Perustelut
Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausunnon valtuustoaloitteeseen ”nepsy-osaamisen lisääminen ja näkyväksi tuominen Porin kaupungissa”. Aloitteessa ehdotetaan, että Porin kaupungissa kartoitetaan eri toimialojen ja yksiköiden työntekijöiden nepsy-osaaminen ja varmistetaan, että jokaisella toimialalla on erikseen nimettynä henkilö, jolla on tarvittavaa osaamista nepsy-piirteisten ihmisten kohtaamiseen. Lisäksi ehdotetaan, että henkilölle osoitetaan työaikaa muiden työntekijöiden ohjaamiseen, kouluttamiseen ja nepsy-esteettömyyden lisäämiseen eri yksiköissä.
Tässä vastauksessa kuvataan ensin Porin opetusyksikön nykytilannetta valtuustoaloitteen aiheeseen peilaten. Vastauksessa keskitytään ennen muuta perusopetukseen, mutta teema kytkeytyy - kuten aloitteessakin todetaan - myös toisen asteen opiskelijoihin ja aikuisopiskelijoihin sekä oppilaiden vanhempiin. Samaan vastukseen on loppuun liitetty varhaiskasvatusyksikön näkemyksiä aloitteeseen liittyen.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen velvoite tulee opetuslainsäädännöstä, sen järjestämisestä määrätään opetussuunnitelmassa. Opetusyksikkö vastaa ennen muuta opetuksen järjestämisestä ja opetukseen osallistumisen mahdollistamisesta sekä osaltaan tukee lapsen edun mukaisesti kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Monien asioiden kanssa ei koulu pärjää yksin, vaan tarvitaan monialaista yhteistyötä. Opetus- ja kasvatushenkilöstön osaamisen vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, mikä tukee nepsy-piirteisten lasten ja nuorten opetukseen osallistumista. Myös opetuksen rakenteiden kehittäminen on opetusyksikölle kuuluvaa ydintyötä, samoin yhteistyön rakenteiden vahvistaminen eri toimijoiden, ennen kaikkea hyvinvointialueen asiantuntijoiden, kanssa. Nepsy-oireisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja hoidon vastuu on perus- ja erityisterveydenhuollon tehtävässä. On selvää, että kaikilta nepsy-piirteisten lasten ja nuorten arjessa toimivilta edellytetään osaamista sekä vastuunkantoa lapsen ja nuoren myönteisestä kasvusta sekä kehityksestä. Koulun tehtävänä on lisäksi tukea vanhemmuutta.
Tietoisuus neuropsykiatrisista vaikeuksista on lisääntynyt voimakkaasti ja kokonaisuutta jaotellaan erilaisin oirein. Aloitteessa käytetään ilmauksia, kuten ”nepsy-piirteisyys”, ”neuropsykiatriset häiriöt” ja ”autismin kirjo”. Tiedetään, että oireisiin ei ole yhtä hoitokeinoa. Kyse tuessa on enemmänkin keinoista, joiden avulla tuetaan, ohjataan ja kuntoutetaan. Hoidossa puhutaan lääkkeettömästä hoidosta ja lääkehoidosta.
Perusopetuksen piirissä olevien nepsy-piirteisten lasten ja nuorten kohdalla on koulun kannalta keskeistä kasvun ja oppimisen tuki ja ohjaus. Koulun asiantuntijuus on tässä tehtävässä. Tällä tuella tuetaan myös vanhemmuutta. Oppilaiden tuen tarve kasvaa, tämä on tunnistettu ja tähän on vastattu monin kehittämistoimenpitein. Tämä on vaikuttanut myös koulujen toimintakulttuuriin ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Tämä on vaikuttanut yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja näkyy esimerkiksi eri toimijoiden ja ammattiryhmien työskentelynä kouluissa.
Koulun kannalta on ensiarvoista, että yksilötasolla opetus ja tarvittava tuki rakentuvat oppilaantuntemuksen pohjalta. Lisäämällä koko henkilöstön tietoisuutta esimerkiksi kodin ja koulun välisen yhteistyön perustekijöistä, edistetään jaettua ymmärrystä lapsen ja nuoren kasvusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että hyvässä sekä myönteisessä vuorovaikutuksessa huoltaja sekä oppilas lisäävät opettajan tietoisuutta oppilaan kasvusta ja kehityksestä (esimerkiksi luonteenpiirteistä) ja toisaalta opettaja välittää huoltajalle ja oppilaalle kuvan oppilaan potentiaalista ja vahvuuksista (oppiminen ja toimiminen joukossa). Välineinä toimivat arkiviestintä sekä oppimiskeskustelut.
