Kaupunginvaltuusto, kokous 23.1.2023

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston päätösten toimeenpanon yhteydessä käsiteltäväksi.

Ehdotus

Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa valtuustoaloitteeseen seuraavanlaisen lausunnon kaupunginhallitukselle:

Hinku-verkosto on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Porin kaupunki liittyi verkostoon vuonna 2016 ja sitoutui samalla Hinku -tavoitteisiin, joiden mukaan vuoteen 2030 mennessä kaupungin päästöjä vähennetään vähintään 80% lähtövuoden 2007 tasosta. Kaupunginvaltuusto 11.4.2022 hyväksymässä Pori 2030-strategiassa kaupunki on lisännyt kunnianhimon astetta asettamalla tavoitteeksi hiilineutraalin Porin vuonna 2030. Pori on edennyt tavoitteiden saavuttamisessa hyvin, sillä tällä hetkellä päästövähenemä on yli 50 % vuoteen 2007 verrattuna. Lisää työtä kuitenkin tarvitaan.

Suomen ympäristökeskus koordinoi kansallista Hinku-verkostoa ja suorittaa vuosittain laskelmat kunnille päästöjen kehittymisestä. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa

• päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä
• teollisuuden sähkönkulutusta
• teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä
• kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.
• lentoliikenteen, ulkomaan laivaliikenteen, jäänmurtajien ja teollisuusprosessien päästöjä
• maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektoria

Alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti. Vuonna 2021 hyvitys oli Porin osalta 25 400 CO²/kg. Vaikka lentoliikenne aiheuttaa päästöjä, sitä ei lasketa kaupungin Hinku-päästöiksi. Lentokenttien käyttäjät kun tulevat paljon myös muualta kuin Porin kaupungista, jossa kenttä sijaitsee. Lentoliikenteen päästöt näkyvät vain kansallisella tasolla. Lentoliikenteen päästöt eivät siis estä Porin Hinku- ja kaupunkistrategiatavoitteisiin pääsyä.

Valtuustoaloitteessa on esitetty että Porin kaupunki selvittää ja tekee näkyväksi Pori-Helsinki-reittilentoliikenteen vuosittaiset päästöt. Päästöt voidaan laskea ICAO Carbon Emissions Calculator -laskentaohjelmalla. Mikäli edestakaisia lentoja on arkipäivinä kolme, on lentosuoritteita vuodessa maksimissaan 1600. ICAO -laskurin mukaan yhdensuuntaisen Pori-Helsinki -lennon polttoaineen kulutus on 354,8 kg. Kerosiinin hiilidioksidipäästöjen ominaispäästökerroin on 3,150 kg CO²/kg. Päästöjä syntyy näin ollen yhdellä matkalla 1117,62 kg CO²-e. Koko vuoden aikana Porin reittilentoliikenteen päästöt ovat edellisen perusteella 1788 t CO²-e. Vertailuna voidaan mainita, että Porin öljylämmitteisten kiinteistöjen päästöt ovat 29 000 tCO2-e eli lentopäästöjen osuus on n. 6 % öljylämmitteisten kiinteistöjen osuuteen verrattuna. Kaikkiaan Porin hiilidioksidipäästöt vuonna 2021 olivat 335 500 t CO²-e

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt Sitran toimeksiannosta lentomatkustamisen päästöjä ja keinoja päästöjen vähentämiseksi. Selvitykseen on koottu yhteen tietoa lentoalan ilmastovaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä. Selvityksen perusteella lentoalan tekninen kehitys ja nykyiset kompensaatiomekanismit eivät ole riittäviä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Päästöjä on vähennetty kehittämällä moottori- ja alusteknologiaa sekä lennonohjausta. Muutoksia tarvitaan kuitenkin myös kansainväliseen ja kansalliseen tukipolitiikkaan sekä verotukseen. Vähäpäästöisiä vaihtoehtoisia polttoaineita pitäisi saada käyttöön nykyistä ripeämmin, luoda riittävän tiukat kriteerit päästökompensaatioille ja vähentää lentämisen tarvetta kehittämällä työn, vuorovaikutuksen ja vapaa-ajan toimintatapoja.

