Kaupunginhallitus, kokous 11.3.2024

Perustelut

Tarveselvityksen tiivistelmä
Porin urheilukeskus, jonka osa stadion on, kuuluu kaupungin tärkeimpiin liikkumis- ja tapahtumaympäristöihin. Stadionilla on suuri merkitys paikallisessa urheiluhistoriassa. Vuonna 1966 valmistuneen stadionin alkuperäiset rakennukset, eli pääkatsomo, huoltorakennus ja lipunmyyntikopit ovat Porin kaupunginarkkitehdin Olaf Küttnerin suunnittelemat. Stadion on rakennushistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja osittain säilyneisyydeltään arvokas kohde.   

Stadionin merkittävin rakennus on pääkatsomo. Se edustaa 1960-luvun voimakasta ja selkeää betoniarkkitehtuuria, jossa veistokselliset rakenteet on jätetty paljaiksi. Lautamuottibetonipinnat ovat olennainen osa katsomon brutalistista ilmettä. Myöhemmät, pääkatsomon käytettävyyden parantamiseksi tehdyt muutokset ovat lisänneet erilaisten rakennusmateriaalien määrää (puu, tiili, teräs, lasi) ja heikentäneet alun perin puhdaslinjaisen rakennuksen säilyneisyyttä. 1960-luvulla valmistunutta huoltorakennusta on laajennettu 1990-luvulla alkuperäistä mittakaavaa ja osittain myös materiaaleja, kuten kalkkihiekkatiiltä käyttäen. Lisäksi vuonna 2000 valmistuneet päätykatsomot jatkavat pääkatsomon muotokieltä.

Tarveselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa toimintojen tarpeet tulevaisuuteen heijastellen, jotta hankeselvitysvaiheessa voidaan lähteä selvittämään tarkemmin tarpeen toteuttamista, korjausten laajuutta, aikataulua ja budjettia. Lisäksi hankesuunnittelun aikana hankkeen toteutusmuoto hahmottuu ja tarkentuu tarveselvityksiin perustuen. Hankesuunnittelun aikana myös täsmentyy se, että onko tarvetta saada stadion täyttämään jalkapallon olosuhteiden osalta tietty UEFA-luokitus (UEFA 3-/UEFA 2-kategoria).

Rakennusten ja aluerakenteiden nykykunto
Pääkatsomon betonirakenteet ovat tutkimuksien perusteella varsin hyväkuntoisia. Isoimmat aistinvaraiset vauriot ovat havaittavissa ohuissa kaiderakenteissa sekä porraslaatoissa. Kaiderakenteissa vaurioita ovat aiheuttaneet metalliset käsijohteet, jotka ovat kiinni betonirakenteen sisällä. Katsomossa on havaittavissa pystysuorilla pinnoilla (rappusissa sekä penkkien alla) runsaasti pintaan jääneitä teräksiä sekä niiden korroosiosta aiheutuneita betonin lohkeamia.

Kenttäalueen nurmen vaihdon yhteydessä todettiin, että nurmikentän alueen alkuperäinen savitiilestä tehty salaojaputkitus on tukkeutunut ja kentän lämmityskaapelointi ei toimi. Nurmen kasvualusta ei ole riittävä ja vaatimuksien mukainen. Nämä seikat ovat nurmialueen kasvun, kestävyyden ja laadun kannalta elinehtoja. Olemassa oleva juoksurata-alue on kulunut ja paikoitellen rikkoutunut, mikä edellyttää vähintäänkin uudelleen pinnoittamista ja paikkakorjausta. Edellä mainitut seikat puoltavatkin koko kenttäalueen peruskorjausta ja uudelleen järjestelyä, jotta saadaan luotua vaatimustenmukaiset kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet luotua.

