Kaupunginvaltuusto, kokous 22.5.2023

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Sivistystoimialan talous ei toteutunut alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Toimialan määrärahoihin tehtiin 2,85 mijloonan euron määrärahalisäys (KV 14.11. § 172). Määrahojen ylitys johtui pääasiassa alkuvuoden koronapandemian, Ukrainan sodan sekä lainsäädännön muutosten aiheuttamista ennakoimattomista  lisäkustannuksista ja palvelutarpeiden kasvusta. 

Koronatilanteen kiihtyminen alkuvuoden aikana lisäsi henkilöstön sairauspoissaoloja, työterveyshuollon kustannuksia sekä tarpeellisten puhdistustarvikkeiden ja suoja-asujen hankintoja. Pandemia vaikutti myös toimintatuloihin. Alkuvuonna liikuntatiloja oli suljettuina tai niiden käyttö oli rajoitettua. Tämä vaikutti pääsymaksutulojen sekä tilojen käyttömaksujen kertymään. Pandemia vaikutti kokonaisuudessaan toimintojen taloudelliseen järjestämiseen. Helmikuussa alkaneen Ukrainan sodan seurauksena yleinen kustannustaso nousi ja nosti tarvikkeiden ja palveluiden hintoja. Kriisi vaikutti myös tiettyihin palvelutarpeisiin. Erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä jouduttiin lisäämään. Sivistystoimialan yksiköistä varhaiskasvatusyksikkö oli taloudellisesti vaikeassa asemassa. Vaikka hoidossa olevien lasten määrä vähentyi, lainsäädännön muutokset vaikuttivat toiminnan järjestelyyn ja resurssitarpeiden kasvuun. Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusten tiukennukset ja ryhmäkokosäädökset aiheuttivat merkittävästi lisäkustannuksia, joita ei pystytty riittävästi ennalta arvioimaan.

Sivistystoimialan toimintatulot toteutuivat kokonaisuudessaan muutettua talousarviota paremmin. Tuottoja kertyi 1,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota enemmän (toteumaprosentti 108,2). Suurimmat poikkeamat olivat tuissa ja avustuksissa. Tämä johtui merkittävästi suuremmasta hankerahoitustuottojen kertymästä. Valtion korona-avustuksia saatiin edellisen vuoden tapaan etenkin opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintojen tukemiseen. Toiminnan kehittämiseen tarkoitetun hankerahoituksen määrä pysyi myös korkealla tasolla. Maksutuotot jäivät talousarviosta. Tähän olivat syynä alkuvuoden tilojen käyttörajoitukset, jotka vaikuttivat tilojen käyttömaksujen sekä pääsymmaksujen kertymään. Pääsymaksujen osalta päästiin korona-aikaa edeltävälle tasolle vasta vuoden jälkipuoliskolla.

Toimintamenot toteutuivat muutettuun talousarvioon verrattuna hieman suurempina (toteumaprosentti 100,6). Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion 0,7 miljoonaa euroa.

Henkilöstömenot toteutuivat muutettua talousarviota positiivisemmin (toteumaprosentti 97,4). Talousarvion lisämääräraha kohdennettiin pääosin henkilöstökuluihin, ja määrärahaa jäi käyttämättä. Muissa menolajeissa ylityksiä tuli, joten kokonaisuus menoja osalta oli pääosin muutetun talousarvion mukainen. Henkilöstökulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 %.

Palvelujen ostot ylittivät muutetun talousarvion (toteumaprosentti 108,5). Merkittävimmät ylitykset olivat kotikuntakorvauksissa, palvelusetelikuluissa, työterveyshuollon menoissa sekä ateria- ja siivouspalveluissa. Palvelusetelin indeksikorotus tuli voimaan elokuun alusta lukien. Palvelusetelipäiväkodeissa oli myös lapsia edelliseen vuoteen verrattuna enemmän. Työterveyshuollon menot kasvoivat erityisesti alkuvuoden koronatilanteen vuoksi, mutta pysyivät korkealla tasolla myös syyskaudella. Palveluliikelaitoksen ateria- ja siivouspalveluiden kustannuksiin vaikuttivat erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu, mutta myös toiminnan tilajärjestelyt.

Tarvikeostot ylittyivät selvästi (toteumaprosentti 117,2). Alkuvuonna jouduttiin hankkimaan suu-nenäsuojaimia ja puhdistustarvikkeita koronatilanteen jatkuessa. Hintojen nousu kasvatti tarvikehankintojen kustannuksia. Lisäksi uudisrakennuskohteiden valmistuttua pientarvike- ja kalusto-ostot kasvattivat menoja. Osaan näistä hankinnoista (alle 10000 euroa) tehtiin määrärahasiirrot investointimäärärahoista. Isommat hankinnat (yli 10000 euroa) toteutettiin investointimäärärahoilla. Tarvkemäärärahat olivat kustannustason nousu huomioon ottaen jonkin verran alibudjetoituja.

Avustukset alittivat muutetun talousarvion määrärahan (toteumaprosentti 92,4). Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien määrä pysyi edellisvuoden tasolla eikä enää laskenut kuten viime vuosina.

Muut toimintamenot ylittivät talousarvion (toteumaprosentti 130,8). Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä. 

Toimintakate toteutui muutetun talousarvion mukaisesti (toteumaprosentti 99,7). Muutetun talousarvion toimintakate oli -116.150.212 euroa. Toteutunut toimintakate oli -115.793.010 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 357.202 euroa. Toimintakatteen kasvu vuoteen 2021 verrattuna oli 3,7 %.

Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin 4. ja 7. luokkalaisten chromebookit sekä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tietokoneet. Määrärahaa käytettiin Vähärauman koulun sekä Meri-Porin päiväkodin ensikertaiseen varustamiseen sekä Psylin ja Lyseon tilamuutosten edellyttämiin kalustohankintoihin. Lisäksi tehtiin yksikköjen uus- ja korvaushankintoja. Investointimääräraha käyttötalouteen tehtyjen määrärahasiirtojen jälkeen oli 1.332.727 euroa. Määrärahasta käytettiin 1.110.040 euroa (toteumaprosentti 83,3). Määrärahaa jäi käyttämättä 222.687 euroa.

Perustelut

Toimialan käyttötalous toteutui epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta toimintakulujen osalta hieman talousarviota paremmin. 

Toimintatuottojen toteutuma oli noin 18 miljoonaa euroa. Toimintatuotot alittivat kokonaisuudessaan talousarvion noin 1,4 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen suurimmat erät olivat maa- ja vesialueiden vuokrat, noin 7,4 miljoonaa euroa, jätehuollon jätteenkäsittelymaksut ja eko-maksut, noin 4,3 miljoonaa euroa, rakennusten, liikehuoneistojen ja asuntojen vuokrat, noin 1,7 miljoonaa euroa sekä pysäköintimaksut ja pysäköintivirhemaksut, noin 1,6 miljoonaa euroa.

Suurimmat euromääräiset talousarviopoikkeamat toimintatuotoissa olivat maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset - 0,7 miljoonaa euroa ja maa- ja vesialueiden vuokrat, + 0,5 miljoonaa euroa. Vuokrien nousuun vaikutti uusien vuokrasopimusten ja vuokrantarkistusten lisäksi merkittävästi indeksikorotukset sekä tuulivoimaloiden vuokratuotto. Pysäköintimaksujen ja pysäköintivirhemaksujen osalta poikkeama oli –0,4 miljoonaa euroa.

Muita suurimpia tuottopoikkeamia aiheuttaneita eriä olivat kiinteistönhoidon myynti tytäryhtiöille - 0,3 miljoonaa, jätehuollon jätteenkäsittelymaksut ja eko-maksut – 0,3 miljoonaa euroa, rakennusten, liikehuoneistojen ja asuntojen vuokrat + 0,2 miljoonaa euroa ja metsänmyyntituotot -0,2 miljoonaa euroa

Investointikohteita toteutettiin suunniteltua vähemmän omajohtoisesti, mikä näkyi valmistus omaan käyttöön (VOK) erän alittumisena noin 0,9 miljoonaa euroa.

