Kaupunginvaltuusto, kokous 23.1.2023

Perustelut

Porissa oli vuonna 2020 1053 lastensuojelun asiakkuutta, joista noin 70% liittyy suoraan tai välillisesti perheiden päihteiden käyttöön. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 2336 kpl ja tämä luku on nousussa.

Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 107 ja huostaan otettuja lapsia on Porissa 208 kpl.

Valtuutetut Milka Tommila ja Mika Aho jättivät kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:

Porissa on viime vuosina alettu panostamaan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, niin sanottuihin koko perheen palveluihin ja tämä näkyy huostaanotettujen ja kiireellisten sijoitusten maltillisena laskuna. Porissa suunta on siis oikea. Nuorten ja lasten palveluyksiköt Karhunsyli ja Pellava sekä perhekuntoutusyksikkö Villapumpuli ovat näistä tarpeellisista toimista hyviä esimerkkejä. Viesti on silti sielläkin selkeä, paikat ovat täynnä, eikä oikeanlaista apua ole riittävästi tarjolla.

Nuorin ”hihapiikittäjä” on Porissa vain 9-vuotias.

Porissa ei ole päihteitä käyttäville alaikäisille suunnattuja palveluja.  Päihdeongelmaiset alaikäiset sijoitetaan samoihin perusyksiköihin muiden alaikäisten kanssa. Pahimmillaan se altistaa myös muut sijoitetut päihteille, eivätkä päihderiippuvaiset saa tarvitsemaansa apua näissä yksiköissä. Päihteitä käyttävät alaikäiset voivat ajautua loputtomaan päihdekierteeseen, josta on mahdotonta irtautua. Haitat niin yksilöille kuin yhteiskunnalle ovat moninkertaiset ja tästä syystä on niin taloudellisesta kuin inhimillisestä näkökulmasta katsoen kaikkien etu, että päihdekierre saadaan katkaistua mahdollisemman varhaisessa vaiheessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Poriin perustetaan alaikäisten päihdekuntoutukseen erikoistunut yksikkö, missä tarjotaan matalan kynnyksen päihdepalveluja, päihdekatkaisupalveluja (esim. erityisenhuolenpito yksikön muodossa) sekä pidempää kuntoutusta. Näin varmistetaan oikeanlaiset palvelut niitä tarvitseville.

Perustelut

Valtuutettujen Milka Tommilan ja Mika Ahon valtuustoaloite koskien alaikäisten päihdekuntoutukseen erikoistuneen yksikön perustamista. Valtuustoaloite pykälän liitteenä.E

Yksikkö, jossa on alaikäiselle tarkoitetut matalan kynnyksen päihdepalvelut, päihdekatkaisupalvelu ja pitkäkestoinen kuntoutus, ei toiminnan onnistumisen kannalta ole tavoiteltava. Matalan kynnyksen palveluja Porissa on hajautetusti melko paljon tarjolla.

Matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluissa on kyse sellaisesta tuesta, jota lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada läheltä sellaisissa paikoissa, joissa he oleskelevat päivisin ja iltaisin. Tällöin tuen antaminen jo alkavien ongelmien varhaisessa vaiheessa mahdollistuisi. Päiväaikaan tukea antavat esimerkiksi kouluissa toimivat koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat sekä kuraattorit, samoin myös koulupsykologit ja perhetyöntekijät. Etsivää nuorisotyötä tehdään julkisen sektorin lisäksi erilaisissa  järjestöissä 3.sektorin toimesta, Ilta-aikaiseen tukiverkostoon kuuluvat viranomaisista lisäksi nuorisotyöntekijät sekä vapaa-aika ja kulttuurityöntekijät. Iltaisin toimivista kolmannen sektorin toimijoista voidaan tähän laskea mukaan myös harrastuksia ohjaavat aikuiset. Lisäksi Porissa toimii lähes viikoittain kaupungin nuorisopäivystys, joka jalkautuu niihin ympäristöihin ja paikkoihin eri puolilla Poria, joissa nuoriso kokoontuu. Nuorisopäivystäjien tehtäviin kuuluu olla turvallisina aikuisina siellä missä nuoret ovat, ja tarvittaessa auttaa heitä esimerkiksi oman tai kaverin päihtymykseen liittyen. Nuorisopäivystys toimii hyvässä yhteistyössä sekä sosiaalipäivystyksen että poliisin kanssa.

