Perustelut
Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa enintään 12 tuulivoimalan sijoittaminen Porin pohjoisosaan Ahlaisten koillispuolelle. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja suoraan tuulivoimaloiden rakentamista ohjaavana alueidenkäyttölain 77 a §:n mukaisesti.
Porin kaupunginhallitus päätti 1.6.2026 § 259 asettaa Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana kaava-aineiston liitteissä havaittiin virheitä. Linnustoselvityksestä 2024 (liite 15) puuttui selvitykseen kuuluva liite, ja Pintavesiselvityksen 2026 (liite 23) lopullisen version sijasta nähtävillä oli selvityksen luonnosversio ilman liitteitä. Porin kaupunginhallitus päätti 17.8.2026 § 318 keskeyttää osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon ja asettaa ehdotuksen korjattuine liitteineen uudelleen julkisesti nähtäville. Muuhun kaava-aineistoon ei ole tullut muutoksia.
Kaavaehdotus ja -selostus liitteineen ovat julkisesti nähtävillä 31.8.–4.10.2026 välisenä aikana Porin kaupungin verkkosivuilla https://pori.cloudnc.fi/fi-FI/Kaavat/Yleiskaava_vireilla/Ahlaisten_Lammin_tuulivoimapuiston_osayl. Porin kaupunginhallitus on pyytänyt lausuntoa Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta 4.10.2026 mennessä.
Elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunnossa kaavaehdotusta tarkastellaan elinvoiman, rakennusvalvonnan, kaupunkimittauksen, ympäristö- ja terveysvalvonnan sekä ympäristösuunnittelun näkökulmista.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jouko Hautamäki, yksikön päällikkö, kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikkö, jouko.hautamaki@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon:
Elinvoima- ja aluetalousvaikutukset
Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisvaiheessa. Käyttövaiheessa hanke tuo alueelle kiinteistövero- ja aluetalousvaikutuksia sekä ylläpitää paikallisten palveluiden kysyntää. Lisäksi uusiutuva sähkö vahvistaa alueen vetovoimaa puhtaan siirtymän investointikohteena ja luo edellytyksiä esimerkiksi datakeskusten, vetytalouden ja muun uuden teollisuuden sijoittumiselle. Hanke tukee samalla kaupungin kasvun ja elinvoiman tavoitteita.
Maisemavaikutukset
Kaavaselostuksessa tunnistetaan useita merkittäviä maisemavaikutuksia, mutta niiden merkittävyyttä koskevat johtopäätökset jäävät osin ristiriitaisiksi. Esimerkiksi Ahlaisten valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen kohdistuva vaikutus on arvioitu suureksi ja Uksjärven vaikutukset erittäin suuriksi, mutta näiden vaikutusten merkitystä alueen virkistyskäytölle, luonnonrauhalle ja maiseman vetovoimaisuudelle ei tarkastella riittävän perusteellisesti. Toimialan näkemyksen mukaan hankkeella on huomattavia vaikutuksia erityisesti lähialueen järvimaisemiin, virkistysympäristöihin sekä Ahlaisten arvokkaaseen kulttuurimaisemaan.
Kaavaselostuksessa todetaan tuulivoimaloiden, lentoestevalojen, välkkeen sekä toiminnasta aiheutuvan äänen muuttavan maisemakokemusta ja luonnonrauhan kokemista. Maisemavaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös maiseman kokemukselliset arvot, virkistyskäyttö sekä alueen hiljaisuus osana maisemakokonaisuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lentoestevalaistuksen vaikutuksiin pimeän ajan maisemassa. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää voimaloiden sijoittelulla, lentoestevalaistuksen teknisillä ratkaisuilla ja voimaloiden värityksellä. Lentoestevalojen näkyvyyden vähentämiseksi ympäristöön tulee hyödyntää kaikki käytettävissä olevat tekniset ratkaisut.
Ahlaisten Lammin hanke sijoittuu alueelle, jossa on jo olemassa olevia sekä suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita. Erityisesti Peittoon ja Köörtilän tuulivoima-alueiden kanssa muodostuvat yhteisvaikutukset muuttavat maisemakuvaa laajalla alueella.
Kaavaselostuksen mukaan yhteisvaikutukset kohdistuvat laajimmin Selkämeren rannikkoalueelle, Ahlaisten saaristoon, Ouraan sekä Isojärven alueelle. Yhteisvaikutusten merkitystä erityisesti näillä alueilla tulisi arvioida nykyistä perusteellisemmin. Vaikka yksittäisen hankkeen vaikutus olisi arvioitu kohtalaiseksi, useiden tuulivoima-alueiden yhteisvaikutus voi muodostaa maisemarakennetta olennaisesti muuttavan kokonaisuuden.