Toimintakulujen toteutuma oli noin 51,3 miljoonaa euroa. Toimintakulut alittivat talousarvion noin 0,2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen suurimmat erät olivat henkilöstökulut, noin 17,9 miljoonaa euroa, toimitilojen vuokrakulut noin 10,1 miljoonaa euroa, sähkö noin 4,1 miljoonaa euroa, kaukolämpö noin 3,8 miljoonaa euroa, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, noin 3,1 miljoonaa euroa ja jätteenpoltto noin 2,2 miljoonaa euroa.

Henkilöstökulut toteutuivat noin 0,4 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Palvelujen ostot ylittyivät noin 0,5 miljoonaa euroa ja aineet, tarvikkeet ja tavarat noin 0,2 miljoonaa euroa. Palvelujen ja tavaroiden toteutumissa näkyy nopea vuoden aikana tapahtunut välillinen ja välitön kustannusten nousu, jota onnistuneen sähköenergian kiinnitysten ja energian käytön optimoinnin ansiosta onnistuttiin osaltaan hillitsemään. Myös talvikunnossapidon resurssointia nostettiin loppuvuoden osalta lautakunnan päätöksen mukaisesti. Yksityistieavustuksia myönnettiin lähes talousarvion suuruisena 0,2 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut alittivat talousarvion noin 0,6 miljoonaa euroa. Suurimpana tekijänä oli vuokrakulujen toteutuminen talousarviota pienempänä. 

Toimintakate oli noin 2,1 miljoonaa euroa talousarviota heikompi.

Tiloihin ja infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja toteutettiin yhteensä noin 39,1 miljoonalla eurolla. Talousarvion 2022 investointimäärärahasta jäi käyttämättä noin 9,3 miljoonaa euroa, josta keskeytetyn palloiluhallihankkeen osuus on 3,7 miljoonaa euroa ja hankkeisiin tulleiden aikataulumuutosten osuus 5,3 miljoonaa euroa. Nämä tekijät huomioiden, käytettävissä olleesta määrärahasta jäi käyttämättä noin 0,4 miljoonaa euroa. Aikataulumuutoksista johtuneet määrärahatarpeet on huomioitu vuoden 2023 talousarvion määrärahoissa.

Tiloihin kohdistuvia investointeja toteutettiin noin 26,4 miljoonalla eurolla. Suurimpia olivat uudisrakennukset, Pohjois-Porin monitoimitalo (9,9 miljoonaa euroa), Vähärauman monitoimitalo (6 miljoonaa euroa), ja Noormarkun paloasema (1,5 miljoonaa euroa).   

Korjausinvestoinneista suurimmat kohdistuivat Porin Lyseon tilamuutoksiin (1 miljoona euroa), Reposaaren alueen palvelumuotoiluun (0,8 miljoonaa euroa), Ulasoorintie 9 tilamuutoksiin (0,6 miljoonaa euroa), Kaupunginsairaalan A-rakennuksen peruskorjaukseen (0,5 miljoonaa euroa), Harjoitushallin korjaukseen (0,5 miljoonaa euroa) ja Kallelan koulun saneeraukseen Myötätuulen käyttöön (0,4 miljoonaa euroa). Lisäksi tehtiin erillisen kunnossapito- ja pitkäntähtäimen suunnitelman mukaisesti usean eri kohteen teknisen korjausvelan hallintaan tähtääviä toimenpiteitä.

Infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja toteutettiin noin 12,9 miljoonalla eurolla. Suurimpia kohteita olivat Pohjoisväylä (3,1 miljoonaa euroa), Jokikeskus (1,8 miljoonaa euroa), katujen perusparantaminen (2,7 miljoonaa euroa, josta uudelleenpäällystykseen noin 1 miljoona euroa), katuvalaistuksen saneeraus (1 miljoona euroa), liikennejärjestelyt (0,9 miljoonaa euroa, suurimpina Keskusaukion perusparannus ja Vähäraumantien ja Perkonaukion saattojärjestelyt ja pysäköinti), kaupunkikehityskohteet 0,5 miljoonaa euroa, suurimpana Yyterin Sipintien pysäköintialue ja jalankulku- ja pyörätien rakentaminen) ja maa-alueiden uushankinta (0,6 miljoonaa euroa). Ajoneuvojen hankintaan käytettiin noin 0,2 miljoonaa euroa.

Irtaimen investointeja toteutettiin noin 0,4 miljoonalla eurolla. Suurimmat hankinnat olivat imulakaisukone ja pientareiden tikutuskone.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja. Palveluliikelaitos toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena ja sen tilinpäätös liitetään osaksi kaupungin tilinpäätöstä sellaisenaan. Johtokunta käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan ja allekirjoittaa sen yhdessä liikelaitoksen johtajan kanssa.

Toimintatuotot toteutuivat 684 626 € suunniteltua suurempana, johtuen pääasiassa kohteiden muutoksista sekä puhtauden erillisistä lisätilauksista. Tuet ja avustukset toteutuivat 130 901 € suunniteltua suurempana, johtuen ennakoitua suuremmista maito-, hedelmä-, työllistämis- ja palkkatuista sekä työterveyshuollon korvauksista. 

Toimintamenot toteutuivat suunniteltua 1 141 355 € suurempina. Henkilöstömenojen osuus muutoksesta oli -960 527 €, palvelujen ostojen -285 040 €, aineet, tarvikkeet ja tavaroiden +40 809 € ja muiden toimintakulujen + 63 403 €. Henkilöstömenojen osalta muutos suunniteltuun johtuu pääasiassa sairauspoissaolojen aiheuttamista sijais-, erilliskuluista, työllistämiskuluista ja sote-toimintojen eriyttämiskuluista, kohdemuutoksista sekä Korona-kertakorvauksesta. Palvelujen ostojen osalta merkittävimmät muutokset tulivat työterveys- sekä pesulapalveluiden kustannusten noususta. Muiden toimintamenojen poikkeama perustuu pääasiassa sisäisten kulujen muutoksiin. 

Palveluliikelaitoksen vuoden 2022 vuosikate jäi asetetusta tavoitteesta 456 770 €. Talousarviossa 2022 investointeihin varattiin 290 000 € ja määräraha käytettiin talousarvion mukaisesti keittiö- ja puhtaanapitolaitteiston hankintaan. Investoinnit toteutuivat 276 164 €.

Palveluliikelaitoksen tilintarkastus on suoritettu, mutta liitetietojen tunnuslukujen tarkistaminen on vielä kesken esityslistaa lähetettäessä. Tästä johtuen liitteenä oleva Palveluliikelaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2022 on toistaiseksi tarkastamaton. Tarkastettu liite toimitetaan viimeistään kokoukseen.

Perustelut

Porin Veden talous toteutui vuonna 2022 talousarvion vuosikatetavoitetta hieman heikommin, mutta tilikauden ylijäämä oli kuitenkin budjetoitua suurempi. Tämä aiheutui poistojen vähenemisestä. Liikevaihto oli 21,2 M€, kulut 11,5 M€, kaupungille maksettu peruspääoman korko 2,2 M€ ja poistot 4,6 M€. Tilikauden ylijäämä oli 3,2 M€.

Valmiussuunnittelun ja kriisitilanteisiin varautumisen yleinen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Varautumisen tärkeys korostui vuoden 2022 aikana konkreettisesti Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan Ukrainaan aiheuttamien vaikutusten myötä. Näitä ovat sähköenergiapulan uhka, materiaalien hintojen merkittävä nousu ja toimitusaikojen piteneminen. Mahdolliseen valtakunnalliseen sähköpulaan ja siitä seuraaviin kiertäviin sähkökatkoihin laadittiin toimintasuunnitelma ja varavoimakoneita varattiin Porin Veden käyttöön. Toimitusvarmuutta Meri-Porin vedenjakelun osalta parannettiin rakentamalla toinen rinnakkainen Meri-Poria palveleva runkovesijohto Ulasoorista Pihlavaan. 