Opetusyksikön henkilöstön osaamista on vahvistettu suurella määrällä nepsy-teemaista koulutusta. Koulutuksia on järjestetty itse, hankeyhteistyönä, Osaava-verkoston kautta sekä mahdollistettu ulkopuolisiin koulutuksiin osallistumista. Koulutuksia on tarjottu eri tavoin toteutettuina, jotta osallistumiskynnys olisi matala.
Jokainen opettaja, ohjaaja tai koulun muu henkilökuntaan kuuluva voi tukea oppilasta arkisissa haasteissa – tehtävä kuuluu erityisopettajan lisäksi kaikille oppimisyhteisön aikuisille. Vuodelle 2023 on jo sovittu koulutuksia, kuten nuorten neuropsykiatriset oireyhtymät arjessa ja niiden huomioiminen ohjauksessa - autismikirjon, ADHD:n ja aistiherkkyyksien lähestymiskulmista omat koulutuksensa. Lisäksi kaikki perusopetuksen opettajat (ja mahdollisesti myös lukiokoulutuksen opettajat) suorittavat Mieli ry:n tuottaman mielenterveyden edistämisen koulutuskokonaisuuden, joka antaa eväitä myös nepsy-oppilaiden entistä osaavampaan kohtaamiseen.
Porin kaupungin perusopetuksessa on yli 120 erityisopettajaa, joista osa työskentelee pienryhmän parissa, osa laaja-alaisen erityisopetuksen parissa sekä osa joustavin ratkaisuin. Erityisopettajille järjestetään kuusi kertaa lukuvuodessa yhteisiä tapaamisia, joissa otetaan esille tuen tarpeisiin liittyviä seikkoja, kuten joustavien tukiratkaisujen järjestämistä ja pedagogisten asiakirjojen hyödyntämistä opetuksessa. Yhteisissä tapaamisissa on myös mahdollisuus vertaistukeen sekä sisäisiin koulutuksiin. Näissä tapaamisissa usein keskusteluissa onkin nepsy-piirteisten oppilaiden tukeen liittyvät seikat.
Sen lisäksi, että oppilailla on oikeus oman koulunsa erityisopettajan tukeen, on Porin kaupungissa vuodesta 2019 asti toiminut vähintään yksi konsultoiva erityisopettaja. Lukuvuonna 2022–2023 konsultoivia erityisopettajia on kaksi, sekä ylä- että alakoululle omansa. Konsultoivan erityisopettajan rooliin kuuluvat tietoisuuden lisääminen, koulutusten järjestäminen oppilaan tuen asioissa sekä yksilö - ja ryhmätasolla oppilaiden tuen pohtiminen oppilaan lähikoulussa. Suurin osa näistä konsultointiin tulleista pulmatilanteista ovat nepsy-piirteisiin oppilaisiin liittyviä tuen tarpeiden tarkasteluja. Lisäksi on sairaalaopetuksen konsultoiva erityisopettajapalvelu ja monikielisten oppilaiden tukeen erikoistunut konsultoiva erityisopettaja.
Opetusyksikkö on mukana konsultoiva sairaalaopetus -hankkeessa, jonka myötä opetusyksikössä on työskennellyt päätoiminen sairaalaopetuksen konsultoiva erityisopettaja. Keväällä 2023 hankkeessa työskentelee myös toinen erityisopettaja. Sairaalaopetuksen konsultoiva erityisopettaja on pystynyt viemään tietoa ja ymmärrystä nepsy-haasteista kouluille. Samalla on vahvistunut se käsitys, että nepsy-oireilu kouluissa aiheuttaa edelleen paljon haasteita, ja iso osa johtuu siitä, että piirteitä ei tunnisteta ja/tai tuki kohdistuu väärin. Monikielisten oppilaiden konsultoivan erityisopettajan työ perustuu hankerahoitukseen. Hän antaa jaksottaista nepsy-valmennusta oppilaille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta joko kouluun tai arjenhallintaan liittyvissä asioissa. Hankkeet antavat mahdollisuuden pilotoida ja kehittää, mutta ne myös lisäävät yleistä tietoisuutta keinoista vaikuttavaan tukeen ja osoittavat koulutustarpeita sekä suuntaavat perusyksiköiden toiminnan kehittämistä.
