Perustelut
Vahingonkorvausvaatimus
Maanomistaja on vaatinut kaupunkia korvaamaan sille virkahenkilön / virkahenkilöiden tahallisen viivyttelyn ja epäammatillisen toiminnan aiheuttamasta vahingosta johtuneita kustannuksia 57 573 euroa. Vaatimuksen suuruus perustuu rakennushankkeen viivästymiseen ja 10.10.2021-16.5.2022 välisenä aikana nousseihin rakennuskustannuksiin.
Vaatimusta on perusteltu maanomistajan eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemän kantelun mukaisilla asioilla ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisen kyseiseen kanteluun tekemällä ratkaisulla.
Vaatimuksen perustelujen mukaan maanomistaja aloitti rakennusluvan hakemisen vuonna 2017 rakennusvalvontayksikön päällikön ohjeiden mukaisesti ja odotti kolme vuotta, jonka jälkeen rakennuslupa olisi mahdollinen. Vuonna 2020 keväällä maanomistaja teki virallisen hakemuksen ja sai rakennusluvan oikaisuprosessin kautta vasta maaliskuussa 2022 eli rakennusluvan haku oikaisuvaatimusprosesseineen kesti kaksi vuotta. Maanomistaja katsoo, että oikaisuvaatimusprosessin tahallinen viivyttely aiheutti ainakin 12 kuukauden viiveen rakennusprojektiin. Perusteluiden mukaan tahallinen viivyttely ja ns. ”kyykyttäminen” aiheuttivat maanomistajalle merkittävät taloudelliset menetykset materiaalikustannusten noustua ja lisäksi vaatimuksen tekijöiltä meni reilu vuosi tärkeää työaikaa.
Vaatimuksen mukaan kielteinen rakennuslupapäätös tuli syksyllä 2020, oikaisuvaatimusprosessi lisätoimintoineen kesti lähes puolitoista vuotta, myönteinen rakennuslupapäätös saatiin maaliskuussa 2022. Oikaisuvaatimusprosessin päätösehdotuksissa ja päätöksissä esittelijä ei ollut kertaakaan tarkastellut /maininnut vaadittuja ja jo olemassa olevia asioita, joita MRL ja Porin rakennusjärjestys edellyttivät: tilan ja rakennuspaikan koko, tieliittymä, vesi ja viemäröinti ovat olleet koko ajan valmiina ja samanlaisina. Vaaditut edellytykset siis olivat olemassa, eikä mikään ollut muuttunut kahdessa vuodessa. Viimeisenä tahallisena viivyttelynä oli syyskuussa 2021 rakennus- ja poikkeamislupatyöryhmän kokouksen antama puoltava kanta rakennusluvan myöntämiselle, johon allekirjoitettu hyväksyntä/pöytäkirja tuli vasta joulukuussa 2021 (yli 12 viikkoa kokouksesta).
Vaatimuksen mukaan maanomistajan talon kustannusarvio oli 240 845 euroa 10.10.2021. Koska viivyttelyn takia rakennuslupa saatiin vasta 18.3.2022 pääsi maanomistaja hankkimaan rakennustarvikkeita/materiaalia toukokuusta 2022 alkaen. Tällöin 16.5.2022, seitsemässä kuukaudessa, kokonaiskustannukset olivat nousseet jo 57 573 euroa ja talon kustannusarvio oli 298 418 euroa eli vuoden tahallinen viivyttely (”kyykytys”) aiheutti kokonaiskustannuksiin ainakin 24 % nousun (tilastojen mukaan nousu on ollut yli 30 %).
Maanomistajan hakemusten käsittely Porin kaupungissa
Maanomistaja on hakenut suunnittelutarveratkaisua ja poikkeuslupaa omakotitalon rakentamiseksi rakennusjärjestyksen mukaiselle suunnittelutarvealueelle 11.5.2020 jätetyllä hakemuksella. Toimialajohtaja on hylännyt hakemuksen 24.9.2020 tehdyllä viranhaltijapäätöksellä. Maanomistaja on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen 10.10.2020. Oikaisuvaatimusta on käsitelty elinvoima- ja ympäristölautakunnassa 16.12.2020, jolloin lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta käsitteli asiaa uudelleen 31.3.2021, jolloin lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen, koska maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset eivät täyttyneet. Lisäksi lautakunta totesi päätöksessään, että oikaisuvaatimuksen mukainen asia otetaan huomioon aikanaan tulevassa alueen asemakaavoituksen valmistelussa. Elinvoima- ja ympäristölautakunta kehotti kiirehtimään alueen asemakaavoituksen valmistelua.
