Tekninen lautakunta, kokous 6.2.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Teknisen lautakunnan lausunto, pääkirjaston tarveselvitys

PRIDno-2024-124

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jouni Salonen, rakennuspäällikkö, jouni.salonen@pori.fi

Perustelut

Tarveselvityksen tiivistelmä
Porin pääkirjasto sijaitsee vuonna 1976 rakennetussa kiinteistössä osoitteessa Gallen-Kallelankatu 12. Nykyinen toiminta on kiinteistön alkuperäisellä paikalla. Rakennusta ei ole peruskorjattu mittavasti toiminnan aikana ja vuodesta 1976 toiminnan luonne ja tarpeet ovat merkittävästi muuttuneet sekä toiminnan volyymi kasvanut. Tarveselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa tulevaisuuden kirjaston toimintojen tarpeet, jotta seuraavassa hankeselvitysvaiheessa voidaan lähteä selvittämään tarkemmin tarpeen toteuttamista, korjausten laajuutta, aikataulua ja budjettia. Lisäksi hankesuunnittelun aikana hankkeen toteutustapa hahmottuu ja tarkentuu tarveselvityksiin perustuen. Laadittu tarveselvitys on tehty samaan raporttiin kuin kansalaisopiston tarveselvitys, mutta tässä esityksessä keskitytään vain kirjaston tilatarpeisiin. Kansalaisopiston tarveselvitys menee sivistyslautakunnan kautta poliittiseen päätöksentekoon.

Tarveselvityksen monialaisen työryhmän mukaan kirjaston tilatarpeet saadaan mahtumaan nykyiseen kiinteistöön. Muutostyöt tulee suunnitella yhdessä Satakunnan Museon kanssa huomioiden kuitenkin tilojen käyttäjien toiveet ja toiminnan vaatimat tarpeet. Huomioitavaa on se, että kirjasto ja kansalaisopisto voivat jatkossa sijaita samassa kiinteistössä, mutta toiminnot voivat myös hyvin sijoittua eri kohteisiin. Siten kirjastolla ja kansalaisopistolla ei ole keskenään merkittävää synergiaetua ja yhteiskäyttöiset tilat olisivat käytännössä muutamia tapahtumatiloja ja kahviota lukuun ottamatta vain työ- ja sosiaalitiloja.

Kaavatilanne
Porin kaupungin ruutuasemakaavan alueelle toteutettiin rakennusperinnön inventointi vuonna 2019. Sen mukaan Porin kaupunginkirjaston ja työväenopiston tasakattoinen rakennusmassa rajautuu kolmeen kaupunkikeskustan katuun (Pohjoispuisto, Gallen-Kallelankatu ja Otavankatu). Se hallitsee pylväskäytävän sisäänkäynteineen katutilaa erityisesti pohjoisjulkisivullaan Gallen-Kallelankadun varrella.

Kirjaston tilat Pohjoispuiston ja Gallen-Kallelankadun varrella ovat kaksikerroksiset, työväenopiston osuus Otavankadun varrella on kolmikerroksinen. Julkisivuissa on käytetty tummansinisiä, keraamisia laattoja ja betonia. Ikkunat ovat alumiinipuitteiset. Sisätiloille olennaisia elementtejä ovat mm. kattoikkunat, betonin käyttö mm. ikkunakuiluissa, kattokasetit ja voimakkaat värit. Kohde rajautuu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Laaditun inventoinnin mukaan rakennuksen arvo on historiallisesti, rakennushistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja säilyneisyydeltään arvokas rakennus.

Hankkeen tarpeellisuus
Pääkirjastolla on käytössään laajasti tilaa, mutta tiloissa on eriasteisia käyttöhaasteita aina tilojen epäturvallisesta ja -terveellisestä kunnosta tilan arkkitehtuurin luomiin haasteisiin. Kirjaston toiminta on mahdollista sijoittaa nykyistä pienempiin neliöihin, mutta vastaavasti tilojen tulisi olla nykyistä avarampia ja muunneltavampia. Erityisesti visuaalisuus ja viihtyisyys sekä tilojen monipuolisuus ja toiminnallisuus jäävät uupumaan nykyisissä tiloissa.