Talousveden laatu oli edelleen hyvä ja koko vesihuollon palvelutaso korkea. Tekopohjavesilaitoksessa tuotettua talousvettä ryhdyttiin johtamaan myös Ahlaisiin pysyvästi helmikuussa. Samalla alueen pieni riskialtis pohjavedenottamo siirrettiin varavesilaitokseksi.

Etäluettavien vesimittareiden hankinta ja asentaminen asiakkaille alkoi kuluneena toimintavuotena. Vuoden lopussa näitä mittareita oli asennettu noin 600 kappaletta. Etämittaroinnin käynnistymistä hidasti jonkin verran laitteiden saatavuuspula.

Ympäristöasioiden korkealaatuinen hoito on liikelaitokselle jo toimialankin vuoksi keskeistä. Luotsinmäen keskuspuhdistamo toimii erittäin hyvin. Pomarkun kunnan jätevesiä ryhdyttiin käsittelemään keskuspuhdistamolla lokakuussa 2022. Myös Reposaaren ja Lavian pienpuhdistamot toimivat hyvin. Jätevedenpuhdistuksessa syntyvän puhdistamolietteen käsittelystä ja loppusijoituksesta hyötykäyttöön vastaa Envor Pori Oy, jonka 15 vuotinen palvelusopimuskausi alkoi maaliskuussa 2018. Luotsinmäen keskuspuhdistamon yhteyteen valmistuneen Envorin Porin biokaasulaitoksen vihkiäiset pidettiin 24.5.2022.

Myyty vesimäärä väheni 2,9 %. Laskutettu jätevesimäärä väheni 2,2 % . Verkostoon pumpattu vesimäärä väheni 1,7 % ja puhdistettu jätevesimäärä väheni 6,7 %. Vuotovesimäärä vesijohtoverkossa oli 9,3 %. Viemäriverkoston vuotovesimäärä väheni ja oli 29,8 %. Runkovesijohdon vuotoja sattui vain 25 kappaletta, joka on pienin määrä vuosikymmeniin. Suoritteet ilmaisevat, että vesi- ja viemäriverkostojen kunto on parantunut.

Porin Veden taksat olivat ennallaan jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Ne ovatkin nyt selvästi vastaavaa kokoluokkaa olevien suomalaisten vesihuoltolaitosten taksojen keskitasoa edullisemmat.

Toteutuneet investoinnit olivat 4,06 M€. Laajennus- ja uudisrakennusinvestoinneista suurimmat olivat vesihuoltoverkot Ryytimaakujalle ja Teerikalliotielle.  Saneerauksen osuus kaikista investoinneista oli yli 90 %. Huomattavimpia saneerausinvestointeja olivat poistuvan Venatorin varavesilaitoksen korvaava runkovesijohtoyhteys Ulasoori-Pihlava-välille, Kummuntien ja Koivistonluodontien vesijohdon saneeraus ja Ruosniemen alueen betoniviemäreiden saneeraus.

Investoinnit toteutettiin kokonaisuudessaan Porin Veden vuotuisella tulorahoituksella. Vaikka verkostojen kunto on saatu oikein suunnatuilla saneerausinvestoinneilla tunnuslukujen valossa paranemaan, on 4,0 mil. euron investointimäärä Porin Veden kokoiselle vesihuoltolaitokselle liian matala. Tuotantolaitoksiin ei ole pitkään investoitu pienehköjä vuosi-investointeja suuremmassa määrin. Kaupunginvaltuuston asettama vuoden 2023 investointien maksimimäärä on 5,0 milj. euroa. Tämä lisämiljoona suunnataan 2023 laitosyksikön investointeihin. 

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. 

Toimialan käyttötalous toteutui talousarviota paremmin ja tarkastustoimi pysyi talousarviossa tilivuonna 2022.

Tarkastustoimen tilinpäätös on tehtävän kokonaiskustannusten osalta 49.061 euroa ylijäämäinen, eli kustannukset jäivät 9,72 prosenttia arvioidun alle. Suuri osa ylijäämästä selittyy henkilöstökuluista ja palveluiden ostoista, jotka toteutuivat alle budjetoidun.

Tarkastustoimen tilinpäätöstiedot vuodelta 2022 ovat esityslistan liitteenä. 

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Sivistystoimialan talous ei toteutunut alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Toimialan määrärahoihin tehtiin 2,85 miljoonan euron määrärahalisäys (KV 14.11. § 172). Määrärahojen ylitys johtui pääasiassa alkuvuoden koronapandemian, Ukrainan sodan sekä lainsäädännön muutosten aiheuttamista ennakoimattomista lisäkustannuksista ja palvelutarpeiden kasvusta.

Koronatilanteen kiihtyminen alkuvuoden aikana lisäsi henkilöstön sairauspoissaoloja, työterveyshuollon kustannuksia sekä tarpeellisten puhdistustarvikkeiden ja suoja-asujen hankintoja. Pandemia vaikutti myös toimintatuloihin. Alkuvuonna liikuntatiloja oli suljettuina tai niiden käyttö oli rajoitettua. Tämä vaikutti pääsymaksutulojen sekä tilojen käyttömaksujen kertymään. Pandemia vaikutti kokonaisuudessaan toimintojen taloudelliseen järjestämiseen. Helmikuussa alkaneen Ukrainan sodan seurauksena yleinen kustannustaso nousi ja nosti tarvikkeiden ja palveluiden hintoja. Kriisi vaikutti myös tiettyihin palvelutarpeisiin. Erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä jouduttiin lisäämään. Sivistystoimialan yksiköistä varhaiskasvatusyksikkö oli taloudellisesti vaikeassa asemassa. Vaikka hoidossa olevien lasten määrä vähentyi, lainsäädännön muutokset vaikuttivat toiminnan järjestelyyn ja resurssitarpeiden kasvuun. Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusten tiukennukset ja ryhmäkokosäädökset aiheuttivat merkittävästi lisäkustannuksia, joita ei pystytty riittävästi ennalta arvioimaan.

Sivistystoimialan toimintatulot toteutuivat kokonaisuudessaan muutettua talousarviota paremmin. Tuottoja kertyi 1,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota enemmän (toteumaprosentti 108,2). Suurimmat poikkeamat olivat tuissa ja avustuksissa. Tämä johtui merkittävästi suuremmasta hankerahoitustuottojen kertymästä. Valtion korona-avustuksia saatiin edellisen vuoden tapaan etenkin opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintojen tukemiseen. Toiminnan kehittämiseen tarkoitetun hankerahoituksen määrä pysyi myös korkealla tasolla. Maksutuotot jäivät talousarviosta. Tähän olivat syynä alkuvuoden tilojen käyttörajoitukset, jotka vaikuttivat tilojen käyttömaksujen sekä pääsymaksujen kertymään. Pääsymaksujen osalta päästiin korona-aikaa edeltävälle tasolle vasta vuoden jälkipuoliskolla.

Toimintamenot toteutuivat muutettuun talousarvioon verrattuna hieman suurempina (toteumaprosentti 100,6). Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion 0,7 miljoonaa euroa.

Henkilöstömenot toteutuivat muutettua talousarviota positiivisemmin (toteumaprosentti 97,4). Talousarvion lisämääräraha kohdennettiin pääosin henkilöstökuluihin, ja määrärahaa jäi käyttämättä. Muissa menolajeissa ylityksiä tuli, joten kokonaisuus menoja osalta oli pääosin muutetun talousarvion mukainen. Henkilöstökulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 %.