Lentoalan hiilineutraalius on teoriassa mahdollista toteuttaa erilaisin päästövähennyshankkein ja ostamalla päästöoikeuksia eli kompensaatioita muilta sektoreilta. Kompensaatioiden käytössä hyödynnetään muiden sektoreiden päästövähennyksiä. On kuitenkin epäselvää, kuinka luotettavia ja riittäviä kompensaatiot ovat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi kompensaatiot puita istuttamalla ovat aidosti kompensoivia vain silloin kun puita istutetaan alueille, jossa istutustoimintaa ei muuten tapahtuisi, joten normaalia talousmetsien istutustoimintaa ei voida laskea kompensaatioksi. Metsien puuistutuksien kompensoinnin lähtökohta on, että yksi puukuutio sitoo yhden tonnin hiilidioksidia. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsien kasvu Satakunnassa on keskimäärin 6,2 m³/ha. Tämän perusteella uutta metsitettävää maapohjaa tarvittaisiiin lähes 200 ha, mikäli lentoliikenteen päästöt haluttaisiin kompensoida. Tämä olisi vaikea toteuttaa, koska esimerkiksi vanhoja, käytöstä poistettuja ja metsittämiseen sopivia turvesoita ei Porin kaupungin alueelta mainittavasti löydy.

Varteenotettavana vaihtoehtona lentoliikenteen päästöjen vähennysvaihtoehdoksi on noussut sähkölentokoneiden käyttö. Ruotsalainen Heart Aerospace -yhtiö aikoo viuonna 2028 tuoda markkinoille 30-paikkaisen hybridilentokoneen, joka toimii osin sähköllä, osin uusiutuvalla kerosiinilla. Koneesta on merkittävien lentoyhtiöiden toimesta jo tehty tilauksia, optioita ja aiesopimuksia koskien satoja koneita. Pelkällä sähköllä toimintamatka on 200 km, joten päästövähennys esimerkiksi Helsinki-Pori - välillä olisi merkittävä, lisäksi kustannussäästöt olisivat todennäköisesti myös merkittävät.  Esimerkikisi Norja on ottanut tavoitteeksi että kaikki sisäiset lyhyen matkan lennot toteutettaisiin sähkölentokoneilla viimeistään 2040-luvulla. Pohjoismaissa eri tahot kehittävät yhteistyössä paikallisiin tarpeisiin soveltuvia sähköisen lentoliikenteen ratkaisuja, tähän liittyen Suomesta sekä Finnair että Finavia ovat mukana pohjoismaisessa NEA-verkostossa. Edellä mainitusta ilmenee, että sähkölentokoneet eivät ole aivan lähitulevaisuuden ratkaisu, mutta 2030-luvulla Porin kannalta täysin realistinen mahdollisuus Pori - Helsinki -liikenteessä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan lentoliikenteen päästöjä kompensoidaan parhaiten ilman erillisiä kompensaatioprojekteja kaupungin pitkäjänteisellä ilmastotyöllä, jonka avulla kaupungin päästöt minimoidaan Hinku-tavoitteiden mukaisesti, tai jopa Porin kaupunkistrategian mukaisesti nollataan. Porin kaupunki on muun muassa rakentamassa vahvasti ilmastokytkeistä kiertotalouden tiekerttaa Circwaste-hankkeen avulla, minkä lisäksi kaupunki on ilmoittautunut (KH 13.6.2022/§ 427) mukaan ympäristö- ja työ- ja elinkeinoministeriön johtamaan vähähiilisten kiertotalousopimusten (green deal) valmistelutyöhön.  Edellä mainittu toiminta tulee antaman hyvän pohjan Porin kaupungin tehostuvalle ilmastotyölle, jonka tavoitteena on tehdä Porista hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Lentoliikenteen osalta tulee kompensaatioiden sijaan jatkossa keskittyä siihen, että tarvittavat tulevat liikenneratkaisut tulevat perustumaan uusimpaan ja nykyistä vähäpäästöisempään sähkölentokone- ja polttoainetekniikkaan.

Ehdotus

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetun lausunnon tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan välittömästi kokouksessa.