelaitoksen henkilökunnalta. Välipalatarjoilu tulee järjestää myös siten, että siihen osallistuminen ei ole pakollista.

Palveluliikelaitoksen Opetusyksikölle antaman lausunnon mukaan Palveluliikelaitoksen toiminnan kannalta välipala olisi järkevä sijoittaa noin klo 13.15–14.00 väliselle ajalle, koska työntekijöiden työaika päättyy klo 15.00. Opetusyksikön toiminnan kannalta tämä ajankohta ei edellä mainituista syistä ole kuitenkaan tarkoituksenmukaisin. On myös huomattava, että yksittäisen oppilaan pitää käydä välipalalla välituntinsa aikana, koska koulupäiviä ei voi pidentää välipalan vuoksi eikä oppitunteja vähentää.

Palveluliikelaitos toteaa Opetusyksikölle antamassaan lausunnossa, että välipalatarjoilun käynnistäminen edellyttää vähintään kahden kuukauden valmisteluaikaa ja Opetusyksikön tarkempaa tarvekartoitusta osallistuvien koulujen, sekä tuotettavien kappalemäärien osalta. Välipala voisi sisältää esimerkiksi jogurtin/hedelmän/välipalakeksin, leivän ja mahdollisesti leikkeleen, tuorepalan sekä maitoa/mehua. Kustannusarvio toiminnasta on noin 1,20–1,50 €/hlö. Mikäli välipalalla kävisivät kaikki 7.–9.-luokan oppilaat, välipalan kustannus olisi 2500 oppilasmäärällä lukuvuodessa noin 570 000–730 000 euroa. Kaikki eivät aikataulullisista ja muista syistä kuitenkaan osallistu välipalalle, jolloin kustannus olisi todennäköisesti tätä paljon pienempi. Aiemmin välipalalle on osallistunut noin 20 prosenttia oppilaista. Toki tällä mallilla osallistuminen välipalalle voisi lisääntyä tästä 20 prosentista.

Edellä mainittuja kustannuslaskelmia voidaan pitää vain suuntaa antavina, koska kokeilua laajamittaisempi välipalatarjoilu edellyttää Palveluliikelaitokselta lisäresursointia välipalan valmistukseen sekä tarjoiluun. Lisäresursointitarve kohdistuu etenkin kouluihin, joissa on paljon aterian ja puhtauden yhdistelmätyöntekijöitä ja resurssi on iltapäivällä tähän toimintaan riittämätöntä. Palveluliikelaitos tuottaa ja veloittaa välipalat tilattujen määrien perusteella. Lisäksi välipaloiksi joudutaan todennäköisesti valitsemaan sellaisia, joiden linjastolta ottaminen ja syöminen ei vie paljon aikaa. Tässä joudutaan miettimään ekologisuuteen ja monipuolisuuteen liittyviä kysymyksiä. Välipalaa ei voida myöskään ottaa mukaan oppitunneille.

Myös Palveluliikelaitos pitää suurimpana haasteena välipalatarjoilun aikaväliä ja sen aikaansaamaa ruuhkaa osassa kouluja. Linjastot ja ruokasalien tilat eivät mahdollisesti riitä toiminnan läpiviemiseen lyhyellä aikavälillä. Riskinä on, että välipalan jako ja siihen käytettävät tilat ruuhkautuvat ja esimerkiksi oppitunnit saattavat myöhästyä. Tarjoiluun käytettävään aikavälin pidentäminen lisää kustannuksia henkilöstöresurssien lisäämisen vuoksi. Palveluliikelaitoksen kantana on, että käyttöasteen, kustannusten sekä tuotannon kannalta välipala tulisi kohdentaa siten, että sille osallistuisi vain rajallinen määrä oppilaita. Käytännössä tämä tarkoittaa Opetusyksikön mielestä sitä, että välipala tarjoillaan mahdollisimman myöhään ja mahdollisesti vain tietyille vuosiluokille oppilaille, joiden koulupäivä päättyy klo 15.00 tai myöhemmin. Edellä mainitulla tavalla toimittaessa käyttäjämäärien ennakoitavuus paranee, tarjoilu on sujuvampaa sekä toiminnasta aiheutuvat kustannukset pienempiä. Tällä hetkellä yläkouluissa ja yhtenäiskouluissa, sekä lukioissa on ollut normaalioloissa maksullinen välipalatarjoilu. Pienistä käyttäjämääristä huolimatta osassa kouluja maksullinenkin välipajako on melko hektinen tapahtuma.

