Elinvoima- ja ympäristölautakunta, kokous 6.5.2026

Esityslista on tarkastettu

§ 59 Elinvoima- ja ympäristötoimialan talouden kuukausiraportointi maaliskuu 2026

PRIDno-2026-1351

Valmistelija

  • Jonna Vainio, jonna.vainio@pori.fi

Perustelut

Talouden toteuma

Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintatuottojen toteutuma tammi-maaliskuun 2026 osalta on yhteensä 2,8 M€, toteumaprosentti 24,2. Toimintatuotot ovat toteutuneet vuoden 2025 vastaavaan aikaan verrattuna 3,8 % suurempina.

Toimialan myyntituotoissa tammi-maaliskuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (1,1 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain. Joukkoliikenteen lipputuloja on kirjautunut –1,3 % edellistä vuotta vähemmän, toteuma 0,67 M€. Koko vuoden lipputuloissa on ennustettu noin –10 % heikentymistä vuoteen 2025 verrattuna. Joukkoliikenteessä alkuvuosi käynnistyi talvisissa sääoloissa. Matkoja tehtiin kuitenkin vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (- 3,1 %), suurimpana syynä on koululaisten matkojen väheneminen kouluverkon muutosten takia. 

Rakennusvalvonnan tuotoissa näkyy positiivisesti alkuvuoden aikana myönnetyt suuret datakeskusten rakentamisluvat. Lupatuottojen toteuma maaliskuun jälkeen on 0,3 M€ (vuonna 2025 74 000 €).

Avustustuotoissa näkyy Kelan maksama koulumatkatuki tammi-helmikuulta sekä ympäristösuunnittelun ILKU-hankkeen tukituotto. Muiden toimintatuottojen tiliryhmästä on poistuneet Varaosapankin tuotot.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintakulujen toteutuma tammi-maaliskuulta on 10,5 M€, toteumaprosentti 23,1. Toimintamenot ovat kasvaneet 9,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan henkilöstökulut ovat toteutuneet pääsääntöisesti henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Palvelujen ostot ovat toimialatasolla toteutuneet 160 000 € suurempina, muutos edelliseen vuoteen 5,8 %. Palvelujen ostojen lisääntyminen johtuu pääasiassa työllisyysalueen koulutushankinnoista, joita on laskutettu työllisyysalueelta nyt alkuvuoden aikana selvästi enemmän viime vuoteen verrattuna (kasvu 134 000 €).

Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset olivat alkuvuoden vielä viimesyksyisellä tasolla (Linja-autoliikenteen kustannusindeksin pisteluku 12/2025 121,9). Odotettavissa on Iranin sodan aiheuttamia öljyn hinnanvaihteluita, jotka saattavat näkyä myös kustannusten kasvuna. Vaikutus saapuu viiveellä kustannusindeksiin ja sitä kautta liikennöintikustannuksiin. Maaliskuun pisteluku 128,1 tarkoittaa noin viiden prosentin kasvua liikennöintikustannuksiin, mikä toteutuessaan huhti-joulukuun laskuissa tarkoittaisi 110 000 euron ylitystä talousarvioon verrattuna. Seuraavan kerran indeksitarkistus tehdään kesäkuun ja syyskuun pisteluvun perusteella. Koska lipputulokertymä on alkuvuodesta toteutunut vielä heikompana kuin mitä ennakoitiin, kustannuspaikka todennäköisesti ylittää katteensa.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Lisäksi alkuvuonna 2025 tehtiin kertaerinä hankintoja eläinlääkinnän uuden klinikan vuoksi. Tarvikeostot ovat 49,6 % edellisvuotta pienemmällä tasolla. Muut toimintakulut-tiliryhmä pitää sisällään lähinnä työllisyysalueen tilakustannuksia, ja ne ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti.

Avustukset-tiliryhmässä on suuri muutos edellisvuoteen verrattuna, kasvu 0,95 M€ eli 34 %. Työllisyysalueen myöntämiä tukia (mm. starttirahat jne.) on maksettu tänä vuonna vielä maltillisesti, mutta kunnan työttömyystuki-rahoitusosuudet ovat kasvaneet vuodesta 2025 0,8 M€ eli 29 %. Alkuvuoden toteutuneen laskutuksen perusteella kunnan työllisyysetuuksien rahoitusosuuden kasvu saattaisi ylittää tämän vuoden määrärahan jopa 2,5 miljoonan eurolla. Kesäkuukausina kuitenkin rahoitusosuudet yleensä toteutuvat keskimääräistä pienempinä.

 

Toimialan talousarvion toteutumisen riskit ja talouden vuosiennuste

Rakennusvalvonnan suuret yksittäiset luvat täytyy huomioida riskiarvioissa, koska hankkeeseen ryhtyvällä on oikeus hakea rakentamisluvan hinnasta 50 % takaisin seuraavin ehdoin: rakentaminen on aloitettava kolmen vuoden sisällä luvan myöntämisestä ja luvan haltijalla on yksi vuosi aikaa hakea palautusta lupamaksusta, jos rakentamista ei aloiteta kyseisessä määräajassa. Lisäksi on vielä mahdollista hakea kaksi vuotta jatkoaikaa luvalle eli silloin riski palautuksesta on 5 + 1 vuotta.