Erityisesti Isojärven alueella kaavaselostuksessa todetaan näkymän länteen muuttuvan laajalla sektorilla kaikkien kolmen tuulivoima-alueen toteutuessa. Tämän vaikutuksen merkittävyyttä virkistyskäytön, vapaa-ajan asumisen sekä maiseman kokemisen näkökulmasta tulisi tarkastella tarkemmin.
Yhteisvaikutuksia muodostuu myös Ahlaisten saariston ja rannikkoalueen maisemaan sekä pimeän ajan maisemakuvaan lentoestevalojen yhteisvaikutuksena. Useiden tuulivoima-alueiden samanaikainen näkyminen voi lisätä maiseman teknistymisen kokemusta enemmän kuin yksittäisten hankkeiden tarkastelu antaa ymmärtää.
Meluvaikutukset
Melumallinnuksen mukaan valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) mukaiset ulkomelun ohjearvot sekä pienitaajuisen melun sisätilojen toimenpiderajat alittuvat tarkastelluissa häiriintyvissä kohteissa. Meluvaikutusten arviointi perustuu kuitenkin mallinnukseen, johon liittyy aina epävarmuustekijöitä muun muassa voimalatyypin, käyttötilanteiden, sääolosuhteiden ja maaston peitteisyyden osalta.
Kaavaselostuksessa tunnistetaan tuulivoimalamelun amplitudimodulaatio eli sykkivä luonne sekä sen mahdollinen vaikutus melun häiritsevyyteen. Meluvaikutusten arvioinnissa tulee huomioida, että koettu haitta ei määräydy pelkästään keskiäänitason perusteella.
Alueen asukkaat ovat YVA-menettelyn yhteydessä korostaneet alueen hiljaisuutta ja luonnonläheisyyttä merkittävinä ympäristöarvoina. Hankkeen vaikutuksia alueen äänimaisemaan ja luonnonrauhan kokemiseen tulisi tarkastella myös ohjearvotarkastelua laajemmin erityisesti retkeilyalueiden, virkistyskäytön sekä lähialueen järvien ranta-alueiden osalta.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää Uksjärven, Lampinjärven, Pohjajoen virkistysympäristön sekä suunnittelualueen retkeilyreittien käyttäjien kokemaan meluun. Vaikka ohjearvot eivät ylittyisi, voi alueen nykyiseen hiljaiseen ja luonnonläheiseen ympäristöön kohdistua merkittävä muutos.
Toimiala pitää tärkeänä, että mahdollisten meluhaittojen seuranta toteutetaan käyttöönoton jälkeen niissä kohteissa, joissa melutaso jää lähelle asetuksen mukaisia ohjearvoja tai joissa melun häiritsevyyden voidaan ennakoida olevan korostunutta alueen olosuhteiden vuoksi.
Yleiskaavan rajaus ei ulotu yhtä laajalle alueelle kuin kaava-aineistossa esitetyn melumallinnuksen 40 dB:n rajaus. Tätä pidetään haasteellisena suhteessa mahdollisesti yleiskaavan rajauksen liepeille tulevaisuudessa haettaviin pysyvien ja loma-asuntojen lupiin. Kaava-alueen pitäisi olla yhtäläinen tai suurempi kuin melumallinnuksessa esitetty 40 dB:n alue, koska sillä on vaikutuksia rakentamiseen ja maankäyttöön.
Lisäksi tulee selvittää, onko melumallinnus tehty sen mukaan, että tulevien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on 250 metriä.
Tuulivoimalat tulee sijoittaa kaavaan siten, että melun aiheuttamat häiriöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi läheiselle asutukselle.
Välkevaikutukset
Välkemallinnuksen mukaan 67 asuin- tai lomarakennusta sijoittuu alueelle, jossa välkettä esiintyy yli kahdeksan tuntia vuodessa, ja 50 rakennusta alueelle, jossa välkemäärä ylittää kymmenen tuntia vuodessa. Näin suuren altistuvien kohteiden määrän vuoksi välkevaikutukset ovat hankkeen keskeisiä ympäristövaikutuksia.