Stadionin huoltorakennuksessa on varasto-, teknisiä-, sosiaali-, toimisto- ja voimailutiloja. Rakennus on vuonna 1966 valmistunut, 1982 laajennettu/muutettu ja 1998 muutettu. Rakennuksessa on tyypillisen rakennusajankohdan mukainen valesokkelirakenne ja perusmuureissa on eristehalkaisu. Vedenpoisto vesikatteelta tapahtuu sisäpuolisten kattokaivojen kautta. Rakennuksessa havaittiin ajan saatossa tullutta ikääntymistä remontoimattomilla osilla. Lisäksi havaittiin pieniä halkeamia ja rikkoutuneita pintarakenteita sekä ulkopuolella sokkelissa maalipintavaurioita ja paikoin ulkoseinän tiiliverhouksessa pientä rapautumista. Havaintojen perusteella rakennus on rakennettu ajalle tyypillisillä rakenneratkaisuilla ja -materiaaleilla.

Toiminnan nykytilan ja hankkeen tarpeellisuus
Pori tunnetaan tapahtuma- ja urheilukaupunkina, missä järjestetään säännöllisesti myös eri kokoluokan urheilutapahtumia. Porin stadionia käytetään säännöllisesti jalkapallon edustustason ottelutapahtumien sekä eritasoisten yleisurheilukilpailujen järjestämiseen. Viimeksi stadion on toiminut yleisurheilun suurtapahtuma-areenana vuoden 2015 Kalevan kisojen yhteydessä. Stadionilla pelattiin syksyllä 2019 U21-jalkapallomaaottelu Supmi – Tanska. Kesällä 2021 järjestetyssä pesäpallon Itä-Länsi-tapahtumassa stadionia hyödynnettiin myös tapahtumakäytössä. Viimeisimmät stadionille runsaasti osallistujia keränneet yleisurheilutapahtumat ovat syyskuussa 2021 järjestetty Seuracup-finaalitapahtuma, kesäkuussa 2022 ensimmäistä kertaa sekä sen jälkeen kesäkuussa 2023 järjestetty Porin Yleisurheilu Games. Urheilu ja eri tapahtumat ovat huomattavassa asemassa siinä, miten kaupunkimme näyttäytyy ulkopuolisille ja kaupunkilaisille.

Stadionin jalkapallo- ja yleisurheilukäytön lisäksi stadionin alue palvelee monia käyttäjäryhmiä.Stadionin yhteydessä olevassa matalassa huoltorakennuksessa on pukutiloja sekä stadionin että muiden urheilukeskuksen alueen käyttäjien käyttöön. Pukutiloja käyttävät jalkapalloilijat, pesäpalloilijat, yleisurheilijat, amerikkalaisen jalkapallon pelaajat sekä alueen lenkkeilijät ja kuntoilijat. Huoltorakennus toimii myös stadionin vieressä sijaitsevien lämmitettävän tekonurmen sekä pesäpallostadionin puku- ja peseytymistiloina. Huoltorakennuksesta on vuokrattu myös pysyviä pukuhuoneita edustustason jalkapallo- ja pesäpallojoukkueille.

Stadionin peruskorjaus tulee ajatella osana urheilukeskuksen alueen kehittämistä, aiemmin laaditun Isomäen alueen yleissuunnitelman mukaisesti. Urheilukeskuksen alueella oleva Isomäen jäähalli ja Karhuhalli tuovat alueelle monipuolisia mahdollisuuksia sekä arkikäytön että tapahtumajärjestämisen näkökulmasta. Tästä syystä stadionin peruskorjaus on syytä suunnitella niin, että stadion tukee jatkossa koko urheilukeskuksen alueen toimintoja, sekä arkikäytön että erilaisten urheilutapahtumien osalta.

Liitteet

• Liite 1: Tarveselvitys raportti
• Liite 2: Urheilukeskuksen alueen (Isomäen) yleissuunnitelma
• Liite 3: Porin stadionin betonirakenteiden kuntotutkimus
• Liite 4: Stadion huoltorakennus rakenteiden tutkimussuunnitelma
• Liite 5: Satakunnan museo / kohteen inventointiraportti
• Liite 6: Uefa stadium infrastructure regulations, edition 2018
• Liite 7: Uefa, best practice guide to training centre construction and management
• Liite 8: Track and field facilities manual, 2019 edition
• Liite 9: Kalevan kisojen olosuhdevaatimukset

Perustelut

Asian esittely ja aikaisempi käsittely (vapaa-ajan lautakunta 13.2.2024 § 13) on historiatiedossa.