Rakennusvalvonnan tuotot saattavat kuitenkin kokonaisuudessaan jäädä tulotavoitteesta rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Rakentamisen alamäki näkyy koko Suomessa ja rakentamisen määrä on laskenut jo lähelle 90-luvun lopun syvimpää lamaa. Ennusteet lupasivat jo pientä nousua rakentamisessa, mutta alkuvuoden huonot talousuutiset ja poliittinen epävarmuus maailmalla ovat viivästyttäneet nousun alkamista ja loppuvuodesta 2025 uudet tullimuutokset ovat myös omalta osaltaan nostaneet kustannuksia. Lupamaksutuottoja heiluttaa myös muun muassa uusien teollisten investointikohteiden edistymisen aikataulu.

Joukkoliikenteen liikennöintikustannuksissa, jotka on sidottu linja-autoliikenteen kustannusindeksiin, on odotettavissa Iranin sodan aiheuttamia öljyn hinnanvaihteluita. Vaikutus saapuu viiveellä kustannusindeksiin ja sitä kautta liikennöintikustannuksiin. Joukkoliikenteen kustannuspaikalla ei ole varauduttu ennakoimattoman poukkoilevaan kustannusten kasvuun. Joukkoliikenteessä kustannusten hallintakeinoina joukkoliikennejaosto voi päättää joko nostaa lippujen asiakashintoja tai vähentää ajettavien vuorojen määrää. Kumpikaan ei ole riskitön ratkaisu, hintojen korotukset yleensä vähentävät halukkuutta matkustaa, ja vuorojen vähentäminen on vaikea toteuttaa ilman haittaa matkustajille. Vuoron vähentämispäätöksen ja lopettamisen välissä on oltava kolme kuukautta aikaa liikennöintisopimuksen mukaisesti.

Alkuvuoden toteuman perusteella työttömyysetuuksien kunnan rahoitusosuuden kasvu saattaisi ylittää tämän vuoden määrärahan 2,5 miljoonan eurolla. Tämä kertoo sekä pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta että työttömyysetuuksien kuntaosuusmallin rakenteellisesta paineesta, mitä geopoliittisen tilanteen kärjistyminen ja pitkittyminen ei helpota. Tilanne edellyttää tiivistä seurantaa sekä kohdennettuja toimenpiteitä ylitysriskin hallitsemiseksi. Tätä taustaa vasten työllisyysalueen uudet tukimuodot ovat keskeisessä roolissa kustannuskehityksen taittamiseksi jo vuoden 2026 aikana.

Työllisyysalue on ottanut käyttöön kolme uutta tukimuotoa, joilla tuetaan yritysten rekrytointeja ja kasvumahdollisuuksia, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja vähennetään kuntien työttömyysetuuksien maksuosuuksien kasvupainetta.

  • Työllistämislisä on suunnattu pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen. Tavoitteena on mahdollistaa työssäoloehdon kertyminen ilman palkkatuen rajoitteita, mikä vähentää työn päättymisen jälkeistä kunnan maksuosuusriskiä. Tukimuoto tulee tuotantoon huhtikuun aikana.
  • Ensimmäisen työntekijän rekrytointituki (EnsiRekry) madaltaa yksinyrittäjän kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä ja vahvistaa paikallista Yritysdynamiikkaa. Tukimuoto tulee tuotantoon huhtikuun aikana.
  • Lisäksi käytössä on valtion rahoittama nuorten rekrytointituki, joka kohdistuu alle 30‑vuotiaisiin yli 6 kuukautta työttömänä olleisiin nuoriin (tai yli 3 kuukautta olleisiin, jos työnhakijalla on pelkästään perusasteen tutkinto). Tavoite on nopeuttaa nuorten työllistymistä ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. Tuki on ollut tuotannossa muutaman viikon, ja päätöksiä on tehty 5 kpl. Markkinointia tarvitaan.

Toimialan tammi-maaliskuun toimintakateprosentti on 22,7 % (20,1 % vuonna 2025). Toimialalla on useita epävarmuustekijöitä vuoden 2026 osalta, eikä tammi-maaliskuun perusteella voida tehdä vielä kovinkaan varmoja ennusteita tai johtopäätöksiä loppuvuoden tilanteesta, mutta tämänhetkisen tulosennusteen mukaan toimintakate ylittyisi 2,3 M€.

 

Henkilöstöasiat

Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstön lukumäärä oli maaliskuussa 245. Henkilöstön määrä on vähentynyt 2,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Käytännössä vähentyminen on tapahtunut kasvupalvelut ja työllisyyspalvelut -yksikössä. Muissa yksiköissä ei ole isoja muutoksia vuoden takaiseen nähden.

Elinvoima- ja ympäristötoimialalla sairauspoissaoloja on 34,8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Sairauspoissaoloissa on melko isoja yksikkö- ja/tai vuosikohtaisia eroja. Yksiköiden suhteellisen pienen henkilöstömäärän vuoksi jo yksittäinen pidempi sairauspoissaolo näkyy tilastoissa isona muutoksena tai määränä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Lautakunta päättää merkitä elinvoima- ja ympäristölautakunnan maaliskuun talousraportin tiedoksi.