Sivistyslautakunta, kokous 25.11.2025

Perustelut

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Porin kouluista kartoitetaan tietoa sukupuolittuneen väkivallan kokemuksista ja ilmiöistä niin opiskelijoilta kuin henkilökunnalta. Aloitteen tekijöiden mukaan kartoituksen tulokset on esiteltävä kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle, joka voisi kaupungin ylimpänä päätösvaltana toimia tarvittavilla jatkotoimenpiteillä.

Yhden määritelmän mukaan sukupuolittuneesta väkivallasta on kyse, kun väkivalta kohdistuu henkilöön hänen sukupuolensa, sukupuoli-identiteettinsä tai sukupuolen ilmaisunsa vuoksi (mm. European Institute for Gender Equality, Tilastokeskus). Sukupuolittunutta väkivaltaa on myös väkivalta, joka näyttäytyy erilaisena eri sukupuolten osalta, kun tarkastellaan esimerkiksi väkivallan yleisyyttä, muotoja, motiiveja, uhreja ja tekijöitä (mm. Tilastokeskus). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmän mukaan väkivaltaiset teot voivat olla fyysisiä, henkisiä tai seksuaalisia. Väkivalta voi olla myös toisen ihmisen perustarpeiden tyydyttämisen estämistä tai laiminlyömistä. WHO:n määrittelee väkivallan vallan, kontrollin tai fyysisen voiman tahalliseksi käytöksi tai sillä uhkaamiseksi siten, että se kohdistuu toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään ja että se johtaa tai voi johtaa fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen, perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen tai kuolemaan.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi perusopetuksen 4. ja 5. luokkien sekä 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kouluterveyskyselyllä on kerätty tietoja perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyviltä vuodesta 1996 ja lukioissa vuodesta 1999 alkaen. Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaiset ovat olleet kyselyssä mukana vuodesta 2017 alkaen. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat luettavissa sivulla https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely koko Suomen, maakunnan ja kunnan tasolla. Jokainen koulu saa myös omat yksikkökohtaiset tulokset tarkasteltavakseen.

Kouluterveyskyselyssä (2025) on useampia kysymyksiä liittyen väkivaltaan, syrjintään ja häirintään. Kaikkia kysymyksiä ei tehdä aina kaikille ikäryhmille. Lasten ja nuorten kokemaan väkivaltaan, syrjintään ja häirintään liittyen kouluterveyskyselyssä on saatavissa muun muassa seuraaviin kysymyksiin vastaukset sukupuolittain vuosiluokkien 8–9 ja lukion osalta:

• Ei ole kiusattu koulussa lukukauden aikana
• Ei ole osallistunut koulukiusaamiseen lukukauden aikana
• Kiusaaminen jatkuu tai pahentui sen jälkeen kun koulun työntekijä sai tietää siitä
• Kiusaaminen loppui tai väheni sen jälkeen kun koulun työntekijä sai tietää siitä
• Kiusattu koulussa ilmeillä tai eleillä
• Kiusattu koulussa jättämällä ulkopuolelle
• Kiusattu koulussa kertomalla asioita eteenpäin ilman lupaa
• Kiusattu koulussa levittämällä valheita tai puhumalla pahaa
• Kiusattu koulussa nimittelemällä tai nolaamalla
• Kiusattu koulussa puhelimen tai netin kautta
• Kiusattu koulussa tönimällä, lyömällä tai potkimalla
• Kiusattu koulussa uhkailemalla tai pakottamalla
• Kiusattu koulussa viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla tavaroita
• Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana (summaindikaattori)
• Kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana (summaindikaattori)
• Kokenut seksuaalista häirintää julkisessa tilassa vuoden aikana
• Kokenut seksuaalista häirintää koulussa vuoden aikana
• Kokenut seksuaalista häirintää puhelimessa tai internetissä vuoden aikana
• Kokenut seksuaaliväkivaltaa vuoden aikana (summaindikaattori)
• Kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla (summaindikaattori)
• Kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa vuoden aikana (summaindikaattori)
• Koulukiusattuna tai osallistunut koulukiusaamiseen lukukauden aikana (summaindikaattori)
• Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa
• Koulun aikuinen kiusannut koulussa lukuvuoden aikana
• Koulun aikuinen kiusannut koulussa vähintään kerran viikossa
• Oppilaan mukaan joku koulun työntekijä tietää, että häntä on kiusattu koulussa
• Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa
• Vanhempi loukannut sanallisesti
• Vanhempi nöyryyttänyt tai nolannut
• Vanhempi uhannut väkivallalla

Kouluterveyskyselyn lisäksi peruskouluissa ja lukioissa selvitetään säännöllisesti, miten oppilaiden kokema tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa koulutuksen järjestäjän edistämään yhdenvertaisuutta sekä arvioimaan, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Lain mukaan jokaisella koululla on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) puolestaan edellyttää, että koulutuksen järjestäjän tulee laatia tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Jokaisessa Porin peruskoulussa ja Porin lukiossa on laadittu toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka liittyy oppilaiden ja opiskelijoiden kokemaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Koulujen henkilöstöä koskee Porin kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, jota päivitetään parhaillaan. Päivitetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma viedään päätöksentekoon alkuvuodesta 2026. Porin kaupungin henkilöstöpalvelut vastaa kyselyistä, joilla selvitetään kaupungin henkilöstön kokemaa eli opettajien kokemaa väkivaltaa. 

Peruskoulujen ja lukion toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään kolmen vuoden välein (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ja Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019). Päivittämistyön yhteydessä tehdään selvitys oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta, laaditaan selvityksen pohjalta tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvioidaan aikaisempaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamista ja tuloksia. 

Peruskoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen arvioimiseksi on laadittu kysely, jota peruskoulut voivat hyödyntää selvittäessään 5.–9. -luokkalaisten oppilaiden kokemuksia tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Vuosiluokkien 1–4 oppilaiden kanssa asioista keskustellaan, ja keskustelua tukemaan on laadittu kysymyspohja. Koulu voi käyttää myös omaa kyselyä ja toteuttaa keskustelut haluamallaan tavalla. Vuosiluokkien 5–9 oppilaiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä vastaaja voi arvioida, kokeeko hän kuuluvansa johonkin ryhmään, joka on altis syrjinnälle, ja kokeeko hän olevansa altis syrjinnälle esimerkiksi seksuaalisen identiteettinsä tai sukupuoli-identiteettinsä perusteella. Kyselyssä kysytään myös, esiintyykö koulussa nimittelyä, syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ylläpitäviä mielipiteitä tai eriarvoista kohtelua koskien sukupuolta. Vuosiluokkien 7–9 oppilaille suunnatussa osiossa on kysymyksiä liittyen seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan häirintään koulussa. Oppilailta kysytään, ovatko he viimeksi kuluneen lukuvuoden aikana kokeneet tai havainneet 

• vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvia ikäviä huomautuksia tai nimittelyä,
• loukkaavaa kaksimielistä tai sopimatonta puhetta,
• sosiaalisessa mediassa kuvia tai julkaisuja, jotka kokee loukkaavaksi tai ahdistavaksi,
• epäasiallisia viestejä tai puheluja, jotka kokee ahdistaviksi,
• lähentelyä tai fyysistä koskettelua, jonka kokee epämiellyttäväksi tai ahdistavaksi,
• seksuaalisia ehdotuksia tavalla, jonka kokee ahdistavana tai epämiellyttävänä tai
• jotain muuta, jonka on kokenut sukupuoleen perustuvaksi tai seksuaaliseksi häirinnäksi.

Näiden lisäksi perusopetuksen oppilailta kysytään, ovatko he kertoneet kokemastaan tai havaitsemastaan häirinnästä koulun henkilökunnalle tai ovatko he kertoneet häirintään syyllistyneelle, että hänen tulisi lopettaa ahdistavaksi tai epämiellyttäväksi koettu käytös. Oppilailta kysytään, osallistuiko häirintään toinen oppilas vai koulun henkilökuntaan kuuluva, ryhtyikö koulu riittäviin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi, jatkuuko häirintä edelleen ja onko oppilas itse syyllistynyt kuluneen lukuvuoden aikana seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan häirintään liittyviin tekoihin. Avoimessa vastauskentässä häirintää kokenut tai havainnut oppilas voi myös halutessaan kertoa kohtaamastaan häirinnästä. Oppilas voi kirjoittaa myös nimensä ja luokkansa, mikäli asiaan toivoo apua. 

Porin lukiossa tehdään myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön liittyen kysely, jolla selvitetään lukio-opiskelijoiden kokemuksia siitä, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lukiossa toteutuvat. Kysely on hieman erityyppinen kuin peruskouluissa, ja siinä on paljon avoimia kysymyksiä. Avoimissa kysymyksissä kysytään opiskelijoiden kokemasta häirinnästä. Vaikka kysymyksissä ei ole yksilöity sukupuolittunutta häirintää, myös siitä saadaan tietoa. Vastaukset on eritelty myös sukupuolen mukaan. 

Sukupuolittuneen väkivallan selvittäminen ja erityisesti siihen reagoiminen on tärkeää. Kyselyjen lisäksi peruskouluissa ja lukiossa tehdään monipuolisesti työtä kaikenlaisen kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi, siihen puuttumiseksi ja edellä mainittuja asioita kokeneiden oppilaiden tukemiseksi. Tarvittaessa oppilaat ja opiskelijat ohjataan myös opiskeluhuollon ja sen kautta myös hyvinvointialueen palvelujen pariin. Kouluterveystarkastuksissa käsitellään myös näitä aiheita. Toimintamalleja ja seurantaa väkivallan kokemiseen liittyen myös kehitetään. 

Opetusyksikön mielestä valtuustoaloitteessa toivottua kyselyä sukupuolittuneesta väkivallasta ei ole kuitenkaan tarpeellista erikseen tehdä. Kouluterveyskyselyssä saadaan kahden vuoden välein tieteellisesti valideja tuloksia liittyen oppilaiden kokemaan väkivaltaan sukupuolen mukaan. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään peruskouluissa ja lukiossa, niiden perusteella suunnitellaan toimenpiteitä ja toimintaa sekä arvioidaan, miten tilanne on muuttunut. Myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisen yhteydessä peruskoulut ja lukiot kartoittavat sukupuoliseen häirintään ja väkivaltaan liittyviä asioita kolmen vuoden välein. Vaikka asia on tärkeä, näistä kyselyistä saadaan jo melko kattavasti tietoa tilanteesta, eikä uusia kyselyjä ole tarpeen tehdä. Kysyttäessä oppilailta sukupuolittuneen väkivallan kokemisesta on toimittava hienovaraisesti. Myös apua ja tukea on oltava tarjolla, koska kysely voi tuoda esille traumaattisia kokemuksia. Opetusyksikkö esittää, että mikäli kaupunginvaltuusto ja-hallitus kokevat tarpeelliseksi, voidaan heille tuottaa yhteenvetoja Kouluterveyskyselyn väkivaltaan liittyvistä tuloksista sukupuolen mukaan.

Ehdotus

Esittelijä

Sivistyslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon selvityksestä sukupuolittuneen väkivallan kokemuksista Porin kouluissa edelleen kaupunginhallitukselle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.