Oikaisuvaatimuksen käsittely 31.3.2021 pidetyssä kokouksessa pidensi asian käsittelyä noin kahdella kuukaudella verrattuna siihen tilanteeseen, että oikaisuvaatimusasiaa olisi käsitelty heti seuraavassa lautakunnan kokouksessa asian palauttamisen jälkeen.
Maanomistajalla on ollut mahdollisuus hakea muutosta lautakunnan päätökseen hallinto-oikeudesta valitusosoituksen mukaisesti ja saada riippumattoman tuomioistuimen päätös hakemuksensa edellytysten täyttymisestä. Maanomistaja ei valittanut lautakunnan kielteisestä päätöksestä, vaan tyytyi päätökseen. Lautakunnan kielteinen päätös sai lainvoiman 10.5.2021 ja kyseisen hakemusasian käsittely päättyi.
Maanomistaja uudisti suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksensa 16.9.2021 ja asiassa annettiin myönteinen päätös 31.12.2021. Kysymys oli uudesta hakemusprosessista, sillä aiempi hakemus oli ratkaistu lautakunnan lainvoimaisella päätöksellä. Uusi hakemus voitiin hyväksyä, koska rakennuspaikan alueen maankäytönsuunnittelutilanteeseen oli tullut muutos. Alueelle oli laadittu uusi alustava asemakaavaluonnos, jonka katsottiin mahdollistavan hakemuksen mukainen rakentaminen. Asemakaavaluonnos esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 10.9.2021.
Maanomistajan suunnittelutarve- ja poikkeuslupapäätöstä vastaava rakennuslupahakemus on jätetty Lupapiste.fi-palveluun 22.2.2022, hakemusta on täydennetty 15.3.2022 ja päätös on annettu 18.3.2022. Rakennuslupapäätös on tullut lainvoimaiseksi 4.4.2022.
Oikeusasiamiehen ratkaisu
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen on 17.8.2023 antanut päätöksensä maanomistajan kanteluun. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen on päätöksessään katsonut, että maanomistajan asiassaan saama neuvonta ei ole toteutunut hallintolain 8 §:n mukaisesti ja maanomistajan oikaisuvaatimuksen käsittely elinvoima- ja ympäristölautakunnassa ei ole toteutunut kuntalain 134 §:ssä säädetyllä tavalla kiireellisesti, kun asia on palautettu valmisteluun ilman tarkempia perusteluita siitä, millä tavoin asiaa pitäisi valmistella lisää. Oikaisuvaatimuksen käsittelyn jatkaminen on pidentänyt asian kokonaiskäsittelyaikaa. Oikaisuvaatimuksen jälkeen asiassa on ollut käytettävissä vielä valitusmahdollisuus.
Ratkaisussa on erikseen todettu, että maanomistajan jättämien kahden suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen käsittelyajat (noin 4 kuukautta) ovat vastanneet tavanomaista käsittelyaikaa Porin kaupungissa, eikä käsittelyaikoja voitu asian laatu huomioon ottaen pitää kohtuuttoman pitkinä.
Oikeudellinen arviointi
Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Säännöksen 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
Hallintolain 23.1 §:n mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaan rakennusluvan myöntäminen 16 §:n mukaiselle suunnittelutarvealueelle edellyttää erityisten edellytysten täyttymistä. Porissa erityisten edellytysten täyttyminen ratkaistaan erillisellä suunnittelutarveratkaisulla. Myönteisen suunnittelutarveratkaisun lisäksi rakentamiselle tulee saada maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n mukainen rakennuslupa.