Osana tarveselvitystä kaupunkilaisille tehtiin avoin kysely kirjaston tiloista elokuussa 2022. Kaupunkilaiset antoivat kirjaston tiloille yleisarvosanan 6.1 asteikolla 1–10. Henkilökunnan vastaava arvio kirjaston työtiloista oli 5.7 asteikolla 1–10. Kirjaston toimijoiden tilat saivat kaupunkilaisilta sekä henkilökunnalta heikon tai keskinkertaisen arvosanan, joka kertoo muutoksen tarpeellisuudesta. Käyttäjät eivät olleet tyytyväisiä nykyisiin tiloihin tai niiden toiminnallisuuteen. Kirjaston kyselyyn vastasi 261 henkilöä.

Tilaohjelma
Tarveselvitys toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kirjaston ja kansalaisopiston johdon sekä henkilöstön kanssa. Osallistaminen toteutettiin havainnoinneilla/kohdevierailuilla, haastatteluilla, kyselyllä sekä osallistamisella työpajan ja tapaamisten muodossa. Lisäksi tilatarpeiden selvittämiseen osallistettiin tilojen käyttäjiä ja asiakkaita: kaikille avoimia työpajoja pidettiin kaksi ja lisäksi kirjastolle ja kansalaisopistolle tehtiin julkinen, avoin kysely. Tarveselvityksen tilaohjelma on laadittu osallistaen ja käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä. Jatkosuunnittelussa tilojen muunneltavuus ja monipuolisuus, sekä tilojen yhteiskäyttö asiakkaiden kanssa ja käyttöasteen parantaminen ovat tärkeässä roolissa. 

Liitteessä 6 esitetty tilaohjelma kuvaa kirjaston tilatarpeen määrällisesti sekä antaa suunnan tilojen tarkemmalle suunnittelulle. Esitetyt tilojen koot ja määrät on koostettu havainnoinnin, haastattelujen ja työpajojen tuloksena tarveselvitystiimin kesken. Tilaohjelman tilojen muotoilussa on hyödynnetty kaupunkilaisilta kerättyjä ideoita ja ajatuksia tarpeellisista tiloista ja toiminnoista, jolloin tulevat tilat vastaavat mahdollisimman hyvin ja laajasti tilojen käyttäjien tarpeisiin.

Nykytilanne

Rakennukseen on tehty kevään 2020 aikana rakenteiden, putkistojen ja ilmanvaihdon kuntotutkimukset. Kuntotutkimusten perusteella, kokonaisuutta arvioiden, voidaan rakennuksen todeta olevan täydellisen peruskorjauksen tarpeessa.

Kuntotutkimusten jälkeen rakennukseen on tehty erilaisia korjaustoimenpiteitä. Kellaritiloissa sijaitsevan auditorion saneeraus on valmistunut kesällä 2022. Vesikatolle on tehty paikallisia korjaustoimenpiteitä. Ilmanvaihto on nuohottu, säädetty ja mitattu. Lämpökuorman pienentämiseksi kirjaston ikkunoihin on asennettu syksyllä 2022 selektiivikalvot ja osassa kirjastoa on myös jäähdytys. Olosuhdeseuranta on asennettu kirjastoon kesän 2022 aikana. Olosuhdeseurannalla on seurattu kirjaston sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta (TVOC). Olosuhdeseurannan aikana lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus ovat pääsääntöisesti olleet vähintään tyydyttävällä tasolla.

Sisäilmatilanteen selvittämiseksi kirjastolle on tehty kevään 2023 aikana sisäilmastoselvitys ja altistumisolosuhteiden arviointi, jonka perusteella työterveyshuolto on laatinut terveydellisen merkityksen arvion sisäilmatilanteesta. Epätavanomainen altistumisolosuhde on todettu olevan erittäin todennäköinen tai todennäköinen kellaritiloissa, muissa tiloissa mahdollinen. Toimintaa on turvattu asentamalla ilmanpuhdistimia tiloihin. Kellaritiloissa on käynnissä alapohjarakenteen tiivistyskorjaukset, joilla saavutetaan muita tiloja vastaava tilanne altistumisolosuhteiden osalta. 

Kun kellarikerroksen alapohjarakenne uusitaan kaikkien käyttötilojen osalta, uusitaan ikkunat ja parannetaan ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden ilmatiiveyttä kattavasti sekä uusitaan vesikatto ja talotekniset järjestelmät sekä puhdistetaan, säädetään ja tasapainotetaan rakennuksen ilmanvaihto, voidaan korjausten jälkeen tavanomaisesta poikkeava olosuhde arvioida alustavasti koko rakennuksen käyttötiloissa tasolle epätodennäköinen.