Porissa toteutetaan varhaisen puuttumisen mallia nuorten alkoholin käyttöön.  Malli koostuu Valomerkki-keskustelusta ja Omin jaloin –interventiosta ja tarvittaessa lastensuojelun tukitoimista.

Valomerkki-keskustelun kohderyhmänä ovat alaikäiset, jotka ovat käyttäneet päihteitä tai joiden hallussa on päihteitä, eivätkä ole lastensuojelun asiakkaita. Keskusteluun osallistuu nuori ja hänen huoltajansa sekä kaksi valomerkki-koulutuksen käynyttä ammattilaista. Valomerkki-keskustelussa käydään läpi tapahtuma, joka johti poliisin tai muun viranomaisen puuttumiseen tilanteessa sekä keskustellaan päihteiden käytöstä ja niihin liittyvistä asenteista sekä päihteisiin liittyvistä terveys- ja muista haitoista. Lisäksi käydään keskustelua nuoren arjesta (koulu, vuorokausirytmi, mieliala, harrastukset/vapaa-aika, perhetilanne, pelaaminen jne.). Toteutuneiden Valomerkkien määrä riippuu täysin poliisin toimintalinjauksista eli siitä minkä verran poliisi puuttuu alaikäisten päihteiden käyttöön.

Valomerkistä pieni osa nuorista jatkaa Omin jaloin –interventioon. Omin jaloin –menetelmän keskiössä on nuoren elämän tarkastelu puolistrukturoitujen kirjallisten tehtävien avulla elämän eri osa-alueiden kautta. Työntekijä tapaa nuorta keskimäärin kahdeksan kertaa. Menetelmän avulla työntekijä kartoittaa nuoren ja perheen haasteita ja vahvuuksia sekä löytää nuoren elämästä tukevia ja eteenpäin vieviä voimia. Samalla menetelmä voi auttaa jäsentämään työntekijän nimetöntä tai määrittelemätöntäkin huolta ja hahmottamaan sen taustatekijöitä.

Jos työntekijän huoli jatkuu tämänkin jälkeen, aloitetaan lastensuojelun tarpeen arviointi.

Lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattilaisten osaamista haasteellisiin tilanteisiin (esimerkiksi päihdeasioihin liittyen) on vahvistettava. Tässä oleellinen asia on, että puututaan heti, eli ennalta ehkäisevä toiminta on miellettävä jokaisen omaan työhön kuuluvaksi, ei oman työn lisäksi –ajattelua. 

Astetta vahvempaa tukea tarjoavat Ankkuri ja Nuorten vastaanotto. Porin kaupungilla on yhdessä poliisin kanssa hyvin toimiva moniammattillinen Ankkuri-tiimi, joka on sijoittunut poliisilaitokselle. Ankkurin toiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, nuoren asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen sekä tarkoituksenmukaiseen avun ja tuen piiriin ohjaaminen.

Nuorten vastaanoton asiakkaita ovat nuoret, joilla on psykososiaalisia ongelmia liittyen esim. mielialaan, elämän kriisitilanteisiin, aikuistumiseen, ihmissuhteisiin tai päihteiden käyttöön. Nuorten vastaanoton tärkeitä yhteistyökumppaneita alaikäisten päihdeasioihin liittyen ovat nuorisopsykiatria, lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu.

Erilaisia matalan kynnyksen toimintoja ja palveluja on olemassa, mutta niitä ei välttämättä osata hyödyntää tarpeeksi hyvin. Toiminnan ohjaukseen ja osaamiseen on panostettava, näin on mahdollista saada olemassa olevista palveluista suurempi asiakashyöty.

Aloitteessa esitetty päihdekatkaisupalvelun toteuttamisesta on sovittava Satasairaalan nuorisopsykiatrian kanssa, sillä katkaisuhoito saattaa akuutissa vaiheessa edellyttää sairaanhoidollista vuodeosastohoitoa ja vahvaa lääketieteellistä osaamista. Katkaisuhoidon toteuttaminen on tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa erikoissairaanhoidossa niin resurssien kuin kustannusten näkökulmasta.

Pitkäjaksoista päihdekuntoutusta alaikäisille tarjoavalle yksikölle on tarvetta, Tällainen päihdekuntoutusyksikkö ei olisi asumisyksikkö, vaan siellä oltaisiin kuntoutuksessa sen aikaa, että päihdeongelmaan saataisiin vaikutettua ja nuoren motivaatioon muuttaa käyttäytymistään päihteisiin liittyen saataisiin vaikutettua.