Sekä Palveluliikelaitos että Opetusyksikkö pitävät välttämättömänä, että välipalan tarjoamista kokeillaan ensin muutamissa kouluissa. Opetusyksikkö ehdottaa, että kokeilu toteutettaisiin ensin vuosiluokkien 7–9 opetusta järjestävissä kouluissa kyseisillä vuosiluokilla tai mieluiten vain joillakin luokka-asteilla. Välipalatarjoilun järjestämisessä ja kohderyhmän määrittelyssä tulee ottaa huomioon, että välitunti on hyvin lyhyt aika välipalatarjoilun järjestämiseen. Kouluilla tulee olla mahdollisuus rajata vuosiluokkia tai tarjota välipalaa esimerkiksi eri luokille eri päivinä. Tärkeää olisi, että jokainen yläkoulu voisi suunnitella yhdessä Palveluliikelaitoksen kanssa itselleen sopivimman tavan välipalan tarjoamiseksi, koska oppilasmäärät ja olosuhteet vaihtelevat yksiköittäin. Kaikille yläkouluille yhteisenä toimintaperiaatteena olisi, se että välipalatarjoilu toteutetaan kello 14.00 päättyvän oppitunnin jälkeisellä välitunnilla. Kokeilun myötä saataisiin selville todellinen käyttöaste ja kustannusvaikutukset. Kokeilusta saatujen tulosten perusteella tehdään päätökset toiminnan mahdollisesta laajentamisesta.

Yhtenä vaihtoehtona on myös nykyisen mallin jatkaminen ja kehittäminen. Monissa kouluissa on kohtuuhintaista, terveellistä välipalaa myynnissä. Voitaisiin selvittää, olisiko mahdollista järjestää tämä välipala maksutta niille, joiden perhetilanteen vuoksi se olisi tärkeää. Haasteeksi tulisi, miten asia organisoitaisiin hienotunteisesti ja ketään leimaamatta. Tämä olisi kuitenkin kustannustehokas ja vaikuttava toimintamalli, mutta mahdollisesti liian hankala toteutettavaksi. Selvittää voisi myös vaihtoehtoa, jossa Porin yläkoululaisilla käytössä oleva nuorisopassi voisi sisältää tietyn määrän maksuttomia välipaloja kaikille, ja tietylle kohderyhmälle välipaloja voitaisiin räätälöidä passiin muita enemmän.

Opetusyksiköllä on halua kokeilla välipalatarjoilua pienimuotoisesti lukuvuoden 2021-2022 aikana. Kokeilujen perusteella opetusyksikkö ja palveluliikelaitos pystyvät arvioimaan mahdollisen jatkon tarvetta, laajuutta, toteuttamistapaa ja kustannuksia. Opetusyksikkö ei ole varautunut maksuttoman välipalatarjoilun aiheuttamiin kustannuksiin

Ehdotus

Esittelijä

Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslautakunta antaa oheisen lausunnon kaupunginhallitukselle. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Tarja Koskela, tarja.koskela@pori.fi

Perustelut

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.3.2021 § 41 jättänyt valtuustoaloitteen koskien maksutonta aamupalatarjoilua peruskouluihin. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8.3.2021 § 166 pyytää asiasta sivistyslautakunnan lausunnon. Sivistyslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 13.4.2021 § 99. Kaupunginhallitus kokouksessaan 3.5.2021 § 333 päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja pyytää asiassa lisälausunnon sivistyslautakunnalta sekä perusturvan lausunnon. Sivistyslautakunta käsitteli asiaa viimeksi kokouksessaan 11.5.2021 § 130. Perusturvan sosiaali- ja perhepalvelun johtaja Mari Levosen lausunto 12.5.221 on liitetty asialle.

Asian aikaisempi käsittely ja päätöksenteko ovat luettavissa asian historiatiedoista.

Ehdotus

Esittelijä

  • Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetut lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.