Tarveselvityksen tiivistelmä
Porin urheilukeskus, jonka osa stadion on, kuuluu kaupungin tärkeimpiin liikkumis- ja tapahtumaympäristöihin. Stadionilla on suuri merkitys paikallisessa urheiluhistoriassa. Vuonna 1966 valmistuneen stadionin alkuperäiset rakennukset, eli pääkatsomo, huoltorakennus ja lipunmyyntikopit ovat Porin kaupunginarkkitehdin Olaf Küttnerin suunnittelemat. Stadion on rakennushistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja osittain säilyneisyydeltään arvokas kohde.   

Stadionin merkittävin rakennus on pääkatsomo. Se edustaa 1960-luvun voimakasta ja selkeää betoniarkkitehtuuria, jossa veistokselliset rakenteet on jätetty paljaiksi. Lautamuottibetonipinnat ovat olennainen osa katsomon brutalistista ilmettä. Myöhemmät, pääkatsomon käytettävyyden parantamiseksi tehdyt muutokset ovat lisänneet erilaisten rakennusmateriaalien määrää (puu, tiili, teräs, lasi) ja heikentäneet alun perin puhdaslinjaisen rakennuksen säilyneisyyttä. 1960-luvulla valmistunutta huoltorakennusta on laajennettu 1990-luvulla alkuperäistä mittakaavaa ja osittain myös materiaaleja, kuten kalkkihiekkatiiltä käyttäen. Lisäksi vuonna 2000 valmistuneet päätykatsomot jatkavat pääkatsomon muotokieltä.

Tarveselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa toimintojen tarpeet tulevaisuuteen heijastellen, jotta hankeselvitysvaiheessa voidaan lähteä selvittämään tarkemmin tarpeen toteuttamista, korjausten laajuutta, aikataulua ja budjettia. Lisäksi hankesuunnittelun aikana hankkeen toteutusmuoto hahmottuu ja tarkentuu tarveselvityksiin perustuen. Hankesuunnittelun aikana myös täsmentyy se, että onko tarvetta saada stadion täyttämään jalkapallon olosuhteiden osalta tietty UEFA-luokitus (UEFA 3-/UEFA 2-kategoria).

Rakennusten ja aluerakenteiden nykykunto
Pääkatsomon betonirakenteet ovat tutkimuksien perusteella varsin hyväkuntoisia. Isoimmat aistinvaraiset vauriot ovat havaittavissa ohuissa kaiderakenteissa sekä porraslaatoissa. Kaiderakenteissa vaurioita ovat aiheuttaneet metalliset käsijohteet, jotka ovat kiinni betonirakenteen sisällä. Katsomossa on havaittavissa pystysuorilla pinnoilla (rappusissa sekä penkkien alla) runsaasti pintaan jääneitä teräksiä sekä niiden korroosiosta aiheutuneita betonin lohkeamia.

Kenttäalueen nurmen vaihdon yhteydessä todettiin, että nurmikentän alueen alkuperäinen savitiilestä tehty salaojaputkitus on tukkeutunut ja kentän lämmityskaapelointi ei toimi. Nurmen kasvualusta ei ole riittävä ja vaatimuksien mukainen. Nämä seikat ovat nurmialueen kasvun, kestävyyden ja laadun kannalta elinehtoja. Olemassa oleva juoksurata-alue on kulunut ja paikoitellen rikkoutunut, mikä edellyttää vähintäänkin uudelleen pinnoittamista ja paikkakorjausta. Edellä mainitut seikat puoltavatkin koko kenttäalueen peruskorjausta ja uudelleen järjestelyä, jotta saadaan luotua vaatimustenmukaiset kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet luotua.

