Perustelut
Valtuutettu Martti Lundén jätti valtuuston kokouksessa 26.8.2024 valtuustoaloitteen Skeittipuisto pumptrack-rata Poriin. Kaupunginhallitus päätti 9.9.2024 pyytää aloitteesta vapaa-ajan lautakunnan, elinvoima- ja ympäristölautakunnan, teknisen lautakunnan ja nuorisovaltuuston lausunnot 30.11.2024 mennessä. Lausuntoa on valmisteltu yhteistyössä elinvoima- ja ympäristötoimialan, sivistystoimialan ja teknisen toimialan kesken. Elinvoima- ja ympäristötoimialalla lausuntoa ovat valmistelleet yhteistyössä matkailu- ja arkkinointiyksikkö sekä kaupunkikehitys- ja omistajaohjausyksikön.
Skeittaus ja pumptrack-pyöräily
Skeittaus on vakiintunut liikuntamuoto, jonka harrastajamäärät kasvavat vauhdilla muun muassa Pariisin olympialaisten tuoman julkisuuden myötä. Suosiotaan lisää myös pumptrack-pyöräily, jossa vauhtia tuotetaan pumppaavalla liikkeellä. Lajeja harrastetaan spontaanisti urbaanissa rakennetussa ympäristössä sekä tarkoitusta varten rakennetuilla radoilla ja puistoissa. Lajien parissa viihtyvät kaiken ikäiset harrastajat, elämäntapaihmiset ja urheilijat. Kynnys harrastamiseen on matala omaehtoisissa lajeissa, joita ovat lisäksi scoottaus, BMX ja rullaluistelu.
Monet kaupungit ovat ottaneet skeittauksen ja pumptrack-pyöräilyn osaksi palvelutarjontaansa, terveyttä edistäviä omaehtoisen liikkumisen ohjelmia ja hyvinvointia tuovaa sosiaalista kaupunkikulttuuria. Parhaimmillaan lajien olosuhteiden parantaminen on osa kaupunkien elinvoimaisuutta, jota hyödynnetään brändityössä ja joka vahvistaa veto- ja pitovoimaa. Hyvien skeittauksen ja pumptrak-pyöräilyn olosuhteiden perusteella valitaan matkakohteita ja matkustetaan pitkiäkin matkoja. Lajien harrastajat käyttävät ja ylläpitävät merkittäviä sosiaalisen median alustoja, joiden kautta kohteet saavat runsaasti näkyvyyttä.
Skeittauspaikkojen verkosto
Skeittikulttuuri elää omatoimisuudesta ja tee-se-itse-hengestä, joka ilmentyy parhaiten omien tilapäisten paikkojen rakentamisena soveltuville pinnoitetuille alueille. Säilyttääkseen elinvoimansa ja kasvaakseen kulttuuri tarvitsee kuitenkin pysyviä rakenteita ja suunniteltua verkostoa. Esimerkiksi Helsinki on laatinut Skeittipaikkaohjelman 2022-2032, jossa kaupungin kattava verkosto on määritelty ja paikoille on asetettu tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut. Paikat on luokiteltu kolmeen kategoriaan. Lähiskeittipaikat ovat pienimuotoisia lähialueen harrastuspaikkoja ja sijaitsevat usein leikkipuistojen yhteydessä. Paikalliset skeittipuistot palvelevat kaupunginosien kokoisia alueita ja tarjoavat haasteellisempia rakenteita käyttöön. Suuret puistot ovat koko kaupunkia varten ja houkuttelevat laajaa käyttäjäkuntaa parhaimmillaan yli rajojen.
Kaupunkien rakennetussa ympäristössä on skeittaukseen soveltuvia paikkoja, luonnollisia spotteja, jotka voidaan huomioida osana verkostoa. Luonnollisten spottien syntymistä voi myös suunnitella osana normaalia rakennettua ympäristöä, kuten esimerkiksi Jokikeskuksessa Etelärannassa. Spottien syntymistä Porissa helpottaa myös porilainen poikkeuksellisia olosuhteita, keskeneräisyyttä ja kaikenlaisia tapahtumia sietävä ilmapiiri.
Skeittaus Porissa
Porissa arvioidaan olevan skeittipaikkoja hyödyntäviä harrastajia olevan samankaltaisesti kuin Helsingissä, jossa suoritettujen kyselyiden perusteella skeittipaikkojen käyttäjiä on kaikissa ikäryhmissä. Porin rakennetut skeittipaikat ovat Pormestarinluodossa Kaarisillan koulun kupeessa sijaitseva puisto sekä sisäskeittauspaikka Skatehalli Herralahdenraitti 2:ssa, ns. Askokylässä yksityisen omistamassa rakennuksessa.
