Perustelut
Toimialan käyttötalous toteutui epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta toimintakulujen osalta hieman talousarviota paremmin.
Toimintatuottojen toteutuma oli noin 18 miljoonaa euroa. Toimintatuotot alittivat kokonaisuudessaan talousarvion noin 1,4 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen suurimmat erät olivat maa- ja vesialueiden vuokrat, noin 7,4 miljoonaa euroa, jätehuollon jätteenkäsittelymaksut ja eko-maksut, noin 4,3 miljoonaa euroa, rakennusten, liikehuoneistojen ja asuntojen vuokrat, noin 1,7 miljoonaa euroa sekä pysäköintimaksut ja pysäköintivirhemaksut, noin 1,6 miljoonaa euroa.
Suurimmat euromääräiset talousarviopoikkeamat toimintatuotoissa olivat maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset - 0,7 miljoonaa euroa ja maa- ja vesialueiden vuokrat, + 0,5 miljoonaa euroa. Vuokrien nousuun vaikutti uusien vuokrasopimusten ja vuokrantarkistusten lisäksi merkittävästi indeksikorotukset sekä tuulivoimaloiden vuokratuotto. Pysäköintimaksujen ja pysäköintivirhemaksujen osalta poikkeama oli –0,4 miljoonaa euroa.
Muita suurimpia tuottopoikkeamia aiheuttaneita eriä olivat kiinteistönhoidon myynti tytäryhtiöille - 0,3 miljoonaa, jätehuollon jätteenkäsittelymaksut ja eko-maksut – 0,3 miljoonaa euroa, rakennusten, liikehuoneistojen ja asuntojen vuokrat + 0,2 miljoonaa euroa ja metsänmyyntituotot -0,2 miljoonaa euroa
Investointikohteita toteutettiin suunniteltua vähemmän omajohtoisesti, mikä näkyi valmistus omaan käyttöön (VOK) erän alittumisena noin 0,9 miljoonaa euroa.
Toimintakulujen toteutuma oli noin 51,3 miljoonaa euroa. Toimintakulut alittivat talousarvion noin 0,2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen suurimmat erät olivat henkilöstökulut, noin 17,9 miljoonaa euroa, toimitilojen vuokrakulut noin 10,1 miljoonaa euroa, sähkö noin 4,1 miljoonaa euroa, kaukolämpö noin 3,8 miljoonaa euroa, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, noin 3,1 miljoonaa euroa ja jätteenpoltto noin 2,2 miljoonaa euroa.
Henkilöstökulut toteutuivat noin 0,4 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Palvelujen ostot ylittyivät noin 0,5 miljoonaa euroa ja aineet, tarvikkeet ja tavarat noin 0,2 miljoonaa euroa. Palvelujen ja tavaroiden toteutumissa näkyy nopea vuoden aikana tapahtunut välillinen ja välitön kustannusten nousu, jota onnistuneen sähköenergian kiinnitysten ja energian käytön optimoinnin ansiosta onnistuttiin osaltaan hillitsemään. Myös talvikunnossapidon resurssointia nostettiin loppuvuoden osalta lautakunnan päätöksen mukaisesti. Yksityistieavustuksia myönnettiin lähes talousarvion suuruisena 0,2 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut alittivat talousarvion noin 0,6 miljoonaa euroa. Suurimpana tekijänä oli vuokrakulujen toteutuminen talousarviota pienempänä.
Toimintakate oli noin 2,1 miljoonaa euroa talousarviota heikompi.
Tiloihin ja infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja toteutettiin yhteensä noin 39,1 miljoonalla eurolla. Talousarvion 2022 investointimäärärahasta jäi käyttämättä noin 9,3 miljoonaa euroa, josta keskeytetyn palloiluhallihankkeen osuus on 3,7 miljoonaa euroa ja hankkeisiin tulleiden aikataulumuutosten osuus 5,3 miljoonaa euroa. Nämä tekijät huomioiden, käytettävissä olleesta määrärahasta jäi käyttämättä noin 0,4 miljoonaa euroa. Aikataulumuutoksista johtuneet määrärahatarpeet on huomioitu vuoden 2023 talousarvion määrärahoissa.
Tiloihin kohdistuvia investointeja toteutettiin noin 26,4 miljoonalla eurolla. Suurimpia olivat uudisrakennukset, Pohjois-Porin monitoimitalo (9,9 miljoonaa euroa), Vähärauman monitoimitalo (6 miljoonaa euroa), ja Noormarkun paloasema (1,5 miljoonaa euroa).
Korjausinvestoinneista suurimmat kohdistuivat Porin Lyseon tilamuutoksiin (1 miljoona euroa), Reposaaren alueen palvelumuotoiluun (0,8 miljoonaa euroa), Ulasoorintie 9 tilamuutoksiin (0,6 miljoonaa euroa), Kaupunginsairaalan A-rakennuksen peruskorjaukseen (0,5 miljoonaa euroa), Harjoitushallin korjaukseen (0,5 miljoonaa euroa) ja Kallelan koulun saneeraukseen Myötätuulen käyttöön (0,4 miljoonaa euroa). Lisäksi tehtiin erillisen kunnossapito- ja pitkäntähtäimen suunnitelman mukaisesti usean eri kohteen teknisen korjausvelan hallintaan tähtääviä toimenpiteitä.
Infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja toteutettiin noin 12,9 miljoonalla eurolla. Suurimpia kohteita olivat Pohjoisväylä (3,1 miljoonaa euroa), Jokikeskus (1,8 miljoonaa euroa), katujen perusparantaminen (2,7 miljoonaa euroa, josta uudelleenpäällystykseen noin 1 miljoona euroa), katuvalaistuksen saneeraus (1 miljoona euroa), liikennejärjestelyt (0,9 miljoonaa euroa, suurimpina Keskusaukion perusparannus ja Vähäraumantien ja Perkonaukion saattojärjestelyt ja pysäköinti), kaupunkikehityskohteet 0,5 miljoonaa euroa, suurimpana Yyterin Sipintien pysäköintialue ja jalankulku- ja pyörätien rakentaminen) ja maa-alueiden uushankinta (0,6 miljoonaa euroa). Ajoneuvojen hankintaan käytettiin noin 0,2 miljoonaa euroa.
Irtaimen investointeja toteutettiin noin 0,4 miljoonalla eurolla. Suurimmat hankinnat olivat imulakaisukone ja pientareiden tikutuskone.