Perustelut
Liike Nyt -valtuustoryhmä, ensimmäinen allekirjoittaja Christa Lahto jätti valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:
”Porin kaupunginvaltuusto
—————————————
Aloite 23.1.2023
—————————————
Porin kaupungin selvitettävä mahdollisuudet yhdistää rakennushankkeet kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi soveltuvilta osin
—————————————
Me allekirjoittaneet esitämme, että Porin kaupunki käynnistää (osana tilojen käytön tehostamisohjelmaa) rakennushankkeiden yhdistämiseen tähtäävän laajamittaisen selvittelytyön, jolla pyritään muun muassa pitkäjänteisesti pienentämään tarpeettomia tiloja ja kiinteistöihin liittyviä erilaisia rakentamis- ja ylläpitokustannuksia. Tarvittaessa selvitystyössä hankesuunnitelmineen jne. on käytettävä ulkopuolista asiantuntijatahoa, eri osa-alueiltaan realistisen kokonaiskuvan muodostamiseksi.
Porin kaupungissa esimerkiksi urheilutalo, nuorisotalo ja kirjasto muine toimintoineen (lakisääteinen palvelu), kuten monet muutkin tilat ja rakennukset ovat tulossa tai ovat jo tulleet käyttöikänsä päähän. Näiden yksittäinen korvaaminen/saneeraus tulee kaikkien erilliskulujen kanssa kalliiksi. Varhaiskasvatustilat nykyaikaisten sisäkenttien ja harrastustilojen ohella ovat myös riittämättömät, jne.
Jos peruskorjaamme vain vanhoja tiloja, voimme tulla samalla korjanneeksi paljon turhaa tai nykyvaatimuksiin nähden epäkäytännöllistä tilaa. Uudisrakentaminen tulee tällöin lopulta usein monin tavoin edullisemmaksi. Julkisessa korjausrakentamisessa on pahimmissa tapauksissa käytetty Porissakin useita miljoonia, jonka jälkeen on kuitenkin jouduttu rakentamaan erinäisistä syistä uusia tiloja.
Eri vaihtoehtojen vertailu ja selvitystyö on käynnistettävä välittömästi, kokonaistaloudellisen tilanteenkin vuoksi. Tällä hetkellä on arvioitu erillishankkeina toteutettavina muun muassa:
Kirjasto ja Kansalaisopisto peruskorjaus (n. 30 milj €)
Nuorisotalo (n. 6 milj €)
Urheilutalon peruskorjaus (n.11 milj €)
Palloiluhalli (n. ? milj €)
Rahoitus sekä omistuspohja erilaisine vaihtoehtoineen täytyy jo selvitysvaiheessa suunnitella tarkkaan, jotta kaupungin talous kestää. On huomioitava myös erilaisille osa-alueille haettavat taloudelliset tukimuodot/ yksityinen rahoitus. Erilaisilla vaihtoehdoilla voimme varmistaa laajennetun ”olosuhdetakuun” etenkin kulujen osalta kaupungille. On verrattava tarkasti ja mahdollisuuksien mukaan arvioiden investoinnin kustannuksia eri toimintatavoilla käyttötalousmenoineen koko rakennuksen elinkaaren aikana. (Laskettava mikä toteutustapa on tulevaisuudessa kunnalle ja kuntalaisille kokonaistaloudellisin vaihtoehto).
Esimerkkinä joiltain osin voisimme ajatella Uudenkaupungin kasvua ja tuntuvia säästöjä tuovaa rakenteilla olevaa monitoimijataloa, sivistys- ja hyvinvointikeskusta.