Palvelujen ostot ylittivät muutetun talousarvion (toteumaprosentti 108,5). Merkittävimmät ylitykset olivat kotikuntakorvauksissa, palvelusetelikuluissa, työterveyshuollon menoissa sekä ateria- ja siivouspalveluissa. Palvelusetelin indeksikorotus tuli voimaan elokuun alusta lukien. Palvelusetelipäiväkodeissa oli myös lapsia edelliseen vuoteen verrattuna enemmän. Työterveyshuollon menot kasvoivat erityisesti alkuvuoden koronatilanteen vuoksi, mutta pysyivät korkealla tasolla myös syyskaudella. Palveluliikelaitoksen ateria- ja siivouspalveluiden kustannuksiin vaikuttivat erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu, mutta myös toiminnan tilajärjestelyt.

Tarvikeostot ylittyivät selvästi (toteumaprosentti 117,2). Alkuvuonna jouduttiin hankkimaan suu-nenäsuojaimia ja puhdistustarvikkeita koronatilanteen jatkuessa. Hintojen nousu kasvatti tarvikehankintojen kustannuksia. Lisäksi uudisrakennuskohteiden valmistuttua pientarvike- ja kalusto-ostot kasvattivat menoja. Osaan näistä hankinnoista (alle 10000 euroa) tehtiin määrärahasiirrot investointimäärärahoista. Isommat hankinnat (yli 10000 euroa) toteutettiin investointimäärärahoilla. Tarvikemäärärahat olivat kustannustason nousu huomioon ottaen jonkin verran alibudjetoituja.

Avustukset alittivat muutetun talousarvion määrärahan (toteumaprosentti 92,4). Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien määrä pysyi edellisvuoden tasolla eikä enää laskenut kuten viime vuosina.

Muut toimintamenot ylittivät talousarvion (toteumaprosentti 130,8). Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä. 

Toimintakate toteutui muutetun talousarvion mukaisesti (toteumaprosentti 99,7). Muutetun talousarvion toimintakate oli -116.150.212 euroa. Toteutunut toimintakate oli -115.793.010 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 357.202 euroa. Toimintakatteen kasvu vuoteen 2021 verrattuna oli 3,7 %.

Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin 4. ja 7. luokkalaisten chromebookit sekä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tietokoneet. Määrärahaa käytettiin Vähärauman koulun sekä Meri-Porin päiväkodin ensikertaiseen varustamiseen sekä Psylin ja Lyseon tilamuutosten edellyttämiin kalustohankintoihin. Lisäksi tehtiin yksikköjen uus- ja korvaushankintoja. Investointimääräraha käyttötalouteen tehtyjen määrärahasiirtojen jälkeen oli 1.332.727 euroa. Määrärahasta käytettiin 1.110.040 euroa (toteumaprosentti 83,3). Määrärahaa jäi käyttämättä 222.687 euroa.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Perusturvan tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa, koska Perusturvan toiminnan siirtyessä hyvinvointialueelle Perusturvalautakuntaa ei enää ole.

Perusturvalautakunnan osalta toimintakate ylitti muutetun käyttösuunnitelman 4,47 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 101,35 %. Viime vuoden tilinpäätöksen jo valmistuttua Satasairaala toimitti kaupungin kirjaamoon tiedon, että kuntalaskutusta oikaistaan. Jäsenkunnille toimitetussa palvelumaksujen ennakkotiedossa vuodelta 2021 (lähetetty 21.1.2022 ja 1.2.2022) sairaanhoidon hinnanalennukseksi oli ennakoitu 3,5 M€, ja tehdyssä lopullisessa päätöksessä hinnanalennuksen lopullinen määrä oli 6,8 M€. Lopullinen hinnanalennus jäsenkunnille oli siis toimitettua ennakkotietoa suurempi. Porin kaupungin osuus suuremmasta hinnanalennuksesta oli 1,4 M€ ja se kirjautui vuodelle 2022.

Perusturvan oman toiminnan osalta toimintakate alitti muutetun käyttösuunnitelman -4,76 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 97,73 %. Menojen osalta määrärahat ylittyivät 9,72 milj. euroa ja toteumaprosentti oli 103,48 %. Tuloja kertyi 14,49 milj. euroa arvioitua enemmän ja toteumaprosentti oli 120,81 %.

Korona vaikutti edelleen vuonna 2022 ja sen vaikutukset Perusturvan toimintaan olivat kokonaisuudessaan laajat. Henkilökunta on joutunut edelleen joustamaan työtehtävien muuttuessa sekä lisä- ja ylitöiden jatkuessa. Lisähenkilökuntaa on käytetty edelleen koronaan liittyvien toimintojen ylläpitämiseksi. Korona on vaikuttanut myös palvelutarpeen kasvuun jokaisella palvelualueilla. Muun muassa perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä psykososiaalisissa palveluissa asiakkaiden määrä ja palveluntarve on noussut ja niiden vaikutukset heijastuvat pidemmälle aikavälille.

Koronasta saadut korvaukset valtiolta olivat kokonaisuudessaan 8,02 milj. euroa, joka sisältää korvaukset Porin, Merikarvian ja Ulvilan osalta. Kustannuksia kirjautui korona seurantakoodille vuonna 2022 yhteensä 5,18 milj. euroa. Kyseisellä seurantakoodilla ei ole kuitenkaan pystytty seuraamaan kaikkia koronaan liittyviä kustannuksia, vaan seurannan ulkopuolelle on jäänyt muun muassa henkilöstökuluja kuten vuosiloma-, sairasloma- ja erilliskorvauksia.

Tuloja kertyi 14,49 milj. euroa arvioitua enemmän ja toteumaprosentti oli 120,81 %. Suurin syy tulojen ylittymiselle oli koronasta saadut korvaukset valtiolta, joita saatiin yhteensä 8,02 M€. Muita tekijöitä tulojen ylittymiselle ovat asiakaskasmaksulain muutoksen positiivisempi kehittyminen alkuperäiseen arvioon verrattuna, ulkopaikkakuntalaisten laskutusmäärät sekä vakuutusyhtiöiltä tehtävä laskutus. Lisäksi tuloihin on vaikuttanut jäsenkuntalaskutuksen suuremmat tulot johtuen kulujen kasvusta.

Henkilöstökulut alittivat muutetun käyttösuunnitelman 10,90 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 91,97 %. Henkilöstökulujen kohdalla nousua edellisvuoteen oli 2,26 % (2,76 milj. euroa). Nousun pääasiallinen syy on kunta-alan työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset.

Palvelujen ostot ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 19,88 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 118,70 %. Palvelujen ostossa kasvua edellisvuoteen oli 12,04 milj. euroa (10,55%). Palvelujen ostojen kustannusten nousuun on vaikuttanut asiakaspalvelujen ostojen kohdalla ikäihmisten tehostetun palveluasumisen hintojen korotus kesäkuussa 2021 ja ostopalvelupaikkojen määrän kasvu sekä lastensuojelun ostopalveluiden hintojen korotus kesällä 2022 ja ostopalvelupaikkojen määrän kasvu.

Muiden palveluiden ostojen osalta työterveyshuollossa ja laboratoriopalveluissa on kasvua johtuen koronasta. Työterveyshuoltomaksut ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 0,88 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 167,24 %. Kasvua viime vuoteen oli 25,58 % (0,45 M€). Laboratoriopalvelut ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 1,3 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 139,16 %. Laskua viime vuoteen oli -13,66 % (0,73 M€).

Aineet ja tarvikkeet ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 2,41 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 124,77 %. Nousua edellisvuoteen 3,57 % (0,42 M€). Merkittävä syy ylitykseen olivat koronaa varten hankitut suojaimet ja hoitotarvikkeet työntekijöiden ja asiakkaiden suojaamiseksi sekä lisäksi kalliit korvaushoidon lääkkeet.

Avustukset alittivat muutetun käyttösuunnitelman 1,28 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 91,79 %.  Avustusten kohdalla vuodelle 2022 kohdistettiin tuottavuusmäärärahoista lisää rahaa omaishoidon tuen palveluseteleitä varten. Palveluseteleitä ei myönnetty niin paljoa kuin on suunniteltu. Lisäksi kaikkia omaishoidon hakemuksia ei pystytty käsittelemään vuoden 2022 aikana.