Yksikön pitää olla hyvin pieni, esimerkiksi 5-paikkainen, ja henkilökunnan mitoituksen pitää olla merkittävästi suurempi kuin normaalissa lastensuojeluyksikössä. Lainvalmisteluvaiheessa olevassa lastensuojelulaissa tällaisen erityisen tuen yksikön henkilöstömitoitus on 3 eli 5-paikkaisessa yksikössä työntekijöitä olisi yhteensä 15. Yövuorossa pitää olla kaksi työntekijää,. Tämän lisäksi on järjestettävä riittävä lääkäriresurssi, johon sisältyy päihdelääketieteen erityisosaamista.

Alaikäisten päihdekuntoutusyksikön tulee olla korkean osaamisen yksikkö, joten perushenkilökunnalla pitäisi olla erilaista terapiaosaamista. Tarvittava terapiaosaaminen on moninaista, esimerkiksi psykoterapiaa, toimintaterapiaa, psykofyysistä fysioterapiaa, kuvataideterapiaa ja musiikkiterapiaa. Suomessa on alaikäisille päihteidenkäyttäjille soveltuvia yksiköitä on harvassa ja palvelut ostetaan pääosin yksitysiltä palveluntuottajilta, myöskään isommissa kaupungeissa ei ole omia alaikäisten päihdekuntoutuksen laitosyksiköitä.

Tällä hetkellä Pori ostaa ko.palveluita useammalta yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluntuottajien vuorokausihinnat vaihtelevat jonkin verran keski-arvon ollessa n. 600- 700€/ vrk.

Kustannuksia pohdittaessa on otettava huomioon, mikä on sen kustannus, että nuoren päihderiippuvuutta ei saada hoidettua. Päihdeongelmista aiheutuvat kustannukset ovat välillisiä ja välittömiä. Näitä ovat esimerkiksi työn tuottavuuden väheneminen, työtulojen ja työstä aiheutuva lisäarvon jääminen saamatta, toistuvat hoitokustannukset, mahdollisen rikollisuuden aiheuttamat kulut, inhimilliset kärsimykset, päihdeongelman jatkuminen ylisukupolvisesti ja sen edelleen tuomat kustannukset ja vaikeudet. Päihdeongelmista aiheutuvat kustannukset ovat merkittävät, koko Suomen mitassa puhutaan miljardiluokan kustannuksista.

Jos alaikäisten päihdekuntoutusyksikkö Poriin perustetaan, se on valtakunnallisestikin merkittävää toimintaa.

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausuntoa Vasemmistoliiton valtuutettujen Mika Aho ja Milka Tommila valtuustoaloitteeseen ”Päihdepalveluihin erikoistunut palveluyksikkö alaikäisille päihderiippuvaisille Poriin”. Aloitteessa esitetään, että Poriin perustetaan alaikäisten päihdekuntoutukseen erikoistunut yksikkö, missä tarjotaan matalan kynnyksen päihdepalveluja, päihdekatkaisupalveluja sekä pidempää kuntoutusta. Sivistystoimialalla ei ole varsinaista asiantuntemusta ottaa kantaa alaikäisten kuntoutukseen perustettavaan päihdekuntoutuskeskuksen perustamiseen. Lähtökohtaisesti sivistystoimiala tukee toimia, joilla voidaan puuttua alaikäisten päihteiden käyttöön. Toimiala jakaa huolen lasten ja nuorten päihteiden käyttämisen aiheuttamista ongelmista, ja kannattaa asiantuntijatyönä valmisteltuja interventioita. Tässä vastauksessa käsitellään näkökulmia, joita sivistystoimialalla nousee esiin valtuustoaloitteen teemaan liittyen.

Peruskouluissa hoidetaan omalta osalta päihdekasvatusta. Sitä toteutetaan osana eri oppiaineiden, kuten terveystiedon ja ympäristöopin opetusta. Päihdekasvatus on myös osa oppilashuollon ja erityisesti kuraattorin sekä kouluterveydenhoitajan työtä. Koulujen päihdekasvatuksen osalta tehdään yhteistyötä myös muiden kunnan toimijoiden, kuten nuorisoyksikön ja psykososiaalisten palvelujen kanssa. Opetussuunnitelmaan sisältyvissä koulukohtaisissa oppilashuollon suunnitelmissa kuvataan, koulujen toimenpiteen tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja käyttöön puuttumiseksi.

