Perustelut
Terveysvalvonnassa tehtiin syys-joulukuun aikana opinnäytetyönä koulukiinteistöjen vesijärjestelmien riskeihin liittyvä selvitys, jossa samalla tutkittiin Legionella-bakteerin esiintyvyyttä vesijärjestelmissä. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli luoda terveysvalvonnan käyttöön kartoituslomake, jonka avulla havaittaisiin mahdollisia riskejä Legionella-bakteerin muodostumiselle vesijärjestelmissä.
Opinnäytetyö oli ajankohtainen, koska uuden juomavesidirektiivin (2020/2184/EU) myötä uutena seurattavana muuttujana tuli Legionella-bakteeri sekä ensisijaisten kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta. Juomavesidirektiivin säädökset implementoitiin kansalliseen lainsäädäntöön ja päivitetyt lait tulivat voimaan tammikuussa 2023.
Selvitykseen valikoitui kymmenen koulukiinteistöä, joista riskienkartoituksen yhteydessä otettiin yhteensä 13 talousvesinäytettä. Vesinäytteiden analysointiin käytettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus Wanderin uutta IDEXX Legiolert* -menetelmää. Menetelmä tunnistaa vesinäytteestä ainoastaan eniten legionelloosia (keuhkokuume) aiheuttavan Legionella pneumophila -bakteerin.
Selvityksessä kyseisellä menetelmällä havaittiin yhdessä koulukiinteistössä raja-arvon (>1000 pmy/l) ylittävä määrä L. pneumophila -bakteeria ja tapaus varmistettiin kyseiseksi bakteeriksi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laboratoriossa. Kartoituslomakkeen, veden lämpötilamittausten tuloksista havaittiin, että koulukiinteistössä olisi hyvä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota lämpimän käyttöveden lämpötilaan. Koulukiinteistöjen lämmitysjärjestelmien tarkastelu osoitti, että asetuslämpötila (+55 ℃) termostaatissa ei kuvastanut vesikalusteesta tulevan veden lämpötilaa ja osassa koulukiinteistöistä lämpötilat jäivät STM:n asetuksen (545/2015) vähimmäislämpötilan +50 °C alle.
Kaukolämmön piirissä olevissa koulukiinteistöissä oli havaittavissa, että vesikalusteista mitatut lämpötilat olivat mittausajanjakson aikana keskiarvoltaan 1,6–4 ℃ asetusarvoa alemmat. Vesi-ilmalämpöpumpun ja öljyn yhdistelmällä lämmitettävissä kiinteistöissä toisessa veden lämpötila oli 7,7 ℃ asetusarvoa alempana ja toisessa 0,7 ℃ ylempänä. Hakkeen ja öljyn yhdistelmälämmityksessä mitattu lämpötila oli mittausajanjakson aikana keskiarvoltaan 0,8–1,9 °C asetusarvoa korkeammalla. Maalämmön ja öljyn yhdistelmälämmityksessä lämpötila pysyi 2,6–2,9 °C asetusarvoa alempana.
Veden säännöllisessä juoksutuksessa havaittiin myös parannettavaa Legionella-bakteerin riskin vähentämiseksi. Koulukiinteistöissä oli erilaisia käytäntöjä veden juoksutuksissa kiinteistöjen käyttökatkojen aikana. Osassa koulukiinteistöjä veden juoksutusta ei ollut käyttökatkon aikana, mikä lisää Legionella-bakteerin kasvun mahdollisuutta. Kaikissa koulukiinteistöissä löytyi myös vähällä käytöllä olevia vesipisteitä ja yhdestä vähällä käytöllä olevasta vesipisteestä tehtiin Legionella-bakteeri löydös.
Selvityksen tuloksista voidaan päätellä, että tarkastelluissa koulukiinteistöissä oli havaittavissa riskitekijöitä, jotka altistavat vesijärjestelmät mahdolliseen Legionella-bakteerin kasvuun. Säännöllisillä veden lämpötilan mittauksilla voitaisiin reagoida nopeammin lämpötilan muutoksiin, varsinkin liian alhaisiin lämpötiloihin. Kiinteistökohtaisesti olisi hyvä tarkastaa lämmitysjärjestelmän toimivuus ja tarvittaessa nostaa lämpimän käyttöveden asetuslämpötilaa. Veden säännölliset juoksutukset koulukiinteistöjen vähällä käytöllä olevissa vesikalusteissa pienentäisi riskiä Legionella-bakteerin muodostumiselle. Tärkeää olisi myös huolehtia veden riittävästä juoksutuksesta koulujenkiinteistöjen loma-aikoina, jolloin kiinteistö on vähällä käytöllä tai käyttöä ei ole.
Ehdotus
Esittelijä
-
Jouko Hautamäki, vs. toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, jouko.hautamaki@pori.fi
Jaosto päättää merkitä selvityksen Legionella-bakteerin ennaltaehkäisystä koulukiinteistöissä tiedoksi.