Perustelut
Hallintopäällikön 4.7.2022 tekemästä päätöksestä § 51 on tehty oikaisuvaatimus, joka on kirjattu saapuneeksi 14.7.2022. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa Porin kaupungin kirjaamon ja se voidaan tutkia.
Hakijan 13.7.2022 päivätty oikaisuvaatimus:
"Kyseessä auton xxx-xxx eturenkaan rikkoutuminen Tommilantiellä 8.3.2022, josta aiheutunut minulle 200 euron kulu. Kaupungin päätöksessä viitataan tieliikennelakiin liikennesääntöjen noudattamisesta sekä ajoneuvon kuljettajan velvollisuuksista vaaran ja vahingon välttämiseksi. Näistä olen itse melko hyvin tietoinen 13 vuoden poliisityön kokemuksella. Onko kaupungilla esittää toimintamallia kuinka tulisi toimia, kun näkee tiellä vesilammikon? Kyseisessä tilanteessa ajonopeus on ollut tilanteeseen nähden oikein mitoitettu ja nopeusrajoitusten mukainen. Ko. paikassa vesilammikkoa ei ollut mahdollista väistää pientareen puolelle ja kuoppa oli keskellä ajorataa. Auton ohjaaminen vastaantulevien ajokaistalle ei myöskään tietääkseni ole sallittua omalla ajokaistalla olevan vesilammikon vuoksi. Pitäisikö aina tehdä äkkijarrutus ennen vesilammikkoa ja nousta autosta tutkimaan mitä veden alla on? Tälläinen "vesilätäkkö-pykälä" tulee itselle uutena.
Tietenkään ei ole kyse tahallisuudesta kaupungin osalta ja kyseinen kuoppa on nopeasti paikattu, kun siitä tieto on saatu. Myöskään täysin moiteettomassa kunnossa tiet ja kadut eivät koskaan voi olla. Sellaiseen ei päästä missään eikä milloinkaan. Kuitenkin jonkinlainen laiminlyönti kadun ylläpidossa kyseisessä kohtaa on jo aiemmin täytynyt tapahtua. Noin valtava kuoppa ei ihan hetkessä synny. Porin kaupungin kadut olivat viime talvena muutenkin melko järkyttävässä kunnossa. Mitä olisi käynyt jos joku olisi ajanut kaksipyöräisellä kyseiseen kuoppaan? Seuraukset olisivat voineet olla paljon vakavammat. Kuvauspäivänä 10.3.2022 havaitsin kadulla paikatun kohdan välittömässä läheisyydessä roiskeläpän ja pölykapselin kappaleita. Kyseiseen paikkaan varmasti moni muukin rikkonut autoaan. Kyseessä ei ole esim. jonkun ajoneuvon kuormasta tielle tippunut esine tms. johon auto olisi vahingoittunut. Tällöin tilanne olisi eri. Myöskään ajoneuvon kuljettajan ei voida olettaa ennalta arvaavan, että tielle kertyneen veden alla tiessä on niin suuri vaurio, että normaalin ajoneuvon rengasrakenne ei sitä kestä. Vastauksessanne mainitun kunnossapitolain mukainen maininta kunnan velvollisuudesta pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa ei tässä kohtaa täyty. Näin ollen katson, että kaupunki on velvollinen korvaamaan autoni rikkoutuneen renkaan."
Porin kaupungin vastaus hakijan oikaisuvaatimukseen:
Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tienkäyttäjältä edellytetään huolellista toimintaa. Hänen tulee varautua kaikkiin ennalta arvattaviin tilanteisiin esimerkiksi sovittamalla nopeutensa niin, että voi pysäyttää ajoneuvon näkyvillä olevalla tien osuudella.
Mikäli tiealueella on vettä, on oikeuskäytännössä erityisesti painotettu vahingonkärsijän omaa tuottamuksellista toimintaa tai tietoista riskinottoa. Jos ajoneuvon kuljettaja ei ole varma käyttämänsä ajoradan turvallisuudesta, hän ei voi käyttää sitä. Mutta mikäli ajoneuvon kuljettaja kuitenkin käyttää ko. tiealuetta, on kuljettajan noudatettava erityistä varovaisuutta ajaessaan esim. veden yli, koska hän ei voi tietää veden syvyyttä tai mitä veden alla mahdollisesti on. Ajaessaan veden läpi kuljettaja ottaa tietoisen riskin siitä, ettei se välttämättä ole turvallista.
Tienpitäjän korvausvastuu taas määräytyy vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n perusteella, jonka mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Oleellista ja keskeistä tässä nimenomaisessa korvausasissa on se, että juridisesti kyse on tuottamusvastuusta. Vahingonkorvauslain tuottamusvaatimuksesta johtuen pelkkä kadun huono kunto ei vielä aiheuta korvausvastuuta tienpitäjälle. Lisäedellytyksenä on, että tienhoito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti tai jotain tavanomaiseen tienhoitoon kuuluvia tehtäviä on kokonaan tai osittain jätetty tekemättä.