Osana Porin perusturvan tuottavuusohjelmaa valmistellaan lapsiperhepalveluiden, lastensuojelun ja päihdepalveluiden yhteistyön vahvistamista. Tämä tarkoittaa päihdepalvelun ja lastensuojelun avohuollon yhteistyön lisäämistä ja tiivistämistä. Tätä valmistellaan lastensuojelun johdolla ja työryhmätyöskentelyyn on kutsuttu sivistystoimiala, jonka opetusyksikön opiskeluhuolto vastaa tähän yhteistyötarjoukseen, koska alaikäisten lasten ja nuorten päihderiippuvuus on myös opiskeluhuollon tuen tehtävää. Kuntoutuvan asiakkaan kohdalla opiskelu ja koulunkäynti on korjaavaa ja merkityksellistä toimintaa, joka kiinnittää päihteettömään arkeen. Esimerkiksi perusopetuksessa ja toisella asteella päihderiippuvuus saattaa vaikuttaa siihen, että opiskelijan opiskeluoikeuteen puututaan kurinpitomenettelyn kautta. Päihderiippuvuus saattaa jopa estää opintojen jatkamisen. Näissä tilanteissa opiskelijalle kuuluu opiskeluhuollon tuki. Oppivelvollisuuden laajeneminen 18 ikävuoteen lisää entisestään päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon merkitystä, jotta tavoite, toisen asteen tutkinnon suorittaminen, olisi aidosti mahdollista kaikkien nuorten osalta. Työryhmän ensimmäinen kokous pyritään järjestämään toukokuussa 2021. Tavoitteena on luoda Porin mallia päihteitä käyttävien lasten auttamispoluksi. Lähtökohtaisesti ensisijaisesti panostetaan avohuollon palveluun, päihdekartoituksiin ja valomerkkikeskusteluihin. Keskusteluihin osallistuvat myös koulukuraattorit ja erityisnuorisotyöntekijä, jotka ovat saaneet tähän liittyvän koulutuksen.

Selvinpäin Satakunnassa –hankkeen myötä kehitettiin myös Omin jaloin -menetelmää. Sivistystoimialalta siinä on mukana ollut erityisnuorisotyöntekijä. Kyseessä on ennaltaehkäisevän lastensuojelun yksilötyön malli, jonka ydintehtävänä on nuoren omien voimavarojen löytyminen. Omin Jaloin- työskentely käynnistetään tyypillisesti tilanteessa, jossa nuoren elämäntilanteesta on herännyt joko lastensuojelullinen tai muu huoli, tai jossa ei voida tarkasti määritellä mistä kenkä puristaa. Omin Jaloin –prosessiin nuoret ohjautuvat lastensuojelun alkuarvioinnin, kuraattorien, erityisopettajien, alueellisen nuorisotyön ja muiden yhteistyöverkostojen kautta. Toiminta lähtee liikkeelle nuoren tulevaisuuden visiosta viiden vuoden päähän. Nuori pohtii sitä, millaiseksi hän haluaa tulevaisuutensa muodostuvan. Tämän jälkeen yksi aihealue kerrallaan nuoren kanssa käydään läpi nykytilanne ja pohditaan mikä tässä aiheessa on sellaista, joka tukee tulevaisuudenkuvan saavuttamista ja mikä puolestaan vaatii kehittämistä, jotta nuori saavuttaisi toivotun tulevaisuuden visionsa. Ammattilaiset käyttävät menetelmää omassa työssään työkaluna, joko kokonaisuutena tai osasia menetelmästä.

Ohjaamo toimii sivistystoimialan alla. Siellä asioi alle 30 -vuotiaita nuoria. Ohjaamon voi tulla asioimaan missä asiassa tahansa. Osalla nuorista asiakkaista on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia. Jos Ohjaamolla tulee esiin edellä mainittuihin aiheisiin liittyen haasteita, ohjataan eteenpäin A-klinikalle, aikuisten- ja nuorten vastaanottoon sekä muihin 3. sektorin palveluihin. Ohjaamossa yritetään kannatella nuorta siihen saakka kunnes nuori saa ajan, mikä kestää ajoittain sivistystoimialan näkökulmasta liian kauan. Ohjaamolla ei ole erityistä osaamista päihde -ja mielenterveyspalveluihin. Ohjaamon erityisenä intressinä on kehittää ennaltaehkäiseviä palveluja muiden organisaatioiden kesken kuten nepsynuorille ryhmätoimintoja ja saada alan asiantuntijoita osaksi Ohjaamon päivittäistä päivystystä. Tavoitteena on ennaltaehkäisevällä toiminnalla pystytään auttamaan nuoria jo ennen kuin tilanne vaatii raskaampia palveluja.