Perusopetuksessa on järjestelmällisesti pyritty osaamiseen vahvistamiseen järjestämällä ulkopuolisia koulutuksia (esim. yhteistyössä Valteri-koulun kanssa) ja omassa toiminnassa painotetaan lukuvuosittain kaikkia oppilaita tukevia tapoja toteuttaa opetusta. Lukuvuonna 2021–2022 painotettiin strukturointia ja kuluvana lukuvuonna on painotettu koulujen keinoja vähentää oppilaiden kuormittumista ja kohdata käytöksellään haastavia oppilaita niin, että ymmärrettäisiin paremmin käytökseen johtavia syitä. Strukturointi edistää oppimisen yhdenvertaisuutta, kuormituksen vähentäminen tukee erityisesti nepsy-piirteisiä lapsia ja nuoria. Haastavaan käyttäytymiseen puuttumisessa korostuu oppilaan kuuleminen, tuki ja ohjaaminen. Opetushenkilöstön kohdalla tämä tarkoittaa myönteistä vuorovaikutusta, ennakoimista ja läsnäoloa.
Kouluissa on nepsy-osaamista, myös monia nepsy-valmentajia, mutta heidän osaamisensa ei aina ulotu oman luokkahuoneen ulkopuolelle. Apua olisi tärkeää saada myös kotiin saakka, sillä monet koulussa näkyvät haasteet pohjautuvat siihen, että arjen rytmit ja struktuurit kotona eivät ole kunnossa. Mikäli voitaisiin toteuttaa jaksottaista nepsy-valmennusta, joka ulottuisi perheen luvalla myös kotiin saakka, saataisiin osaaminen tehokkaammin käyttöön, ja myös koulussa näkyvät pulmat saattaisivat helpottaa. Mikäli sairaalakoulun konsultoiva työmalli jatkuu tulevaisuudessa, sen yhtenä isona asiakasryhmänä tulee edelleen olemaan neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret. Siinä vaiheessa, kun yhteydenotto sairaalakoululle tulee, ollaan kuitenkin jo isojen haasteiden äärellä, ja siksi tärkeää olisi, että perusopetuksen kouluilla olisi ennaltaehkäisevästi mahdollisuus parantaa esim. aistiesteettömyyttä ilman, että kukaan oppilaista vielä varsinaisesti oireilee tai että koulu toimintaympäristönä vahvistaisi oireilua.
Nepsy-oireisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja hoidon vastuu on perus- ja erityisterveydenhuollon tehtävässä. Olisi tarkoituksenmukaista selvittää Satakunnan hyvinvointialueen kanssa se, kuinka pystytään hyödyntämään lastenneuvolassa muodostunutta tietoa siirryttäessä kouluterveydenhuollon piiriin ja miten tietoa voidaan hyödyntää jatkossa lapsen ja nuoren tukena sekä kuntoutuksessa että oppimisessa. Tietoa nepsy-piirteistä voidaan saada ja tunnistettua tietoa päivittää esimerkiksi laajojen terveystarkastusten myötä (1., 5. ja 8. luokka). Terveystarkastuksista tehtävistä kirjauksista mainitaan THL:n oppaassa seuraavaa, “Laajojen terveystarkastusten tietojen yhdenmukainen kirjaaminen ja tilastointi tekevät näkyväksi ehkäisevän, koko perheeseen kohdistuvan työn.” (Hakulinen-Viitanen, Tuovi ym. (2012): Laaja terveystarkastus: Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22/2012 Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Olisi järkevää yhtenäistää myös tapaa välittää opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa, mikä asetuksen mukaan sisältyy, huoltajan suostumuksella, laajaan terveystarkastukseen. Asetuksen 338/2011 mukaan ”laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa”. Opettajan arvioon sisältyvät oppilaan vahvuudet sekä mahdolliset vaikeudet oppimisessa, koulunkäynnissä ja kaverisuhteissa. Tätä “tiedonkeruuta” nepsy-piirteisen oppilaan tuen tarpeen havaitsemiseksi ja ohjaamiseksi lääkinnällisen kuntouksen piiriin (esim. nepsy-valmennus) voisi olla tarpeellista yhtenäistää ennalta ehkäisevässä mielessä.
