Perustelut
Porin kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Perusturvan tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa, koska Perusturvan toiminnan siirtyessä hyvinvointialueelle Perusturvalautakuntaa ei enää ole.
Perusturvalautakunnan osalta toimintakate ylitti muutetun käyttösuunnitelman 4,47 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 101,35 %. Viime vuoden tilinpäätöksen jo valmistuttua Satasairaala toimitti kaupungin kirjaamoon tiedon, että kuntalaskutusta oikaistaan. Jäsenkunnille toimitetussa palvelumaksujen ennakkotiedossa vuodelta 2021 (lähetetty 21.1.2022 ja 1.2.2022) sairaanhoidon hinnanalennukseksi oli ennakoitu 3,5 M€, ja tehdyssä lopullisessa päätöksessä hinnanalennuksen lopullinen määrä oli 6,8 M€. Lopullinen hinnanalennus jäsenkunnille oli siis toimitettua ennakkotietoa suurempi. Porin kaupungin osuus suuremmasta hinnanalennuksesta oli 1,4 M€ ja se kirjautui vuodelle 2022.
Perusturvan oman toiminnan osalta toimintakate alitti muutetun käyttösuunnitelman -4,76 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 97,73 %. Menojen osalta määrärahat ylittyivät 9,72 milj. euroa ja toteumaprosentti oli 103,48 %. Tuloja kertyi 14,49 milj. euroa arvioitua enemmän ja toteumaprosentti oli 120,81 %.
Korona vaikutti edelleen vuonna 2022 ja sen vaikutukset Perusturvan toimintaan olivat kokonaisuudessaan laajat. Henkilökunta on joutunut edelleen joustamaan työtehtävien muuttuessa sekä lisä- ja ylitöiden jatkuessa. Lisähenkilökuntaa on käytetty edelleen koronaan liittyvien toimintojen ylläpitämiseksi. Korona on vaikuttanut myös palvelutarpeen kasvuun jokaisella palvelualueilla. Muun muassa perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä psykososiaalisissa palveluissa asiakkaiden määrä ja palveluntarve on noussut ja niiden vaikutukset heijastuvat pidemmälle aikavälille.
Koronasta saadut korvaukset valtiolta olivat kokonaisuudessaan 8,02 milj. euroa, joka sisältää korvaukset Porin, Merikarvian ja Ulvilan osalta. Kustannuksia kirjautui korona seurantakoodille vuonna 2022 yhteensä 5,18 milj. euroa. Kyseisellä seurantakoodilla ei ole kuitenkaan pystytty seuraamaan kaikkia koronaan liittyviä kustannuksia, vaan seurannan ulkopuolelle on jäänyt muun muassa henkilöstökuluja kuten vuosiloma-, sairasloma- ja erilliskorvauksia.
Tuloja kertyi 14,49 milj. euroa arvioitua enemmän ja toteumaprosentti oli 120,81 %. Suurin syy tulojen ylittymiselle oli koronasta saadut korvaukset valtiolta, joita saatiin yhteensä 8,02 M€. Muita tekijöitä tulojen ylittymiselle ovat asiakaskasmaksulain muutoksen positiivisempi kehittyminen alkuperäiseen arvioon verrattuna, ulkopaikkakuntalaisten laskutusmäärät sekä vakuutusyhtiöiltä tehtävä laskutus. Lisäksi tuloihin on vaikuttanut jäsenkuntalaskutuksen suuremmat tulot johtuen kulujen kasvusta.
Henkilöstökulut alittivat muutetun käyttösuunnitelman 10,90 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 91,97 %. Henkilöstökulujen kohdalla nousua edellisvuoteen oli 2,26 % (2,76 milj. euroa). Nousun pääasiallinen syy on kunta-alan työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset.
Palvelujen ostot ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 19,88 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 118,70 %. Palvelujen ostossa kasvua edellisvuoteen oli 12,04 milj. euroa (10,55%). Palvelujen ostojen kustannusten nousuun on vaikuttanut asiakaspalvelujen ostojen kohdalla ikäihmisten tehostetun palveluasumisen hintojen korotus kesäkuussa 2021 ja ostopalvelupaikkojen määrän kasvu sekä lastensuojelun ostopalveluiden hintojen korotus kesällä 2022 ja ostopalvelupaikkojen määrän kasvu.
Muiden palveluiden ostojen osalta työterveyshuollossa ja laboratoriopalveluissa on kasvua johtuen koronasta. Työterveyshuoltomaksut ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 0,88 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 167,24 %. Kasvua viime vuoteen oli 25,58 % (0,45 M€). Laboratoriopalvelut ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 1,3 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 139,16 %. Laskua viime vuoteen oli -13,66 % (0,73 M€).
Aineet ja tarvikkeet ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 2,41 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 124,77 %. Nousua edellisvuoteen 3,57 % (0,42 M€). Merkittävä syy ylitykseen olivat koronaa varten hankitut suojaimet ja hoitotarvikkeet työntekijöiden ja asiakkaiden suojaamiseksi sekä lisäksi kalliit korvaushoidon lääkkeet.