Porin lasten ja nuorten päihteiden käyttämistä voi tarkastella esimerkiksi kouluterveyskyselyn avulla. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn perusteella perusopetuksen luokkien kahdeksan ja yhdeksän oppilaiden osalta tosi humalaan itsensä kerran kuukaudessa juovien nuorten määrä on kokonaisuudessaan hieman vähentynyt edelliseen, vuoden 2017 kyselyyn verrattuna. Luku on nyt 11,5% vastaajista. Samoin on vähentynyt myös viikoittain alkoholia käyttävien osuus. Luku on nyt 5,1% vastaajista. Ero koko maahan on myös hieman kaventunut. Alkoholin välittämisessä ei suuria muutoksia ole. Huomattavaa on kuitenkin se, että yläkouluvastaajilla perhepiiristä hankkiman alkoholin vertailuprosentti on suurempi verrattuna viime kyselyyn. Huomio yhdistyy tietoon yläkouluikäisten alkoholin ja humalajuomisen sallivuuden kasvusta sekä vanhempien liiallisen alkoholinkäytön aiheuttaman haitan kasvusta. Toisen asteen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden osalta kouluterveyskysely 2019 kertoo, että tosi humalaan itsensä kerran kuukaudessa juovien nuorten määrä on kokonaisuudessaan hieman vähentynyt. Lukiolaisten osalta luku on 13,3% ja ammattikoululaisten osalta 28,4%. Ero koko maahan on myös hieman kaventunut.

Kannabista kokeilleiden määrä on pysynyt samassa tasossa kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten osalta (6 % kokeillut vähintään kaksi kertaa). Kannabista viimeisen 30 päivän aikana käyttäneiden määrä oli pysynyt samassa 4 %:ssa. Tulosten mukaan 49 % (2017 43 %) kokee, että omalla paikkakunnalla on helppo hankkia huumeita. Kouluterveyskysely vahvistaa tietoa siitä, että kannabiksen hankittavuus on helpottunut huolestuttavasti. Tämä tieto yhdistettynä siihen, että kannabiksen kotikasvatus vastaa suurilta osin kysyntään, lisää huolta kannabiksen yleistymisestä lasten ja nuorten kasvuympäristössä. Lounais-Suomen poliisin Satakunnan kenttävalvonnan toteuttaman Savu-projektin tuloksena selvitettiin rikoslain 50 luvun mukaisia huumausainerikoksia yhteensä 298 kappaletta vuonna 2019. Näistä suurin osa oli huumausaineen käyttörikoksia ja huumausainerikoksia. Törkeitä huumausainerikoksia oli 5 kappaletta. Rikosprosessin yhteydessä selvitettiin myös hoitoonohjauksen tarvetta. Tämän seurauksena huumausaineen käyttäjän hoitoonohjauksia tehtiin 80 kappaletta. 

Viikonloppuisin katupartiointia tekevän Nuorisopäivystyksen mukaan nuorten alkoholin käyttö ja siihen yhdistyvä häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt vuoden 2020 aikana. Koronapandemian rajoitusten arvioidaan osin vaikuttaneen tähän. Tämä ehkäisevän päihdetyön ja nuorisotyön yhdessä toteuttama nuorten katupäivystys toteutui vuonna 2020 yhteensä 77 kertaa, pääosin viikonloppuiltaisin ja -öisin. Turvallisten aikuisten läsnäolon viikonloppuöissä ovat todenneet tarpeelliseksi niin nuoret kuin heidän vanhempansa. Nuorten alkoholinkäytön puhuttelumenetelmää, Valomerkki-keskustelua, on toteutettu vuoden 2020 aikana 84 nuoren ja hänen vanhempansa kanssa. Tämä on noin 30 tapausta enemmän kuin edellisinä vuosina, kasvusta ovat vastanneet pojat, tyttöjen keskustelujen määrä on pysynyt ennallaan. 

