Valmistelija
Taneli Tiirikainen, yksikön päällikkö, opetusyksikkö, taneli.tiirikainen@pori.fi
Perustelut
Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistystoimialan lausuntoa valtuustoaloitteeseen kyselyn teettämisestä Porin lukion ja Porin lyseon opiskelijoille opiskeluarjen sujuvuudesta ja mahdollisten muutostoimien selvittämisestä tulosten pohjalta. Porin lukio on aloittanut toimintansa hallinnollisesti 1.8.2021 ja yhdessä kiinteistössä on toimittu 1.8.2022 alkaen. Lyseon koulu on aloittanut toimintansa 1.8.2022. Nämä toimipisteiden vaihdokset ja yhdistämiset perustuvat kaupunginvaltuuston palveluverkkopäätökseen 15.6.2020 §23. Tässä sivistyslautakunnan vastauksessa käsitellään ensin Porin lukion asioita ja sitten Lyseon koulun asioita sekä todetaan yhteenvetona vastaus valtuustoaloitteeseen.
Opiskelijoiden kuuleminen on keskeistä lukion toimintaa kehitettäessä ja arvioitaessa. Toimialajohtaja Esa Kohtamäki, opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen sekä lukion rehtorit järjestivät opiskelijakunnan hallitukselle kuulemistilaisuuden 2.12.2022, jossa opiskelijat keskustelivat heitä askarruttavista kysymyksistä. Lukiossa toteutetaan vuosittain kaikkia opiskelijoita koskeva kysely, viimeksi keväällä 2022. Uusi kysely toteutetaan tänä keväänä. Kyselyssä käsitellään myös valtuustoaloitteessa mainittuja kehittämiskohteita. Tämän lisäksi lukio osallistuu säännöllisesti kouluterveyskyselyyn, josta saadaan vertailuaineistoa muihin koulutuksenjärjestäjiin.
Sivistyslautakunta on jalkautunut tutustumaan Porin lukioon 11.10.2022. Lautakunnan jäsenillä on ollut mahdollisuus tutustua lukion tiloihin sekä esittää kysymyksiä paikalla olleille rehtoreille, koulupsykologille ja opiskelijoiden edustajille. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus kertoa lukioarkeen liittyvistä asioista paikalla olleille henkilöille.
Lukion opiskelijoita on kuultu myös tapahtumia valmistaessa, esimerkiksi vanhojen tanssien, penkkareiden ja ylioppilasjuhlien järjestelyissä. Opiskelijakunnan hallitusten kokouksiin tuodaan kerran periodissa asioita, joihin odotetaan opiskelijakunnan esittävän kantansa. Opiskelijakunnan hallituksen esittämiä asioita käsitellään myös hyvinvointiryhmässä, lukion suunnitteluryhmässä sekä tarvittaessa henkilökunnan jaksokokouksessa. Opiskelijakunnan edustus on useassa eri koulun toimintaan liittyvässä työryhmässä.
Opetushallituksen uusi lukion laatustrategia valmistui marraskuussa 2022. Opiskelijoiden ja henkilöstön osallisuus ja kuuleminen ovat keskeinen osa kehittyvää lukion laatutyötä. Opetushallitus myönsi joulukuussa Porin ja Seinäjoen lukiokoulutuksen yhteiselle Priima-hankkeelle hankemäärärahan. Hankkeessa on tavoitteena luoda paikallinen laatukäsikirja, johon sisältyvät myös opiskelijoiden säännölliset arviointikyselyt. Hankkeen toimenpiteet ovat käynnistyneet tammikuun alusta, ja laatukäsikirja tulee käyttöön lukuvuoden 2023–2024 kuluessa. Samassa yhteydessä huomioidaan lukiolakiin 2022 säädetty velvoite lapsivaikutusten arviointiin lukiokoulutuksessa.
Lukiokurssit täyttyvät nopeasti, mutta jälkiohjauksella opiskelijat saavat opinto-ohjelmansa kuntoon opinto-ohjaajien kanssa. Kurssien täyttymisessä on osin kyse siitä, että opiskelijat haluavat kurssit tietystä lukujärjestyksen kohdasta. Keskipäivän ryhmät täyttyvät nopeasti. Tarjottimen reunakoodien opetusryhmissä on usein tilaa. Lukioiden yhdistymisen lisäksi kurssitarjottimen toimivuuteen vaikuttaa erityisesti lukiokoulutuksen uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman käyttöönotto. Joiltakin osin uusi tuntijako kasvattaa lukiolaisten kuormaa, sillä aiempien määrämittaisten kurssien tilalla ovat eripituiset pakolliset ja valinnaiset moduulit ja opintojaksot ja tällä on vaikutuksensa sekä lukion yhteiseen opintotarjottimeen että kunkin opiskelijan opintosuunnitelmaan. Porin lukiossa on pyritty säilyttämään opiskelijoiden mahdollisuus valita opetusryhmänsä ja opettajansa. Osassa lukioita uutta opetussuunnitelmaa toteutettaessa on päädytty aiempaa piiloluokallisempiin sekä valintoja rajoittavampiin lukujärjestysratkaisuihin. Joissakin lukioissa on sovellettu tarjotinvalinnoissa erilaisia ensisijaisuusperiaatteita, joissa esimerkiksi jonkin vaativan opintolinjan opiskelijat ovat saaneet valita tarjotinsijoittelunsa ennen yleislinjan opiskelijoita, mutta tällaista järjestelyä ei voida soveltaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden vastaisena.