Terveydellisen merkityksen osalta astman ja hengitystieoireiden lisääntymisen riski kosteusvaurioihin liittyen on kirjavarastossa ja kellarikerroksen korjaamattomissa tiloissa, mikäli oleskelu näissä tiloissa on pitkäaikaista. Muuten tiloissa ei ole todettuna merkittävää altistumisolosuhdetta eikä niissä arvioida olevan erityistä sairastumisen vaaraa. Lisäksi on jossain määrin todettavissa sisäilmaston laatua heikentäviä tekijöitä, erityisesti ilmanvaihtojärjestelmässä, tällaiset voivat vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen ja aiheuttaa sisäympäristöön liittyvää oireilua.

Liitteet

  • Tarveselvitys raportti
  • Liite 1: Haastatteluiden ja havainnointi yhteenveto
  • Liite 2: Käyttäjäpersoonat
  • Liite 3: Työpajojen yhteenveto
  • Liite 4: Kyselyiden yhteenveto
  • Liite 5: Benchmark-yhteenveto
  • Liite 6: Tilaohjelma kirjasto
  • Liite 7: Satakunnan museon arvio kohteesta

Ehdotus

Esittelijä

Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Vapaa-ajan lautakunta päättää esittää tekniselle lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tarveselvityksen hyväksymistä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

___

Merkitään, että Jouni Salonen ja Elina Nikola poistuivat kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn jälkeen kello 18.37.

Merkitään, että seuraavaksi käsiteltiin asiakohta § 3.

Kokouskäsittely

Merkitään, että kirjastopalvelujohtaja Elina Nikola saapui kokoukseen kello 17.48.

Merkitään, että vapaa-ajan lautakunta kuuli kirjastopalvelujohtaja Elina Nikolan ja tilajohtamisen toimintayksikön esimies Jouni Salosen alustuksen asiasta.

Merkitään, että Antero Kivelä poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn aikana kello 18.08.

Valmistelija

  • Jouni Salonen, rakennuspäällikkö, jouni.salonen@pori.fi

Perustelut

Asian esittely ja aikaisempi käsittely (vapaa-ajan lautakunta 23.1.2024 § 7) ovat historiatiedoissa.

Tarveselvityksen tiivistelmä
Porin pääkirjasto sijaitsee vuonna 1976 rakennetussa kiinteistössä osoitteessa Gallen-​Kallelankatu 12. Nykyinen toiminta on kiinteistön alkuperäisellä paikalla. Rakennusta ei ole peruskorjattu mittavasti toiminnan aikana ja vuodesta 1976 toiminnan luonne ja tarpeet ovat merkittävästi muuttuneet sekä toiminnan volyymi kasvanut. Tarveselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa tulevaisuuden kirjaston toimintojen tarpeet,​ jotta seuraavassa hankeselvitysvaiheessa voidaan lähteä selvittämään tarkemmin tarpeen toteuttamista,​ korjausten laajuutta,​ aikataulua ja budjettia. Lisäksi hankesuunnittelun aikana hankkeen toteutustapa hahmottuu ja tarkentuu tarveselvityksiin perustuen. Laadittu tarveselvitys on tehty samaan raporttiin kuin kansalaisopiston tarveselvitys,​ mutta tässä esityksessä keskitytään vain kirjaston tilatarpeisiin. Kansalaisopiston tarveselvitys menee sivistyslautakunnan kautta poliittiseen päätöksentekoon.

Tarveselvityksen monialaisen työryhmän mukaan kirjaston tilatarpeet saadaan mahtumaan nykyiseen kiinteistöön. Muutostyöt tulee suunnitella yhdessä Satakunnan Museon kanssa huomioiden kuitenkin tilojen käyttäjien toiveet ja toiminnan vaatimat tarpeet. Huomioitavaa on se,​ että kirjasto ja kansalaisopisto voivat jatkossa sijaita samassa kiinteistössä,​ mutta toiminnot voivat myös hyvin sijoittua eri kohteisiin. Siten kirjastolla ja kansalaisopistolla ei ole keskenään merkittävää synergiaetua ja yhteiskäyttöiset tilat olisivat käytännössä muutamia tapahtumatiloja ja kahviota lukuun ottamatta vain työ-​ ja sosiaalitiloja.