Yhtenä toimintana ja vastauksena nuorten alkoholin käyttöön käynnistettiin vuonna 2020 uutena toimintana nuorille tarkoitettu pop up -selviämisasema. Se toteutettiin vuoden aikana neljä kertaa. Vappuna nuoria ei selkkarilla ollut yhtään, mutta muina kertoina selkkarille kuljetettiin 3-5 nuorta/ilta. Selviämisasema on toteutettu erinomaisena yhteistyönä SPR:n, poliisin, sosiaalipäivystyksen ja psykososiaaisten palvelujen ehkäisevän päihdetyön kesken. Toimintaa on päätetty jatkaa.

Vasta julkaistu päihde- ja riippuvuusstrategia (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021/17) linjaa yhteisestä kehittämistyöstä, tavoitteista ja toiminnan painopisteistä vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä huumausaineiden käytöstä ja rahapelaamisesta aiheutuvia riskejä, haittoja ja ongelmia kaikissa ikäryhmissä. Sivistystoimialan näkemyksen mukaan valtuustoaloitteen ehdotus on strategian linjausten mukainen. Sivistyslautakunta antaa valtuustoaloitteeseen liittyen oheisen lausunnon kaupunginhallitukselle ja toteaa yhteenvetona kannattavansa kaikkia toimia, joilla päihteiden käyttöä ehkäistään ja käytön haittoja vähennetään. Erityisesti sivistystoimiala korostaa hallinnonrajat ylittävän yhteistyön merkitystä tässä työssä.

Perustelut

Toiminnallisesti laitoksen tulee perustua valmisteilla olevaan lakiuudistukseen koskien vaativaa sijaishuoltoa ja sen määrittelyä. Vaativaa sijaishuolto tarvitsevat lapset joilla on erityinen tuen tarve tai monialaisen tuen tarve. Erityinen tai monialainen tuen tarve edellyttää suunnitelmallista ja tehostettua vaativaa erityisosaamista, monialaista sosiaali- ja terveydenhuollon ammatilliseen osaamiseen perustuvaa kuntouttavaa työskentelyä sekä intensiivistä ammatillisesti koulutetun aikuisen läsnäoloa.

Päihdekuntoutus voidaan järjestää sosiaalihuollon palveluna lastensuojelussa tilanteissa, jotka eivät edellytä sairaalahoitoa. Terveydenhuollollinen osaaminen on välttämätöntä näissä sijaishuoltopaikoissa. Paljon päihteitä käyttävien lasten sijaishuolto edellyttää mahdollisuutta katkaista päihdekierre joko lääkkeettömästi tai lääkkeellisenä. Päihdehoitoon erikoistuneen laitoksen ja lapsen sijaishoitoon sijoituksen tarkoituksena on, että lapsi ei käytä päihteitä, ei saa niitä käsiinsä eikä voi niitä levittää laitoksessa ollessaan. Päihdekuntoutuksen aikaiset rajoitustoimenpiteet ja niiden käyttäminen edellyttävät erityistä osaamista.

Päihdekuntoutukseen erikoistuneen laitoksen tulee olla uudisrakennus,  jossa on huoneet viidelle lapselle. Huoneiden koko tulee olla vähintään kooltaan 12 m2. Lapsen omaan huoneeseen tulisi mahtua sängyn lisäksi muitakin huonekaluja.  Myös mahdolliseen rajoitustoimenpiteiden toteuttamista varten tulee olla erillinen huone.  Lisäksi rakennuksessa tulee olla nuorille varattu olohuone / oleskelutilat ja keittiö. Yksikössä tulee olla myös peseytymistilat saunalla ja kodinhoitotilat. Lisäksi rauhallinen tila esim. terapian toteuttamiseen, neuvottelutila ja henkilökunnan tilat.  Rakennuksen tulisi olla mahdollisimman kodinomainen jossa on huomioitu hoitajakutsu – ja / tai päällekarkaussuojajärjestelmä. Myös kalusteissa tulee huomioida turvallisuusnäkökulma mm. seiniin kiinnitettävillä kalusteilla.

Päihdekuntoutukseen erikoistuneen laitoksen henkilöstömitoituksen tarve on vähintään 2 työntekijää/lapsi tai jopa erityisenhuolenpidon mitoitus 3 työntekijää / lapsi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee olla pääosin AMK-koulutuksen saaneita jja monialaisen työyhteisöön on hyvä kuulua päihde- ja mielenterveystyöhän suuntautuneita lähihoitajia. Yövuorossa asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuus tulee huomioida niin, että vuorossa on kaksi työntekijää.. Kaikilla työntekijöillä tulee olla MAPA tai AVEKKI-koulutus. Peruskoulutuksen lisäksi henkilökunnan lisä- ja täydennyskoulutus tulee turvata. Näitä koulutuksia ovat erilaiset terapia – ja menetelmäkoulutukset.  Yksikön esimiehen tulee olla koulutukseltaan ylemmän korkeakoulun suorittanut, mahdollisesti sosiaalityöntekijä.