Terveydenhuollon ostopalveluiden osalta toimintakate ylitti muutetun käyttösuunnitelman 9,15 milj. eurolla ja toteumaprosentti oli 107,50 %. Lähtökohta terveydenhuollon ostopalvelujen kohdalta oli haasteellinen vuodelle 2022, koska käyttösuunnitelmassa oli nousuvaraa edellisestä vuodesta -4,3 % (-5,5 M€). Kustannuksia lisäsi loppuvuonna Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluhinnaston väliaikainen tarkistaminen marras-joulukuun osalta siten, että palveluhintoja korotettiin 5 % sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin kertaluontoinen palkkasaatavien maksu marraskuussa 2022.

Irtaimen investointeihin osalta varattu Perusturvan vuoden 2022 investointisuunnitelmassa 0,2 milj. euroa. Irtaimen investoinnit toteutuivat pääosin muutetun investointisuunnitelman mukaisesti. IT-investoinnit eivät toteutuneet vuoden 2022 investointisuunnitelman mukaisesti. Pääasiallisena syynä tähän on toiminnan siirtyminen hyvinvointialueelle vuodesta 2023 alkaen.

Tuottavuusohjelmalle myönnettiin 5,05 M€ määräraha vuodelle 2022. Tuottavuusohjelman toimenpidesuunnitelmaa toteutettiin vuoden 2022 aikana Perusturvan kaikilla palvelualueilla. Ohjelman väliarviointi laadittiin yhteistyössä NHG:n kanssa. Väliarvioinnissa kartoitettiin tuottavuusohjelman vuoden 2021 aikana tehdyt toimenpiteet ja analysoitiin toimenpiteiden toiminnallisia vaikutuksia kustannustaso huomioiden. Väliarvioinnin perusteella laadittiin ehdotus jatkokehittämisen painopisteiksi huomioimalla myös hyvinvointialueen valmistelu.

Selvityksen perusteella Porin perusturva saavutti vuonna 2021 tuottavuusohjelman mukaisen kulukehityksen. Tuottavuusohjelman jatkokehittämisen painopisteiksi määriteltiin lähetekäytäntöjen, kotihoidon ja yhteisöllisten asumispalveluiden kehittäminen sekä raskaan palvelukäytön ehkäiseminen ja asiakasohjaus.

Terveys- ja sairaalapalveluiden palvelualueella aloitettiin sote-keskus Cottonissa ja Itä-Porin sote-keskuksessa monialaisen tiimityötavan käyttöönotto.  Lisäksi jatkohoidon prosesseja ja palveluketjuja tarkistettiin sekä asiakasohjausta- ja neuvontaa kehitettiin yhteistyössä ikääntyneiden palvelualueen kanssa. Noormarkun kotiinkuntoutusyksikön toiminta vakiinnutettiin ja yhteistyötä laajennettiin erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon lähetekäytännöt, suoritemäärät ja kustannukset selvitettiin.

Iäkkäiden palveluissa palvelurakenteen keventäminen on edennyt ja kotihoitoa kehitettiin teknologian avulla ottamalla käyttöön etähoiva ja lääkeautomaatit. Lisäksi kotihoidossa aloitettiin laajempi kehittämishanke, jossa käytiin läpi kaikki kotihoidon prosessit. Yhteisöllisiä asumispalveluita pyrittiin aluekohtaisesti viemään eteenpäin. 

Lasten ja perheiden palveluissa kehitettiin yhteistyötä yhteiskumppaneiden kanssa tietojärjestelmien ja etäpalveluiden avulla. Digitalisaation osalta ammattilaisten työkaluja on päivitetty vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja erilaisia digijärjestelmiä on otettu käyttöön. Tiedolla johtamisen järjestelmän kehittäminen on toistaiseksi keskeytetty hyvinvointialueen linjausten mukaisesti.  Työhyvinvointi osiossa painopiste oli erityisesti työnohjauksessa ja työyhteisövalmennuksissa, sekä esihenkilötyön ja työkyvyn aktiivisessa tuessa.  

Tuottavuusohjelman parissa kehitettyjä ja hyväksi todettuja toimintoja on siirretty osaksi hyvinvointialueen toimintaa. Näistä voidaan mainita mm. toimivien hoitoketjujen mallinnus, hoitotarvikejakelun kehittämistyö, ikääntyneiden kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen kehittäminen sekä lasten ja nuorten chat-palvelu. 

Perustelut

Satakunnan pelastuslaitos on vuoden 2016 alusta toiminut kirjanpidollisena taseyksikkönä. Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.11.2016 kirjanpidollisen taseyksikön avaavan taseen 1.1.2016. Kirjanpidollisena taseyksikkönä pelastuslaitoksella on oma pankkitili ja kaikki laitokselle kuuluvat tuotot ja kulut kohdistetaan pelastuslaitoksen omille kustannuspaikoille.

Vuosi 2022 oli Satakunnan pelastuslaitoksen viimeinen toimintavuosi kuntien järjestämisvastuulla. Vuoden 2023 alusta alkaen pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy Satakunnan hyvinvointialueelle.

Vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan Satakunnan pelastuslaitoksen ja varsinaisen pelastustoimen tuloslaskelman vuosikate osoittaa ylijäämää 1 963 345 euroa ja tilikauden tulos on 649 561 euroa. Uudenmuotoisessa tuloslaskelman kaavassa tuloksen jälkeen tulevat varausten muutokset ja sisäiset vyörytyserät. Näin tilikauden alijäämä vyörytyserien jälkeen on –275 434 euroa. Tämä alijäämä kirjataan taseeseen tilikauden ylijäämä-/alijäämätilille.

Varsinaisen pelastustoimen tuloslaskelmassa kuntien maksuosuuksia pienennettiin vuoden 2021 talousarviosta 600 000 eurolla ylijäämän välttämiseksi. Toimintatuotot ylittyivät noin 290 000 euroa budjetoidusta.

Toimintakulut ylittivät talousarvion 773 000 euroa ja niiden kasvu oli 3 prosenttia. Henkilöstömenojen osalta menojen ylitys johtuu pääosin hyvinvointialuevalmistelun aiheuttamalla resurssitarpeella sekä poikkeuksellisen suurilla ylityökuluilla, jotka ovat aiheutuneet palvelutasopäätöksen mukaisen valmiuden ylläpidosta.

Ensihoitotoiminta kokonaisuutena ja erikseen eri sopimusosapuolien kesken toteutui sopimusten mukaisena kustannusneutraalisti eli palvelun ostajat vastasivat kustannuksista täysimääräisesti. Ensihoitotoiminnan tuotot ja kulut sisältyvät Satakunnan pelastuslaitoksen tuloslaskelmaan, mutta vaikutus yli-/alijäämään vyörytyserien jälkeen on +/- nolla.

Investointien toteutuma talousarvioon nähden oli 92,8%. Voimakas hintojen nousu ja toimitusvaikeudet pakottivat muuttamaan alkuperäistä investointisuunnitelmaa. Lisäksi yksi toimittaja hakeutui konkurssiin juuri ennen ajoneuvon sovittua luovutuspäivää, mikä aiheutti investoinnin osittaisen siirtymisen vuodelle 2023.

Vuoden 2022 tilinpäätösraportit sisältävät kolme tuloslaskelmaa ja kirjanpidon investointiraportin sekä taseen. Tilinpäätöstä tarkentavina tietoina liitetietoihin sisältyy selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja taulukko kuntien maksuosuuksista.