Käytännössä tienpitäjä on voinut vapautua vastuusta osoittamalla toimineensa niin huolellisesti kuin mahdollista tai osoittamalla, että vahinko on johtunut tienpitäjän omasta toiminnasta riippumattomasta syystä. Oikeuskäytännössä tuottamuskynnys on asetettu sitä matalammaksi, mitä yksinkertaisemmin keinoin ja alhaisemmin kustannuksin vahinko olisi ollut vältettävissä ja vastaavaksi sitä korkeammaksi, mitä vaatimmin keinoin ja korkeimmin kustannuksin vahinko olisi vältettävissä. Tämän vuoksi on tilanteita joissa korvausvastuuta ei synny lainkaan, koska vahingon torjuminen on ollut tienpitäjälle mahdotonta tai erittäin hankalaa tai erittäin kallista.
Tienpitäjälle kunnossapitolaissa säädetystä kunnossapitovelvoitteesta huolimatta on hyväksyttävää, että katujen kunnossa voi esiintyä joitakin tilapäisiä puutteita. Tuottamusperiaatteesta johtuen tienpitäjällä on oltava kohtuullinen aika korjata puutteet ja saattaa katu liikenteen tarpeiden edellyttämään tyydyttävään kuntoon. Jos tienpitäjä toimii kohtuullisessa ajassa, korvausvastuuta ei synny. Tämä periaate on todettu myös oikeuskäytännössä.
Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen hankala tienpitäjille, niin Porissa kuin muuallakin Suomessa. Missään kaupungissa tai kunnassa katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti täysin moitteettomassa kunnossa. Tämä on täysin mahdotonta.
Porin kaupungilla on kunnossapidettäviä katuja ja teitä yhteensä n. 550 km, kevytväyliä n. 310 km ja kaupungin hoidossa olevia yksityisteitä n. 100 km. Käytännössä on täysin mahdotonta, että kaupungilla olisi reaaliaikainen tieto koko hoidettavan, eli n. 1000 km:n katu- ja liikenneverkoston kunnosta. Jotta tienpitäjä voi nopeasti reagoida tiestön kunnossapito- ja korjaustarpeisiin, edellyttää se myös kaupungin omien työntekijöiden lisäksi kaupunkilaisten, tienkäyttäjien ja tontinomistajien aktiivista ilmoittamista havaitsemistaan puutteista tienpitäjälle.
Selvityksen mukaan Porin kaupunki/tienpitäjä ei ole ollut ennen vahinkotapahtumaa tietoinen kyseisestä reiästä. Katujen kuntoa, varsinkin vilkkaimpien katujen kuntoa seurataan jatkuvasti käytettävien resurssien puitteissa. Reiät kuitenkin syntyvät kuluneeseen asfalttiin hyvin nopeasti liikenteen ja veden vaikutuksesta, jopa yön aikana.
Tässä kyseisessä tapauksessa kaupunki sai tiedon kadun huonosta kunnosta/reiästä 9.3.2022 ja reikä paikattiin vielä kyseisen työpäivän aikana, eli vähintäänkin kohtuullisessa ajassa.
On myös huomattava, että talvella reikien paikkaus ei välttämättä onnistu kunnolla ja sateisella kelillä vaurioita ei voi paikata lainkaan. Talviaikaan reikien paikkaukset tehdään pääasiassa kylmäpaikkauksina. Kylmämassapaikkaukset eivät kuitenkaan pysy kovin hyvin märillä keleillä, vaan kastuessaan ja jäätyessään kylmämassapaikat irtoavat nopeasti. Vasta kesällä voidaan käyttää kuumaa valuasfalttia.
Edellä mainitun perusteella Porin kaupunki katsoo edelleen, ettei vahinko ole aiheutunut kaupungin tuottamuksesta, eikä kaupungille tienpitäjänä synny voimassa olevaan oikeuteen perustuvaa korvausvastuuta vahingosta. Reikä paikattiin välittömästi kaupungin saatua siitä tiedon. Tällainen vahingonkorvausvelvollisuutta koskeva erimielisyys ei ratkea hallinnollisessa muutoksenhakuprosessissa. Vahingonkärsijä voi saattaa asian yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Markku Koppelomäki, Toimialajohtaja, markku.koppelomaki@pori.fi
Tekninen lautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen ja toteaa, ettei kaupungin kannanotto vahingonkorvausasiaan merkitse asian sitovaa ratkaisua. Vahingonkärsijä voi niin halutessaan saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Päätös
Tekninen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.