Yksikön suuntaa antava kustannuslaskelma toimitetaan lautakunnan kokoukseen. Vastauksen laadinnassa on hyödynnetty Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraporttia.

Perustelut

Toiminnallisesti laitoksen tulee perustua valmisteilla olevaan lakiuudistukseen koskien vaativaa sijaishuoltoa ja sen määrittelyä. Vaativaa sijaishuolto tarvitsevat lapset joilla on erityinen tuen tarve tai monialaisen tuen tarve. Erityinen tai monialainen tuen tarve edellyttää suunnitelmallista ja tehostettua vaativaa erityisosaamista,​ monialaista sosiaali-​ ja terveydenhuollon ammatilliseen osaamiseen perustuvaa kuntouttavaa työskentelyä sekä intensiivistä ammatillisesti koulutetun aikuisen läsnäoloa.

Päihdekuntoutus voidaan järjestää sosiaalihuollon palveluna lastensuojelussa tilanteissa,​ jotka eivät edellytä sairaalahoitoa. Terveydenhuollollinen osaaminen on välttämätöntä näissä sijaishuoltopaikoissa. Paljon päihteitä käyttävien lasten sijaishuolto edellyttää mahdollisuutta katkaista päihdekierre joko lääkkeettömästi tai lääkkeellisenä. Päihdehoitoon erikoistuneen laitoksen ja lapsen sijaishoitoon sijoituksen tarkoituksena on,​ että lapsi ei käytä päihteitä,​ ei saa niitä käsiinsä eikä voi niitä levittää laitoksessa ollessaan. Päihdekuntoutuksen aikaiset rajoitustoimenpiteet ja niiden käyttäminen edellyttävät erityistä osaamista.

Päihdekuntoutukseen erikoistuneen laitoksen tulee olla uudisrakennus,​  jossa on huoneet viidelle lapselle. Huoneiden koko tulee olla vähintään kooltaan 12 m2. Lapsen omaan huoneeseen tulisi mahtua sängyn lisäksi muitakin huonekaluja.  Myös mahdolliseen rajoitustoimenpiteiden toteuttamista varten tulee olla erillinen huone.  Lisäksi rakennuksessa tulee olla nuorille varattu olohuone / oleskelutilat ja keittiö. Yksikössä tulee olla myös peseytymistilat saunalla ja kodinhoitotilat. Lisäksi rauhallinen tila esim. terapian toteuttamiseen,​ neuvottelutila ja henkilökunnan tilat.  Rakennuksen tulisi olla mahdollisimman kodinomainen jossa on huomioitu hoitajakutsu – ja / tai päällekarkaussuojajärjestelmä. Myös kalusteissa tulee huomioida turvallisuusnäkökulma mm. seiniin kiinnitettävillä kalusteilla.

Päihdekuntoutukseen erikoistuneen laitoksen henkilöstömitoituksen tarve on vähintään 2 työntekijää/lapsi tai jopa erityisenhuolenpidon mitoitus 3 työntekijää / lapsi. Sosiaali-​ ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee olla pääosin AMK-​koulutuksen saaneita jja monialaisen työyhteisöön on hyvä kuulua päihde-​ ja mielenterveystyöhän suuntautuneita lähihoitajia. Yövuorossa asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuus tulee huomioida niin,​ että vuorossa on kaksi työntekijää.. Kaikilla työntekijöillä tulee olla MAPA tai AVEKKI-​koulutus. Peruskoulutuksen lisäksi henkilökunnan lisä-​ ja täydennyskoulutus tulee turvata. Näitä koulutuksia ovat erilaiset terapia – ja menetelmäkoulutukset.  Yksikön esimiehen tulee olla koulutukseltaan ylemmän korkeakoulun suorittanut,​ mahdollisesti sosiaalityöntekijä.

Yksikön suuntaa antava kustannuslaskelma toimitetaan lautakunnan kokoukseen. Vastauksen laadinnassa on hyödynnetty Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraporttia.