Suurelta osin nykyisten käytänteiden osalta voidaan todeta, että nepsy-piirteisen lapsen ja nuoren kohdalla pullonkaulaksi tavallisesti muodostuu diagnosointi ja sen myötä lääkinnällisen kuntoutuksen saaminen. Voitaisiinko siis kiinnittää huomiota siihen, että tietoisuus haasteista kirjataan riittävän varhain esimerkiksi potilastietona ja varmistetaan tiedon hyödyntäminen. On tavallista, että tietojen kerääminen aloitetaan, kun tarvitaan psykologin arvio lääkärin tekemän diagnoosin tueksi. Tässä yhteydessä usein havaitaan, että tietoa tarpeista on, mutta tieto ei ole jäsentynyt eikä siten myöskään tuki ole jäsentynyt. Samoin on tavallista, että mitään kuntouttavaa tukea lapselle tai nuorelle ei ole järjestetty, näin ei myöskään vanhemmuutta ole tuettu.
Opetusyksikkö on mukana sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeessa. Siinä etsitään keinoja kouluun kiinnittymisen lisäämiseksi ja koulupoissaolojen vähentämiseksi. Hankkeen mukana saadaan paljon koulutusta mm. nepsy-teemaan liittyen, kuten 22.11.2022 järjestetty koulutus ("On minulla sellaisiakin oppilaita, jotka käyvät koulua vain yhden oppitunnin päivässä.” - koulupoissaolot neurokirjon oppilaiden näkökulmasta, FM & PirSOTE kehittäjäasiakas Tiina Jaakkola). Hanke on tuonut kouluihin myös koulutukihenkilöitä. Nuorten arjessa tarvitaan ajoittain kynnyksetöntä keskusteluapua. Vaikka tietoisuus henkilökohtaisista ominaispiirteistä kehittyy iän myötä, joutuu nuoren itsetunto arjessa aika ajoin koetukselle. Haastavassa tilanteessa ovat etenkin ne nuoret, joiden nepsy-oireet ovat lieviä tai oireilu ei ole johtanut syystä tai toisesta diagnosointiin.
Porin perusturvalla on vuodesta 2021 ollut hanke, jonka osana toimii nepsy-koordinaattori. Hän kokoaa toimijoita yhteen. Huomioitavaa on, että Satakunnan hyvinvointialueella on hyvin vähän nepsy-piirteisille henkilöille suunnattuja palveluita ja tukea tarjolla. Nepsy-piirteisille suunnatut palvelut ovat myös jakautuneet epätasaisesti eri kuntien välillä. Tietoisuus eri palveluista ja tukimuodoista ei saavuta asiakasta tai ammattilaista. Perusturvan hanke pyrkii osaltaan vastaamaan tähän epäkohtaan lisäämällä tietoisuutta eri palveluista, vahvistamaan nepsy-osaamista ja palveluiden kehittämistä sekä luomaan yhteistyöverkostoja koko Satakunnan alueella. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada nykyinen nepsy-osaaminen näkyviin ja hyötykäyttöön paremmin eri toimialoilla ja palveluissa. Hanke on koonnut tietoa Satakunnan alueella toimivia nepsy-valmentajista ja järjestänyt heille verkostotapaamisia. Opetusyksikkö on markkinoinut tätä toimintaa ja kannustanut henkilökuntaansa osallistumaan. Satakunnan hyvinvointialueella, olisi keskeistä saada mallinnettua ja tiedotettua kuvaukset neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoitopoluista.
Opetustilojen esteettömyydellä tarkoitetaan oppimisympäristön fyysistä suunnittelemista siten, että se tukee neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen tai nuoren oppimista. Saavutettavuudella tarkoitetaan sellaisen ympäristön luomista, joka huomioi yksilölliset tarpeet esimerkiksi lapsen tai nuoren osallisuudessa ja vuorovaikutuksessa. Ennen kaikkea kyseessä on asennetason muutoksista. Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä on tärkeää ymmärtää erityisesti aistiesteettömyyden merkitys. Aiheeseen voi tutustua lisää esimerkiksi Autismiliiton verkkosivuilla osoitteessa https://autismiliitto.fi/materiaalia/esteettomyys/ Porin erityiskouluilla on paljon osaamista tähän teemaan liittyen, ja konsultoivan työotteen kehittämisellä sitä voidaan entistä paremmin hyödyntää kaikissa Porin kouluissa.
