Perustelut
Valtuustoaloitteessa esitetään Porin perusopetukseen nykyistä pienempää ryhmäkokoa, jonka mukaan alkuopetuksessa eli vuosiluokilla 1–2 opetusryhmän maksimikoko olisi 18 oppilasta ja sitä ylemmillä luokilla 20 oppilasta. Tällä hetkellä maksimiryhmäkoko on Porissa 23 oppilasta perusopetuksessa yleisopetuksen luokilla ja 20 oppilasta yhdysluokilla (muun muassa sivistyslautakunta 25.11.2025, 145 §, 29.10.2024, 132 § ja 17.12.2024, 154 §). Opetusyksikön päällikön päätöksellä voidaan tapauskohtaisesti perustaa myös tätä suurempi luokka. Painotusluokilla, kaksikielisessä opetuksessa, perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ja erityisluokilla maksimikoot poikkeavat tästä. Painotusluokilla luokkakoko on 25 oppilasta ja muilla edellä mainituilla luokilla pienempi kuin 23 oppilasta.
Valtuustoaloite on linjassa opetusyksikön oman tavoitteen kanssa, jonka mukaan luokkakoot on hyvä pitää sopivan pieninä. Opetusyksikön esityksen mukaisesti sivistyslautakunta pienensi luokkakokoa kaksi vuotta sitten 23 oppilaaseen, kun se oli pitkään 25 oppilasta. Koska uusi maksimikoko on ollut vasta vähän aikaa käytössä, yli 23 oppilaan luokkia on vielä jonkin verran. Luokkakokoihin vaikuttaa myös se, että jokaisella muuttavalla oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus päästä hänelle määriteltyyn lähikouluun (POL 6 §, 28 §). Tällöin perusopetuksen aikana muuttavat oppilaat voivat jatkossakin kasvattaa opetusryhmän maksimikokoa yli 23 oppilaan tai yhdysluokilla yli 20 oppilaan. Oppimisen, hyvinvoinnin ja luokkakokoon keskinäinen suhde on kuitenkin moninainen, jota pyritään avaamaan tässä vastauksessa.
Perusopetuksessa keskeistä on se, että jokaisella oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen oppimiseen ja tarvitsemaansa oppimisen tukeen. Jotta oppilailla on mahdollisuus saavuttaa perusopetukselle asetetut tavoitteet, opetusryhmän koko on tärkeä pyrkiä pitämään riittävän pienenä ja sitä tulee säännöllisesti tarkastella. Tutkimustulosten mukaan opetusryhmän koko on kuitenkin vain yksi oppimistuloksiin vaikuttava tekijä, ja suoraa yhteyttä opetusryhmän koon ja oppistulosten välillä ei löydy. Muun muassa Ninja Hienosen (2020) väitöstutkimuksen mukaan luokkakoolla ei ollut suoraa yhteyttä erityisen tuen oppilaiden suoriutumiseen osaamistehtävissä. Oppimistuloksiin voivat tutkimuksen mukaan vaikuttaa luokan koon ohella muun muassa se, millaisia oppilaita luokassa opiskelee. Tällöin oppilasrakenne, tuen tarpeet ja opettajaresurssi selittävät oppimistuloksia enemmän kuin pelkkä oppilasmäärä. Luokkakokoa on tarkasteltu laajasti myös Sirkku Kupiaisen ja Ninja Hienosen Luokkakoko-raportissa (2016).
Opetuksen järjestäminen siten, että se olisi oppimisen ja osaamisen sekä oppilaiden hyvinvoinnin kannalta mahdollisimman optimaalista, on jatkuvaa tasapainoilua sen suhteen, miten resursseja kohdennetaan. Kun oppilaiden osaamiseen vaikuttavat esimerkiksi oppilaisiin liittyvät taustatekijät, oppimisen tuen järjestelyt, opiskeluhuollon palvelut, ryhmäkoko ja myös opettajien pedagoginen osaaminen, joudutaan koko ajan pohtimaan, mihin ja kuinka paljon rajallisia resursseja kohdennetaan. Opetusryhmän pienentäminen voi edistää oppilaiden osaamista, mutta esimerkiksi erityisopetusresurssin lisääminen voi tuottaa saman tai paremman tuloksen oppimistulosten kannalta. Luokkakoon pienentämistä tärkeämpää on kohdistaa käytettävissä olevat resurssit oikein, jotta kaikilla on mahdollisuus oppimiseen. On myös hyvä huomata, että luokka, jossa on 22 oppilasta voi olla helpommin hallittavissa kuin 18 oppilaan luokka. Lasten ja nuorten taustat polarisoituvat yhä enemmän ja peruskoulun on vastattava tähän haasteeseen. Suomalaisten PISA-menestystä selittää pitkälti se, että Suomessa oppilaiden väliset osaamiserot ovat olleet perinteisesti monta muuta maata pienemmät.