Isomäen alueen yleissuunnitelmassa (5.3.2020 Ramboll Finland Oy, Arkkitehdit MY) on jalkapallostadionin itäpuolen käytöstä jääneen sisääntulon eteen esitetty Street-alue toimintoinaan skeittipark, katukoriskentät ja pumptrack. Samoin Pasaasin yleissuunnitelmassa (30.11.2020 arkkitehtitoimisto Harris – Kjisik Oy) Urheilutalon eteen muodostettavalle uudelle toimintatorille on sijoitettu pump track -rata. Valmisteilla olevassa Kirjurinluoto-Kalafornia kehittämisohjelmassa skeittaus otettaisiin huomioon alueelle saapumisessa Raumansillan kautta siten, että mahdolliset infraan liittyvät rakenteet toteutettaisiin “skeittiystävällisiksi”.
Porin luonnollisia spotteja ei ole tarkemmin selvitetty, mutta havaintojen perusteella sellaisia ovat ainakin Eteläranta, Porin kauppatori ja Karjarannan pysäköintialueet.
Skeittiverkoston ja -paikkojen suunnittelu yhteiskehittämisenä
Skeittaus ja muut omatoimiset julkisia tiloja hyödyntävät harrastukset voi nähdä alakulttuureina, joiden kehittäminen ei onnistu ilman välitöntä yhteistyötä harrastajien kanssa. Kaupunkiympäristön kestävät ratkaisut edellyttävät myös toiminnasta aiheutuvien vaikutusten arviointia ja niiden vaikutuspiirissä olevien osallistumista.
Kehittämistyössä luodaan periaatteet verkostolle ja kriteerit erilaisille paikoille. Sijoituspaikkoja arvioitaessa on huomioitava saavutettavuus, liikenneturvallisuus ja yhteys verkostoon, paikan luokan mukainen laajuus, kaavatilanne ja naapurusto. Rakenteiden ja materiaalien arviointia helpottavat oppaat, kuten Suomen rullalautaliiton ”Skeittiparkit -opas suunnitteluun, hankintaan ja huoltoon”, sekä muiden kaupunkien ohjelmat ja toteutukset. Skeittipaikkoja varten on laadittu standardi SFS-EN 14974:2019 ”Skeitti-puistot. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät”.
Elinvoima- ja ympäristölautakunnan kaupunkikehitystä tukeva näkökulma
Kaupunkikeskusta on luonteva paikka urbaanissa rakennetussa ympäristössä elävän skeittauksen harrastamiselle. Skeittipaikan sijainti keskustassa lisää elävyyttä ja tarjoaa monipuolisia yhteistyömahdollisuuksia palveluille. Sijoittuessaan kaupunkikonsernin omistaman kiinteistön yhteyteen skeittitoiminta voi kerätä rinnalleen muuta soveltuvaa toimintaa, luoda vajaakäyttöisille tiloille kysyntää, kasvattaa monikulttuurista keskustaa sekä luoda Porille omintakeisen ja uniikin elinvoimaisuuden kasvun näkökulman.
Kaupunkikehityksen tavoitteiden mukaisia skeittipuiston paikkoja keskustassa ovat muun muassa vanhan linja-autoaseman ja keskusaukion alue, urheilukeskus, nuorisotalon alue, Liisanpuiston alue ja pääkirjaston kortteli. Alueilla on kaupungin maanomistus ja toimintaan soveltuva kaavallinen valmius. Alueet ovat osa julkisten tilojen verkostoa ja saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Alueilla on vaihtelevasti tilaa käytettävissä toimintaa varten ja sisätiloja konsernin omistuksessa. Läheisyydessä on hyödynnettäviä ja kehittämiskelpoisia palveluita, sekä toimintoja, joiden yhteys vahvistaa monikulttuurisuutta.
Skeittauskulttuurin kehittäminen kaupunkikeskustassa toteuttaa Porin kaupunkistrategiaa ja useita ohjelmia, joissa kaikissa on mainintoja monikulttuurisuudesta ja sosiaalisesti virikkeellisestä kaupungista, omaehtoisesta ja matalan kynnyksen toiminnasta, hyvästä ympäristöstä ja elinvoimaisesta kaupungista:
- Pori 2030 Strategia
- Hyvinvointiohjelma 2025
- Hyvinvointisuunnitelma 2025
- Kaupunkikeskustan kehittämisohjelma
- Matkailun tiekartta 2020-2025
- Tapahtumien tiekartta 2020-2025
- Tapahtumien Pori 2025
- KulttuuriPori 2030 -ohjelma
Linkit viitattuihin muihin kuin kaupungin dokumentteihin
- Skeittiparkkiopas 2024, Suomen rullalautaliitto: https://www.skeittiparkit.fi/s/skeittiparkkiopas2024.pdf
- Helsingin skeittipaikkaohjelma 2022-2032: https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/helsingin-skeittipaikkaohjelma-2022-2032
- Luonnolliset spotit: skeittaajat kaupunkitilan käyttäjinä, Riikka Ahonen 2021 / LAB University of Applied Science: https://www.theseus.fi/handle/10024/505711
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä esitetyn ja yhteistyössä eri toimialojen kanssa valmistellun selvityksen lausuntonaan valtuustoaloitteeseen.