Perustelut

Vuosi 2022 oli elinvoima- ja ympäristötoimialan elinkaaressa toinen kokonainen talousarviovuosi. Organisaatiomuutoksessa 1.9.2020 yhdistettiin osa konsernihallinnon elinvoimayksiköstä ja viestintäyksiköstä sekä ICT-yksikkö kokonaisuudessaan ympäristö- ja lupapalveluiden toimialaan. Samalla Visit Pori Oy:n henkilöstö ja osa toiminnasta siirtyi liikkeenluovutuksessa toimialalle. Elinvoima- ja ympäristötoimiala kokoaa kaupungin keskeiset elinvoimaisuutta palvelevat toiminnot yhteen. Kyseessä onkin moninainen toimiala, joka koostuu pitkälti viranomaistoiminnasta.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstöön kuului vuoden 2022 joulukuussa 166 vakituista, 29 määräaikaista ja 56 työllistettyä. Toimipisteitä oli Valtakatu 11:ssa sijaitsevien kiinteistöjen lisäksi ainakin Teljänkatu 5:ssä, Hallituskatu 12:ssa, Länsipuisto 24:ssa, Yrjönkatu 13:ssa, Keskustantie 4:ssä, Veturitallinkatu 7:ssä ja Ulasoorintie 6:ssa. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkärien vastaanottotilat sijaitsivat Maantiekatu 31:ssä, Ulvilassa, Harjavallassa ja Eurajoella.

Vuonna 2021 alkanut työllisyyden kuntakokeilu yhdistää valtion ja kunnan työllisyyspalvelut ja kaupungilla on vastuu noin 5200 porilaisen työnhakijan lakisääteisistä työvoimapalveluista. Työllisyyspalveluiden kuntakokeilun toista toimintavuotta väritti lakisääteisen uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto 1.5. alkaen. Tämä lisäsi asiakkaiden kasvokkaisia tapaamisia ja asiakkaiden työnhakuvelvoitteita. Uuden palvelumallin myötä TE-toimistosta siirtyi vielä 10 asiantuntijaa kuntakokeilun työnjohdon alle. Kaikkiaan kuntakokeilussa työskentelee noin 70 henkilöä ja työllisyyspalveluiden pajoilla ja hallinnossa noin 25 henkilöä.

Kuntakokeilun sisälle kuuluvasta TYP-toimintamallista siirtyi vuoden 2023 alusta alkaen 5 sosiaaliohjaajaa ja 1 terveydenhoitaja Satakunnan hyvinvointialueen työntekijöiksi. He jatkavat kuitenkin entisen kaltaisissa tehtävissä osana kuntakokeilua. Työpajoilta siirrettiin 3,5 henkilötyövuotta (4 henkilöä) niistä tehtävistä, jotka kohdistuvat pelkästään kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksiin. Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialue vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista. Näin ollen myös osa toimitilakuluista Porin pajojen osalta siirrettiin hyvinvointialueen vastuulle ja Laviassa sijaitseva Ekopaja siirtyi kokonaisuudessaan.

Vuonna 2022 Porin työttömyysasteen keskiarvo oli 11 %, kun se vuonna 2021 oli 12,7 %. Porin aktivointiasteen keskiarvo oli 30,8 % (v. 2021 28,2 %). Aktivointiaste kertoo työnhakijoiden osallistumisesta työllistymistä edistäviin palveluihin tai koulutuksiin. Palkkatuella työllistämisessä pysyttiin samoissa lukemissa kuin vuonna 2021. Kaupunki pystyi tarjoamaan noin 150 porilaiselle työnhakijalle työllistymismahdollisuuksia kaupungin eri yksiköissä käytettävissä olleen työllistämismäärärahan turvin. Kuntakokeilun myöntämällä palkkatuella ja ns. Pori-lisällä tuettiin noin sadan työnhakijan työllistymistä yhdistyksiin tai yrityksiin. Kesätyötukea joko kaupungin yksiköihin tai alueen yrityksiin ja yhdistyksiin myönnettiin noin 900 nuoresta.

Markkinoinnin osalta vuosi 2022 oli erityisen onnistunut. Porisuhdeneuvoja -kampanjan suosio valtasi koko Suomen videoiden näyttökertojen ollen yli 8 miljoonaa kaupungin omissa sosiaalisen median kanavissa. Kampanja näkyi ja kuului sosiaalisen median lisäksi ansaittuina mediaosumina 270 kertaa niin painetussa mediassa, verkkomedioissa, televisiossa kuin radiossa. Markkinointiin varatut määrärahat käytettiin vuonna 2022 täysimääräisesti.

Toimialalla tehtiin neljä talousarviomuutosta vuoden 2022 aikana. Työllisyyden hoidon vuoden 2022 talousarviossa oli varattu tukea koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen,​ josta osa osoitettiin suunnitelmien mukaan toimialoille. Kirjanpidollisista syistä osa tuesta osoitetaan toimialoille määrärahasiirtona, joita tehtiin vuoden 2022 aikana kaksi kappaletta yhteensä 381 332,39 euroa. Promenadisalin liiketoimintojen siirto elinvoima- ja ympäristötoimialta matkailu- ja markkinointiyksikön kustannuspaikalta tekniselle toimialalle oli yhteensä -115 900,00 euroa. Lisäksi Pihlavan torin yleissuunnitelman määräraha -21 170,00 euroa siirrettiin sivistystoimialalta elinvoima- ja ympäristötoimialan Kaupunkisuunnittelu-toimintayksikön kustannuspaikalle.

Talouden positiivinen suunta perustui muun muassa arvioitua pienempiin kustannuksiin ICT-yksikössä sekä arvioitua pienempiin palvelujen ostoihin ja henkilöstökustannuksiin koko toimialalla. Lisäksi valtio myönsi joukkoliikenteelle yli 1 M euroa budjetoimatonta valtionapua vuoden 2022 aikana. Toimialan tilinpäätös päätyi positiiviseen tulokseen sitovan toimintakatteen alittuessa 2,48 M eurolla.

Talousarviopoikkeamat

Toimialan toimintatuotot ylittyivät 0,7 M eurolla (+7,48 %), vaikka myynti- ja maksutuotot jäivätkin yhteensä 0,6 M euroa vajaaksi käyttösuunnitelmasta. Rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksen tuotot jäivät yhteensä noin 0,4 M euroa budjetoidusta. Rakennusvalvonnan lupahakemusten ja myönnettyjen lupien määrä oli kuitenkin aikaisempien vuosien tasoa, mikä tarkoitti korona-aikana alkaneen pienimuotoisen uudisrakentamisen ja muutosrakentamisen säilymistä vireänä. Merkittäviä liiketaloudellisia hankkeita ei kuitenkaan ollut edennyt lupavaiheeseen entiseen malliin ja tämä näkyi rakennusvalvonnan tuotoissa vähenemisenä käyttösuunnitelmaan nähden.

Joukkoliikenteen lipputulot toteutuivat noin 170 000 euroa pienempinä kuin arvioitiin. Vaikka etäopetusta ei enää järjestetty ja etätyökehotukset lievenivät suosituksiksi, kiersi kouluissa alkuvuodesta laajalti poissaoloja aiheuttanut koronaepidemia, mikä vaikutti matkojen määrään ja sitä kautta lipputuloihin. Joukkoliikenteen aikataulut ja reitit toteutuivat kuitenkin koko vuoden ajan suunnitellusti ja sopimuksen mukaisesti.

Ekomaksutuotot toteutuivat 100 000 euroa pienempinä kuin arvioitiin. Jätehuollon ekomaksut on tuloutettu Teknisen toimialan jätehuollon kustannuspaikalta. Suunnittelu- ja kehittämisyksikön jätehuoltoviranomaisen sekä jätehuollon suunnittelun ja neuvonnan kulut on katettu näillä ekomaksutuotoilla, samoin kuin Teknisen toteuttama jätehuolto on samoilla tuotoilla rahoitettavaa. Vuonna 2022 kuitenkin kompostointirekisteriin liittyvän toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ei edennyt arvioidulla tavalla. Lisäksi jätehuoltoviranomaisen suunnittelijan palkkamääräraha jäi käytännössä koko vuodelta käyttämättä, koska toimintaa hoidettiin sijaismenettelyin, joten toteutuneita kuluja ei syntynyt budjetoidun mukaisesti.