Toimiala pitää perusteltuna, että tuulivoimaloihin varaudutaan asentamaan välkkeenhallintajärjestelmä niissä kohteissa, joissa kansainvälisesti käytettyjen ohjearvojen ylittymisen riski todetaan rakentamisen jälkeen. Välkkeen rajoittaminen tulee kytkeä osaksi kaavamääräyksiä. Lisäksi toteutuneita välkevaikutuksia tulee tarvittaessa seurata käyttöönoton jälkeen.
Tuulivoimalat tulee sijoittaa kaavaan siten, että välkkeen aiheuttamat häiriöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi läheiselle asutukselle.
Luonto- ja ympäristövaikutukset
Ympäristöselvityksiä on tehty mittavasti ja pitkän ajan kuluessa, joten osa selvityksistä on jouduttu asianmukaisesti uusimaan. Myös tuulivoimaloiden määrä ja sijoittelu on prosessin aikana muuttunut. Ympäristösuunnitteluyksikkö on ollut vaikuttamassa siihen, että kaavaehdotuksen määräykset ja aluevaraukset olisivat ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman vähäiset.
Maatuulivoima-alueille on kuitenkin tyypillistä voimala-alueiden, niille johtavien huoltoteiden ja sähkömaakaapeleiden sekä ilmalinjojen luonnonympäristöä pirstova vaikutus, mitä ei voi tuulivoimala-alueilla välttää. Samoin itse voimalat muuttavat alueen melumaisemaa pysyvästi. Näitä vaikutuksia on kaavaehdotuksessa pyritty minimoimaan riittävällä tavalla.
Alueen rakentumisen vaatimat puustonkaadot on ajoitettava lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.
Kaava-alueella on kasvillisuusselvityksessä havaittu jättipalsamia, joka on EU:n haitallisten vieraslajien listalla. Esiintymisalueet on tunnistettava ennen maansiirtotöitä, ja kyseisiltä alueilta poistettavat maamassat on käsiteltävä vieraslajisäädännön vaatimalla tavalla kuten kasvillisuusselvityksessä on esitetty.
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Yleiskaavassa on useassa kohdassa osoitettu aivan toisiinsa kiinni suojelumerkinnöillä (luo) varustettuja alueita ja tuulivoimaloiden alueita (tv). Tämä asettaa erityisiä tarkkuusvaatimuksia niin hankkeiden luvitukseen kuin toteutukseenkin.
Tuulivoimaloiden alueelle (tv), jonne on osoitettu tuulivoimala numero 5, on osoitettu myös luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-5). Nämä kaksi päällekkäin sijoitettua kaavamerkintää kaavamääräyksineen ovat vahvasti ristiriidassa keskenään.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeälle alueelle (luo-2) on lisäksi osoitettu merkittävästi parannettava tie, ohjeellinen maakaapeli ja ohjeellinen ulkoilureitti.
Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) kaavamääräyksen sisältämän rakentamisrajoituksen osalta on aiheellista arvioida, seuraako siitä alueidenkäyttölain 101 §:n mukainen lunastus- tai korvausvelvollisuus.
Yleismääräyksissä määrätään, että ”Puolustusvoimilta pyydetään lausunto hankkeen hyväksyttävyydestä, jos tuulivoimalan sijainti muuttuu yli 100 m”, mutta määräyksestä ei käy ilmi, tarkoitetaanko sijainnin muutosta suhteessa kaavakartassa osoitettuun ohjeelliseen tuulivoimalan sijaintiin vai sijainnin muutosta, joka johtaisi tuulivoimalan sijoittumiseen yli 100 metriä tuulivoimaloiden alueen (tv) rajauksen ulkopuolelle.
Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on erityisiä kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvoja (MY), kohdalla ei ole kaavamääräystä. On aiheellista arvioida, tulisiko alueelle lisätä kaavamääräys.
Kaavan määräyksissä ei ole riittävästi ohjattu rakentamista alueidenkäyttölain 77 b §:n mukaisesti esimerkiksi sähkönsiirtoon tarvittavien rakennusten suurimman sallitun rakennusoikeuden ja rakennusalan osalta.
Lisäksi on aiheellista arvioida, onko kaavalla tarvetta ohjata metsänhoitoa esimerkiksi estämällä avohakkuut, joilla voi olla vaikutusta melukokemukseen tai luo-alueiden säilymiseen.
Jos kaavan selvityksiin sisältyy aineistoa, jossa asioita on havainnollistettu värein, aineiston esittäminen mustavalkoisena vaikeuttaa sen tulkintaa ja voi olla harhaanjohtavaa. Tästä esimerkkinä ovat nisäkkäiden lumijälkilaskennat.