Kaavatilanne
Porin kaupungin ruutuasemakaavan alueelle toteutettiin rakennusperinnön inventointi vuonna 2019. Sen mukaan Porin kaupunginkirjaston ja työväenopiston tasakattoinen rakennusmassa rajautuu kolmeen kaupunkikeskustan katuun (Pohjoispuisto,​ Gallen-​Kallelankatu ja Otavankatu). Se hallitsee pylväskäytävän sisäänkäynteineen katutilaa erityisesti pohjoisjulkisivullaan Gallen-​Kallelankadun varrella.

Kirjaston tilat Pohjoispuiston ja Gallen-​Kallelankadun varrella ovat kaksikerroksiset,​ työväenopiston osuus Otavankadun varrella on kolmikerroksinen. Julkisivuissa on käytetty tummansinisiä,​ keraamisia laattoja ja betonia. Ikkunat ovat alumiinipuitteiset. Sisätiloille olennaisia elementtejä ovat mm. kattoikkunat,​ betonin käyttö mm. ikkunakuiluissa,​ kattokasetit ja voimakkaat värit. Kohde rajautuu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Laaditun inventoinnin mukaan rakennuksen arvo on historiallisesti,​ rakennushistoriallisesti,​ rakennustaiteellisesti,​ kaupunkikuvallisesti ja säilyneisyydeltään arvokas rakennus.

Hankkeen tarpeellisuus
Pääkirjastolla on käytössään laajasti tilaa,​ mutta tiloissa on eriasteisia käyttöhaasteita aina tilojen epäturvallisesta ja -​terveellisestä kunnosta tilan arkkitehtuurin luomiin haasteisiin. Kirjaston toiminta on mahdollista sijoittaa nykyistä pienempiin neliöihin,​ mutta vastaavasti tilojen tulisi olla nykyistä avarampia ja muunneltavampia. Erityisesti visuaalisuus ja viihtyisyys sekä tilojen monipuolisuus ja toiminnallisuus jäävät uupumaan nykyisissä tiloissa.

Osana tarveselvitystä kaupunkilaisille tehtiin avoin kysely kirjaston tiloista elokuussa 2022. Kaupunkilaiset antoivat kirjaston tiloille yleisarvosanan 6.1 asteikolla 1–10. Henkilökunnan vastaava arvio kirjaston työtiloista oli 5.7 asteikolla 1–10. Kirjaston toimijoiden tilat saivat kaupunkilaisilta sekä henkilökunnalta heikon tai keskinkertaisen arvosanan,​ joka kertoo muutoksen tarpeellisuudesta. Käyttäjät eivät olleet tyytyväisiä nykyisiin tiloihin tai niiden toiminnallisuuteen. Kirjaston kyselyyn vastasi 261 henkilöä.

Tilaohjelma
Tarveselvitys toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kirjaston ja kansalaisopiston johdon sekä henkilöstön kanssa. Osallistaminen toteutettiin havainnoinneilla/kohdevierailuilla,​ haastatteluilla,​ kyselyllä sekä osallistamisella työpajan ja tapaamisten muodossa. Lisäksi tilatarpeiden selvittämiseen osallistettiin tilojen käyttäjiä ja asiakkaita: kaikille avoimia työpajoja pidettiin kaksi ja lisäksi kirjastolle ja kansalaisopistolle tehtiin julkinen,​ avoin kysely. Tarveselvityksen tilaohjelma on laadittu osallistaen ja käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä. Jatkosuunnittelussa tilojen muunneltavuus ja monipuolisuus,​ sekä tilojen yhteiskäyttö asiakkaiden kanssa ja käyttöasteen parantaminen ovat tärkeässä roolissa. 

Liitteessä 6 esitetty tilaohjelma kuvaa kirjaston tilatarpeen määrällisesti sekä antaa suunnan tilojen tarkemmalle suunnittelulle. Esitetyt tilojen koot ja määrät on koostettu havainnoinnin,​ haastattelujen ja työpajojen tuloksena tarveselvitystiimin kesken. Tilaohjelman tilojen muotoilussa on hyödynnetty kaupunkilaisilta kerättyjä ideoita ja ajatuksia tarpeellisista tiloista ja toiminnoista,​ jolloin tulevat tilat vastaavat mahdollisimman hyvin ja laajasti tilojen käyttäjien tarpeisiin.