Erillisellä opetushallituksen myöntämällä koronarahoituksella ryhmäkokoja on pystytty lukuvuoden mittaan pienentämään ryhmiä jakamalla ja toteuttamalla yhteis- ja samanaikaisopettajuutta. Tällöin tarjottimeen on tullut myös lisää valinnanvaraa. Näitä toimenpiteitä jatketaan vielä sekä kevätlukukaudella 2023 että lukuvuonna 2023–2024, jolloin tarkoitus on edelleen jatkaa hankerahoilla myös kolmannen erityisopettajan palkkausta sekä lisäksi rekrytoida kaksi resurssiopettajaa koronan aiheuttaman oppimisvajeen kompensoimiseen. Sinänsä opetusryhmien koon mitoitukseen vaikuttavat aina opiskelijoiden tulevan lukuvuoden esivalinnat. Opiskelijoilta kysytään, mitä kukin aikoo opiskella seuraavana vuonna. Nyt lukuvuotta 2023–2024 valmisteltaessa esivalintoja on tehnyt Wilmassa määräaikaan mennessä 89 % tulevista toisen vuoden ja 87 % kolmannen vuoden opiskelijoista. Esivalinnat suuntaavat pitkälti tarjonnan mitoittamista. Yksittäisten opiskelijoiden valinnat muuttuvat vuoden mittaan. Isossa lukiossa tätä muutosta tapahtuu määrällisesti enemmän kuin pienessä. Ison opiskelijamäärän valintojen dynamiikka edellyttää, että kehystä jää aluksi jakamatta, jotta sillä voidaan myöhemmin perustaa tarjontaa paikkaavia opetusryhmiä.
Ruokailujärjestelyjen osalta aikataulua on säädetty jo syyslukukauden mittaan opiskelijoilta tulleen palautteen perusteella ruokapalvelukeskuksen kanssa keskustellen. Jatkossa pyritään porrastamaan lisää osaa ruokailuvuoroista. Ruokasalista eivät paikat sinänsä lopu, mutta samanaikaisesti ruokasaliin saapuva opiskelijajoukko ei jakaannu välttämättä tasaisesti kaikille ruokalinjastoille, jolloin jonoja syntyy.
Tilojen viihtyisyyteen on panostettu. Jo aikaisemmin käytössä olleen taukotilan “Olkkarin” lisäksi opiskelijoille on peruskorjattu vanhasta kotitalousluokasta hiljaisen työskentelyn tila, jossa on mahdollista esimerkiksi tehdä koulutehtäviä hyppytunneilla. Käytäville on lisätty tuoliryhmiä, ja viherkasveja on lisätty aulatiloihin. Opetustauluja on ripustettu luonnontiedetilojen käytäviin. Käytäviä maalattiin kesällä 2022 yhtenäisiksi. Koulun av-tekniikkaa on parannettu ja ajanmukaistettu. Luokkatilojen käyttötarkoitusta on muutettu, ja tämä jatkuu vielä kesällä 2023 teknisen toimialan muuttaessa vanhan kotitalousluokan lukio-opetukseen soveltuvaksi. Koulupäivän tauoille on kehitetty opiskelijoille erilaista ohjelmaa muun muassa hyvinvointi- ja liikuntavälituntien muodossa. Toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Pysäköintipaikkatilanne on kaupungin keskustassa haasteellinen. Siihen on etsitty korjausta yhdessä kaupungin eri toimijoiden kanssa. Uusia paikoitusalueita on saatu yleiseen käyttöön muun muassa Rautatienpuistokadulta.
Lukuvuonna 2022–2023 lukiolaisten hyvinvointia on pyritty parantamaan osoittamalla korona-avustuksesta yhden vararehtorin työaikaa myös syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelijahuolto on keskeinen esimerkki kunnan ja hyvinvointialueen yhdyspinnalla olevasta palvelusta. Opiskelijat ovat olleet eri lukioissa ja kunnissa eriarvoisessa asemassa palvelujen saannin ja laadun suhteen. Nyt järjestämisvastuu psykologi- ja kuraattoripalveluista on siirtynyt hyvinvointialueille, vaikka opiskelijahuoltolain 9 §:n nojalla lukiokoulutuksen järjestäjä edelleen vastaa opiskelijahuoltosuunnitelman toteutumisesta. Ennen kuntien järjestämisvastuulle kuuluneen opiskelijahuollon etuna on ollut sujuva yhteistyö koulun opettajien ja kunnan muiden palvelujen kanssa. Uusien säädösten myötä tarkoituksena on, että opiskeluhuollon palvelut toteutetaan jatkossakin matalan kynnyksen lähipalveluna koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Tällä hetkellä keskeisin uusi haaste uusien säädösten soveltamisessa koskee tulkintaa salassa pidettävien tietojen siirtämisestä yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa lukion ja hyvinvointialueen henkilöstön kesken. Lakia tulkitaan eri koulutuksenjärjestäjissä tällä erää eri tavoin. Erityisen tärkeää on myös jatkossa turvata laadukkaiden psykologi- ja kuraattoripalveluiden saatavuus opiskelijahuoltolaissa säädetyllä tavalla. Koulutuksen järjestäjä on asettanut opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Nämä ryhmät vastaavat opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.