Stadionin huoltorakennuksessa on varasto-, teknisiä-, sosiaali-, toimisto- ja voimailutiloja. Rakennus on vuonna 1966 valmistunut, 1982 laajennettu/muutettu ja 1998 muutettu. Rakennuksessa on tyypillisen rakennusajankohdan mukainen valesokkelirakenne ja perusmuureissa on eristehalkaisu. Vedenpoisto vesikatteelta tapahtuu sisäpuolisten kattokaivojen kautta. Rakennuksessa havaittiin ajan saatossa tullutta ikääntymistä remontoimattomilla osilla. Lisäksi havaittiin pieniä halkeamia ja rikkoutuneita pintarakenteita sekä ulkopuolella sokkelissa maalipintavaurioita ja paikoin ulkoseinän tiiliverhouksessa pientä rapautumista. Havaintojen perusteella rakennus on rakennettu ajalle tyypillisillä rakenneratkaisuilla ja -materiaaleilla.

Toiminnan nykytilan ja hankkeen tarpeellisuus
Pori tunnetaan tapahtuma- ja urheilukaupunkina, missä järjestetään säännöllisesti myös eri kokoluokan urheilutapahtumia. Porin stadionia käytetään säännöllisesti jalkapallon edustustason ottelutapahtumien sekä eritasoisten yleisurheilukilpailujen järjestämiseen. Viimeksi stadion on toiminut yleisurheilun suurtapahtuma-areenana vuoden 2015 Kalevan kisojen yhteydessä. Stadionilla pelattiin syksyllä 2019 U21-jalkapallomaaottelu Supmi – Tanska. Kesällä 2021 järjestetyssä pesäpallon Itä-Länsi-tapahtumassa stadionia hyödynnettiin myös tapahtumakäytössä. Viimeisimmät stadionille runsaasti osallistujia keränneet yleisurheilutapahtumat ovat syyskuussa 2021 järjestetty Seuracup-finaalitapahtuma, kesäkuussa 2022 ensimmäistä kertaa sekä sen jälkeen kesäkuussa 2023 järjestetty Porin Yleisurheilu Games. Urheilu ja eri tapahtumat ovat huomattavassa asemassa siinä, miten kaupunkimme näyttäytyy ulkopuolisille ja kaupunkilaisille.

Stadionin jalkapallo- ja yleisurheilukäytön lisäksi stadionin alue palvelee monia käyttäjäryhmiä.Stadionin yhteydessä olevassa matalassa huoltorakennuksessa on pukutiloja sekä stadionin että muiden urheilukeskuksen alueen käyttäjien käyttöön. Pukutiloja käyttävät jalkapalloilijat, pesäpalloilijat, yleisurheilijat, amerikkalaisen jalkapallon pelaajat sekä alueen lenkkeilijät ja kuntoilijat. Huoltorakennus toimii myös stadionin vieressä sijaitsevien lämmitettävän tekonurmen sekä pesäpallostadionin puku- ja peseytymistiloina. Huoltorakennuksesta on vuokrattu myös pysyviä pukuhuoneita edustustason jalkapallo- ja pesäpallojoukkueille.

Stadionin peruskorjaus tulee ajatella osana urheilukeskuksen alueen kehittämistä, aiemmin laaditun Isomäen alueen yleissuunnitelman mukaisesti. Urheilukeskuksen alueella oleva Isomäen jäähalli ja Karhuhalli tuovat alueelle monipuolisia mahdollisuuksia sekä arkikäytön että tapahtumajärjestämisen näkökulmasta. Tästä syystä stadionin peruskorjaus on syytä suunnitella niin, että stadion tukee jatkossa koko urheilukeskuksen alueen toimintoja, sekä arkikäytön että erilaisten urheilutapahtumien osalta.

Liitteet

• Liite 1: Tarveselvitys raportti
• Liite 2: Urheilukeskuksen alueen (Isomäen) yleissuunnitelma
• Liite 3: Porin stadionin betonirakenteiden kuntotutkimus
• Liite 4: Stadion huoltorakennus rakenteiden tutkimussuunnitelma
• Liite 5: Satakunnan museo / kohteen inventointiraportti
• Liite 6: Uefa stadium infrastructure regulations, edition 2018
• Liite 7: Uefa, best practice guide to training centre construction and management
• Liite 8: Track and field facilities manual, 2019 edition
• Liite 9: Kalevan kisojen olosuhdevaatimukset