Rakennuksen nykytilanne
Rakennukseen on tehty kevään 2020 aikana rakenteiden,​ putkistojen ja ilmanvaihdon kuntotutkimukset. Kuntotutkimusten perusteella,​ kokonaisuutta arvioiden,​ voidaan rakennuksen todeta olevan täydellisen peruskorjauksen tarpeessa.

Kuntotutkimusten jälkeen rakennukseen on tehty erilaisia korjaustoimenpiteitä. Kellaritiloissa sijaitsevan auditorion saneeraus on valmistunut kesällä 2022. Vesikatolle on tehty paikallisia korjaustoimenpiteitä. Ilmanvaihto on nuohottu,​ säädetty ja mitattu. Lämpökuorman pienentämiseksi kirjaston ikkunoihin on asennettu syksyllä 2022 selektiivikalvot ja osassa kirjastoa on myös jäähdytys. Olosuhdeseuranta on asennettu kirjastoon kesän 2022 aikana. Olosuhdeseurannalla on seurattu kirjaston sisäilman lämpötilaa,​ suhteellista kosteutta,​ hiilidioksidipitoisuutta ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta (TVOC). Olosuhdeseurannan aikana lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus ovat pääsääntöisesti olleet vähintään tyydyttävällä tasolla.

Sisäilmatilanteen selvittämiseksi kirjastolle on tehty kevään 2023 aikana sisäilmastoselvitys ja altistumisolosuhteiden arviointi,​ jonka perusteella työterveyshuolto on laatinut terveydellisen merkityksen arvion sisäilmatilanteesta. Epätavanomainen altistumisolosuhde on todettu olevan erittäin todennäköinen tai todennäköinen kellaritiloissa,​ muissa tiloissa mahdollinen. Toimintaa on turvattu asentamalla ilmanpuhdistimia tiloihin. Kellaritiloissa on käynnissä alapohjarakenteen tiivistyskorjaukset,​ joilla saavutetaan muita tiloja vastaava tilanne altistumisolosuhteiden osalta. 

Kun kellarikerroksen alapohjarakenne uusitaan kaikkien käyttötilojen osalta,​ uusitaan ikkunat ja parannetaan ulkoseinä-​ ja yläpohjarakenteiden ilmatiiveyttä kattavasti sekä uusitaan vesikatto ja talotekniset järjestelmät sekä puhdistetaan,​ säädetään ja tasapainotetaan rakennuksen ilmanvaihto,​ voidaan korjausten jälkeen tavanomaisesta poikkeava olosuhde arvioida alustavasti koko rakennuksen käyttötiloissa tasolle epätodennäköinen.

Terveydellisen merkityksen osalta astman ja hengitystieoireiden lisääntymisen riski kosteusvaurioihin liittyen on kirjavarastossa ja kellarikerroksen korjaamattomissa tiloissa,​ mikäli oleskelu näissä tiloissa on pitkäaikaista. Muuten tiloissa ei ole todettuna merkittävää altistumisolosuhdetta eikä niissä arvioida olevan erityistä sairastumisen vaaraa. Lisäksi on jossain määrin todettavissa sisäilmaston laatua heikentäviä tekijöitä,​ erityisesti ilmanvaihtojärjestelmässä,​ tällaiset voivat vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen ja aiheuttaa sisäympäristöön liittyvää oireilua.

Liitteet

  • Tarveselvitys raportti
  • Liite 1: Haastatteluiden ja havainnointi yhteenveto
  • Liite 2: Käyttäjäpersoonat
  • Liite 3: Työpajojen yhteenveto
  • Liite 4: Kyselyiden yhteenveto
  • Liite 5: Benchmark-​yhteenveto
  • Liite 6: Tilaohjelma kirjasto
  • Liite 7: Satakunnan museon arvio kohteesta

Ehdotus

Esittelijä

  • Markku Koppelomäki, toimialajohtaja, tekninen toimiala, markku.koppelomaki@pori.fi

Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle tarveselvityksen hyväksymistä sekä hankesuunnitelman aloittamista.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan välittömästi kokouksessa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta päätti tarkastaa tämän asian välittömästi kokouksessa.

Kokouskäsittely

Ennen tämän asian käsittelyä toimintayksikön esimies Jouni Salonen kertoi pääkirjaston tarveselvityksestä sekä investointiohjelmasta (17:09 - 17:45).

Arja Laulainen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo. 17:22.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.