Uuden, erikoituneen lastensuojelulaitoksen perustamisessa tulee huomioida keväällä 2022 eduskunnan käsittelyyn tulevan lain vaatimukset ja sisältö. Kyseessä on lastensuojeluun liittyvä lakimuutos koskien vaativaa sijaishuoltoa. Päihekuntoutukseen erikoitunut yksikkö täyttää vaativan sijaishuollon kriteerit. Lakiluonnoksen mukaan vaativasijaishuolto tulisi valtion ja kuntien järjestämisvastuulle. Nyt toimintaa toteuttavat myös yksityiset palveluntuottajat. Asiaa valmistelevien ministertön virkamiesten mukaan lakivalmistelussa pyritään huomioimaan myös lain toteuttamiseen liittyvät kustannukset.

Kesällä 2021 hyväksyttiin laki hyvinvoinalueesta. Myös tämän lain tuomat vaatimukset tulee huomioida uusien yksiköiden perustamisessa. Näiden kahden edellä mainittujen asioiden vuoksi päihdekuntoutukseen erikoistuneen lastensuojelulaitoksen rakentaminen Porin kaupungin toimesta ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Palvelulle on kuitekin tarve joten asia tulee saattaa esim. Vate- valmistelijoiden tietoon.

.

Perustelut

Valtuutetut Mika Aho ja Milka Tommila jättivät kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.3.2021 § 70  valtuustoaloitteen koskien päihdepalveluihin erikoistunut palveluyksikköä alaikäisille päihderiippuvaisille Poriin. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 29.3.2021 § 233 pyytää aloitteesta perusturvalautakunnan, sivistyslautakunnan ja Ankkuri-tiimin lausunnot .

Asian esittely ja aikaisempi käsittely (sivistyslautakunnan lausunto 11.5.2021 § 129 ja perusturvalautakunnan lausunto 16.9.2021 § 244) ovat luettavissa asian historiatiedoissa. Kaupunginhallituksen asiassa pyytämä Ankkuri-Tiimin lausunto on asian liitteenä. 

Perustelut

Valtuutetut Mika Aho ja Milka Tommila jättivät kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.3.2021 § 70  valtuustoaloitteen koskien päihdepalveluihin erikoistunut palveluyksikköä alaikäisille päihderiippuvaisille Poriin. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 29.3.2021 § 233 pyytää aloitteesta perusturvalautakunnan, sivistyslautakunnan ja Ankkuri-tiimin lausunnot.

Kaupunginhallitus käsitteli asian kokouksessaan 4.10.2021 § 698

Asian esittely ja aikaisempi käsittely (sivistyslautakunnan lausunto 11.5.2021 § 129 ja perusturvalautakunnan lausunto 16.9.2021 § 244) ovat luettavissa asian historiatiedoissa. Kaupunginhallituksen asiassa pyytämä Ankkuri-tiimin lausunto on asian liitteenä. 

Perustelut

Valtuutetut Mika Aho ja Milka Tommila jättivät kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.3.2021 § 70  valtuustoaloitteen koskien päihdepalveluihin erikoistunut palveluyksikköä alaikäisille päihderiippuvaisille Poriin. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 29.3.2021 § 233 pyytää aloitteesta perusturvalautakunnan, sivistyslautakunnan ja Ankkuri-tiimin lausunnot.

Kaupunginhallitus käsitteli asian kokouksessaan 4.10.2021 § 698.

Kaupunginvaltuusto päätti KV 11.10.2021 § 214 palauttaa asian valmisteluun.

Kaupunginhallitus päätti pyytää 8.10.2021 § 733 asiasta Satakunnan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen (vate) lausunnon 31.12.2021 mennessä.

Vate on 21.12.2021 päättänyt siirtää asiasta lausumisen maaliskuussa 2022 toimintansa aloittavan aluehallituksen käsiteltäväksi, koska Vatella ei ole asiassa toimivaltaa.

Aluehallitus ei ole antanut lausuntoa asiasta 31.12.2022 mennessä. Valtuustoaloitteen mukainen toiminta on kuulunut 1.1.2023 alkaen Satakunnan hyvinvointialueen tehtäviin, minkä vuoksi Porin kaupungilla ei enää ole toimivaltaa asiassa.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely (sivistyslautakunnan lausunto 11.5.2021 § 129 ja perusturvalautakunnan lausunto 16.9.2021 § 244) ovat luettavissa asian historiatiedoissa. Kaupunginhallituksen asiassa pyytämä Ankkuri-tiimin lausunto on asian liitteenä.