Avustukset alittivat muutetun käyttösuunnitelman 1,28 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 91,79 %. Avustusten kohdalla vuodelle 2022 kohdistettiin tuottavuusmäärärahoista lisää rahaa omaishoidon tuen palveluseteleitä varten. Palveluseteleitä ei myönnetty niin paljoa kuin on suunniteltu. Lisäksi kaikkia omaishoidon hakemuksia ei pystytty käsittelemään vuoden 2022 aikana.
Terveydenhuollon ostopalveluiden osalta toimintakate ylitti muutetun käyttösuunnitelman 9,15 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 107,50 %. Lähtökohta terveydenhuollon ostopalvelujen kohdalta oli haasteellinen vuodelle 2022, koska käyttösuunnitelmassa oli nousuvaraa edellisestä vuodesta -4,3 % (-5,5 M€). Kustannuksia lisäsi loppuvuonna Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluhinnaston väliaikainen tarkistaminen marras-joulukuun osalta siten, että palveluhintoja korotettiin 5 % sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin kertaluontoinen palkkasaatavien maksu marraskuussa 2022.
Irtaimen investointeihin osalta varattu Perusturvan vuoden 2022 investointisuunnitelmassa 0,2 milj. euroa. Irtaimen investoinnit toteutuivat pääosin muutetun investointisuunnitelman mukaisesti. IT-investoinnit eivät toteutuneet vuoden 2022 investointisuunnitelman mukaisesti. Pääasiallisena syynä tähän on toiminnan siirtyminen hyvinvointialueelle vuodesta 2023 alkaen.
Tuottavuusohjelmalle myönnettiin 5,05 M€ määräraha vuodelle 2022. Tuottavuusohjelman toimenpidesuunnitelmaa toteutettiin vuoden 2022 aikana Perusturvan kaikilla palvelualueilla. Ohjelman väliarviointi laadittiin yhteistyössä NHG:n kanssa. Väliarvioinnissa kartoitettiin tuottavuusohjelman vuoden 2021 aikana tehdyt toimenpiteet ja analysoitiin toimenpiteiden toiminnallisia vaikutuksia kustannustaso huomioiden. Väliarvioinnin perusteella laadittiin ehdotus jatkokehittämisen painopisteiksi huomioimalla myös hyvinvointialueen valmistelu.
Selvityksen perusteella Porin perusturva saavutti vuonna 2021 tuottavuusohjelman mukaisen kulukehityksen. Tuottavuusohjelman jatkokehittämisen painopisteiksi määriteltiin lähetekäytäntöjen, kotihoidon ja yhteisöllisten asumispalveluiden kehittäminen sekä raskaan palvelukäytön ehkäiseminen ja asiakasohjaus.
Terveys- ja sairaalapalveluiden palvelualueella aloitettiin sote-keskus Cottonissa ja Itä-Porin sote-keskuksessa monialaisen tiimityötavan käyttöönotto. Lisäksi jatkohoidon prosesseja ja palveluketjuja tarkistettiin sekä asiakasohjausta- ja neuvontaa kehitettiin yhteistyössä ikääntyneiden palvelualueen kanssa. Noormarkun kotiinkuntoutusyksikön toiminta vakiinnutettiin ja yhteistyötä laajennettiin erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon lähetekäytännöt, suoritemäärät ja kustannukset selvitettiin.
Iäkkäiden palveluissa palvelurakenteen keventäminen on edennyt ja kotihoitoa kehitettiin teknologian avulla ottamalla käyttöön etähoiva ja lääkeautomaatit. Lisäksi kotihoidossa aloitettiin laajempi kehittämishanke, jossa käytiin läpi kaikki kotihoidon prosessit. Yhteisöllisiä asumispalveluita pyrittiin aluekohtaisesti viemään eteenpäin.
Lasten ja perheiden palveluissa kehitettiin yhteistyötä yhteiskumppaneiden kanssa tietojärjestelmien ja etäpalveluiden avulla. Digitalisaation osalta ammattilaisten työkaluja on päivitetty vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja erilaisia digijärjestelmiä on otettu käyttöön. Tiedolla johtamisen järjestelmän kehittäminen on toistaiseksi keskeytetty hyvinvointialueen linjausten mukaisesti. Työhyvinvointi osiossa painopiste oli erityisesti työnohjauksessa ja työyhteisövalmennuksissa, sekä esihenkilötyön ja työkyvyn aktiivisessa tuessa.
Tuottavuusohjelman parissa kehitettyjä ja hyväksi todettuja toimintoja on siirretty osaksi hyvinvointialueen toimintaa. Näistä voidaan mainita mm. toimivien hoitoketjujen mallinnus, hoitotarvikejakelun kehittämistyö, ikääntyneiden kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen kehittäminen sekä lasten ja nuorten chat-palvelu.