Opetusryhmän kokoa tarkasteltaessa asiaa voidaan lähestyä kahdesta eri näkökulmasta. Voidaan tarkastella luokkakokoa, jolla tarkoitetaan yhden alakoulun luokanopettajan tai yläkoulun yhden luokanohjaajan vastuulla olevaa oppilasryhmää. Määriteltäessä luokkakokoa tai opetusryhmän kokoa esimerkiksi 23 oppilaaseen, määritellään ja rajataan tätä lukemaa. Esimerkiksi tänä lukuvuonna yleisopetusryhmän keskikoko oli yleisopetuksessa 16 oppilasta vuosiluokilla 1–2, 20 oppilasta vuosiluokilla 3–6 ja 19 oppilasta vuosiluokilla 7–9. Opetusryhmän keskikoko on lähes kaikkien Porin koulujen luokkien keskiarvo, jolloin siihen vaikuttavat tavanomaista pienemmät ja tavanomaista suuremmat luokat. Tarkastelusta on kuitenkin rajattu pois yhdysluokat, erityisen tuen pienryhmät, erityisluokat tai JOPO-luokat, jotka pieninä luokkina vaikuttaisivat keskimääräistä luokkakokoa pienentävästi.
Oheismateriaalina olevaan taulukkoon on kirjattu vuosiluokittain kuinka paljon eri kokoisia yhden luokanopettajan vastuulla olevia yleisopetuksen opetusryhmiä Porissa oli lukuvuonna 2025–2026. Tänä lukuvuonna alkuopetuksessa on yhteensä 60 luokkaa, joista yli 23 oppilaan luokkia on vain kuusi. Valtuustoaloitteen mukaisia yli 18 oppilaan luokkia alkuopetuksessa on 60 luokasta 26. Vuosiluokilla 3–6 luokkia on yhteensä 118, joista yli 23 oppilaan luokkia on 48 ja valtuustoaloitteen rajan mukaisia yli 20 oppilaan luokkia 76. Luokan maksimikoko oli aikaisemmin alakoulussa 25 oppilasta, ja kestää vielä hetken ennen kuin oppilasmäärän rajaaminen 23 oppilaaseen vaikuttaa keskikokoon. Luokkakoko pienentynee tulevaisuudessa tämän ja oppilasmäärän laskun vuoksi. Luokkien koot vaihtelevat myös kouluittain. Joillakin alueilla oppilasmäärä laskee melko voimakkaasti, kun taas jollain toisella alueella se on pysynyt toistaiseksi melko samana tai lasku on ollut hidasta. Tällä hetkellä oppilasmäärä kasvaa lähivuosina ainoastaan keskustassa lähinnä maahanmuuton vuoksi.
On hyvä huomata, että mikäli opetusryhmien maksimioppilasmääräksi rajattaisiin valtuustoaloitteen mukainen 18 oppilasta vuosiluokilla 1–2 ja 20 oppilasta vuosiluokilla 3–6, Poriin jouduttaisiin perustamaan nykytilanteessa 52 uutta luokkaa. Luku ei ole toki täysin realistinen, koska edelleen säilyisi mahdollisuus perustaa maksimikoon ylittäviä luokkia opetusyksikön päällikön päätöksellä. Tällöin esimerkiksi 19 oppilaalla tuskin perustettaisiin alkuopetuksessa kahta luokkaa. Toisaalta jos lasketaan, että alkuopetuksessa perustettaisiin uusi luokka esimerkiksi 21 oppilaan rajan ylittyessä ja vuosiluokilla 3–6 oppilasmäärän ylittäessä 23 oppilasta, jouduttaisiin nykytilanteessa perustamaan noin 30 uutta luokkaa. Tämä tarkoittaisi 30 uuden luokanopettajan rekrytointia ja noin 2 000 000 euron lisäkustannusta palkkoihin. Luokkien määrä vastaa myös noin 2,5 kaksisarjaista koulua. Jotta uusia kouluja ei jouduttaisi rakentamaan, myös lähikoulualueita jouduttaisiin todennäköisesti muuttamaan.
Luokkakokoa keskeisempää on tarkastella sitä, kuinka monta oppilasta on yhtä opettajaa kohden samaan aikaan opetusryhmässä eli minkä kokoisessa ryhmässä oppilas oikeasti opiskelee. Esimerkiksi luokanopettajan vastuulla oleva luokka voidaan jakaa kahdeksi opetusryhmäksi kouluille jaettavien jakotuntien avulla. Näin toimitaan useimmiten esimerkiksi äidinkielessä ja kirjallisuudessa tai matematiikassa. Jakotunteja voidaan käyttää myös siten, että ryhmässä on samanaikaisesti kaksi opettajaa: luokanopettaja ja samanaikaisopettaja tai erityisopettaja. Tällöin aikuisten määrä opetusryhmässä kasvaa ja oppilaat saavat käytännössä opetusta puolet pienemmässä ryhmässä kuin tavallisesti. Myös koulunkäyntiohjaajaresurssi helpottaa opettajan työtä ja lisää työrauhaa, vaikka ohjaaja ei opettajana toimikaan. Koulujen resurssitoiveet liittyvät usein koulunkäyntiohjaajamäärän lisäämiseen. Osa oppilaista voi myös käydä erityisopetuksessa osalla oppitunneista, mikä pienentää hetkellisesti luokkakokoa. Viime vuosina Porissa on lisätty erityisopetusresurssia ja koulunkäyntiohjaajaresussia. Jakotunnit ovat hieman vähentyneet, koska niihin osoitettu valtion erityisavustus on pienentynyt. Myös valinnaiset aineet muuttavat ryhmäkokoja. Yläkoulussa esimerkiksi käsityö, kotitalous ja kemia opetetaan suositusten ja käytännön opetusjärjestelyjen vuoksi pienemmässä ryhmässä.