Toimintatuottojen kasvu johtui kuitenkin muiden toimintatuottojen ja avustusten lisääntymisestä 1,2 M eurolla. Näistä suurimpia olivat joukkoliikenteen saamat, budjetoimattomat valtionavustukset. Traficom päätti 21.9.2022 vuoden 2022 joukkoliikenteelle myönnettävistä valtionavuista. Pori sai 50 000 euroa odotettua enemmän perusrahoitusta liikenteen sopimuskorvauksiin eli 0,84 M euroa. Talousarviovaiheessa ennakoimattomia avustuksia käyttövoimavelvoitteiden toteuttamiseen saatiin 230 000 euroa, mikä on puolet vähemmän kuin vuonna 2021. Käyttövoimatukea jaetaan kaluston päästöluokan ja käyttövoiman perusteella suhteellisin osuuksin joukkoliikennekaupungeille. Käyttövoimatuki saattaa pienentyä myös tulevina vuosina, koska muissa joukkoliikennekaupungeissa on otettu käyttöön sähköbusseja.

Lisäksi Traficom tuki 750 000 eurolla Covid-19-tautitilanteen ja Ukrainan sodan aiheuttamia äkillisesti nousseita liikennöintikustannuksia (polttoaineen hinnannousu). Yhteensä Traficom myönsi tukea 1,82 M euroa, josta siis yli 1 M euroa on budjetoimatonta.

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuoden 2022 laskennallisen korvauksen työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun osallistuville kunnille johtuen kuntakokeiluiden viivästymisestä vuonna 2021. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen oli tarkoitus käynnistyä vuoden 2021 alusta, mutta kokeilujen käynnistyminen viivästyi ennalta arvioidusta ajankohdasta kahdella kuukaudella käynnistyen 1.3.2021. Kokeiluun osallistuvat kunnat olivat ehtineet tehdä jossain määrin rekrytointeja ja sitoutua eräisiin muihin menoihin kokeilun käynnistämiseksi heti vuoden 2021 alusta. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta piti kokeilulakia koskevassa mietinnössään tarpeellisena, että kunnille korvataan pääosin kokeilusta aiheutuvat kustannukset tammi- ja helmikuun ajalta. Porille tämä budjetoimaton korvaus oli noin 80 000 euroa.

Lisäksi lisäyksinä avustustuotoissa näkyy myös hankkeisiin kohdistuneita tuottoja.

Toimintamenot jäivät 1,7 M euroa (-5,13 %) pienemmiksi kuin käyttösuunnitelmassa oli arvioitu. Henkilöstökulut alittuivat noin 0,15 M eurolla. Toisaalta henkilöstökulut eivät toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti ICT:ssä, eläinlääkinnässä, kaupunkisuunnittelussa, joukkoliikenteessä, työllisyydenhoidossa, jätehuoltoviranomaisella eikä rakennusvalvonnassa johtuen siitä, että henkilöstösuunnitelman mukaiset rekrytoinnit jäivät kokonaan tai osittain toteutumatta. Tähän vaikutti muun muassa rekrytointivaikeudet eläinlääkinnässä, kaupunkisuunnittelussa, ICT-yksikössä ja joukkoliikenteessä. Lisäksi kaupunkisuunnittelussa, työllisyydenhoidossa ja ICT-yksikössä on ollut henkilöstön vaihtuvuutta pitkin vuotta. ICT-yksikössä myöskään erilliskorvaukset eivät toteutuneet täysimääräisesti.

Toisaalta taas työllistämispalkat eli palkkakustannukset, jotka syntyvät kaupungin eri yksiköihin palkattujen työttömien palkkauskustannuksista, ylittyivät noin 0,2 M eurolla. Palkkauskustannuksiin haetaan ELY-keskukselta valtion palkkatukea, joka voi olla maksimissaan 50 % palkkauskuluista. Palkkatuki tilitetään kuntaan lähes kuuden kuukauden viiveellä ja tästä syystä tulot ja menot eivät kulje käsi kädessä kuukausitasolla. Palkkatukityöllistäminen heijastuu positiivisesti niin sanotulle Kelan sakkolistalle sekä verotuloihin.

Palvelujen ostot jäivät 1,3 M euroa pienemmiksi käyttösuunnitelmaan verrattuna. ICT:n osalta palvelujen ostoista on jäänyt käyttämättä 0,4 M euroa, johon suurimpana syynä on se, että kaikki ohjelmistohankinnat eivät edenneet suunnitelmien mukaisesti ja näin ollen kustannukset eivät ole kohdistuneet vuodelle 2022.

Joukkoliikenteessä palvelujen ostoja tehtiin 146 000 euroa vähemmän kuin mihin varauduttiin. Liikennöintikustannuksissa varauduttiin mahdollisuuteen aluehallintoviraston toimivallassa olevan tartuntatautilain 2016/1227 § 58 f mukaiseen määräykseen matkustajamäärien rajoittamisesta. Tällöin koulujen alkamis- ja päättymisaikoina olisi ostettu lisävuoroja, jotta yksittäisessä linja-autossa oleva matkustajamäärä olisi ollut vähäisempi. Aluehallintovirasto pyysi lausuntoa rajoittamistoimenpiteistä keväällä, mutta silloin matkojen määrä väheni pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parannuttua, eikä määräystä annettu. Polttoainekulut kasvoivat vuoden aikana merkittävästi. Kustannusnousu näkyi liikennöintisopimuskorvausten kasvuna, koska korvaukset on sidottu liikennöinti-indeksiin. Esimerkiksi Porin Linjat Oy:n kanssa tehdyssä hankintasopimuksessa indeksin nousuvaikutus oli 497 000 euroa.

Asiantuntija- ja asiakaspalvelujen ostot jäivät pienemmiksi käyttösuunnitelmaan nähden myös muun muassa eläinlääkinnässä, elinkeinopalveluissa ja kaupunkisuunnittelussa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ostopalveluihin käytettävissä olevaa määrärahaa ei pystytty hyödyntämään täysimääräisesti. Kaupunkisuunnittelun kaavoitushankkeet ovat pitkäjänteisiä projekteja, joten ne eivät välttämättä etene vuodessakaan niin pitkälle, että ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käytölle tulisi siinä ajassa tarvetta.

Muista toimintakuluista saatiin säästöä 0,3 M euroa. ICT:n leasingvuokrakuluista jäi käyttämättä 325 000 euroa, sillä Pori-puhelimia ei hankittu perusturvalle johtuen vuodenvaihteessa 2022-2023 tapahtuvasta hyvinvointialueuudistuksesta.

Investointimäärärahojen käyttö

Toimialan irtaimen omaisuuden investointimäärärahaa (20 000 euroa) ei käytetty vuonna 2022 ollenkaan.

Työllisyyspalveluiden 60 000 euron investointimäärärahalla hankittiin mm. nuorten työpajalle auto sekä rakennettiin ja huollettiin Porin alueen retkeilyreittejä ja taukopaikkoja. Määräraha käytettiin täysimääräisesti.

ICT-yksikkö toteutti vuoden 2022 aikana verkkosivujen uudistusprojektin, käytöstä poistetun työterveysjärjestelmän arkistoinnin, tiedolla johtamisen liittyen datankäytön kehittämistä, työajanseurannan ja työvuorosuunnitellun järjestelmien päivittämisen sekä ohjelmistorobotiikan käyttöä laajennettiin. Lisäksi laitehankintoja tehtiin laajasti investoinneista, kuten esimerkiksi AV-laitteita uusittiin, konesalin elinkaaripäivitys, kameravalvontaa uusittiin ja laajennettiin, verkkolaitteita uusittiin sekä hankittiin sivistyksen oppilas- ja opettajanpuolen hankkeita. Osa investoinneista siirtyi toteuttavaksi vuodelle 2023, kuten esimerkiksi tietoturvaan liittyviä kokonaisuuksia ja ohjelmistojen vaihtoihin liittyviä kokonaisuuksia.