Lyseon koulun osalta teknisen toimialan toteuttamien korjaus- ja muutostöiden viivästyminen hankakoitti lukuvuoden aloittamista. Moni asia tilojen suhteen oli kesken koulun alkaessa. Pieniä lisäyksiä ja korjauksia useissa luokissa tehtiin vielä syyskuun aikana. Syysloman jälkeen valmistui pienryhmän opetustila. Teknisen työn opetustilan osalta työt edelleen kesken. Epävarmuutta on lisännyt myös se, ettei aikataulutietoa Pohjoisväylän koulun laajentumisesta käsittämään myös vuosiluokat 7–9 ollut käytettävissä ennen vuoden 2023 talousarvion hyväksymistä. Monet ratkaisut on kuitenkin tehty tiedostaen se, että valtuuston päätöksen mukaisesti Pohjoisväylä laajenee yhtenäiskouluksi ja osa Lyseon oppilaista käy jatkossa koulunsa siellä. Opetusyksikön päällikkö on joulukuussa 2022 sopinut Lyseon koulun rehtorin ja Pohjoisväylän koulun rehtorin kanssa tähän liittyvien asioiden aikatauluista, tiedottamisesta ja osallistamisesta.
Sivistystoimiala on varannut lisäresursseja Lyseon kouluun lukuvuodelle 2022–2023 varmistaakseen toiminnan käynnistymisen mahdollisimman hyvin. Resurssia on kohdistettu mm. vararehtorin opetusvelvollisuuden huojentamiseen, ”ylimääräiseen” erityisopettajaan, koulutukihenkilöön sekä koulunkäynnin ohjaajiin. Opetustilojen varustamiseen ja kalustamiseen on niin ikään varattu määrärahoja. Etenkin liikunnan, musiikin, kotitalouden ja käsityön opetusvälineitä on uusittu. Opetustiloihin on hankittu uusia kalusteita ja lisää näyttöjä. Muutosvaiheen resurssointi on koulun rehtorin mukaan edesauttanut arjen sujumista uudessa koulussa. Kouluisännän läsnäolo on parantanut niin paikkojen kunnossa pysymistä kuin turvallisuuttakin.
Henkilökunta valmistautui yhdistymiseen jo edellisen lukuvuoden työstäen aikana monin tavoin yhteisiä arvoja, toimintakulttuuria ja käytänteitä. Myös oppilaskunnat ja tukioppilaat tekivät yhteistyötä jo ennen yhdistymistä, tosin koronatilanne hankaloitti hieman yhteistyötä kahden eri koulun välillä. Esimerkiksi yhdeksäs- ja kahdeksasluokkalaiset jatkoivat pääosin entisissä luokissaan, ja heille pyrittiin laittamaan opettajiksi jo vanhasta koulusta tutut henkilöt. Seitsemäsluokkalaisten osalta luokat sen sijaan muodostettiin ns. puhtaalta pöydältä. Rehtorin käsityksen mukaan tällä hetkellä yhdistymisen koetaan onnistuneen odotettua paremmin.
Opetusyksikön hallinto on eri kokoonpanoin tavannut koulun väkeä. Lyseolla vierailtiin mm. 16.1.2023. Tällöin kuultiin myös oppilaiden edustajien näkemyksiä ja toiveita kouluarjesta. Tapaamisen yhteydessä sovittiin, että koulussa toteutettavan oppilaskyselyn laatimiseen osallistetaan oppilaskuntaa, jotta saadaan vastauksia heitä askarruttaviin asioihin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Porin lukion ja Lyeon koulun muutokset ovat olleet suuria. Asioihin liittyy vääjäämättä myös vanhan haikailua ja muutospelkoa. Samaan aikaan koronapandemia ja geopoliittinen tilanne mietityttävät monia. Vaikka käytännön asioita on suunniteltu ja toteutettu huolella, tulee väistämättä arjessa eteen erilaisia haasteita. Niitä on ratkottu sitä mukaa kun niitä on havaittu. Monet ongelmat on tiedostettu jo ennalta, ja niihin on haettu ratkaisuja. Opiskelijoita on osallistettu ja heidän näkemyksiään huomioitu. Valtuustoaloitteen esityksen mukaisesti sekä Lyseossa että lukiossa toteutetaan kevään 2023 aikana kyselyt, joiden tulokset huomioidaan toimintoja edelleen kehitettäessä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.