Porissa on aiemmin yritetty seurata myös yllä kuvailtua opetusryhmän todellista kokoa erilaisilla laskennallisilla kaavoilla. Laskennalliset kaavat eivät ole kuitenkaan enää toimineet opetuksen järjestämistapojen moninaistuessa. Samoin opetusyksikön vuositavoitteena on ollut työkalun kehittäminen tämän luvun laskemiseksi. Oppilashallintajärjestelmä Primuksesta ei ole kuitenkaan saatavilla sellaista tietoa, joka mahdollistaisi tämän. Kehitystä seurataan ja työkalu rakennetaan, mikäli tilanne muuttuu. Tällä hetkellä voidaan seurata luokkakokoa, kouluille jaettavan oppimisen tuen resurssin määrää, jakotuntien määrää sekä koulukäyntiohjaajaresurssia. Syksyllä 2025 voimaan tullut oppimisen tuen uudistus tulee myös vaikuttamaan opetusryhmien koon laskemiseen. Jatkossa pienryhmän oppilas merkitään oppilaaksi yleisopetuksen ryhmään, vaikka opetus pääosin tapahtuisikin erityisopettajan opettamassa pienryhmässä.
Opetusryhmän koko ja sen maksimikoon muuttaminen ovat myös sidoksissa kouluverkkosuunnitteluun. Kaikki nykyiset koulut eivät ole sijainniltaan optimaalisessa paikassa. Oppilasmäärät määrät vaihtelevat kouluittain ja vuosittain. Koulusta ja koulutulokkaisen lukuvuosittaisesta määrästä riippuen yksittäiseen kouluun voidaan joutua perustamaan esimerkiksi yksi hyvin pieni tai suuri luokka, useampi pieni luokka tai yhdysluokka. Myös koulujen tilat vaikuttavat siihen, kuinka monta luokkaa voidaan perustaa. Yhdysluokka pyritään perustamaan, mikäli yhtä ikäluokkaa on vain noin kymmenen oppilasta tai alle. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, koska edeltävä tai seuraava ikäluokka voi olla tätä suurempi. Joillakin maantieteellisillä alueilla on myös paljon kouluja alueen oppilasmäärään nähden tai toisinpäin. Opetusryhmien perustaminen mietitään aina tilannekohtaisesti koulun resurssi huomioon ottaen. Opetusryhmien optimointi järkevän kokoisiksi edellyttäisi nykyisten lähikoulualueiden muuttamista, vähentämistä tai poistamista, jotta oppilaat voitaisiin sijoittaa lähellä oleviin kouluihin optimaalisesti. Tämän tyyppisiä malleja on joissakin muissa kaupungeissa käytössä. Malli ei ole ongelmaton, mutta se mahdollistaisi sen, että luokkien koot vaihtelisivat vähemmän kouluittain.
Vaikka opetusryhmän koolla on merkitystä oppimisen, osaamisen ja työrauhan kannalta, opetusyksikön mielestä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista pienentää opetusryhmien maksimikokoa. Opetusryhmät ovat Porissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melko maltillisen kokoisia. Tutkimusten mukaan on myös tarkoituksenmukaisempaa käyttää rajallisia resursseja esimerkiksi oppimisen tuen resursointiin, kuten samanaikaisopetus-, erityisopetus- ja koulunkäyntiohjaajaresurssiin sekä näillä ja muilla keinoilla edistää oppilaiden osaamista. Tällöin resurssia voidaan kohdentaa esimerkiksi perustaitojen opetteluun omaa luokkaa pienemmässä ryhmässä vaikka äidinkielessä ja matematiikassa, kun taas jossain toisessa oppiaineessa opetusryhmä voi olla suurempi.
Luokkakokoa on tärkeä seurata ja sen pitäminen maltillisena on oppilaiden etu. Kuitenkaan luokkakoon rajoittaminen vielä nykyisestään ei opetusyksikön mielestä ole tarpeellista. Olennaista on turvata kaiken kaikkiaan riittävä resurssi perusopetuksen järjestämiseksi ja kohdentaa se tarpeiden ja oppilaiden taustan mukaisesti.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon edelleen kaupunginhallitukselle.