ICT-investointimäärärahaa oli varattu yhteensä 1,25 M euroa vuodelle 2022. Tästä jäi käyttämättä 230 000 euroa.

Yyterin kehittämiseen oli varattu yhteensä 1 265 000 euroa investointimäärärahaa, josta 400 000 euroa Yyterin elinkeinoelämää tukeviin investointeihin ja Yyterin inforakennukseen 865 000 euroa. Määrärahaa käytettiin Yyterin aukion yleissuunnitelman toteutukseen, kävijälaskureihin sekä ranta-alueen tietoverkkoon. Muita investointikohteita olivat Yyterin tapahtuma-alueen profilointityön aloitus sekä uusien pelastuslautojen ja rannan monitoimikoneen hankinta. Kokonaisuudessaan Yyterin kehittämiseen varatusta investointimäärärahasta jäi käyttämättä noin 1,2 M euroa.

Golfpolun lankongin uusiminen viivästyi infrarakentamisen henkilöstöresurssin puutteen vuoksi. Rakentamiselle saatu 30 %:in valtionavustus 71 310 euroa saatiin kuitenkin kokonaisuudessaan siirrettyä vuodelle 2023. Hanke jatkuu suunnitellusti, vaikkakin muutaman kuukauden myöhässä, ja uusi puurakenteinen lankonki valmistuu kesäsesongiksi 2023, jolloin myös alueen käyttäjämäärä on suurimmillaan.

Uuden inforakennuksen rakentaminen viivästyi lupaprosessista johtuen ja täten vanhan rakennuksen purkua ja uuden rakentamista ei päästy aloittamaan vuoden 2022 aikana. Purkulupa on sidottu rakennuslupaan. Tämä kuitenkin vaikuttanee kokonaiskustannuksiin positiivisesti, sillä rakentamisen kustannukset ovat syksyn 2022 jälkeen laskeneet. Rakentaminen aloitetaan heti rakennusluvan vahvistuttua alkuvuodesta 2023 ja rakennus valmistuu kesäkaudeksi 2024.

Perustelut

Kuntalain 113 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Talousyksikkö on koonnut kuntalain mukaisen vuoden 2022 tilinpäätösasiakirjan, joka on esityslistan liitteenä.

Kaupungin toteutunut tulos -7,8 miljoonaa euroa oli 0,4 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna 2021, mutta jäi 1,5 miljoonaa euroa alkuperäisestä talousarviosta.

Toimintakate kasvoi 6,6 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Hyvinvointialueelle vuoden vaihteessa siirtyneistä toiminnoista perusturvan oman toiminnan kasvu oli 8,7 %, erikoissairaanhoidon ostopalveluiden 2,9 % ja Satakunnan pelastuslaitoksen 8,6 %. Kaupungille jäävistä tehtävistä sivistystoimialan toimintakate kasvoi 3,7 % ja muiden toimintojen yhteensä 8,8 %. Muiden toimintojen osalta toimintakatteen kasvuun vaikuttivat esimerkiksi lentoliikenteen palautuminen normaaliksi koronatilanteen jälkeen (+0,9 miljoonaa euroa) sekä ensimmäinen kokonainen vuosi ePassi-henkilöstöetua (+0,6 miljoonaa euroa). Lisäksi teknisen toimialan tulokertymä putosi 1,6 miljoonaa euroa ja omajohtoinen rakentaminen (valmistus omaan käyttöön -erä) väheni 0,7 miljoonaa euroa. Kaupungin henkilöstömenot kasvoivat 2,8 % eli 8,1 miljoonaa euroa.

Verotulot kasvoivat yhteensä 18,5 miljoonaa euroa. Kunnallisveroissa kasvua oli 5,0%, yhteisövero-osuuksissa 9,2 % ja kiinteistöverossa 6,2 %.

Määrärahalisäyksinä tilikauden aikana myönnettiin:

• Konsernipalveluiden yhteissitovuuteen 0,4 miljoonaa euroa ekosysteemisopimuksen toteuttamisen viivästymisestä johtuen,
• sivistystoimialalle 2,85 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksiin ja alkuvuoden koronatilanteen sekä Ukrainan sodan aiheuttamiin lisäkustannuksiin, sekä
• toimialoille kohdistamattomiin käyttötalouseriin 1,15 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuuksiin.

Merkittävimmät talousarvioalitukset saavutettiin elinvoima- ja ympäristötoimialalla (2,5 miljoonaa euroa, johtuen muun muassa odotettua suuremmista valtionavustuksista joukkoliikenteeseen) sekä konsernipalveluissa (1,1 miljoonaa euroa).

Valtuustoon nähden sitovat erät ylittivät talousarvion perusturvan (4,5 miljoonaa euroa), Satakunnan pelastuslaitoksen (0,5 miljoonaa euroa), muiden toimialoille kohdistamattomien käyttötalouserien (0,9 miljoonaa euroa) sekä rahoitustuottojen ja -kulujen (1,0 miljoonaa euroa) osalta.

Taseeseen kertynyt ylijäämä on tilikauden 2022 jälkeen yhteensä 36,0 miljoonaa euroa.

Investointimenot olivat 55,0 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet niihin 0,7 miljoonaa euroa (omarahoitusosuus 54,3 miljoonaa euroa). Infrastruktuuri-investointeihin käytettiin 12,9 miljoonaa euroa ja tilainvestointeihin 26,4 miljoonaa euroa. Muut irtaimen omaisuuden investoinnit olivat 5,4 miljoonaa euroa. Liikelaitokset investoivat 4,3 miljoonaa euroa. Lisäksi virallisessa rahoituslaskelmassa esitettyihin investointimenoihin sisältyy muun muassa Kiinteistö Oy Porin Jäähallin osakekauppaan sisältynyt lainaosuus 4,4 miljoonaa euroa.

Luovutusvoittoja omaisuuden myynnistä kirjattiin 6,8 miljoonaa euroa, mistä 5,3 miljoonaa euroa muodostui puitesopimuksen mukaisesta osakkeiden myynnistä Pori Energia Oy:lle ja 1,3 miljoonaa euroa maaomaisuuden myynnistä. Näiden lisäksi rahoituslaskelmaan sisältyy Satakunnan sairaanhoitopiirin peruspääoman palautus 7,1 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin lainakanta kasvoi 46,5 miljoonalla eurolla 635,2 miljoonaan euroon. Lainakannasta 69 % on peruspalvelujen tuottamiseen ja 31 % liiketoimintaan kohdistuvaa velkaa.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2022 tilinpäätöstä kokouksessaan 31.3.2023 § 162. 

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen 2022 ja lähettää sen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle tarkastusta varten.

Kaupunginhallitus esittää tilikauden −7 837 812,78 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa:

1)    Tuloutetaan Porin Veden poistoeroja suunnitelman mukaan 33 333,36 euroa.

2)    Tuloutetaan perintörahaston käyttö 38 551,89 euroa.

3)    Rahastoidaan antolainojen korkoja asuntorahastoon −1 690,12 euroa.

4)    Rahastoidaan saatuja perintöjä perintörahastoon −122 723,45 euroa.

5)    Rahastoidaan maksettuja vakuutusmaksuja vahinkorahastoon −63 685,00 euroa.

6)    Siirretään tilikauden alijäämä 7 954 026,10 euroa oman pääoman yli-/alijäämätilille.​​​

Kaupunginhallitus päätti antaa talous- ja hallintojohtajalle valtuuden tehdä tilinpäätökseen teknisiä korjauksia allekirjoituksen jälkeen, mikäli tilintarkastuksen yhteydessä niihin tulee tarvetta.

Porin kaupungin tilinpäätös 2022 ja tarkastamaton pöytäkirjan ote kaupunginhallitus 31.3.2023 § 162 ovat esityslistan liitteenä.

Tarkastuslautakunta kuuli kaupunginjohtaja Lauri Innan ja talous- ja hallintojohtaja Tuomas Hatanpään alustuksen asiasta kokouksessaan 28.3.2023.