Siellä taloon kootaan alueen keskeisiä palveluita. Tilat palvelevat eri ikäisiä kohderyhmiä aamusta iltaan ja viikon jokaisena päivänä. Tilojen tavoitteena on uudistaa julkisten palvelujen tuottamisen mallia ja tukea yhteistyötä, vuorovaikutusta ja kohtaamisia. (Uudenkaupungin monitoimijataloon sijoittuvat muun muassa:
Päiväkoti (87 lasta, päiväkodissa viisi kotialuetta)
Peruskoulu (noin 800 oppilasta )
Lukio (noin 200 opiskelijaa)
Nuorisopalvelut
Kaupunkiverstas, digitaalinen omatoimikirjasto
Kansalaisopisto ja musiikkiopisto
Iso sisäliikuntahalli, monitoimihalli, liikunnan, urheilun ja viihdetoimintojen käyttöön
Uimahalli
Tiloja muille toimijoille – kuten seuroille ja yhdistyksille
Tiloja voivat hyödyntää myös esimerkiksi muut oppilaitokset ja yritykset.)
Mikäli tehdyn selvitystyön perusteella todetaan tiloistamme esimerkiksi mm urheilutalon, nuorisotalon, kansalaisopiston ja kirjaston hankkeet kokonaisuutena toteutuskelpoisiksi, voivat palvelut olla toiminnassa nykyisissä tiloissaan siihen asti, kun uudet palvelut avautuisivat.
Sijainteja pohtiessa tulisi ottaa huomioon helppo saavutettavuus ja soveltuvuus ympäristöön sekä sen tarpeisiin, (esimerkiksi sivistys- ja hyvinvointikeskukselle ent. Herralahden koulun alue). Sijainnin vaihtoehtojen vertailussa on korostettava myös sijainnin vaikutusta rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan nähden, vaikutuksia keskusta-alueen elävöittämiseen ja kasvuun, sekä merkitystä korkean käyttöasteen saavuttamiseen, jne. Myös mahdollinen yritystoiminta, kuten uuden hotellin sijoittuminen lähiympäristöön olisi huomioitava.
Esitämme, että kaiken uudis- ja korjausrakentamisen lähtökohtana selvityksissä on jatkossa pidettävä myös tarveperustaa. Julkisten hankkeiden oikeaa mitoitusta/laajuutta varten on tehtävä asiantunteva ja virallinen tarveselvitys. (Käyttöasteen, kysynnän ja käyttäjäryhmien selvittäminen).
On myös kaupunkina pyrittävä välttämään tilanteita, joissa kaupunki ryhtyy tarjoamaan kunnan ydintehtävien ulkopuolelle kuuluvaa palvelua, jos tarpeeseen voidaan luotettavasti todeta yksityispuolen toimijoiden alueella vastaavan.
Lisäksi perusselvityksissä tulee huomioida muun muassa paikallisten yritysvaikutusten arviointi mahdollisimman laajasti (mm. alueellinen ja taloudellinen merkitys). Paikallisen rakennusalan kehittämiseksi Porin kaupungin tulisi tilaajana mahdollisuuksien mukaan edistää markkinoiden muodostumista. Yksi tavoite kilpailutuksille on oltava mahdollistaa pk-yritysten osallistuminen julkisiin hankintamenettelyihin entistä laajemmin. Hankinnoissa tuleekin aina tutkia, voiko sopimukset jakaa pienempiin osiin kilpailun lisäämiseksi (jaettu urakka). Pk-yritysten osallistumisen edistämiseksi, tarjouspyyntöasiakirjat suunnitelmineen tulee myös laatia selkeiksi, sekä poistaa ylimitoitetut vaatimukset (esim. liikevaihdon/ henkilöstön/ referenssien suhteen, ellei näille ole erityistä perustetta).
Kokonaisuuksia suunnitellessa on annettava tilaa myös julkiselle keskustelulle erilaisten tarpeiden ja ideoiden huomioimiseksi.
Esitämmekin myös, että jokaiseen merkittävään rakentamis- ja korjaushankkeeseen tehdään hankinnan eri vaiheissa eri ryhmät ja toimijat huomioivat osallistamissuunnitelmat/loppuraportit.
Osallistamisen toteuttamisvastuu on oltava henkilöillä, joilla on asiaan liittyvä erityisosaaminen.
Porissa 22.1.2023
Liike Nyt Valtuustoryhmä
Christa Lahto
Niko Viinamäki”