Edellä esitetyn valossa voidaan todeta, että opetusyksikössä tunnistetaan nepsy-piirteisten oppilaiden tarpeet ja toimintaa kehitetään tehtävän mukaisesti niin, että nepsy-piirteisillä oppilailla on mahdollisuus yksilölliseen tukeen ja hyvään oppimisympäristöön. Samalla kehittämistoiminta tuottaa vahvempaa vanhemmuuden tukea. Opetusyksikkö on kartoittanut erityisopettajiensa osalta nepsy-osaamista. Osaamisen ilmoittaminen on perustunut opettajien vapaaehtoisuuteen. Turun kaupungin kouluissa työskentelee hankerahoituksella koulunepsyopettajia, ja tavoitteena on nepsy-ystävällinen koulu. Turun mallin tarkasteleminen osoittaa, että Porissa on tehty hankerahoituksella ja muutoinkin samantapaisia asioita hieman eri nimin. Perusratkaisut nepsy-asian edistämiseksi ovat kuitenkin samoja.
Opetusyksikkö vastaa valtuustoaloitteeseen niin, että oppimisen tuen ohjausryhmä ottaa oppimisen tuen suunnitelman päivittämisen yhteydessä nepsy-asiat tarkasteluun. Huomioitavaksi tulee mm. laadukas perustyö (osaamisen vahvistaminen, asenteiden kehittäminen ja resursointi) ja ennen muuta opetuksen laadukas yleinen tuki.
Lienee tarpeen selvittää myös muiden kuin erityisopettajien nepsy-osaaminen, kuten suoritetut nepsyvalmentajaopinnot. Ryhmän johdolla kartoitetaan opetusyksikön nepsy-osaajat ja kehitetään heidän työmahdollisuuksiaan. Ennen kaikkea panostetaan opetusyksikön yhteisiin konsultoiviin erityisopettajiin (tämä on tavoitteena myös vuoden 2023 talousarvioasiakirjassa) sekä koulujen erityisopettajien konsultoivan työotteen kehittämiseen perusyksiköissään. Keskeistä on myös hyvän yhteistyön rakentaminen hyvinvointialueen kanssa. Yhteistyötä tehdään ja kehitetään alkuvuoden 2023 aikana, kun opiskeluhuollon opetussuunnitelmat päivitetään koulutuksenjärjestäjätasolla. Osana tätä työtä laaditaan yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa koulutuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Toisaalta hyvinvointialue laatii yhteistyössä koulutuksenjärjestäjien kanssa oman opiskeluhuoltosuunnitelmansa. Tässä prosessissa kouluarjen tarpeiden kuvaaminen on keskeistä, jotta hyvinvointialueella voidaan suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaiset palvelut lähelle opiskelijoiden arkea. Voidaan todeta, että opetuksen piirissä on niin paljon nepsy-piirteisiä oppilaita, että tehtävää ei ole tarkoituksenmukaista vastuuttaa muulla tavoin kuin luomalla yhtenäistä ja yhdenvertaista toimintatapaa järjestää opetusta. On lisäksi varmistettava, että kunkin koulun arjessa työskentelee nepsy-asioihin perehtyneitä ammattihenkilöitä. Näin koulu ja oppimisarki osaltaan vahvistaa nepsy-piirteisen lapsen ja nuoren kuntoutumista. On perusteltua tavoitella tilannetta, että nepsy-osaaja voi työskennellä tukea tarvitsevan oppilaan koulupäivän aikana ja oppimistilanteissa.