Maanomistaja on vaatinut korvausta virkahenkilöiden tahallisesta viivyttelystä ja siitä aiheutuneesta rakennuskustannusten noususta aikavälillä 10.10.2021-16.5.2022. Vaatimuksen mukaan myönteisen rakennuslupapäätöksen saamiseen on mennyt lähes kaksi vuotta vuoden 2020 keväästä vuoden 2022 kevääseen. Perustelujen mukaan tahallinen viivyttely oikaisuvaatimuksen käsittelyssä olisi aiheuttanut ainakin 12 kuukauden viivytyksen hankkeelle.
Riidatonta on, että maanomistaja on hakenut hankkeelleen suunnittelutarve- ja poikkeuslupaa toukokuussa 2020 ja saanut rakennusluvan maaliskuussa 2022. Edellä todetun mukaisesti kysymys ei kuitenkaan ole ollut yhdestä hakemusprosessista, joka olisi tullut vireille keväällä 2020 ja päätös samasta hakemusasiasta olisi annettu keväällä 2022. Kokonaisuudessa on ollut kysymys kolmen eri hakemuksen, kahden suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksen ja yhden rakennuslupahakemuksen, käsittelystä.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa toteama menettelyvirhe on koskenut ensimmäisestä suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksesta annettua kielteistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyä. Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä tapahtunutta noin kahden kuukauden viivytystä ei voida pitää suhteettoman pitkänä ottaen huomioon koko prosessin mahdollinen käsittelyaika, jos maanomistaja olisi valittanut asiasta Turun hallinto-oikeuteen. Turun hallinto-oikeuden vuosikirjan mukaan keskimääräiset käsittelyajat rakentaminen-asiaryhmässä ovat vuonna 2022 olleet 16,5 kuukautta.
Kun hakija ei ole hakenut muutosta lautakunnan päätökseen, on hakemuksen käsittely päättynyt, eivätkä viranomaiset ole voineet jatkaa asian käsittelyä. Oikaisuvaatimuksen käsittelystä ei siten ole aiheutunut vaatimuksessa esitettyä "ainakin 12 kuukauden" viivytystä.
Maankäytönsuunnittelussa tapahtuneiden muutosten johdosta edellytykset maanomistajan myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ja poikkeusluvalle, ja edelleen myönteiselle rakennusluvalle, ovat olleet vasta alustavan asemakaavaluonnoksen valmistuttua. Maanomistaja on hakenut uutta suunnittelutarve- ja poikkeamislupapäätöstä noin viikon kuluttua alustavan asemakaavaluonnoksen esittelyn jälkeen. Vahingonkorvausvaatimuksessa esitetty kustannusten nousu on kohdistunut uuden suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksen vireille tulon jälkeiselle ajalle.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa on todettu, että uuden suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksen käsittelyn osalta on toimittu hallintolain mukaisesti, eikä käsittelyaikaa ole voitu pitää kohtuuttoman pitkänä. Suunnittelutarve- ja poikkeuslupahakemuksen käsittelyaika on ollut tavanomainen, alle neljä kuukautta. Lisäksi suunnittelutarve- ja poikkeuspäätöstä vastaavasta rakennuslupahakemuksesta on tehty päätös jo reilussa päivässä siitä lukien, kun maanomistaja on toimittanut tarvittavat täydennykset kaupungille.
Edellä todettu huomioon ottaen kaupunki ei ole maanomistajan jättämien hakemusten käsittelyssä tehnyt sellaista virhettä tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan julkista valtaa käyttäessään siten, että se olisi velvollinen korvaamaan vaadittua vahinkoa.
Toimivallan peruste
Vahingonkorvausvaatimus liittyy elinvoima- ja ympäristölautakunnan toimialaan. Hallintosäännön 29 §:n mukaan elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää vahingonkorvauksista kaupunginhallituksen päättämissä rajoissa. Kaupunginhallitus on 2.6.2014 (§ 313) päättänyt, että ympäristölautakunnan (nyk. elinvoima- ja ympäristölautakunnan) toimivalta vahingonkorvausasioiden ratkaisemisessa on 10.000 euroa. Vaadittu korvausmäärä ylittää edellä mainitun määrän, joten toimivalta asiassa on kaupunginhallituksella hallintosäännön 25 §:n 12 kohdan mukaisesti.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
________________
Merkitään, että Mikael Ropo saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana kello 17.57.
Merkitään, että Bia Kaski poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana kello 18.05.