Porin varhaiskasvatuksessa on 5 konsultoivaa ja 5 laaja-alaista erityisopettajaa, joiden tehtävänä on ohjata Porin tukea tarvitsevat lapset ja perheet oikeanlaisen tuen ja palveluiden äärelle. Suurin osa näistä lapsista on nepsypiirteisiä lapsia ja perheitä. Osa näistä lapsista on erityisopettajien ohjaamina päässyt jo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana perussairaanhoidon kautta erityissairaanhoidon tutkimuksiin ja saanut jonkun ns. Nepsy-diagnoosin kehityksellinen kielihäiriö, autisminkirjo, ADD, ADHD tai Tourette. Näillä lapsilla kehityksen ja oppimisen haasteet ovat hyvin laaja-alaisia ja he ovat diagnosoinnin myötä päässeet jonkinlaisen kuntoutuksen eli usein puhe- tai toimintaterapian ja perheiden sopeutumisvalmennusten piiriin. Suurempi osa varhaiskasvatuksen erityisopettajien asiakkaista on kuitenkin lapsia, joilla on selkeitä nepsypiirteitä, mutta sen lisäksi monia vahvuuksia ja jopa erityistaitoja ja siksi he eivät perusturvan niukkojen resurssien vuoksi ole aina päässeet erityisopettajien ja neuvolan hyvästä yhteistyöstä ja ohjauksesta huolimatta perusturvan kuntoutuksen esim. puhe- tai toimintaterapian piiriin. Tällöin usein vanhempien ymmärrys lastensa haasteille ja tarpeille ei pääse kehittymään. Jos lapsi ei tule arjessaan huomioiduksi ja ymmärretyksi nepsy-tarpeineen, johtaa tämä helposti tunne-, vuorovaikutus- ja käytöshaasteisiin. Tämä puolestaan voi johtaa melko pienistä neurologisista haasteista huolimatta suuriin psykiatrisiin haasteisiin. Tämän vuoksi on huoli näiden kapea-alaisempia nepsypiirteitä omaavien lasten saaman varhaisen tuen ja kuntoutuksen saamisesta ja sen kehittämistarpeesta. He stressaantuvat, kun iän myötä itsesäätelyn, omantoiminnan ohjauksen vaatimukset ja sosiaalisten tilanteiden ja aistikuormituksen määrä kasvavat hälyisissä oppimisympäristöissä tai isoissa ryhmissä.
Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä 10 kokoaikaista erityisopetusta antavaa pienryhmää (integroitua erityisryhmää). Suurin osa näissä ryhmissä on myös nepsy-piirteisiä lapsia, joiden tuen tarpeet ovat laaja-alaisia ja jotka tarvitsevat jatkossa erityisluokan tukea.
Uuden varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen, joten varhaiskasvatuksessa nepsypiirteisten lasten tarpeisiin vastaamiseksi on jouduttu palkkaamaan paljon lisää lastenhoitaja-avustajia, koska nämä lapset ylikuormittuvat ja tarvitsevat aikuisen tiiviimpää ohjausta, tilanteiden pilkkomista ja kuvittamista etenkin siirtymätilanteissa ja pedagogiseen toimintaan osallistuakseen.
Porin varhaiskasvatuksessa on tehty tuen kehittämissuunnitelma 2021. Sen yhtenä tavoitteena on varhainen puuttuminen ja haasteiden kasaantumisen ennaltaehkäiseminen sekä nepsypiirteiden vuoksi oireilevien että muitakin erityistarpeita omaavien lasten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja yleistä tukea, sillä kaikki nepsypiirteitä omaavat lapset hyötyvät laadukkaan yleisen tuen elementeistä esim. kuvitettu selkeä päiväjärjestys, arjen struktuuri, esteetön- ja aistiystävällinen oppimisympäristö, lasten sensitiivinen kohtaaminen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, lasten vahvuuksia, mielenkiinnonkohteita ja tarpeita vastaava monipuolinen pedagoginen ja fyysisen aktiivisuuden tarpeet huomioiva toiminta sekä leikin ohjaus. Tavoitteena on uuden varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisten varhaiskasvatuksen perusteiden mukaisesti kehittää inklusiivista varhaiskasvatusta ja lisätä palveluverkon tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tämän vuoksi Porin varhaiskasvatuksessa on otettu visioksi lisätä laaja-alaisten osa-aikaista erityisopetusta antavien erityisopettajien määrää, jotta tuki toteutuisi paremmin lähipäiväkodissa ja oman koulupiirin esiopetuksessa mahdollisimman varhaisella ja oikea-aikaisella tuella. Uuden varhaiskasvatuslain (2022), varhaiskasvatuksen perusteiden (2022) ja Porin kehittämissuunnitelman toimeenpanoksi, rakenteiden ja käytänteiden kehittämiseksi on Porissa saatu OPH:n rahoittama Parasta tukea lapselle hanke 1.8.2022 alkaen.
Porin varhaiskasvatusyksikössä on kartoitettu vuonna 2022 henkilöstön nepsy-osaamista ja osaamista on monella näiden lasten parissa vuosia työskenneellä varhaiskasvatuksen opettajalla, lasten hoitajalla ja avustajalla. Lisäksi tiedossa on kaksi erityisopettajaa, joilla on nepsy-valmentajan pätevyys. Toinen heistä kuuluu myös Perusturvan nepsy-hankkeen ohjausryhmään. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen nepsy-valmentajat ovat järjestäneet nepsy-tietoutta lisäävää koulutusta sekä varhaiskasvatuksen henkilöstölle että vanhemmille. Henkilöstön koulutuksessa päätavoite on ollut opastaa henkilöstöä kohtaamaan avoimesti ja kunnioittavasti nepsypiirteitä omaavia lapsia ja heidän vanhempiaan. Tavoitteena on ollut auttaa varhaiskasvatuksen henkilöstä nepsy piirteiden varhaisessa tunnistamisessa, vanhemman nepsy-huolen vastaanottamisessa tai puheeksi ottamisessa sekä lasten tarvitsemien pedagogisten tukitoimien aloittamisessa välittömästi tarpeen ilmaannuttua. Keskeistä on ollut ohjata henkilöstöä rakentavaan, vahvuusperustaiseen ja ratkaisukeskeiseen työotteeseen näiden perheiden kanssa. Porin varhaiskasvatuksen perheohjaus perheiden tukena-hankkeen perheohjaajat tukevat myös nepsypiirteitä omaavia lapsiperheitä arjen haasteissa ja tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen nepsy-valmentajien kanssa.
Nepsy-valmentajien ja perheohjaajien koordinoimana vanhemmille järjestettiin syyslukukaudella 2022 Nepsy-vanhempainilta. Sen jälkeen järjestettiin samojen yhteistyökumppaneiden kanssa halukkaille vanhemmille nespytietoutta, kuntouttavia elementtejä ja arjen tukitoimia esittelevä vertaistapaamisilta ja toinen vanhempien vertaistukeen keskittyvä keskusteluilta. Näiden kokemusten perusteella vanhemmat jo itse usein huomaavat 2-3 vuotiaasta lapsestaan, että hän ei käyttäydy kuin ikätoverinsa, koska lapsiarki on keskivertoa haastavampaa nepsypiirteiden kanssa. Kokemukset olivat hyviä, ja vastaavia työtapoja halutaankin jatkaa.
Varhaiskasvatuksessa on ammattitaitoa nepsy-piirteiden tunnistamiseen, mutta suuri huoli tulee, siitä että moniammatillinen yhteistyö perheiden tueksi ja etenkin kotiin menevä nepsy-tuki on liian vähäistä perheiden tarpeisiin nähden. Varhaiskasvatuksessa toteutettu nepsy-valmentamisen kotiin menevä kokeilu toi esiin huoltajan omat nepsy-haasteet ja miten ne vaativat hyvin konkreettista ja pienin askelin tapahtuvaa ratkaisukeskeistä ja positiiviseen psykologiaan pohjautuvaa valmennustyötä, jotta saataisiin aikaan konkreettisia edistysaskeleita. Tarvitaan lisää monialaista yhteistyötä ja nepsy-valmennusta, jotta syrjäytyminen voitaisiin pysäyttää. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat varhaiskasvatuksen ja perhepalveluiden yhteistyössä pitämät vertaisryhmät, mutta niitä tarvittaisiin lisää ja niiden rinnalle kotiin menevää nepsy-valmennusta. Tarvitaan lisäksi tiivistä nepsy-yhteistyötä lasten ja perheiden siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, sillä toimintakulttuuri päiväkodista kouluun siirryttäessä vähentää merkittävästi henkilöstön ja vanhempien kohtaamisia ja tällöin näiden perheiden sekä lasten kannattelu arjessa vähenee huomattavasti. Yhteistyö erityisen tuen asioissa perusopetuksen konsultoivan erityisopettajan sekä kasvun- ja oppimisen tuen koordinaattorin kanssa on todettu hedelmälliseksi.
Kevään 2023 aikana on tarkoitus pitää vastaavanlainen nepsy-koulutus henkilöstölle kuin viime vuonnakin ja järjestää samojen yhteistyökumppaneiden kanssa uusi vanhempien nepsy-vertaistapaaminen arjen keinojen merkeissä. Lisäksi hyvinvointialueen nepsy-koordinaattorin kanssa ollaan ohjausryhmässä työstämässä ns. nepsy-polkua varhaiskasvatusikäisten lasten perheille ja suunnitelmissa on lisätä tästä ja nepsy-nappi sivustoista tietoa vanhempien saataville päiväkotien ilmoitustauluille.